Florida Panthers 2022–2023

[Turha Kaukalo]

Ville Koistinen puolusteli myös Pantherseilla.

Hetkinen... nyt pääsen pätemään ellen ole väärässä: Koistinen pelasi laidassa.

 

[Ni$pekt15]

Joo, eniten häviöitä ikinä on kuitenkin aika suhteellista. Itse lähtisin siitä että on sijalla 4. ottelumäärässä päävalmentajana joten on selvää, että niitä häviöitäkin varmasti on kun valmentaa paljon eikä läheskään aina huippujoukkuetta. En jaksa uskoa että hänelle huvikseen annetaan työpaikkoja. Mielestäni on ollut koko ajan päivänselvää että suomalaiset ovat ottaneet Mauricen hampaankoloon mutta tuolla NHL:ssä miestä arvostetaan edelleen sen verran, että saa tehdä töitä päävalmentajana.

Mauricesta muistan kun tuli Winnipegiin ja iskosti puolustuspelin tärkeyttä plus systeemiä joukkueeseen. Muutaman maalin nuhjauksia nähtiin paljon alkuun ja huomasi kuinka Evander Kanet ja kumppanit kesken ylös varastaen palasivatkin omiin tukemaan puolustusta. Olikohan myös heti ensimmäisellä kaudella poffeihin ja Ducksilta koteloon. Sen ajan Jets Buffyn ja muiden fyysisten pelaajien myötä aivan mahtavaa seurattavaa kun otteluissa taklattiin kaikkea liikkuvaa ja välillä jo liikkumatontakin ukkoa. Etenkin mieleen jäänyt Chicagon powerhouse porukkaa vastaan käydyt taisteluvoitot runkosarjassa ja ottelu jossa Bickell vastasi fyysiseen peliin toimittamalla joku 3-4 taklausta putkeen kunnes Peluso ei moista suvainnut ja kävi taputtelemassa kaverin pää punaisena helottamaan jäähyaitioon häiriköimmästä pelin flowta;D;D

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=cQLlcWB1AYY

Kyseisestä episodista löytyi videokin

 

[TuH0]

Eikös se näin sanota, että ensin pitää hävitä, ennen kuin oppii voittamaan. Kukapa siis olisi parempi valinta valmentajaksi, kuin eniten tappioita kerännyt Maurice?

 

[Leon]

Väsynyt läppä tuo tappioiden lukumäärä. Tappio% olisi paljon kuvaavampi mittari. Niin ja joo, olen lämmennyt tolle Mauricelle tässä kevään mittaan.

 

[lasaleiko]

Hetkinen... nyt pääsen pätemään ellen ole väärässä: Koistinen pelasi laidassa.

Olet oikeassa, ainakin osittain. Kauden 2009-10 toisessa ottelussa pelasi hyökkäjäänä ja otti muistaakseni kampitusjäähyn hyökkäysalueella kaaduttuaan Blackhawks-pelaajan luistelulinjalle.

Saattoi se pakkinakin välillä olla.

 

[Taccutucca]

Linkki: https://twitter.com/NHL/status/1662127706337624064?

Tiimin ympärillä olevasta ilmapiiristä Maurice jakoi The Athleticin loistavassa haastattelussa seuraavaa:

"(...)because I’ve learned to enjoy the hell out of today. I loved our meeting — our video meeting, showed some good stuff. We laughed, we went out on the ice, they worked hard, we laughed. To be part of that environment — and not the creator of that environment, but just to be a part of it, I’m allowing myself to enjoy it.

So when I say that, I truly believe it. The best part of this is that feeling. The best part of this is all of the moments. It’s actually not the winning. It’s all of the moments around it. Getting to have a completely different kind of interaction with your players. Because they’re all in a great mood and you’re not squeezing anybody. Watching them move around each other, walking through the locker room and hearing 10 guys just roaring about something funny that was said, that’s wonderful for me. We got a great coaching staff here. We’ll work hard, but this is about the players and I get to have this perspective of it now that I never had."

Hyvä demonstraatio tästä oli tämä:

Linkki: https://twitter.com/JamesonCoop/status/1663220044812124160?

