Golfin harrastajat

[JZZ]

Ensiksi pahoittelut ettei omat aikataulut ole venyneet JA-Golfin järjestämiseen. Koska tämä tuppaa ainakin itselleni usein olemaan tilanne juhannuksen jälkeen (jolloin yleensä aloitan kesäloman) niin ehdotankin nyt alustavasti, että JA-Golf pelattaisiin JA-kesämiitin etkoina eli käytännössä joko 12. tai 19. kesäkuuta ensi vuonna. Eli aamulla rundi golfia ja sen jälkeen jatkot pelaamattomien kanssa (ainakin minulle jos ja kun molemmat järjestän). Pyysin aiemmin kenttäehdotuksia, mutta ei tullut yhtään, joten itse ehdotan Paloheinää, vaikka en sitä oikein varsinaisena kenttänä pidäkään. Mutta sinne voisi tulla mukaan jopa ilman green cardia. Ja hinta näyttää tällä hetkellä olevan 42e/18 reikää (listahinta, en sitten tiedä saisiko jäsenenä kisailijoille jotain alennusta jos järkkää esim kolme lähtöä täyteen). Mutta parempia ehdotuksia otan vastaan kyllä.

Aikataululle vahva peukku, pidetään ennemmin aikaisin kuin myöhemmin. Mutta mulla on vähän huonoja kokemuksia noista jokamiesgolfeista, enkä mä nyt oikein ymmärrä mitä palvelee ottaa mukaan green cardittomia pelaajia. Käytännössä mille vaan kentälle voi järjestää kisan, jolloin sen saa sovittua "jonon ohi" runsaasti etukäteen enkä usko, että pelimaksu kenellekään ylivoimaiseksi muodostuu, varsinkin kun tuo 42e Paloheinässä ei mielestäni ole mitenkään edes kauhean edullinen kun ottaa huomioon, että yleensä noissa jokamiesgolfkentillä on väylät ja greenit niin kauheita, että ei siinä oikein enää golfista puhuta.

 

[Orava]

Tää on just se haaste, kun pääsee ns. bogipelaajaksi. Siihen asti tasoitus on laskenut helposti ja käytännössä jos pallo liikkuu eteenpäin ja pysyyy kentällä, niin tulos on vielä ollut ihan kohtuullinen. Bogi ei anna juurikaan enää armoa, sunhan pitäs pelata pariin, siis samaan mihin ne ammattilaisetkin pelaa. Händärissä matka 18 tasoituksesta singeliksi on 8,1, mutta se vaatii enemmän kehitystä kuin koko matka 54stä sinne 18 oli. Tässä kohtaa väittäisin, että ainakin harjoittelutottumuksia kannattaa vaihtaa. Kannattaa selvittää mikä on omassa pelissä se suurin murheenkryyni (väyläosumat, greeniosumat, chipit, puttaus) ja hyvin määrätietoisesti kehittää sitä. Omassa pelissäni suurin ongelma on greeniosumat. Pallo lentää raudalla ihan tasaisen matkan, mutta tarkkuus on erittäin heikko, eikä sillä ole oikeastaan edes väliä onko raudalle matkaa 100 vai 160 metriä.

Sen mitä olen kavereitani katsellut ja muita pelaajiakin kentällä, niin tasoituksen 10 ja 18 isoimmat erot on usein lyöntitekniikan lisäksi:
- pelin suunnittelu, eli mitä riskejä kannattaa ottaa ja minne milloinkin kannattaa pelata
- huonoista lyönneistä palautuminen, niin henkisesti kuin ihan teknisestikin kentällä
- pelaaminen erilaisista makuista, ruohosta jne.
- lähipeli ja sen monipuolisuus
Tottakai paremmilla pelaajilla huonojen lyöntien ja hyvien lyöntien erot ovat pienempiä ja huonoja tulee harvemmin, mutta isompi ero on siinä mitä tapahtuu huonon lyönnin jälkeen. Myös paremmalla pelin suunnittelulla saa helposti pari lyöntiä per kierros pois.

