vstp kirjoitti:
Tässä on mielestäni erittäin hyvä esimerkki siitä, miten suomalaista jalkapalloa ei viedä eteenpäin. Itsekin toteat haluavasi Suomeen kohtuutasoisen jalkapalloliigan, joka ei ole mitenkään mahdoton päämäärä. Mutta kuinka se voidaan saavuttaa, jos sinunkaltaisesi potentiaaliset katsojat manaavat keskustelupalstoilla pelin tasoa. Jos tällaiset "menisin katsomaan jos ne pelaisivat parempaa peliä" -ihmiset ihan oikeasti menisivät NYT katsomaan niitä pelejä, niin sehän tietäisi lisää rahaa -> parempia olosuhteita / suurempia palkkoja -> parempia pelaajia -> pelin taso nousuun. Eihän asia tietysti näin yksinkertainen ole, mutta tämä on asia, johon me tavalliset katsojat voimme vaikuttaa.
Ja sitten siihen seis. Ensiksikin käyn omasta mielestäni katsomassa ihan sopivasti pelejä - kuinkas muuten? Sitten heti toiseksi perään minusta esität nyt juuri sen nurinkurisen logiikan, jolla potkis ei Suomessa nouse. On ihan turha kuvitella, että väki tulee sankoin joukoin katsomaan sontaa kannatuksen vuoksi. Kuvitella toki saa - ja paljon sitä myös tehdään ja siinäpä se onkin - mutta väki ei silti tule. Näin vaan maa makaa.
Katsos siinä se onkin se ongelma, kun potkupalloväki Suomessa on sitä mieltä, että sillä on joku Jeesukselta tai kenties pikemminkin tässä tapauksessa Marxilta tai Leniniltä saatu ylempi oikeus yleisön kiinnostukseen koska heidän tuotteensa on kiistaton pallopelien kuningas. Väen pitäisi tulla koska hyvä jalkapallo kiinnostaisi heitä, jotta potkisväki voisi (just joo, katso seuraava kappale) mahdollisesti sitä heille joskus sitten tarjota.
Sitten sitä ihmetellään kun väki ei kuitenkaan tulekaan; ja jos jossain buumin aallonharjalla katsojia tuleekin niin parhaaseen Uuno tyyliin se mahdollisuus ryssitään, koska ei oikeasti ymmärretä bisneksestä mitään. Ja sitten taas kiroillaan kendoääliöitä ja sopupalloilijoita seuraavat vuodet kunnes Suomi on taas melkein selvittänyt jonkun karsinnan tai HJK selvinnyt Champions Liigaan. Sitten on taas vuoro lyödä uhovaihde päälle ja samalla katsotaan päältä kun haaveet kaatuu. Ja jatketaan taas sitten sillä kendoilukiroiluvaiheella seuraavaan kertaan.
Minä käyn katsomassa sen verran pelejä kuin minun mielestäni on kohtuullista. En jaksa käydä kannatuksen vuoksi peleissä ja enemmän minulla vaikuttaakin se, että hyvä peli sattuu aurinkoiselle päivälle jne. Eli voisi sanoa, että toimin itsekkäästi. Valitettavasti vain en ole yksin enkä edes kaksin.
Jaaritukseni pointti? Niin kauan kuin Neuvostoaikaan jämähtäneet "voimat" pyörittävät potkista samalla perse edellä puuhun meiningillä kuin kaikkea muutakin johon koskevat, ei eteenpäin tulla menemään paitsi jollain järjettömällä onnenkantamoisella - kuten sillä, että Suomi selviytyisi arvokisoihin. Valitettavasti epäilen, että siinäkin tapauksessa buumi tapettaisiin muutamassa vuodessa tunaroimalla.
Ensin organisaatiot, toimintamallit ja strategiat kuntoon - viis liigojen nimistä, mainoskampanjoista ja muista - jotta tuote saadaan ajan tasalle. Sitten hinnat kohdalleen. Ja kaikki tämä pitäisi vielä nöyrtyä aloittamaan sieltä pohjalta missä suomipotkis makaa jotta se voisi oikeasti toimia. Tuo viimeinen taitaakin olla yksi niistä isoimmista kompastuskivistä.