Aiemmassa viestissäni yritin itse sanallistaa aihetta ja tässä PoMon lainauksessa on myös samaa ajatusta siitä, että kun on yhteinen näky mitä kohti mennään ja tehdään töitä yhdessä, niin yhteinen tekeminen on myös todella siistiä ja rikasta. Kiekon ystävänä nyt on aika nauttia hetkestä ja odotella sunnuntain aamuyötä.

 

[DavyJones]

Paljon on ollut juttua Mauricen roolituksesta ja varsinkin Barkovin ja Tkachuckin valokeilan suhteesta, mutta aika vähälle on jäänyt täysin sama asia, joka tapahtui puolustuksessa.

Siinä missä franchise-hyökkääjä Barkov on mennyt varauksestaan asti tasaisesti eteenpäin, on franchise-puolustaja Ekblad ollut enemmän tai vähemmän murheenkryyni viime vuosina.

Nyt on vihdoin saatu win-win-tilanne, jossa Brandon Montourista on valjastettu "Gung ho" -tyylinen tappokone ja Ekblad on ikään kuin taustalla saanut laittaa omaa peliään kuntoon parrasvalojen varjossa. Lopputuloksena on saatu suhteellisen stabiili Aaron Ekblad, joka on aina ollut todella hyvä pakki, mutta jonka ei tarvitse nyt yrittää ihmetekoja.

 

[TuH0]

Kyllähän tuosta Floridan tarinasta on pakko tykätä. Itsekin näen, että kyse on nimenomaan kokonaisuudesta, eikä vain parin pelaajan roolituksesta. Mauricen esiintymisten ja lausuntojen perusteella itselle on välittynyt kuva hänestä analyyttisena ja ihmislähtöisenä valmentajana. Hän ei vaikuta olleen se kaikkein äänekkäin, suosituin tai karismaattisin persoona, joka johtaisi joukkuetta vahvalla auktoriteetilla. Tähän rinnalle lyödään NHL:n nöyrin kapteeni Barkov, joka hoitaa sen roolin joukkueen eteen, missä häntä eniten tarvitaan. Hän on yksi kokonaisvaltaisimmista ja parhaimmista senttereistä, ja siitä huolimatta hän asettaa aina joukkueen omien suorituksien edelle. Hän antaa tekojen puhua puolestaan, eikä siinä paljon muuta selitettävää jääkään.

Lisätään tähän Tkachuck, perinteisen lätkäperheen kukkopoika, joka ei pyytele olemassaoloaan anteeksi. Pelaaja, jolla on vahva voitonnälkä ja on valmis tekemään kentällä sen, mitä voittamiseen vaaditaan. Heitetään luukulle kaikkien aikojen suurin floppi Bobrovsky, joka on aina loistanut toimivan systeemin takana. Floridan pelisysteemissä palikat on loksahdellut pikku hiljaa paikoilleen, ja nyt hänkin voi näyttää sen, minkä takia hänet on joukkueeseen hankittu. Näytönhalu on varmasti valtaisa.

Muutenhan joukkueesta on löytynyt jo aiemminkin toimivia roolituksia ja roolipelaajia. Pari kokeneempaa peluria, jonka äänestä ja naamasta näkyvät kuljetut kilmometrit. Erityyppisiä pelaajia, jotka täydentävät hyvin toistensa vahvuuksia. Kokonaisuudessaan tuosta joukkueesta huokuu se aitous ja tekemisen ilo. Jokainen pelaaja saa olla oma itsensä ja hoitaa sitä roolia, jonka pystyy parhaiten toteuttamaan. Jokainen tuntee olevansa osa porukkaa ja joukkuetta johdetaan tavalla, jonka jokainen pystyy allekirjoittamaan. Niinkuin olen aiemmin sanonut, niin tämän kauden Florida on äärimmäisen vahva joukkue. Ensi yönä laitetaan kellot soimaan ja odotus viimein päättyy!