Golf gamebookista voi katsoa tasoitusryhmien eroja:

HCP	plus-4,4	4,5-11,4	11,5-18,4	Meikäläinen HCP 7,5
Keskiarvotulos	80,1	85,9	93,4	84,2
Väyläosumat	65%	55%	39%	47%
Griiniosumat	52%	39%	27%	41%
Putit	33,3	34,1	35,2	34,2

Tuosta voi katsoa vähän, että mitä osa-aluetta kannattaa omassa pelissä lähteä kehittämään. Huomion arvoista myös että parhaatkaan ei pelaa aina hyvin. Toki ensimmäisessä tasoitusryhmässä pelataan pääasiassa takatiiltä, mikä hämää esimerkiksi tuloksen osalta.

 

[teude]

Täällähän oli tällainen ketju, hukkuu aina tänne Vapaan muiden ketjujen joukkoon.

Kesällä tuli nyt aloitettua taas tämä harrastus, edellinen pelioikeus vuodelta 2005 ja 2009 edellisen kerran olin käynyt kiertämässä vähän enemmän silloin uutta Tuosan kenttää ja mailat ovat myös samaa vuosimallia.

Tasoitus siis oli 54 ja nyt se on tipahtanut tuonne 13,6:een. Lyönti oli aika hyvin selkärangassa vanhasta muistista, mutta paljon sitäkin on nyt saanut hieroa tässä kesällä.

Ehdottomasti mukana jos jotakin jatkiksen sisäisiä pelejä järjestellään, itsekin olen jonkun ihan oikean kentän kannalla.

 

[Orava]

Golf gamebookista voi katsoa tasoitusryhmien eroja:

HCP	plus-4,4	4,5-11,4	11,5-18,4	Meikäläinen HCP 7,5
Keskiarvotulos	80,1	85,9	93,4	84,2
Väyläosumat	65%	55%	39%	47%
Griiniosumat	52%	39%	27%	41%
Putit	33,3	34,1	35,2	34,2

Tuosta voi katsoa vähän, että mitä osa-aluetta kannattaa omassa pelissä lähteä kehittämään.

Teenpä vielä vertailun, että missä minä häviän seuraavan tasoitusryhmän pelaajille:
Keskiarvotulos: 84,2-80,1= 4,1 lyöntiä -eli keskimäärin häviän 4,1 lyöntiä per kierros
Putit ja lähipeli: 34,2-33,3=0,9 lyöntiä
Missatut griinit: (1-0,41*18)-(1-0,52*18)=1,98 lyöntiä - Tässä kohtaa on otettava huomioon, että avauspelaamisen iso eri 47%-65%= 18% väyläosumissa varmasti vaikuttaa myös missattuihin griineihin rautapelaamisen lisäksi.
Loput 1,22 lyöntiä sitten tulee avauspelaamisen lisäksi eri puolilta kenttää ennen kuin päästään griinille asti.

Omalta osalta voin sanoa, että erot johtuvat todellisuudessa myös siitä miten heikosti pelaan par 3 väylät.

 

[haepis]

Omat tilastot Gamebookissa:
Keskiarvo 77,4
Väyläosumat 48%
Griiniosumat 53%
Putit 30,9

Ei oikeen lyhyeksi leikatulle alueelle draivit kolise, mutta onneksi sillä ei ole niin merkitystä :) Tältä vuodelta Gamebookiin tosin naputeltu 0 kierrosta. Syyskuu 2019-toukokuu 2020 meni täysin koskematta mailoihin ja sen jälkeen takana n. 25 kierrosta ja harjoituskertoja ehkä kaksi, mikä näkyy tämän vuoden tuloksissa:

2020 kierrokset (Golfshot):
Keskiarvo +6,8 per kierros
Väyläosumat 49%
Griiniosumat 55%
Putit 32,22

Eipä nuo paljoa ole muuttunut, paitsi että keskiarvo on noussut 1,5:llä ja puttien määrä 1,3:lla... Sekään ei tietysti ole noin yksiselitteistä: huonompi lähi- ja rautapelaaminen vaikuttaa noihinkin kovasti. Viime vuodelta muistan rautatyöskentelyn olleen huomattavasti parempaa, mikä luonnollisesti vaikuttaa puttien määrään. Viime vuosi meni muutenkin aika pitkälti golfkentällä kun asuin 500m päässä Mijas Golfin molempien kenttien ykköstiiltä...

