Mainos

Galluppi: Pienet asiat, jotka ärsyttävät

  • 969 331
  • 6 406
Katselija- tai kuuntelijakirjeitäkin on luettu maailman sivu. Puhelinlangatkin laulanu ties kuinka monta vuosikymmentä. Kyllä ne pahimmat voi siivota yhtälailla twitterissä. Ei se formaatti, vaan ne käyttäjät.

No näinkin, mutta kun ihan liian usein EI siivota. Eikä helvetissä aiemmin urheilu- saati asiaohjelmien aikaan oltu jatkuvasti roikkumassa niillä langoilla, tekstareissa tms. kyselemässä, että mitäs se önnönnöö nyt just niinku sanoikaan tästä meidän ohjelmasta, vaan keskityttiin itse (pää)asiaan. Nimenomaan pelkän välineen (ja yleisen huomiohuorauksen ym. vajakkimielisyyden lisääntymisen) takia ei pitäisi olla yhtään syytä tehdä twitterin kanssa radikaalisti toisin.

Välineistä puheen ollen: vituttaa ipod, joka taas kerran tilttasi syyttä/varoittamatta eikä suostu latautumaan. Siis kohta metrossa ja bussissa äänisaasteen armoilla. First world problems, jumalauta:).
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Taloustutkimuksessa sentään osataan tehdä gallupkyselyiden kysymykset kuten kuuluukin. Vastikään erään kyselyn taustatiedoissa kysyttiin vastaajan ikää ja asiaankuuluvasti vastausvaihtoehtona oli myös "En osaa sanoa".
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
kysyttiin vastaajan ikää ja asiaankuuluvasti vastausvaihtoehtona oli myös "En osaa sanoa".
Voihan ihan hyvin olla, että moni vastaaja on nk. viidakkolapsi. Hänet on löydetty jossakin vaiheessa Amazonin viidakosta, tuotu Suomeen, eikä tarkkaa ikää tiedetä. Miten siinä voi vastata muuta kuin, että en osaa sanoa. Toinen vastaava ryhmä on afrikkalaiset juoksijat. 19-vuotiaiden sarjassa muka jo juoksevat kuin aikamiehet. Vastaaja voi olla myös savolainen: "suattaapi tuo olla tai olla olemattaki, ikä, tämä". Sitten myös eri filosofian haarat, kyllähän sinä ne tiedät. Oletkohan sinäkään siinä ollenkaan vaiko oletko pelkkä joku keksitty suolipieru, jota ei muuten edes ole, eikä ikää voida määritellä edes vuosirenkaiden perusteella. Ja naiset. Mikä niiden ikä on. En osaa sanoa, on monesti hyvä vastaus. Jos siellä kysytään perheenjäsenten muiden henkilöiden ikää, niin siellä olisi hyvä olla myös vaihtoehto en uskalla sanoa.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Voihan ihan hyvin olla, että moni vastaaja on nk. viidakkolapsi. Hänet on löydetty jossakin vaiheessa Amazonin viidakosta, tuotu Suomeen, eikä tarkkaa ikää tiedetä. Miten siinä voi vastata muuta kuin, että en osaa sanoa. Toinen vastaava ryhmä on afrikkalaiset juoksijat. 19-vuotiaiden sarjassa muka jo juoksevat kuin aikamiehet.[/I].
Jospa nuo ovat Taloustutkimuksessa todenneet, että osa porukasta on joko vallan retardia tai ei kenties vanhene lainkaan, kun eivät anna selkeään kysymykseen vastauksia. Silloin eos-vaihtoehto olisi präntätty kyselykuponkiin ihan tarkoituksella. Härövaltioista kotoisin olevat maahanmuuttajat ymmärrän. Maastopukuretaleiden luoteja väistellessä ja kärpäsiä hätistellessä on tähdellisempääkin miettimistä kuin syntymäajat ja merkkipäivät.