 

[Largo]

Nyt on vihdoin saatu win-win-tilanne, jossa Brandon Montourista on valjastettu "Gung ho" -tyylinen tappokone ja Ekblad on ikään kuin taustalla saanut laittaa omaa peliään kuntoon parrasvalojen varjossa. Lopputuloksena on saatu suhteellisen stabiili Aaron Ekblad, joka on aina ollut todella hyvä pakki, mutta jonka ei tarvitse nyt yrittää ihmetekoja.

Tykkäsin Brandon Montourista välittömästi Anaheimin varattua hänet. Vieläkin harmittaa että Carlyle ei antanut Montourille kunnon roolia vaan sitkeästi piti Fowlerin ylivoiman ”viivapelotteena”. Paljon huonoja ratkaisuja tuohon aikaan pakkien kanssa muutoinkin. Theodoren antaminen pois jotta saatiin pidettyä Vatanen ja Manson ja nyt kumpikin ovat muualla. Anaheimilla voisi olla Theodore ja Montour tuolla pakistossa, mutta mennään jollain saatanan Shattenkirkillä ja muilla turhakkeilla. Hienoa kuitenkin nähdä että Montour saa pelata peliä hänen tyylillään. Tulee siellä välillä virheitäkin, mutta on saanut huomattavasti vapaammat kädet pelata kuin taannoin Anaheimissa.

 

[Taccutucca]

Elämän paras aika kopissa jatkuu (PoMon lanseeraamalla suomalaisten kiusaamisella)...

 

[Taccutucca]

Meemien lisäksi törmäsin aivan mahtavaan Mauricen haastatteluun. Maurice nostaa todella tärkeän elementin esiin: vastuun. Klipin näkee tästä (muutenkin hyvä pätkä, mutta ajassa 3m 49sek kommentoi tätä aihetta):

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=DUt5Qy1uryc&t=3m49s

Vastuu ainakin itselleni monesti merkitsee "ylimääräistä" ei-niin-kivaa taakkaa. Vastuu sanana ahdistaa ja luonnollisesti miettii tapoja vältellä sen kantamista.

PoMolta kysyttiin Bobrovskin otteista ja miksi hänet napattiin uuniin Bostonia vastaan, vaikka oli aiemmin menettänyt paikkansa ykkösenä Lyonille (nämä ovat pitkiä lainauksia, mutta suosittelen lukemaan):

"But no. His game was right, but he went into the net in that game, because it had to be him."
"How come?"
"Because of the resources that he commends with our team. Because great players also carry a pressure. I know we always talk about how much they make, but there's a pressure that comes with that. So the coach then also has to give him an opportunity to rise to that occasion. So I had two goalies, and I had equal faith at that point in both of them, but the weight of the pressure and the weight of the situation was him to bear."

Juontaja peilaa takaisin samaa asiaa tässä välissä ja PM jatkaa:
"So I look at it from the idea that it was his burden to carry. It's not about the 10 million, it's that if I'm gonna put this weight on somebody it has to be him and he wants that. Look - these guys are generally I think good men, all these guys, they make a lot of money, and they want to deliver on that - you have to give them a chance. I don't think the hockey team gave him a great chance to be as good he could be early - we started to play a heck of a lot harder - he started to play a hell of a lot better, when out on injury he was playing fantastic and then when he came back it was his weight to carry."

Myöhemmin haastattelussa ajasta 7 min eteenpäin Paulilta kysyttiin milloin alkoi uskoa joukkueeseen:
"So we got into December and we started playing harder, but Barkov was out, Lundell was out, we had two days off at home in a calendar month and our January schedule was even worse. So the last two weeks of our January schedule we said: "These two weeks will define our franchise for the next five years", cause this is gonna be so hard for us to do and we played the best hockey. So the last game of that two weeks was against Boston. Sasha Barkov tied it with 4.7 seconds left, Sam Reinhart won it in overtime and that was the first "Hey, we can do this!""

Ajassa 8 min 35 sek Paul sanoo siitä, kun sekosi Toronto-pelissä penkin takana, mistä monesti annettiin kunnia hänelle:
"What I haven't said is that in between periods I said: "You come back, you win this game, this is a players' win and it's got nothing to do with me", and for me that was the hand-off to the players for the year, because at some point the players have to take the room and take the team."

