Varmasti osasyynä on se että Areena sijaitsee keskellä ei mitään. Jos pelaisivat Miamissa olisi varmasti enemmän yleisöä ja pöhinää. Kuten kultaisella 90-luvulla.
Noniin, Catsien toimistolle on palkattu "Manager of Player Developement"istä vastaamaan tälläinen Penguinsissa cupin voittanut kaappi, joka on Hal Gill nimeltään. Sinäänsä itse ihmettelen, että miksei otettu mitään omia seuralegendoita, vaan otetaan muualta kaveri tähän tontille. Tosin saattaa se olla ihan hyväkin juttu, että otetaan organisaation ulkopuolelta joku jätkä, niin sitten ei ole mitään tekosyitä vetää hommaa vihkoon ja jos epäonnistuu, niin laitetaan vaan postimerkki perseeseen ja lähetetään ulos organisaatiosta.
Itse kunnioitan Gilliä paljon, vaikka uransa loppupuolella kärsi omasta hitaudestaan. Harva kaksimetrinen nyt nelikymppisenä enää luisteleekaan, kuin mikään taitoluistelija.
Olisiko se ollut @Taccutucca joka tässä ketjussa aiemmin mainitsi, että Huberdeau on jotenkin ulkopuolinen tuossa ykköskentässä. Olen samaa mieltä. Ykköskentän peliä pyörittävät pääasiassa Barkov ja Jagr, mitä nyt Huberdeau välillä pääsee kiekkoon koskemaan. Mielestäni siirto vaikka kakkoskenttään voisi elävöittää Huberdeaun peliä.
Aijaijai. Tuolla ketjulla kyllä soisi hieman useammin omissa. Kyllä, Bollandin pitäisi olla puolustavan kolmossentterin perikuva. Kyllä, hänelle maksetaan kaksi miljoonaa liikaa per kausi siitä roolista. Kyllä, hän hoitaa tonttinsa 90% ajasta hyvin, mutta ainakin viime kaudella tuli välillä to-del-la pölöjä ratkaisuja mieheltä.
Kun siihen laidalle heittää kaksi nuorta jannua, joista etenkin Trocheckillä on vaikeuksia omassa päässä, niin kyllä siitä... Aikas viihdyttävä ketju kyllä saataisiin aikaiseksi.
Itse silti pysyn siis omalla kannallani, että Jokinen pidetään tuossa kolmosketjussa paikkaamassa Bollandin virheitä ja ainoastaan Pirri siirtyy ykköseen kiekottomaan rooliin mättämään maaleja ja Huberdeau kakkoseen ottamaan kiekon Smithiltä vastaan, kun Reilly on vienyt sen vauhdilla alueelle ja sitten Huby hakee siitä syöttöpaikkaa Bjugstadille, joka laukoo ja Smith heittää riparit reppuun.
Muistatte varmaan ne ajat viime kaudella, kun Barkov pelasi puhtaasti puolustavassa ketjussa. Muistan oikeasti, että itsekin jossain otteluseurannassa kehuin, että oi että miten Upshall-Barkov-Kopecky -ketju tekee hyvää tamperelaiselle....... Anyways, niinä aikoina ykkösketjussa operoi pariskunta Huberdeau-Bjugstad ja he esiintyivät varsin mallikkaasti. Muutenkin näkisin ehkä tulevaisuudessa parhaana ratkaisuna sen, että esimerkiksi Crouse-Barkov pelaa vaikeimmat minuutit ja Huberdeau-Bjugstad saa säestää helpompien "non-Toews/Bergeron" vastustajien kustannuksella. Eli hyvä luoda nyt tuota Huby-Bjugs -kemiaa vähän pidemmälle.
Tämä on siis oma mielipiteenne, jakakaa toki omianne.
Fakta on se, että viime yön esitys ei ollut riittävä. Tuollaisia pelejä en halua nähdä enää tältä joukkueelta, pystyvät parempaan. 2-0 asemassa ei koskaan paineta kytkintä ja vaihdeta vapaalle.
Kyllä se jonkinnäköinen rotaatio kai herättelisi noita ukkoja. Tylsää, miten flegmaattisen joukkueen edessä Luongo joutuu välillä esiintymään.
Haha, jälleen piti pidätellä naurua, kun luki Barkovia suitsuttavan urheilulehden artikkelen fb-kommentteja.
