pelikirja jaettu etukäteen opiskeltavaksi pelaajille.
Jääkiekko on nykyään niin intensiivinen ja nopeatempoinen peli, että ei oikein voi täydessä vauhdissa miettimään minne nyt seuraavaksi syöttää. Noita avaus/karvauskuvioita yms hangataan tuhottomasti harjoituksissa ja ne ovat aika automaatioita.
toistuvat haut, toistuvat karvauskuviot. niitä tosiaan jääkiekossa on, mutta niitä ei toteuteta orjallisesti, kuten niissä lajeissa, joissa puhutaan OIKEASTI pelikirjasta. koripallo, amerikkalainen jalkapallo pari mainitakseni.
Juu ei, lätkässä ei ole niin tarkkaan piirrettyjä valmiita viivoja kuin esim. amerikkalaisessa futiksessa, mutta siellä on kuulkaa yllättävän tarkkaan piirrettyjä valmiita viivoja.
Tässä myönnät, että jääkiekossa ei ole pelikirjoja. Tässä myönnät, että jääkiekossa on pelitapoja.
Tässä myönnät, että jääkiekossa ei ole pelikirjoja. Tässä myönnät, että jääkiekossa on pelitapoja.
Jääkiekon ja parin muunkin palloilulajin pelikirjasta tekee juuri hienomman jo vivahteikkaamman se fakta, että pysähtyneitä tilanteita on niin vähän - on erittäin vaikeaa kyetä luomaan kaaoksen keskelle pienen pientä järjestystä. Ja juuri tämä pienen pieni järjestys tekee sen, 1+1+1+1+1=enemmän kuin viisi, pelinopeus nousee ja vastustajaa viedään kuin pässiä narussa.
jääkiekko on siis jatkuvaa pelitavan (joka antaa suuntaviivat), opitun taidon ja henkilökohtaisten taito-ominaisuuksien yhdistelemistä, joihin ei ole mahdollista soveltaa pelikirjamaista lähestymistapaa.
Itse et tunnu lajista ymmärtävän enempää kuin sika tinalusikasta. Jääkiekko on sen verran nopea peli, että vaistoilla pelataan hyvin pitkälti. Pienen pientä järjestystä voi toki pyrkiä siihen kaaokseen luomaan. Mutta se ei pelejä pahemmin ole ratkaissut. Yksilöt niitä ratkaisevat.
Onko Leinolla pelikirjaa?
Pullamössö, pelikirja ja bye-bye baby. Siinä vaiheessa, kun Jokereitten valmentaja alkaa esittelemään jotain värityskirjaa, poistun takavasempaan nauramaan.
Tyylillä ei ole mitään merkitystä, kunhan nallekirjassa on kivoja kuvioita, kö? Ja hallit tyhjenevät entisestäänkin. Tässä tapauksessa suosittelen kirjojen polttamista ja iloisen lätkän paluuta.
Tyylillä on merkitystä. Ei hyvä pelikirja tarkoita tylsää jääkiekkoa. Esim. USA MM-kisoissa pelasi, en nyt muista minkä pelin, aivan huikeaa pelikirjajääkiekkoa. Erittäin aktiivista, aggressiivista ja hyökkäävää - iloista lätkää.
Ehkä menen poistun keskustelemaan Siffan kanssa.
Jääkiekko on sen verran nopea peli, että vaistoilla pelataan hyvin pitkälti. Pienen pientä järjestystä voi toki pyrkiä siihen kaaokseen luomaan. Mutta se ei pelejä pahemmin ole ratkaissut. Yksilöt niitä ratkaisevat.
No näinhän se ei todellakaan mene. Jos puhutaan menestyksestä, niin kiekko on aiempaa enemmän joukkuelaji. Hyvät yksilöt eivät enää riitä. Eivät edes SM-liigassa. Tarvitaan tiimi, jonka pelikirja tekee esimerkiksi huonosta joukkueesta keskinkertaisen, keskinkertaisesta hyvän ja hyvästä joukkueesta sitten moninkertaisen mestarin. Kääntäen huono tiimi tekee hyvästä joukkueesta keskinkertaisen ja keskinkertaisesta huonon. Esimerkiksi Jokerit on esimerkki siitä, kuinka huippuresursseilla saavutetaan vain keskinkertainen tulos suhteessa materiaaliin. Kärppien viime vuodet kertovat taas kuin hyvä tiimi on tehnyt hyvästä joukkueesta moninkertaisen mestarin. Ei nämä ole ihan sattumalta näin menneet...
Itse puhuisin mieluiten koko johto- ja valmennustiimin pelikirjasta kuin yksin valmentajan pelikirjasta. Tiivistäen tämä tarkoittaa mm. ikäkausijoukkueiden pelaajakasvatuksen sekä liigajoukkueen pelaajahankintojen optimointia joukkueen pelitapaan kuin oikean harjoittelun, ravinnon, levon, valmistautumisen ottamista osaksi joukkueen pelikirjaa. Toisin sanoen, joukkueen pelitapa on johdonmukainen seuraus pelikirjasta. Pelikirja voidaan myös yksinkertaistaa esimerkiksi rakennuksen perustaksi, jota ilman kalleinkin huvila tai talo tuhoutuu ennen aikojaan.