----------

Oon pitkään odottanut ja unelmoinut esimerkiksi siitä, että tässä maassa nousisi nuoria johtajia, jotka ottaa sen vastuun, mitä aiemmat eivät ole ottaneet. Estää meitä ajautumasta kohti velkaantumista, yrittäjyyden ja yritteliäisyyden kuolemista. Sen kuolemista, mikä synnytti tarinan Suomesta.

Tässä joukkueessa näkyy palasia tuosta unelmasta.

Mutta siihen ei pelkästään tarvita niitä nuoria innokkaita ja nälkäisiä johtajia, vaan myös niitä, jotka antaa tilaa näille nuorille ottaa paikkansa, kasvaa, tehdä virheitä, oppia niistä ja lopulta kasvaa kypsyyteen, jotta he voivat tehdä tilaa seuraavalle sukupolvelle.

Eli jatkiksella olevien uskomusten vastaisesti: suomalaiset tarvitsevat lisää Paul Mauricea. Joka yhteiskunnan osa-alueelle.

 

[Zohan]

Florida dominoi myös grafiikkapuolen osalta. Edelleen.

Linkki: https://twitter.com/flapanthers/status/1665078397754818560?s=46&t=bK1mcm6oXLKZang-f7JQrA

 

[rinne]

Vain rimaa hipoen pudotuspeleihin hiukan muiden joukkueiden avustuksella, kun Penguins ei ennakkoon helpompia joukkueita saanut lyötyä. Kivikovaa Bostonia vastaan jo sarja oli katkolla Marchandin karatessa läpi.... Melkoinen tuhkimotarina tästä keväästä lopulta tuli, mutta loppuhuipennus jäi näkemättä.Jotain urheiluromanttista "tarinaa" siinä kuitenkin on, miten tarina päättyi. Joitain vuosia sitten Panthers-toimistolla haluttiin eroon Smithistä ja lyötiin Marchessault siihen kaupan päälle. Ansaitusti Conn Smythe meni Marchessaultille tänä keväänä.

Hiukan kaksijakoinen fiilis tästä kauden päätöksestä jäi. Tulosta ei oikein mitenkään voi pitää pettymyksenä. Kun muistellaan vaikka joulu- tai tammikuun suorittamista, niin onhan finaaliin venyminen aivan käsittämättömän kova suoritus. Se tapa, jolla Boston, Toronto ja Carolina kaatuivat. Se ilo, joka joukkueesta on kevään aikana huokunut. Sen löytyminen tähän kevääseen on jotain odottamatonta, mahtavaa. Silti näistä finaaleista jää hiukan pettynyt fiilis. Florida Panthers oli lopulta liian rikki saamaan ihan parasta irti Vegasia vastaan. En tiedä olisiko sekään tänä keväänä riittänyt, sillä Vegas pelasi kevään aivan jäätävällä tasolla. Kivenkova puolustus, hyökkäys jolla kyettiin vyöryttämään kaikkien ketjujen voimin... Vegas pelasi Panthersin kokolailla täysin aseettomaksi, joten tulosta ei tarvitse jossitella. Silti olisi ollut hienoa nähdä Panthersin saavan edes sen parhaan mahdollisen haasteen esitettyä, nyt jäi loukkaantumisista johtuen hiukan vajaaksi. Se on sääli.

Kevät kuitenkin toi mukanaan valoa, jota ei Florida Panthersin seuraajakunta ole aikoihin kokenut. Joukkue kykeni lopulta pitkään kevääseen neljännesvuosisadan tauon jälkeen. Mauricen kritiikki on pääosin vaiennut. Niin ansaittua kuin Mauricen moittiminen kauden pelillisten ongelmien aikana olikin, niin ei herra ihan huti palkkaus ollut. Mauricen pelitapa sai joukkueesta tänä keväänä revittyä irti kaiken mahdollisen. Samaan teemaan osuen esimerkiksi Bobin kohtaama ansiokas kritiikki vaikeni tässä kevään mittaan, kun herra näytti oikeasti siltä suvereenilta ykkösveskarilta, joksi hänet palkittiin.