Sukupuoli onkin jo monimutkaisempi juttu. Noin äkkiseltään luulisi kahden vaihtoehdon riittävän pitkälle, mutta naisen ruumiiseen syntyneet miehet ja miehen ruumiiseen syntyneet naiset pitäisi tietysti huomioida jotenkin. Sama juttu tietysti jos henkilö on sukupuoleton, toisin sanoen jos tämä ei omista minkäänlaisia vehkeitä. Sitten onkin hankalampi vastata jos sukupuoli ei ole vakaa, siis toisin sanoen on siirtymässä joko omia aikojaan tai hormonihoitojen myötävaikutuksella. Ottaako Taloustutkimus vastuun, jos yhteiskunnan normituksen ulkopuolella sukupuolensa kanssa majaileva vastaaja ottaa ja romahtaa? Voisivat miettiä mitä ihmisiltä kysyvät, saatana, kyllä jämpti on niin, saatana.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Taloustutkimuksessa sentään osataan tehdä gallupkyselyiden kysymykset kuten kuuluukin.
Joskus jaksoin enemmänkin vastailla noihin netissä. Ja tuota kautta pääsin testailemaan parin firman tuotteita. Ei noista rahaa silleen saa, mutta jotain pientä kivaa välillä. Ja välillä on jännä katsella mitkä tuotteista tulee kauppoihin.

Vai oliko se niiden kauppakeskuksissa olevien juttujen kautta. Taisi olla. No ihan sama.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Olipas valunut alas tää ketju.

Nyt ärsyttää plus-merkin käyttö, kun halutaan ilmaista että joku asia on yhtä suuri tai suurempi kuin tässä yhteydessä käytettävä luku. Kahdeksan kertaa kymmenestä tämä + on luvun väärällä puolella. Eli kun halutaan sanoa, että "Saahan noita 25 pistettä tai enemmän tekeviä pelaajia halvemmallakin kuin Tukonen", niin se ilmaistaan päin vittua että "Saahan noita +25 pisteen pelaajia halvemmallakin kuin Tukonen. Vaikka tietenkin + kuuluu luvun perään, eli 25+.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Minua ärsyttää edelleen tämän ketjun kieliopillisesti väärä otsikko. Jos kerran moderaattoreilla tuntuu olevan aikaa muidenkin ketjujen otsikoita korjailla sekä nussia suhuässää Sotshi-ketjujen otsikoissa, niin miksi tämä on sitten saanut olla vuosikausia rauhassa ja vailla punakynän kosketusta?
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tai sitten korostaa otsakkeen kyrvähtäneisyyttä. "Pienet asiat, mitkä ärsyttää".
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Metallimusiikin parissa on viime vuosina alkanut ärsyttämään eräs ilmiö. Nimittäin se, että tiettyjen bändien kohdalla laulajan on oltava äänessä koko ajan. Hyvätkin biisit tuntuvat helvetin täyteen ahdetuilta, eivätkä ne pääse hengittämään kunnolla, kun vokalistin on hypättävä mukaan viimeistään 5 sekuntia alun jälkeen, eikä suostu sulkemaan sitä kitaansa ennen loppua. En minä mikään instrumentaalimusiikin suurin ystävä ole, mutta kyllä biiseissä kuuluu olla myös niitä hetkiä, joissa laulaja astuu hetkeksi taka-alalle ja keskitytään soittamiseen.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Metallimusiikin parissa on viime vuosina alkanut ärsyttämään eräs ilmiö. Nimittäin se, että tiettyjen bändien kohdalla laulajan on oltava äänessä koko ajan. Hyvätkin biisit tuntuvat helvetin täyteen ahdetuilta, eivätkä ne pääse hengittämään kunnolla, kun vokalistin on hypättävä mukaan viimeistään 5 sekuntia alun jälkeen, eikä suostu sulkemaan sitä kitaansa ennen loppua. En minä mikään instrumentaalimusiikin suurin ystävä ole, mutta kyllä biiseissä kuuluu olla myös niitä hetkiä, joissa laulaja astuu hetkeksi taka-alalle ja keskitytään soittamiseen.

Tässä ärsytyksen aiheessasi on kyllä pointtinsa. Riippuu tietysti hieman tyylilajistakin, mutta monesti vähemmän on enemmän. Pätee sinänsä muihinkin instrumentteihin. Kaikkia raitoja ei pitäisi ahtaa täyteen tavaraa, soolokitaristi voi olla välillä tiluttamattakin eikä rumpalinkaan mitta minusta ole se, kuinka monta sataa ja tuhatta iskua minuutissa hän pystyy takomaan.

Takaisin vokalistin osuuksiin, tässä kelpo esimerkki siitä, miten homman voi hoitaa olemalla äänessä silloin kun tarvitsee, ei enempää eikä vähempää. YouTubesta siis napattuna Obituaryn klassinen Chopped In Half levyltä Cause of Death (1990), biisillä mittaa 3.46, ja sanoitukset ovat kokonaisuudessaan tässä:

Chopped in half
Feel the blood spill from your mouth
With rotting ways comes destiny
Feel the soul taking over
Bleed...