Perinteisemmin pelikirja on kokonaisuus kaikesta siitä, mitä ja miten joukkue toimii ja mihin se pyrkii ja mitä se tavoittelee harjoituksissa ja peleissä. Tässäkin muodossa pelikirja on äärimmäisen laaja. Samalla se on Westerlundin sanoin kuin tietokonesofta, jota on säännöllisesti päivitettävä.
Jos nyt pitäisi nimetä joku joukkue, jossa pelikirjan voisi sanoa ymmärrettyn laajasti, se on Blues parina viime kautena. Voisi taas yksinkertaistaa sanomalla, että Bluesissa on viety pelikirja-ajattelu osaksi jokaisen pelaajan valintaa, junioritoimintaa kuin pelien jälkeistä verryttelyäkin. Voitaisiin myös sanoa niin, että Bluesin toimintaa on ammattilaistettu koko johtotiimin osalta. Tulokset puhuvat puolestaan.
Pelitapa on paljon suppeampi käsite kuin pelikirja. Voidaan puhua esimerkiksi puolustavasta pelitavasta tai hyökkäävästä pelitavasta, mutta vasta pelikirja määrittelee riittävät yksityiskohdat niiden toteuttamiselle.
Hanlon-Lehkosen pelikirja käsitellään aivan varmasti heti kun se on mahdollista. Jokunen sarjapeli siihen ainakin itseltäni menee ennen johtopäätöksiä.
Perinteisemmin pelikirja on kokonaisuus kaikesta siitä, mitä ja miten joukkue toimii ja mihin se pyrkii ja mitä se tavoittelee harjoituksissa ja peleissä. Tässäkin muodossa pelikirja on äärimmäisen laaja.
Esim. USA MM-kisoissa pelasi, en nyt muista minkä pelin, aivan huikeaa pelikirjajääkiekkoa. Erittäin aktiivista, aggressiivista ja hyökkäävää - iloista lätkää.
Ehkä menen poistun keskustelemaan Siffan kanssa.
Mitä on pelikirjajääkiekko? Teet täysin samaa kuin ystäväsi Siffonen. Eli kirjoitat uusilla sanoilla vanhoista asioista, mutta nuo uudet sanat ovat lukijalle käsittämättömiä, eikä niitä kirjoiteta auki. Pääasia, että kuulostaa omaan korvaan hienolta.
Jenkit pelasivat selvästi vahvasti harjoitellulla pelikirjalla, johon kuului erittäin tasapainoiset viisikot, lyhyet etäisyydet joiden seurauksena mahtavia nopeita kääntöjä sekä erinomaista hyökkäyksen jälkeistä prässikarvausta. Erittäin aktiivista, hyökkäävää ja aggressiivista kiekkoa, joka kuitenkin oli koko ajan kontrollissa.
...viisikon jäsenien välisellä etäisyydellä ei ole mitään tekemistä pelikirjan kanssa. Etäisyyksiä noudatetaan, jos on pelikuria. Pelikuri taas muodostuu ihan muista jutuista kuin sovituista luistelulinjoista jäällä.
Jokainen huipputasolla pelaava / pelannut tai jääkiekosta jotain ymmärtävä tietää, että eräs tärkeimmistä asioista taktiikassa (MC61:n vastinesana Knowerin pelikirjalle) on viisikon väliset etäisyydet, mutta on eri asia, noudatetaanko tätä.
Ja täysin samaa mieltä olen siitä, että toivon Glendalta ja Ikalta tuollaista peliä. Se olisi sitä perinteistä Jokeri-kiekkoa.
Ihan positiivinen kuva tuosta haastattelusta jäi. Jollakin tapaa diggasin kyllä Sheddenin ajattelutavasta mitä jääkiekkoon tulee eli sen pitäisi olla paljon vapaampaa, luovempaa eikä liian organisoitua. Jos sitten menestystä ajattelee niin kyllähän viime vuosina ovat menestyneet hyvin ne ryhmät, jotka ovat pelanneet organisoidusti. Mielenkiintoista nähdä kuinka Hanlon onnistuu pelitavan sisäänajossa, hulppean ja kurittoman kiekon aika taitaa olla lopullisesti takana.Joukkueelle on tarkoitus hioa yhtenäinen pelitapa ja jo tämä on erinomainen parannus viime kauteen siinä mielessä, että loukkaantumisten kanssa ei ole nyt samanlaista riskiä kuin viime kaudella.
Ihan positiivinen kuva tuosta haastattelusta jäi. Jollakin tapaa diggasin kyllä Sheddenin ajattelutavasta mitä jääkiekkoon tulee eli sen pitäisi olla paljon vapaampaa, luovempaa eikä liian organisoitua. Jos sitten menestystä ajattelee niin kyllähän viime vuosina ovat menestyneet hyvin ne ryhmät, jotka ovat pelanneet organisoidusti. Mielenkiintoista nähdä kuinka Hanlon onnistuu pelitavan sisäänajossa, hulppean ja kurittoman kiekon aika taitaa olla lopullisesti takana.