Joku fb-jannu kirjoitti:
No et ymmärrä näköjään...Toewsin ja Barkovin vertailu on yhtä turhaa, kun vaikka Tuomo Ruudun ja Alex Ovechkinin vertailu. Toinen on puolustava hyökkääjä ja Barkov ei. Siihen tähtitasoon suomalaisilla nyt vaan on vielä matkaa. Toivottavasti 5-10 vuoden päästä tilanne on parempi, kun nuoret kehittyy.
Noh, ei näitä nyt kuulukkaan noteerata, mutta hauska kuva kyllä normikansalla on yhdestä jo teininä NHL:n parhaimpiin puolustaviin senttereihin kuuluvasta kaverista. Puolustamisella vaan harvemmin saa sitä ruutu-aikaa mediassa, vaan siihen tarvitaan niitä häkkejä. Tällä kaudella niitä onkin onneksi syntynyt kovaan tahtiin. Erikoista silti, että kaveri näkee huimat 36 pistettä viime kaudella viimeistelleen Barkovin Ovechkinina ja kevyet 66p + 21p poffeissa läpsytelleen alipalkatun Toewsin pistekuningas Tuomo Ruutuna. Rudihan veti viime kaudella uskomattoma 13 pistettä todella pienessä roolissa yhdessä NHL:n surkeimmista hyökkäyksistä. Noh, eihän sitä voi normaali ihminen kaikkeen erikoistua, mutta itse harvemmin kommentoin jotain, jos en omaa minkäänlaista käsitystä asiasta. Noh, turha tulla peppukipeeksi jostain urposta jossain sosiaalisessa mediassa, kyllähän maailmassa tapahtuu muitakin asioita.
Esimerkiksi alle kolmen tunnin päästä alkava Pittsburghia vastaan. Penssillä on yllättäen julmetun hyökkäykseen panostamisen jälkeen jostain syystä ongelmia juuri maalien teossa. Pinguilla on vain kolme yli yhden pisteen tehnyttä jannua ja nämäkin aika köykäisiä määriä huippuluokan jätkiltä (Malkin 1+2 ja Letang & Kessy 1+1). Eniten huomiota tuossa porukassa on tietenkin kerännyt kiikareilla hiihtävä kapteeni Crosby ja ilmeisesti myös Määttä on pitkän loukkaantumisen jälkeen pelaillut päin (Julius?) Honkia. Noh, jengistä on tietenkin Bennet & Dupuis poissa, joilta voidaan joitain tehoja odotella, mutta lähtökohtaisesti top6 hyökkäys teki viime kaudella yhteensä 447 ottelussa 140 maalia ja 207 syöttöä. Vertailun vuoksi, Florida Panthersin joukkue teki viime kaudella 198 maalia. Paperilla siis aika kova top6-hyökkäys.
Steve Goldstein twiittasi ketjut, ja haikelemaani vaihtoa vasemmalla laidalla ei ole tehty, vaan joukkue vetää täysin samalla kokoonpanolla, paitsi että Thornton vetää poppareita Brickleyn ollessa kehässä. Tässä ottelussa nähdäänkin hienoa vääntöä jos nelosketju Howden-MacK-Brickley vetää Penssien nelosketju Farnham-Cullen-Rustia vastaan. Itse ainakin haluan nähdä, kun Connor Brickley ja Bobby Farnham taistelevat vastakkain.
Veskat ovat molemmat pelanneet eliittitasolla. Bobby Loulla on rekordi 2-2-0 torjuntaprosentin ollessa 94.8% ja GAA 1.76 M-A Fleuryllä kyseisten tilastojen ollessa 2-3-0 93.7% 1.82. Lisäksi MAF:lla tuli juuri tuossa lauantaina pelattua 600. NHL-ottelu, vaikka miehen kasvonpiirteet ovat yhä melko vauvamaiset. Mieshän tulee pelaamaan ilman loukkaantumisia pelaamaan vielä todella monta kautta, joten todennäköisesti mies ohittaa Luongon (868 pelattua ottelua, 403 voittoa) ja monta muuta. Brodeurin ohittaminen tosin olisi aika temppu (Martin väänsi 1266 ottelua, joista 691 voittoja), koska miehen pitäisi yli kaksinkertaistaa pelatut ottelunsa ja mies täyttää tuossa marraskuun lopussa 31 vuotta. Hieno vahti kuitenkin tuo Flower, vaikka kaikennäköistä epävarmuutta ollaan miehen niskaan aikaisempina sysätty.