Viime vuoden tilastot (harkkakierrokset / kisakierrokset):
Keskiarvo 75,4 / 75,6
Väyläosumat 54% / 47%
Griiniosumat 61% / 53%
Putit 31,8 / 29,5

Pari huomiota: Hieman alle puolt harkkakierroksista pelattu keltaisilta, kisakierrokset lähes kaikki valkoisilta. Tämä näkyy eniten väyläosumissa (pidemmät väylät -> avaukset isommalla mailalla -> missejä) ja griiniosumissa (lähestymiset kauempaa/raffista -> vaikea osua griiniin). Mikä ei suuresti muuttunut oli tulos - liekö tässä kisoissa paremmalla strategialla ollut näppinsä pelissä: huonot lyönnit oikeisiin paikkoihin -> helpompi pelastaa par. Tämä näkyy luonnollisesti myös puttitilastossa: kisoissa 2,3 puttia vähemmän per kierros kuin harkkakierroksilla (keskittyminen + pelistrategia = parempia lyöntejä ja helpommat chipit).

Tällästä :)

 

[Czescku]

Ebirdieen tullut viesti, joka vihdoin selitti tasoituksen kauden alussa eli 17 vaikka yhtään rundia (ehkä yhden jos slope ollut sopiva) en siihen pelannut. Eli voi nousta max viisi lyöntiä edellisestä tasoituskierroksesta. En nyt ihan varma ole vieläkään miten tuo menee, mutta nyt ruvennut muutaman edellisen kierroksen jälkeen muuttumaan (laski ensin 16,7, sitten nousi 17,2 ja nyt 17,6). No samapa tuo kun tasoitus sinänsä suht kohdillaan, mutta kun en enää oikein tajua perusteita tuolla (ennen oli helpompaa vaikka systeemi oli sinänsä paska ettei tasoitus noussut vaikka oli ikuisuuden pelaamatta).

 

[haepis]

Nyt tuli aikamoinen hoksaus. Olen 10 vuotta pelannut golfia overlap-gripillä ja tuskaillut osuma-aikaan ylivilkkaiden ranteiden kanssa (backswingin aikana käytän ranteita hyvin vähän), mikä on johtanut golfin kamalimpaan ongelmaan, nopeaan hukkiin. Hyvät lyönnit ovat välillä suora - semivahva draw. Olen joskus aiemmin kokeillut interlock-grippiä, mutta se on tuntunut täysin vastenmieliseltä.

Tänään vein avovaimoni ensimmäistä kertaa rangelle lyömään enemmän palloja, ja suosittelin hänelle interlock-grippiä. Vittuillakseni kokeilin sitä itsekin, ja herranjestas sentään, sain lyötyä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hallittua fadea! Kierroksella löin vain yhden hukin, joka johtui siitä, että seisoin liian lähellä palloa, mutta muuten lyöminen oli yhtä naurettavaa duffia vaille erittäin tasaista, ja tulokseksi pyöristyi 75 (viisi birdietä ja yksi seiska par 3:lle). Tällä on pakko jatkaa, katsotaan jos saa pidettyä lyönnit suorina!

Millä gripillä te pelaatte?

 

[Czescku]

Millä gripillä te pelaatte?

Openissa pelannut ammattilainen opetti minut golfaamaan tammikuussa 1989 (Skotlannissa luonnollisesti) ja interlock tuli gripiksi. 90-91 kävin kerran Lappeenrannassa talviharjoituksissa ja opettaja yritti ensimmäiseksi muuttaa grippiäni. Haistatin paskat enkä ole sen jälkeen käynyt minkäänlaisessa opetuksessa ja grippini on pysynyt interlokkina aina.

 

[Sonny Burnett]

Interlock. Joskus alkuaikoina noita muitakin tuli yriteltyä mutta kyllä toi on aina tuntunut omalta.

 

[Jan Koller]

Millä gripillä te pelaatte?

Overlap opetettu ja sillä olen mennyt. Voishan sitä rangella testata seuraavaksi tuota interlock-grippiä. Tänä kesänä pistettiin pron toimesta svingi kuntoon, joten pikku hiljaa taas lyönti "uudelleen" löytynyt...