Florida Panthers 2022 - 2023 oli melkoinen vuoristorata. Yksi kauden alla paperilla jopa contenderiksi kaavailtu joukkue kipuilu uuden pelitapansa kanssa näyttäen jopa jäävän pudotuspelien ulkopuolelle. Sama joukkue kuitenkin venyi lyömään pudotuspeleissä Bostonin, Toronton ja Carolinan Bobin itsestään löytämän uuden kevään johdolla. Lopputulos on pettymys, kun Vegasia vastaan ei enää riittänyt oikein edes vakavasti haastamaan. Mutta pudotuspelien ansiosta kausi kokonaisuutena kääntyy omissa papereissani plussan puolelle kaikesta huolimatta. Melkoinen matka, melkoinen joukkue.

 

[BigRedBob]

Olen kohta 49 vuotias. Noinkohan ehdin elinaikanani näkemään Panthersin seuraavat finaalit? Kannusta haaveileminen on kyllä täysin harhaista.

 

[Larionov #8]

Olen kohta 49 vuotias. Noinkohan ehdin elinaikanani näkemään Panthersin seuraavat finaalit? Kannusta haaveileminen on kyllä täysin harhaista.

Finaaleista ei voi koskaan mennä takuuseen, mutta uskon joukkueen tekevän seuraavan viiden vuoden aikana useamman pitkän kevään.
Tähän kauteen lähdettiin capissa kiinni ja osittain ylikin. Eikä tilanne helpottanut kauden aikana, muutoin kuin loukkaantumisten avulla, mikä ei tietenkään ole optimaalinen tapa selvitä.
Tulevaan kauteen päästään tekemään joitain liikkeitä ja runkopelaajilla on sopimukset valmiina.
Rosteriin tarvitaan pari bottom6 hyökkääjää ja pari 2-3 parin pakkia.
Otan toki ilolla vastaan vahvistukset ylempiin kenttiinkin, mutta en pidä kovin montaa isoa liikettä todennäköisenä. Tämän luettuaan Zito luonnollisesti tempaisee hatusta jonkun megatreidin.
Ensi kauden alussa LTIR on todennäköisesti kovassa käytössä ja runkosarjaan tarvitaan päteviä paikkaajia.

 

[Zohan]

Olipahan kausi. En oikeastaan ole edes kovin pettynyt, vaikka tiedän miten harvinainen mahdollisuus tämä oli. Mun mielestä Florida oli tän kauden isoimpia voittajia. Se tärkein, eli usko on palautettu joukkueeseen ja kannattajiin. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan tulevaa. Kirjoittelen myöhemmin pelaaja-arvioit tästä kaudesta ja rupean pohtimaan tulevaa, mutta nyt en voi muuta sanoa kuin

Kiitos Florida Panthers tästä kaudesta. En tiedä tulenko vastaavaa tunteitten vuoristorataa enää koskaan kokemaan jääkiekon seuraamisessa.

 

[Noutolokku]

Bensa ja pelaajat loppuivat kesken. Nousu playoffien ulkopuolelta aina finaliin asti on kova temppu. Finaalista vaan tuli pannukakku kärkiheppojen loukkien takia. Ja olihan Vegas joka osa-alueella muutenkin parempi. Mutta sitten katsausta jo tulevaan..

Hyökkääjistä soppari katkolla Smithillä, Whitellä ja Staalilla sekä Hörnqvistillä?

Pakistosta Carlsson, Gudas, Staal ja Fitzgerald.

Harmi, että Dunclairilla vielä jatkuu. Lundell puolestaan aloittaa viimeisen kauden tulokassoppariaan

Kärkeen pitäisi imo Floridan saada lisää terävyyttä. Hyökkäyksen osalta. Ei voi mennä niin, että 10milj Selke voittaja pelaa kaikenmaailman Dunclairien ja Whitejen kanssa, ku heitä ei uskalla muihin ketjuihin laittaa.