Mutta hieno matsi siis on luvassa. Itse saan nyt katsoa ensimmäisen matsini Catsien pelipaita päälläni, koska numerolla 16 ja nimellä "Hatter" -varustettu paita saapui aamulla ennen töihin lähtöä ovelleni. Kyllähän siellä tuli hirviästi muutakin "Cats-merchiä" ja kyllähän nämä nyt riittää jonkin aikaa. Nyt on kattien core-pelureista 3/5 (Sasha, Ek & Gud) omassa vaatehyllyssäni ja vielä pitäisi hankkia jotain Big Nick Bjugstadiin ja Alisuorittaja Huberdeauhun liittyvää. Ja tietty tulevaisuudessa tilanne muuttuu, kun Matheson vetää aivan huikean tuloskauden ja Crouse murtautuu ykkösnyrkkiin. Mutta se on sitten tulevaisuuden "ongelma", 2½h päästä alkaa Catseille näytön paikka parantaa lauantaisesta (eli Suomessa sunnuntaisesta) Dallas-matsista.
Katsotaan jos nuoret pantterit jaksaisivat pelata tällä vieraskiertueella matsit kokonaan, ainakin näitä vastustajia (Pens, Hawks & Dallas) pelaamisen lopettaminen kesken matsia on hyvin vaarallista touhua.
Noniin, nelosketju taisteli kateille yhden pisteen, enempää en pelistä kehtaa mainita. Tai siis ei millään viitsisi, koska harmittaa aikas paljon. Ykkösketjussa on yksi freeloaderi, jonka voisi ampua sieltä vaikka kokoonpanon ulkopuolelle yhdeksi peliksi. Vaikkapa Grimaldi tilalle.
Ei mutta siis ollaan Atlanticin kolmansia maalierolla +6, mutta ketuttaa monet pienet asiat, kuten se, että Huberdeau on umpipaska ja Reilly Smith laukoo jokaisen ranteen 30cm häkin yli. Lisäksi Pirri on ollut näkymätön. Jokaisessa top9 ketjussa on vähintään se yksi heikko lenkki ja se saa nelosketjun näkymään niin selvästi tuolla kentällä. Nelosketjulla, kahden osaavan miehen ykkösellä ja Luongolla ei pitkälle pötkitä, tiettyjen kavereiden olisi nyt syytä oikeasti ryhdistyä.
Jos pakistoa katsotaan, niin tässä matsissa Kulikov-Petrovic pelasi huonomman ottelun ja se näkyikin hieman miesten jääajassa, tosin ei niin erityisen paljoa. Sopalta oli kohtuu hyvä peli ja Mitchell-Gudbranson hoiti hommansa, tosin ihmetyttää se, että alivoimalla maskimieheen ei koskaan käydä kiinni. Itse ainakin alivoimalla näkisin yhtenä prioriteettina sen, että Luongo näkee laukaukset ja jätkät heitetään siitä maalin edestä huis helvettin.
Noh, aina ei voi voittaa ja olihan Catsit nuo ekat kaksi erää melko purjeessa, mutta kolmannessa erässä oli pieni ryhdistäytyminen ja kissat veivätkin laukaukset 11-5.
Itse povasin ensimmäisellä erätauolla otteluseurantaketjussa Quinton Howdenia pelin ratkaisijaksi ja tekihän mies tehot 1+1, mutta se ei tässä pelissä vaan riittänyt.
Kyllähän tämä tällä hetkellä vituttaa, mutta toisaalta tää on myös hyvä syy ryypätä.
Ehkä ihan hyvä, etten nähnyt matsia, jos nosti vitutusta tuon verran. Highlightsien ja game reportien perusteella kyllä tuo nelosketju toimii mahtavasti. Noita muita ketjuja kyllä saisi vähän myllätä, niinkuin Taccu tuossa jo vähän mietiskeli. Alisuorittajia tähän mennessä hyökkääjistä ainakin Pirri, Bjugs ja Huberdeau. Kunhan he vain saisivat yskivät koneensa käyntiin, eikä vasta keväällä..
Aivan yhtä negatiivisilla fiiliksillä en ole viime yön jäljiltä, mutta toki siellä on ratkaistavia asioita. Huberdeau tosiaan menee vähän hukkaan ykkösessä, kuten täällä on n. 35 kertaa mainittu. Toisaalta osaa mukauttaa kyllä itsensä ajoittain tuohon lyhytsyöttöpeliin ja pystyy taidollisesti pelaamaan ketjussa. Ehkä kentällä on kuitenkin yksi kiekko liian vähän, jotta Hubyllekin jäisi aikaa kiekon kanssa. Kuitenkin riittävän hyvät kädet ja puolustusinto pitää löytyä siltä kaverilta, joka ykköseen nostetaan. Ei mitään pois Jagrilta, mutta kyllä setä ajoittain hieman varastaa puolustuspelaamisesta, vaikka ajoittain käykin napsimassa poikasilta kiekot pois ja kääntää peliä.