 

[Soolo]

Overlapilla mieluiten pelaisin, mutta sormet eivät tunnu kestävän tuolla otteella pelattaessa. Siispä pelailen interlockilla. Baseball-otehan on myös yksi variaatio, olen sitäkin kokeillut, mutta ei lähtenyt ollenkaan.

Otteen muuttamisen jälkeiseen sopeutumiseen menee asiantuntijoiden mukaan melko pitkä aika, muutama kuukausi jopa, joten kannattaa se pitää mielessä. Oman kokemuksen mukaan opettajista osa on sellaisia, jotka haluaa aina opettaa sitä yhtä ja samaa otetta, mutta toiset sanoo että on ihan sama millä noista kolmesta lyö, jos vaan homma muuten toimii.

 

[HokiHero]

Itsellä käytössä on harvinaisempi baseball-grip lähinnä sen takia, että pelaan golfia "väärinpäin" heikompi käsi alhaalla ja tuolla gripillä saan paremman kontrollin alakäteen. Sen mitä olen lueskellut asiasta taitaa nykyisellään olla niin ettei valmentajat puutu grippaus tyyliin vaan se mikä tuo parhaan fiiliksen pelaajalla on pääasia ja sen tyylin sisällä sitten voidaan tehdä säätöä.

 

[Soolo]

Itsellä käytössä on harvinaisempi baseball-grip lähinnä sen takia, että pelaan golfia "väärinpäin" heikompi käsi alhaalla ja tuolla gripillä saan paremman kontrollin alakäteen.

Tämä onkin ihan uusi minulle. Onko ihan oma tekniikka vai jossain joku opettaa pelaamaan tällä tavalla, tai onko tällä oma nimensä niin voisi opiskella itsekin?

Edit. Eipä sittenkään mitään. Ymmärsin aluksi, että lyöt baseball-gripillä siten että ns. lead arm on alempana, ja tämä olisi ollutkin mullistava tekniikka, heh. Mutta siis, kyseessä onkin normaali baseball-grippi, homma selvä.

 

[Metukka]

Itsellä käytössä on harvinaisempi baseball-grip lähinnä sen takia, että pelaan golfia "väärinpäin" heikompi käsi alhaalla ja tuolla gripillä saan paremman kontrollin alakäteen. Sen mitä olen lueskellut asiasta taitaa nykyisellään olla niin ettei valmentajat puutu grippaus tyyliin vaan se mikä tuo parhaan fiiliksen pelaajalla on pääasia ja sen tyylin sisällä sitten voidaan tehdä säätöä.

Sama juttu. Lyön vasemmalta (myös pesistä) , vaikka olen oikeakätinen ja käytän myöskin baseball-otetta. Joskus kokeilin muita otteita, mutta eihän siitä mitään tullut. Tuossa baseball-otteessa sanotaan olevan se hyvä puoli, että se ehkäisee slicea.

 

[haepis]

Ensimmäinen kierros uudella gripillä +5, toinen kierros -6 (64). Herranjumala sentään. 1 eagle, 9 birdietä, 3 bogia ja 1 tupla.

 

[haepis]

Ja jatkuu: otteen vaihtamisen jälkeen 7 kierrosta takana, yhteensä 5 yli parin. Eilen Los Lagos -3 (69), 6 birdietä ja 3 bogia.

Ekaa kertaa ikinä edes pienen hetken keskiarvolla (nyt 7 kierrosta) alle yksi rankku per kierros. Viime vuonna 45 kierroksen otannalla rankkuja tuli keskimäärin 1,16 per kierros, nyt seitsemään kierrokseen tullut kuusi penalttia. Pelko nopeasta vasemmasta on juurtunut syvälle aivoihin, mutta se ei onneksi lyöntisuorituksia haittaa!

Näin kai pelisuoritukset ja -nautinto voi kääntyä päälaelleen yhden pienen muutoksen kautta. :D

 

[Fat Cat]

Kovaa tekemistä @haepis , noilla tuloksilla tosin kuulostaa siltä, että siellä taustalla on kuitenkin myös jonkinlaista lajiosaamista :)

Ote on kyllä kerta toisensa jälkeen osoittautunut jopa tärkeimmäksi asiaksi swingissä. Muutaman vuoden harrastamisen jälkeen olen nyt vihdoin päässyt mielestäni jonkinlaiseen täydellisyyteen otteen suhteen, eli neutraali interlock, saman tyyppinen millä esimerkiksi Tiger pelaa. Pitkään väänsin turhan vahvalla otteella. Tähän viimeisimpäänkin muutokseen kyllä sai panostaa aika hyvin, kaksi tunnin settiä rangella ja 4-5 kierrosta kentällä, ennen kuin alkoi tuntumaan luonnolliselta. Nyt on taas napsun parempaa tekemistä jokaisella mailalla.