Pakistosta laittaisin myös Gudaksen ja Staalin ulos. Ei vaan riitä enää jalka eikä pää nykyajan lätkään. Kovuutta tuovat, eivät muuta. Pinchaavat sisään, hakeevat taklauksia ja ajaavat itsensä ulos. Sitten ei jalka riitä edes punaviivalle kun omissa onjo 1vs2 tai 1vs3 hyökkäys. Ja koliseehan se. Niin ja sit siellä on vielä se Yandlen haamu rasitteena vielä seuraavat 2 kautta.

Keitä odotatte/haluaisitte jengiin tulevan? Tärkeimmät palaset ovat imo hyökkäykseen kärkiukko. Ja puolustukseen voimaa/av osaamista.

 

[Zohan]

Yandlen vaikutus caphittiin tosiaan tippuu 5.3m > 1.2m seuravalle kaudelle. Samoin Hörnqvistin yli 5m sopimus loppui tähän kauteen.

 

[Henkka]

Cap-tilanne vähän jopa helpottaa ens kauteen. Yandlen mega-rasite poistuu ja Hörnqvist soppari loppuu. Siinäpä ne merkittävimmät helpotukset. Jos Gudasin päästää menemään, niin palkankorotuspaineita ei juuri ole.

1 mokke, 3 pakkia, 2-3 hyökkääjää olisi signattava, cap-tilaa 10 miljoonaa. Vielä murhetta aiheuttaa Spencer Knightin tilanne, koska assistant programilla caphit ei poistu mihinkään, se avaa ainoastaan vapaan rosteri-paikan.

Pakistoonhan se kannattaisi kaikki isompi raha investoida. Täyttää hyökkäyksen halvoilla miehillä, omista Denisenko yms.

 

[Kuuukko]

Cap-tilanne vähän jopa helpottaa ens kauteen. Yandlen mega-rasite poistuu ja Hörnqvist soppari loppuu. Siinäpä ne merkittävimmät helpotukset. Jos Gudasin päästää menemään, niin palkankorotuspaineita ei juuri ole.

1 mokke, 3 pakkia, 2-3 hyökkääjää olisi signattava, cap-tilaa 10 miljoonaa. Vielä murhetta aiheuttaa Spencer Knightin tilanne, koska assistant programilla caphit ei poistu mihinkään, se avaa ainoastaan vapaan rosteri-paikan.

Pakistoonhan se kannattaisi kaikki isompi raha investoida. Täyttää hyökkäyksen halvoilla miehillä, omista Denisenko yms.

10 miljoonaa kuulostaa hyvältä summalta, mutta tuonkin listauksen mukaan kun alkaa laskemaan, että tarvitaan se 6-7 kaveria mukaan, niin minimisoppareillakin täyttyy yllättävän nopeasti. Varmasti 1-2 "Staalia" kokoonpanoon on jälleen otettava mukaan, mutta toivottavasti ovat lähtökohtaisesti 13. hyökkääjä/7. puolustaja -osastoa.

Nuorista en osaa pahemmin sanoa. Denisenko ei tunnu menneen hirveästi eteenpäin parin viime kauden aikana, mutta olisiko Samoskevich valmis astumaan kirkkaisiin valoihin ensi kaudeksi?

Duclairin haluaisin itse kaupata mahdollisimman kauas, mutta fakta myös on ettei potentiaalista 30 maalin ja 50 pisteen pelaajaa löydä kolmen miljoonan cap hitillä oikeastaan mistään, eikä varsinkaan UFA-markkinoilta. Jatkakoon siis vielä, vaikka onkin varmasti jälleen Barkovin reen kyydissä suurimman osan kautta. Haetaanko hyökkäykseen sitten yhtä kovempaa nimeä, vai luotetaanko että nyt keväällä toimineet kolme kentällistä toimivat ensi kaudellakin? Joka tapauksessa en usko, että montaakaan miljoona hyökkäykseen voidaan uhrata, kun puolustuksessa on isoimmat puutteet.