Kuka sitten ykköseen? Juicyn ja Sashan kemiat kohtasivat ainakin mm-skaboissa, Jussilla on sekä 1) kädet että 2) kyky ja halu pelata kahteen suuntaan. Ensimmäisenä kääntäisin katseet juuri tähän suuntaan, sillä kokemusta on myös kovien pelimiesten kanssa pelaamisesta hyvillä tuloksilla. Pirri ja Trocheck ovat mielestäni ulkona tuosta pestistä ja Smith voisi olla yksi vaihtoehto, mutta riittääkö oikeasti taso? Ja onko riittävästi malttia, kun tuossa ketjussa koko homma pyörii pitkälti sen varassa, että hallitaan kiekkoa eikä lauota turhaan huonosta paikasta tai luovuta kiekosta?
Kaikkineen voi todeta, että nelonen on lukossa ja Thornton voi siellä välillä käydä piipahtamassa. Samaten Sashan ja Jaggerin liittoa ei saa purkaa, muuten kaikki on vapaata riistaa. Tuohon edellä mainittujen epäonnistujien listaan haluan lisätä vielä Vinnie Trocheckin, joka ensimmäisen pelin jälkeen on kasannut kiikarit ja -3. En pitäisi suurena vääryytenä nostaa vaikka Grimaldia (tai toista tämän kauden suosikkiani Brickleyn ohella: Rau´ta) ylös kokeilemaan vähän rahkeita.
Kyllä sitä vain pelonsekaisin tuntein odottaa, jos Sasha tai Jagr menee rikki pahemman kerran, niin ohut on tuo hyökkäyksen kalusto tällä hetkellä, että pitäisi aika paljon muiden nostaa tasoa. Kuitenkin avauspelin kurmutus jos jätetään huomioimatta, viidessä pelissä on syntynyt 11 maalia, joista kakkos-kolmosketjuille on merkitty tasaviisikoin vain kolme, joista yksi on Jokisen läsäri tyhjään maaliin.
Tulevaisuuden osalta hyökkäys on toki vielä auki, mutta selvästi heikommalla potentiaalilla, kuin puolustus. Crouse on toki vielä suht katsomaton kortti, jolla voi oikeasti olla potentiaalia korkealle, mutta siihen toistaiseksi jää. Jayce Hawryluk on toki jatkanut kehitystään ja iskenyt 8 peliin 17 pinnaa WHL:ssä ja keikkuu pistepörssin kärkikahinoissa. Hawrylukin näen kuitenkin enemmänkin hyvänä osana toimivaa ketjua, kuin pelaajana, joka vetää rekeä perässään. Ainoastaan Barkov on näistä nuorista omaan silmään pelaaja, jolla tuo x-factor on. Huberdeaulla sitä piti olla, mutta vielä ei ole tullut viitteitäkään kuin hetkittäin. Viime kesän varauksista puhuttaessa, Denis Malgin sai nähdä mihin pystyy oikea hyperlupaus, kun Auston Matthews meni Zurichiin pudottamaan Malginin NLB:hen. Malgin 10 peliä 2 pistettä, Matthews 11 peliä ja 12 pistettä.
Viime kesän varauksista puhuttaessa, Denis Malgin sai nähdä mihin pystyy oikea hyperlupaus, kun Auston Matthews meni Zurichiin pudottamaan Malginin NLB:hen. Malgin 10 peliä 2 pistettä, Matthews 11 peliä ja 12 pistettä.
Itsekin tuli juuri eilen tarkastettua Malginin tilastot tältä kaudelta ja ei tosiaankaan kehuttavaa ole. Edelleen olisi ehkä ollut sveitsiläisen kannalta hyödyllisempää lähteä Pohjois-Amerikkaan junioriliigaan opettelemaan heti sitä pienen kaukalon peliä. Ei heitetä kuitenkaan vielä kirvestä kaivoon. Muistaakseni jo draftin aikaan puhuttiin vähän pitemmästä projektista.