Säkeistö lauletaan heti kättelyssä biisin alkuun, sitten vähän myöhemmin toisen kerran uudestaan. Loppuosa biisistä keskittyy tunnelmanluomiseen ilman vokaaleja, mitä nyt välillä John Tardy kurahtaa taustalla. Siinä se, ja tuloksena ehdoton klassikkokappale. Biisin lopun tunnelmanluonti kärsisi, jos Tardy koko ajan laulaisi sävelkuvioiden päälle.
 

100A

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto, Lukko, Jokerit
^ Pitihän koko Cause of Death -levy laittaa heti tulille. Kuulostaa hyvältä! Koskas nämä olivatkaan Tuskassa? 2009 vissiin, silloin tuli tsekattua.

Ketjun aiheeseen liittyen voisi esittää ärtymyksen siitä etten enää koskaan jaksa lähteä mihinkään keikoille, hiukan voisi tosiaan aktivoitua tuolla saralla. Helsingissä kuitenkin tarjontaa olisi.
 

NDT665

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Radio on yleensä auki melkein koko työpäivän. Miksei kukaan ole kertonut toimittajille miten väliviivaa käytetään? Esimerkiksi puhuttaessa luvuista ”yhdestä viiteen”. Se pitäisi lausua juuri noin, mutta litteäpäinen toimittaja kertoo sen: yksi VIIVA viisi.
Siis mikä vit*n viiva?

Oikoluin kirjoittamani, ehkäpä juurikin ”se” viiva. En pistä kuvalinkkiä asiasta. Taitaa olla perjantai?
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
^ Pitihän koko Cause of Death -levy laittaa heti tulille. Kuulostaa hyvältä! Koskas nämä olivatkaan Tuskassa? 2009 vissiin, silloin tuli tsekattua.

Ketjun aiheeseen liittyen voisi esittää ärtymyksen siitä etten enää koskaan jaksa lähteä mihinkään keikoille, hiukan voisi tosiaan aktivoitua tuolla saralla. Helsingissä kuitenkin tarjontaa olisi.

Oli itse asiassa vuoden 2010 Tuskassa. Siellä kaikui Chopped in Halfkin komeasti livenä. Edellisen kerran näinkin yhtyeen 2.7.1994, jolloin Obituary soitti Hämeenlinnassa Power of Rock -tapahtumassa. Tuostakin tulee kesällä siis tasavuosia täyteen. Kyllä aika rientää.

Jaan ärtymyksesi keikoille lähtemisen suhteen, tosin ärtymystä lieventää se, että nykyään sitä on nähnyt jo lähes kaikki olennaiset bändit, useat moneenkin kertaan. Ei se vain tunnu enää samalta, eikä kovin usein ole enää "tuo on pakko nähdä"-reaktiota mihinkään bändiin. On niitä toki bändejä joita ei ole nähnyt ja jotka haluaisi nähdä, mutta isommat nimet ovat ainakin käyneet vähän vähiin. Keskikastin nimien takia taas ei välttämättä jaksa kovin kauas vaivautua.

Vaikkapa tulevan kesän Tuska on siinä ja siinä. Tankard on kelpo bändi, Metal Churchiakin kuuntelee, mutta viitsiikö niiden takia sitten maksaa maltaita matkoista ja majoituksista ynnä muista? Se on hyvä kysymys, ja sen ratkaiseminen aiheuttaa ketjuotsikossa mainittua ärsyyntymistä.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Tai sitten korostaa otsakkeen kyrvähtäneisyyttä. "Pienet asiat, mitkä ärsyttää".
Miten olisi "Pienet asiat, joiden toimesta on alettu omaamaan substanssi lähtöistä ärsyttämis potentiaalia mm. Nato jäsenyys keskustelussa, #some:ssa ja #elämä:issämme"?

Kysyin taannoin moderaattoreilta, voisivatko he korjata johdonmukaisuuden nimissä joitakin aivan päin persettä olevia otsikoita, jotka myös suoraan nimesin. Joukossa oli mm. yhdyssanavirheellisiä ja kieliasultaan muutoin täysin epäonnistuneita kyhäelmiä. Esitin kysymykseni, koska esimerkiksi "Veti iloiseksi" -ketjusta oli poistettu hymiö, ja "massikimpat" oli nimetty "rahakimpoiksi".