Yhtä top 4-tason omanpään luutaa tuo pakisto kaipaisi, ja mieluusti leftin puolelle. UFA-markkinat on aika kuivat tuon osalta, mutta mietin olisiko Carson Soucysta tuohon rooliin? Kolmospariin sitten Gudakselle paikkaaja, toivottavasti edullisemmalla sopimuksella. Heitetään nyt vaikka koodinimeksi Travis Hamonic, jos jollain 1,5M sopimuksella irtoaisi. Seiskapakiksi kuka vain, joka suostuu about minimisopimukseen, esim koodinimi Robert Hägg.

Hyvin paljon tänä kesänä täytyy katseet pitää myös vuoden päässä, kun päättymään tulee Reinhartin, Lundellin, Luostarisen, (Duclairin), Montourin ja Forslingin. Kaikkia edellä mainittuja Florida ei tule pystymään pitämään, mutta tänä kesänä ei myöskään voi liikaa sitoa käsiä jatkosopimusten osalta hankkimalla silmittömästi UFA-pelaajia markkinoilta pitkillä sopimuksilla.

 

[Oles]

Florida Panthers 2022 - 2023 oli melkoinen vuoristorata. Yksi kauden alla paperilla jopa contenderiksi kaavailtu joukkue kipuilu uuden pelitapansa kanssa näyttäen jopa jäävän pudotuspelien ulkopuolelle. Sama joukkue kuitenkin venyi lyömään pudotuspeleissä Bostonin, Toronton ja Carolinan Bobin itsestään löytämän uuden kevään johdolla. Lopputulos on pettymys, kun Vegasia vastaan ei enää riittänyt oikein edes vakavasti haastamaan. Mutta pudotuspelien ansiosta kausi kokonaisuutena kääntyy omissa papereissani plussan puolelle kaikesta huolimatta. Melkoinen matka, melkoinen joukkue.

Florida keräsi kovia päänahkoja kevään aikana. Boston oli se mestarisuosikki numero yksi ja tosiaankin johti sarjaa 3-1 ja niin vain Florida taisteli itsensä jatkoon. Toronto voitti jokakeväisen mörkönsä etenemällä toiselle kierrokselle ja lähti Floridaa vastaan ennakkosuosikkina Toronton fanien vielä hihkuessa onnesta helposta vastuksesta. Toronto lähti kuitenkin kesälomille jo viidessä pelissä. Sitten vielä konferenssifinaalissa vastaan asteli Carolina, jonka kohdalla on viime vuosina odottavasti kysytty "is it time?" No ei ollut tänäkään vuonna, kun konferenssifinaalit ratkesivat neljässä ottelussa Floridalle.

Ei tosiaankin mikään häpeä tämä kausi. Tästä on hyvä jatkaa joukkueen muovaamista ja moni pelaaja sai hyvää oppia tulevia pudotuspelikoitoksia varten.

 

[Majoneesi]

Olipa kaunis pressi Mauricelta. Kunnioitus ja - niin, rakkaus - kaikkia jätkiä kohtaan upean kauden jälkeen kaikkine vaikeuksineen ja erityisesti lopun loukkaantumisineen.

Linkki: https://youtu.be/yYEYW-0Psow

 

[DavyJones]

Eipä tästä nyt jaksa suurempia analyyseja tehdä. Bensa ja ukot loppuivat kesken, jolloin jälki oli rumaa. Mutta vaikea nähdä, että ehjäkään Panthers - tai kukaan muukaan idästä - tuota juggernauttia olisi pysäyttänyt.

Hyvällä omallatunnolla voi sanoa Panthersin olleen maailman toiseksi paras jääkiekkojoukkue kaudella 2022-23.

Pullat ovat ihan hyvin uunissa ensi kaudellekin ja eiköhän runkosarjakin mene nyt hieman stabiilimmin. Silti tämän lähemmäksi cuppia ei välttämättä joukkue enää pääse. No, nää on näitä.

 

[LikeErnieHudson]

Vaikka finaalitappio harmittaa aina, ei kauteen, eikä etenkään pudotuspeleihin voi olla pettynyt, kun katsoo kokonaisuutta. Koko kauden toivoin joukkueen vähintään pääsevän pudotuspeleihin (koska Montrealille myyty ykköskierroksen varaus). Siihen nähden odotukset ylittyivät huimasti, ja tästä kesäkuusta saattoi tulla paras sitten kesän 1996.
Onnekkaastihan Panthers sai viimeisen pudotuspelipaikan runkosarjassa, mutta kyllä peli pääasiassa oli jo keväällä aivan erilaista kuin alkukaudesta. En silti ikinä olisi odottanut tällaista kevättä!

