Joskus kiinnosti hieman, kun mukana oli vielä persoonallisuuksia eikä nykyisen kaltaisia lippalakkitelineitä. Ei näitä veppereitä ja vetteleitä ja puttoneita erota toisistaan, ja suomalaisetkin ovat niin värittömiä nysviä ettei niitäkään viitsi kannattaa.
Niin, toista se oli vielä Mika Häkkisen aikoihin. Mieshän oli värikäs kuin mustavalko-tv. Eikä JJ:kään mikään valopilkku ollut ja jos ei usko, kannattaa joskus kuunnella F1-lähetyksiä.
Samalla tavalla voi sanoa kaikista lajeista. Yleisurheilukin oli urheilua sentään vielä silloin kun Lasse Viren, Lätsä-Pekka ja kumppanit juoksivat. Ehkä vielä Carl Lewisin ja Edwin Mosesin aikoihin. Jalkapallosta poistui viimeiset persoonat Johan Cruyffin ja Bobby Charltonin myötä. Aika tosiaan kultaa muistot ja ammattimaisuus muuttaa urheilua, halusi sitä tai ei.
Mika Salon ja Eddie Irvinen kaltaisia persoonia ei tosiian enää löydy, mutta kyllä Kimi kestää vertailun näihin entisaikojen sankareihin varsin hyvin. Toisaalta sekään ei suomalaisille kelpaa, sillä ilmeisesti Kiminkin pitäisi olla yhtä väritön ja samasta puusta kun kaikki muutkin kuskit.
Massan tilanne ilmeisesti olikin ennakoitua vakavampi. Ferrarin kannalta positiivista on se, että tähän osuu nyt pidempi tauko, kun Valenciassa ajetaan vasta 23.8. Marc Genén kannalta lyhyempi tauko olisi taannut varmemmin mahdollisuuden päästä ajamaan, mutta uskoisin Genén ajavan ainakin kotikisassaan. Schumin paluuseen en millään jaksa uskoa, mutta olisihan se mukava nähdä Kimin nöyryyttävän vanhaa mestaria Ferrarilla.