Vastaus oli suurin piirtein seuraava: "Teemme muutoksia tarpeen mukaan". Jatkokysymyksiä en viitsinyt esittää, koska banaani ei maistu, mutta kieltämättä hieman ärsyttää, kun keskusteluosioiden etusivulla kuikuilee tälläkin hetkellä mm. "Jääkiekko aiheiset elokuvat" -ketju.
 
Viimeksi muokattu:

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Vastaus oli suurin piirtein seuraava: "Teemme muutoksia tarpeen mukaan". Jatkokysymyksiä en viitsinyt esittää, koska banaani ei maistu, mutta kieltämättä hieman ärsyttää, kun keskusteluosioiden etusivulla kuikuilee tälläkin hetkellä mm. "Jääkiekko aiheiset elokuvat" -ketju.

Vapaan puolella on ketju: "Tatuoinnit ?". Miksi näin selkeitä virheitä ei korjata, mutta Sotshiin liittyviä ketjuja muutettiin niin kovalla tohinalla?
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Ketjun aiheeseen liittyen voisi esittää ärtymyksen siitä etten enää koskaan jaksa lähteä mihinkään keikoille, hiukan voisi tosiaan aktivoitua tuolla saralla. Helsingissä kuitenkin tarjontaa olisi.

Jaan ärtymyksesi keikoille lähtemisen suhteen, tosin ärtymystä lieventää se, että nykyään sitä on nähnyt jo lähes kaikki olennaiset bändit, useat moneenkin kertaan. Ei se vain tunnu enää samalta, eikä kovin usein ole enää "tuo on pakko nähdä"-reaktiota mihinkään bändiin. On niitä toki bändejä joita ei ole nähnyt ja jotka haluaisi nähdä, mutta isommat nimet ovat ainakin käyneet vähän vähiin. Keskikastin nimien takia taas ei välttämättä jaksa kovin kauas vaivautua.

Komppia myös näille. Itse tulee vielä keikoilla jonkun verran käytyä, mutta ärsyttää, ettei noihin enää tule juuri sytyttyä. Yleensä homma menee helposti oluen juomiseksi takarivissä ja kavereiden kanssa paskan jauhamiseksi. Osasyynä jälkimmäiseen on se, että keikoilla näkee paljon porukkaa, jonka kanssa ei nykyään muuten tule oltua hirveästi tekemisissä ja tuolloin on mukava vaihtaa kuulumisia vähän syvemminkin.

Mutta kaukana ovat ne nuoruusajat, kun tuli eturivissä seisottua tunti ennen keikan alkua ja jo edellisten viikkojen ajan päntättyjä esiintyjän biisien sanoja, jotta osaa sitten hoilottaa joka biisin alusta loppuun keikalla. Aikuisiällä ei ihan noin fanaattisesti tullut enää suhtauduttua, mutta konsertit katsottiin kuitenkin läheltä lavaa ja täysillä musiikkiin eläytyen. Nykyisin ei ole enää edes perhosia mahassa ja jotenkin aneemisella otteella tulee itse otettua osaa keikkatapahtumaan. Veikkaan, että Mustan Nuolen esiinnostamat asiat ovat osasyynä tähän. Jos Pantera pamahtaisi Dimebagilla varustettuna Suomeen, niin tuskin tarvitsisi kauaa etsiä sisäistä fanipoikaa.

Musiikin rooli omassa arjessa on kyllä muutenkin vähentynyt aika dramaattisesti viime vuosien aikana. Levyjä tulee ostettua tiuhaan tahtiin, mutta kuuntelu jää vähäiselle ja uusia bändejä ei ole tullut vuosiin enää aktiivisesti haettua. Oonko mä tulossa vanhaksi? Mäkkärin myyjä tyttökin teititteli toissapäivänä.. Enkä ole vielä edes kolmeakymmentä.
 

RauMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Detroit Red Wings
Komppia myös näille. Itse tulee vielä keikoilla jonkun verran käytyä, mutta ärsyttää, ettei noihin enää tule juuri sytyttyä. Yleensä homma menee helposti oluen juomiseksi takarivissä ja kavereiden kanssa paskan jauhamiseksi. Osasyynä jälkimmäiseen on se, että keikoilla näkee paljon porukkaa, jonka kanssa ei nykyään muuten tule oltua hirveästi tekemisissä ja tuolloin on mukava vaihtaa kuulumisia vähän syvemminkin.