Kaiken katkeran pettymyksen keskellä on hyvä muistaa playoffkeväästä asiat, joista kirjoittajat ovat muistuttaneet jo aiemmin: Ensin kaatui Boston, jolla oli takanaan historiallinen runkosarja, sitten Toronto, joka myös pelasi vahvan runkosarjan (erikseen pitää mainita, että tuota sarjaa ei olisi saanut hävitä fanien "We want Florida" -huutojen jälkeen), ja viimeisenä yhtälailla kova, vaikka ehkä kahteen ensimmäiseen vastustajaan verrattuna loukkaantumisten takia heikompi Carolina. Onhan tuo aivan huima track record.

Ehdin jo miettiä, että ehkä Florida menetti momentuminsa Carolina-sweepin ja pitkähkön tauon takia, mutta mikäli loukkaantumiset pitävät paikkansa, lienee todellisempaa, että joukkue antoi kaikkensa saavuttaakseen finaalipaikan ja tässä on tulos. Eikä mikään häpeällinen tulos.

Joukkueesta pitää vielä mainita se, että olihan tuo huikeaa ylisuorittamista. Panthersin palkkakattoa rasitti tällä kaudella moni asia, ja puutteisiin ei voitu TDL:n aikaan reagoida, koska esimerkiksi varausvuoroja oli myyty pois jo aiemmin runsaasti. Kun miettii, että ennen kauden alkua joukkueeseen hankittiin lähinnä staaleja ja cousinseja, Panthers veti uskomattoman hyvin. Ja, nimenomaan joukkueena.

Tulevista varausvuoroista pitää mainita muuten sen verran, että jos olen oikein ymmärtänyt, Floridalla ei välttämättä ole ykköskierroksen varausvuoroa lähivuosina. Vuoden 2023 varaus meni Montrealille, 2024 menee Philadelphialle, ellei vuoro ole kymmenen ensimmäisen joukossa (siinä tapauksessa siirtyy vuoden 2025 suojaamaton vuoro). Vuoden 2025 varausvuoro on luvattu myös Calgarylle, mutta vain siinä tapauksessa, että se ei ole draftilotossa mukana. Siinä tapauksessa Flames saa suojaamattoman varausvuoron vuonna 2026. Alempia varausvuoroja en jaksa edes käydä läpi.

Zitoa on helppo arvostella viimevuotisista TDL-hankinnoista, mutta silloin nähtiin, että Florida on pelaamassa hyvää runkosarjaa, ja ehkä seurassa katsottiin, että tämä on oikea kausi taistella mestaruudesta. GM saa minulta täyden synninpäästön.

Olennaista on vain se, että Florida Panthersin on pysyttävä kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa. Ja se sopii yllekirjoittaneelle. Nämä ovat parhaita kesäkuita.

J.K. Oksettaa jatkiksen kirjoitus finaaliparista. Todellisuudessa playoff-kevät oli hienoa. Onnea Vegas! Ja PoMo on pomo.

 

[Man in the Box]

Olipa kaunis pressi Mauricelta. Kunnioitus ja - niin, rakkaus - kaikkia jätkiä kohtaan upean kauden jälkeen kaikkine vaikeuksineen ja erityisesti lopun loukkaantumisineen.

Linkki: https://youtu.be/yYEYW-0Psow

Tuota pressiä katsoessaan ei voi olla välttymättä siltä ajatukselta että kuinka perseellään Winnipeg Jetsin locker room on ollut Mauricen aikana.

"What a room can be like", "What a work enviroment can be like". Tuntuu varmasti hyvältä kun on päässyt nyt terveempi-ilmapiirisen joukkueen valmentajaksi. Toivottavasti Maurice ja Pantterit yhdessä vielä hakevat sen kannun.