Omat tulokset junnaa tällä hetkellä siinä 83-86 hujakoilla, mihin olen kauden lähtöpisteeseen nähden todella tyytyväinen. Oikeastaan läpipaskat draivit esteenä seuraavalle stepille, eli tasaisesti 78-82 pelaamiseen. Toisaalta pelini on saanut sevemäisiä piirteitä, kun on päässyt välillä griinille vaikka mistä jorpakosta matalaa hybridiä yms. käyttäen. Laskeskelin yksi päivä, että pelasin händäriini kierroksella, jossa avasin hyvin 5 kertaa.

Viime kierroksen viimeisellä väylällä tajusin (jälleen kerran), missä isoin virhe draivissa. Eli taas saa mennä innoissaan kentälle.

 

[benicio]

Millaisia haamukierroksia on porukka pellaillut?

Itse vetäisin tässä yksi päivä ysin -10 (42 lyöntiä, vuoden olen pelannut) ja oli kyllä mahtifiilis. Onnistuneilla peruslyönneillähän tuo tulee ja tietysti parantamisen varaakin jäi. Jos valoa olisi riittänyt niin olisi pitänyt tempaista takaysi siihen perään, kun tasoituslaskenta törkeästi olettaa että takaysi olisi mennyt siihen vanhaan tasoitukseen. Sehän olisi tietysti mennyt - vähintään - kymmenen alle sekin!

Pari päivää myöhemmin samaiseen ysiin meni 50 lyöntiä, mutta toi silti kyllä aika paljon itseluottamusta kun tietää että osaa.

 

[haepis]

Millaisia haamukierroksia on porukka pellaillut?

Itse vetäisin tässä yksi päivä ysin -10 (42 lyöntiä, vuoden olen pelannut) ja oli kyllä mahtifiilis. Onnistuneilla peruslyönneillähän tuo tulee ja tietysti parantamisen varaakin jäi. Jos valoa olisi riittänyt niin olisi pitänyt tempaista takaysi siihen perään, kun tasoituslaskenta törkeästi olettaa että takaysi olisi mennyt siihen vanhaan tasoitukseen. Sehän olisi tietysti mennyt - vähintään - kymmenen alle sekin!

Pari päivää myöhemmin samaiseen ysiin meni 50 lyöntiä, mutta toi silti kyllä aika paljon itseluottamusta kun tietää että osaa.

Parhaita fiiliksiä urheilun parissa ehdottomasti.

Viimeisen kahden viikon aikana olen pelannut seitsemän kierrosta seuraavin tuloksin (brutto): +1, +5, -6, +2, +2, +4 ja -3. Haamukierroksena voi pitää tuota -6 (64) kierrosta, jossa yhden tuplan ja kolmen bogin lisäksi kortissa oli 9(!) birkkua ja eagle. Muuten tekeminen on vaan ollut jäätävän hyvää ja varmaa, enkä yli 80 lyönnin tuloksia kovin usein enää näe tulevan.

 

[Fat Cat]

Jatkan hyvää pohdintaa täällä ketjussa.

Olet mielestäni siinä mielessä oikeilla jäljillä, että monet, jotka puttaavat claw-otteella, ovat siirtyneet siihen, koska puttaaminen ollut ennestään hakusessa. Claw-otehan neutralisoi ranteiden roolia, mikä juuri Fleetwoodillakin ollut ongelma, ja tuo täten puttaamiseen paremman toistettavuuden, että pallo lähtee oikeassa linjassa. Tästähän Fleetwood juuri eilen kärsi lähiputeissansa, kun pallo ei lähtenyt hyvässä linjassa, eli claw ei edes eilen pelastanut.