Mutta kaukana ovat ne nuoruusajat, kun tuli eturivissä seisottua tunti ennen keikan alkua ja jo edellisten viikkojen ajan päntättyjä esiintyjän biisien sanoja, jotta osaa sitten hoilottaa joka biisin alusta loppuun keikalla. Aikuisiällä ei ihan noin fanaattisesti tullut enää suhtauduttua, mutta konsertit katsottiin kuitenkin läheltä lavaa ja täysillä musiikkiin eläytyen. Nykyisin ei ole enää edes perhosia mahassa ja jotenkin aneemisella otteella tulee itse otettua osaa keikkatapahtumaan. Veikkaan, että Mustan Nuolen esiinnostamat asiat ovat osasyynä tähän. Jos Pantera pamahtaisi Dimebagilla varustettuna Suomeen, niin tuskin tarvitsisi kauaa etsiä sisäistä fanipoikaa.



Musiikin rooli omassa arjessa on kyllä muutenkin vähentynyt aika dramaattisesti viime vuosien aikana. Levyjä tulee ostettua tiuhaan tahtiin, mutta kuuntelu jää vähäiselle ja uusia bändejä ei ole tullut vuosiin enää aktiivisesti haettua. Oonko mä tulossa vanhaksi? Mäkkärin myyjä tyttökin teititteli toissapäivänä.. Enkä ole vielä edes kolmeakymmentä.


Näinhän se menee. Jossain kohtaa huomaat ihmetteleväsi miten nykyajan nuoret pukeutuvat typerästi ja kuuntelevat paskaa musiikkia. Toisin kuin sinä teit nuorempana.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Näinhän se menee. Jossain kohtaa huomaat ihmetteleväsi miten nykyajan nuoret pukeutuvat typerästi ja kuuntelevat paskaa musiikkia. Toisin kuin sinä teit nuorempana.

Minä olen ihmetellyt tätä jo pitkään. Itse asiassa jo nuoresta asti, jolloin valtaosa koululaisista ja opiskelijoista kuunteli ties mitä ysäriteknopaskaa, Aikakonetta tai sitten grungea tai hiphopia. Pukeutuivatkin typerästi. Onneksi osa sentään kuunteli raskaampaa metalliakin. Tai Batman & Ryydmania, jotka pukeutuivat aina skarpisti ja linjakkaasti.

Nykyajan teini- ja lapsitähdetkin ärsyttävät, samoin kuin erilaiset idols-, popstars- ja tähtikilpailut. Ennen riitti viiksekäs Seppo Hovi, piano sekä aikuisten pukuun puettu vakavailmeinen Tenavatähti laulamassa aikuisten lauluja. Silloin asiat olivat kuten niiden pitää olla, ei tarvittu mitään Robineita, Isac Elliotteja tai muitakaan poppari-ipanoita.

Timo Turunen - Minä olen muistanut - YouTube

Matias Sassali - Elämää juoksuhaudoissa - YouTube
 

faro

Jäsen
Jääkiekkoilija ei ole fyysinen, jos se ei taklaa. Ei saatana.

Tämä on kyllä totta.

Mutta toisin kun ajattelee, niin minua ainakin ärsyttää se, että jotkut sanovat jotain pelaajaa Liigan fyysisimmäksi pelaajaksi, vaikka pelaaja ei taklaa lainkaan. Voimakkain ehkä, mutta ei fyysisin. Vai ymmärränkö jääkiekossa sanan "fyysisyys" merkityksen väärin?
 

odwaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kepa ja Pena
Määttäkin on jo tajunnut, ettei mikään ***uta niin paljon kuin ottaa urakalla kuokkaan Flyersilta.
Veetatuttaa turhat ajamiset merkitsemättömässä tilanteessa kun peli on jo ohi ja alle 30sek peliä jäljellä.
Mitä jumalauta nyt? Ikuisuusärsytys, miksi kirosanoja pitää kuumotella tekstissä, jos ei kuitenkaan halua/kehtaa niitä käyttää? Siihen voi laittaa tilalle jonkun oikean sanan. Pahimpia on joskus sellaiset väännökset, kuin p*****, josta ei vaan voi voi tietää mikä siellä piilee. Ja mitä on veetatuttaminen? Saatana.
Vai ymmärränkö jääkiekossa sanan "fyysisyys" merkityksen väärin?
Juu ei se pelkkää taklaamista tarkoita. Luistelua, kestävyyttä, kamppailua, vääntövoimaa..
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Toisenlaiset frendit -sarjan mainokset ärsyttävät. Tarkemmin sanoen mainoksissa esiintyvä miesääni. En mahda sille mitään, ihan helvetin ärsyttävä ääni ja puhetapa (kehitysvammainen tai ei).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös