Ässät on kotiotteluiden taulukossa kuudentena ja alivoimaprosentti on kolmanneksi paras. Ylivoimaprosentti on yhdeksänneksi paras, 20,83. Se ei ole hyvä, muttei erikoisen huonokaan. Väite, että erikoistilanteet olisivat kotiotteluissa jotenkin aivan erityisen huonoja ei pidä paikkaansa.
Suunta on kotimenestyksessä kuitenkin alaspäin ja syykin on selvillä, lähes toivoton tehottomuus. Siihen ei valitettavasti ole mitään taikatemppua ja paitsi että se on tavattoman rasittavaa seurattavaa se myös tehokkaasti estää pistepussin kasvamisen. Mailan puristaminen senkun lisääntyy kotiyleisön edessä, koska kyllä pelaajatkin tietävät, että jotain muuta kuin nollapelejä pitäisi yleisölle pystyä tarjoamaan, ennenkaikkea sille pitäisi pystyä tarjoamaan voittoja. Montaa maalia ei olisi tarvittu voittoihin, kun puolustus kumminkin pitää hyvin.
Nyt on onneksi pari vieraspeliä edessä, ehkäpä siellä on nyt helpompi pelata, ja löytää niitä tehoja. Pelejä on vielä puolet jäljellä, joten hysterian lietsominen on ennenaikaista. Silmiinpistävällä innolla esim SK lähtee taas negatiivisuutta kailottamaan.
Järvinen tulee kohta takaisin ja Juhola noussut esiin uutena vaihtoehtona keskelle, ketjut menevät taas uusiksi silloin. Hämeenahokin palaa. Mahdolliset vahvistukset kannattaa katsoa vasta sitten, eikä todellisia vahvistuksia ole helppoa löytää. Pleijareihin pääsy on sen verran arvokas asia, että rahaa hankintoihin tiukassa paikassa kyllä löytynee.