En ole täysin varma, mutta oma fiilis ja näkemys claw-otteesta on, että toimii erityisesti niille, joiden niin sanotusti dominoivampi käsi on edessä. Eli jos pelaa oikealta, niin vasen käsi on dominoivampi ja päin vastoin vasemmalta pelaavilla. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, ja joskus kun aloin kokeilla puttaamista kyseisellä otteella, niin huomasin, että toi selkeästi juuri toistettavuutta liikkeeseen. Tosin nykyään vedän ihan tuolla reverse overlapilla, koska koen löytäneeni siitä tällä hetkellä oman parhaan fiiliksen puttaamiseen. Tosin tähän auttoi silloin myös uusi putteri, perusbladen tilalle tuli mallet. Mutta jos huomaan, että puttaaminen on joku päivä erityisen hukassa, niin turvana löytyy aina tuo claw-ote takataskusta. Pituuskontrollin tatsi hieman tuota perinteistä otetta huonompi, mutta tuo helpotusta pallon lähtölinjan kanssa. Eikä se lopulta tunnu mitenkään oudolta, kun löytää sen oman claw-otteen, näitähän on myös jonkin verran. Mutta kuten sanottua, niin puttaminen on niin yksilöllisten tekijöiden summa, joku toimii ja tuntuu hyvälle jollekulle, mikä toiselle on ihan päinvastoin.

Oma mielipide on, että puttaaminen ja putteri on golfin tärkein osa, ja siinä tärkeintä on, että kun puttaamaan lähtee, niin sen pitäisi tuntua luontevalta, eikä takaraivossa ole epämukavaa oloa. Joskus sopivan puttiotteen ja putterin löytymiseen menee aikaa, ja vaihtelua päivien välillä tuntuu myös olevan turhan paljon, mutta kun sen oman perustatsin puttaamiseen löytää, niin kannattaa sitä vaalia. Tiger Woodskin on tainnut sanoa, että puttaaminen on kuin taidetta, niin uskokaamme häntä.

Itsekin olen tehnyt kierroksen eri otteita kokeillen, lähimpänä kävi vasen käsi alhaalla -ote (rightin pelaajana). Oikeastaan eri otteiden kokeilujen jälkeen vahvistui lopulta helposti se, että reverse overlap on itselle se juttu. Mielestäni kannattaa kokeilla ihan kierroksia pelata eri otteilla, niin selkenee mikä on sitten se luonnollisin ote.

Olen itse saanut melko hyvin ranteet pois pelistä mm. Rahmin ja Dayn puttaamista mukaillen, eli putterin varsi menee mahdollisimman paljon kyynärvarsia pitkin. Itseluottamus putteihin on jopa sillä tasolla, että palasin vanhemman mallin ohueen grippiin (toki entinen Lamkin ei sekään mitenkään erityisen paksu ollut). Ehkä suurin apu on ollut myös siinä, että näin etätyössä tulee himassa puttailtua tauoilla aika paljonkin ja putteri on kädessä joka päivä. Hieman jopa yllättäen puttaamisesta on muodostunut oman pelin vahvin osa-alue, mitä ei kyllä äkkiseltään uskoisi. Apuna myös putterin fittaus ja juuri eikä melkein oikea työkalu. Lisäksi linjaan jokaisen putin pallon viivalla ja kokeilen breikin jaloilla, silmistä kun ei tunnu olevan mitään apua.

Vinkkinä myös Instagramista tili potters_putting. Nuori jenkkivalmentaja, jonka teesit ovat hyvin simppelit: set up on tärkein ja lapa samaa reittiä taakse ja palloon.

 

[haepis]

Mua on puttaamisessa häirinnyt hurjasti 2-3m birkkuputit, jotka ovat järjestään huonoja putteja. Linjat on kunnossa ja par-putit uppoavat samalta matkalta komeasti, mutta birdieputit ovat yksinkertaisesti tekniseltä toteutukseltaan huonoja.

Kävin Laurossa suomalaisen pron Tapani Saarentolan luona, ja katsoimme tunnin ajan vähän erilaisia mahdollisia toteutustapoja noihin lyhyisiin putteihin. Hieman pidempi taaksevienti ja vähän aikaisempaa hellempi läpivienti tuntuu tuottavan tulosta, kun pallo lähtee oikeaan linjaan.

Grippinä mulla on vasen käsi alhaalla baseball -tyylinen, reverse overlapista sain tietää tänään aamulla :)

 

[Czescku]

Jos siis puttigripeistä puhutaan niin keksin aikoinani ihan oman. En tiedä saako noista kuvista mitään selvää, mutta ehkä vähän. Siis tuo on modifioitu interlock, jossa pikkurilli menee etusormen ja keskisormen väliin. Puttiotteeseeni pikkurilli menee keskisormen ja nimettömän väliin ja etusormi suoristuu tuohon oikean käden sormien päälle.

Ei meinannut joskus kauan sitten putti toimia ja kaikkea mahdollista kokeilin ennen kuin tuon keksin. Ollut käytössä jostain 90-luvun puolivälistä asti. Ja toimii vieläkin. Saa käyttää, mutta ei ole pakko. Puttaaminen on niin yksilöllistä että yleispätevää sääntöä ei ole olemassa. Mutta jaan nyt tämän oman vinkkini, jos joku innostuu kokeilemaan ja sattuu toimimaan.

 

[Fat Cat]

Kävin Laurossa suomalaisen pron Tapani Saarentolan luona, ja katsoimme tunnin ajan vähän erilaisia mahdollisia toteutustapoja noihin lyhyisiin putteihin. Hieman pidempi taaksevienti ja vähän aikaisempaa hellempi läpivienti tuntuu tuottavan tulosta, kun pallo lähtee oikeaan linjaan.

Tapsa on todella hyvä! Erinomainen opetustyyli ja pitää kaikki pelit osa-alueet todella yksinkertaisina. Voin suositella lämpimästi ottamaan häneltä oppitunnit chippeihin griinin ympärillä, ja wedgeihin/lyhyisiin rautoihin lähestymisissä. Ainakin minulla molemmat osa-alueet paranivat aivan pirusti ja varsinkin jälkimmäisen avulla pääsee välillä ihan lyhyisinkiin birdieputteihin.

 

[haepis]

Tapsa on todella hyvä! Erinomainen opetustyyli ja pitää kaikki pelit osa-alueet todella yksinkertaisina. Voin suositella lämpimästi ottamaan häneltä oppitunnit chippeihin griinin ympärillä, ja wedgeihin/lyhyisiin rautoihin lähestymisissä. Ainakin minulla molemmat osa-alueet paranivat aivan pirusti ja varsinkin jälkimmäisen avulla pääsee välillä ihan lyhyisinkiin birdieputteihin.

Tapsan kanssa ollaan tunnettu jo pidempään ja suosittelen kaikille ehdottomasti hänen palveluksiaan. Vaikuttaa talvella täällä Aurinkorannikolla Lauro Golfissa ja kesäisin suomessa Nurmijärvellä. Tyyli nimenomaan erittäin yksinkertainen ja pelaajalähtöinen, ei mitään liian teknistä vaan kaikkea lähestytään oivallusnäkökulmasta. Loistava herrasmies.

 

[JZZ]

Millä gripillä te pelaatte?

Itse tuli junnuna pelattua baseball-gripillä, ja nyt aikuisiällä kun aloitin uudestaan, niin gripiksi suositteli valmentaja overlappia. Sillä pelasin pari vuotta, mutta mulla on ihan sama ongelma, eli ylivilkkaat ranteet, joten nyt on tämän kauden ajan ollut pääasiassa interlock käytössä. Mutta mä vaihdan sitä tilanteen mukaan. Jos alkaa tuntumaan lyönti liian kankealta, niin vaihdan overlappiin, ja jos taas tuntuu että ranteet ottaa liikaa omia kiemuroitaan, niin vaihdan interlockkiin. Kumpikin tapa tuntuu omasta mielestä yhtä hyvältä, ja voi olla, että kierroksella pelaan puumailat interlockilla ja raudat overlapilla. Pitkät chipit ja pitchit aina overlapilla, lyhyet bump'n'runit interlockilla (tai puttausgripillä).

Mielestäni noiden grippien vaihtelu ei ole kauhean vaikeaa, vasen käsi on aina mailassa samassa asennossa ja oikea sitten gripin mukaisesti. Ja ainakin itselleni apua on tuonut se, että ei yritä väkisin painaa yhdellä ainoalla gripillä vaan tietää missä kohtaa sitä kannattaa vaihtaa.