Ihan mielenkiintoista ketjuspekulaatiota arvon palstaveljiltä. Huberdeaun vaisu peli on kieltämättä huolestuttavaa, mutta en ihan vielä lähtisi ketjuja muuttamaan. Hubylla riittää jalat, kädet ja viimeistelytaito ratkaisurooliin. Edelleen kehityttävää (kaveri on 22-vuotias) on hyökkäysalueen kiekottomassa pelissä, joka Jagrin ja Barkovin kanssa pelatessa on elintärkeä ominaisuus. Tarkoitan sellaista selännemäistä kykyä lipua juuri oikeaan aikaan maalipaikalle, johon sitten Maestro Sr. tai Maestro Jr. kiekon toimittaa pomminvarmasti. Nyt - kuten jo yllä mainittu - Huby tuntuu jäävän vähän kaksikon kiekottelun ulkopuolelle. Osa tästä johtunee pitkälti siitä, että myös Huberdeau haluaa pelata kiekolla, mutta sijoittuminen ei oikein mene yksiin ketjukavereiden kanssa. Eli pientä mind state -säätöä kaipaisi lisäksi nuorukaisen peli. Kaksi syöttöpistettä kuudessa ottelussa on auttamattoman vähän. Joukkueesta ei välttämättä kuitenkaan löydy sellaista huippuluokan sijoittujaa, joka olisi Jonathanista selkeä parannus ja siksi kannattaisin kärsivällisyyttä ketjumuutosten sijaan. Kausi on vielä nuori.
Nick Bjugstad on tosiaan vetänyt kaksi viimeistä peliä kiikareilla ja kakkosketjun piristyminen olisi suotavaa ensi yönä ilman Duncan Keithiä pelaavaa Blackhawksia vastaan. Chicagon puolustus hakee vielä formiaan ja siihen Panthersin olisi iskettävä nopeilla jaloilla ja laajalla rintamalla. Eli Thorntonin vuoro taas huilata. Pakko itsekin tähän loppuun kehua tuota nelosen meininkiä. Ihan hyvin näyttäisi toimivan tuo yhden hyökkääjän kierrätys. Vanha herra Thornton saa tarvitsemaansa lepoa ja samalla nuoret Howden ja Brickley pääsevät analysoimaan peliä vähän eri näkökulmasta. Ja MacKenzie on edelleen loistava nelosketjun sentteri.
Noniin, long story short: kuritonta ja paskaa pelaamista. Hävettää olla tuollaisten virkamieskiekkoilijoiden kannattaja. Tarinaan tulee taas eri vivahteita Dallasissa, mutta tämä peli oli kyllä aivan uskomattoman huono joukkueelta.
Noniin, long story short: kuritonta ja paskaa pelaamista. Hävettää olla tuollaisten virkamieskiekkoilijoiden kannattaja. Tarinaan tulee taas eri vivahteita Dallasissa, mutta tämä peli oli kyllä aivan uskomattoman huono joukkueelta.
Ei ollut kummoinen peli ei, mutta tuo Barkovin loukkaantuminen kyllä luo tummia pilviä taivaalle pleijareiden metsästystä ajatellen. Toivottavasti ei ole kauaa sivussa, mutta jos ranne on murtunut niin ziisus.. Blokkasi siis vedon ranteella.
Olen tätä ketjua seuraillut sivusta useammankin vuoden ajan ja nyt voisi olla korkea aika laittaa itsekin viestiä. Kiitosta kaikille enemmän ja vähemmän aktiivisesti tähän ketjuun kirjoitelleille, todella mielenkiintoisia juttuja ja analyysejä. Itse tykästyin Panthersiin joskus 2006-2008 välisenä aikana. Otin tuolloin vasta ensiaskeleita jääkiekon seuraamiseen ja satuin pitämään pumpkin head Jokisesta varmaankin kun oli NHL nollavitosen kannessa. Sitäkautta sitten tietty "fanitin" catseja. Se sitten alkoi jäämään jossakin 2010 paikkeilla. Erehdyin jopa tykästymään hetkeksi Tampaan, mutta suokaa se minulle anteeksi. Jossain n. 2012 pleijarimenestyksen paikkeilla tykästyinkin sitten Panthersiin uudestaan ja olen siitä saakka seurannut sitä. Pelejä en hirveästi katsele kun opiskellakin pitäisi niin se yövalvominen ei oikein napostele. Ehkä joku 10 matsia tulee väijyttyä kaudessa mutta enemmän tutkin noita koostepätkiä ja luen täältä analyysia.
En tiedä tulenko kovinkaan aktiivisesti kirjoittamaan mutta jotain olisi kiva yrittää antaa tännepäin takaisin kun niin kauan on tullut seurattua sivusta.
Eipä tässä muuta sen kummempaa asiaa ole mutta ihmetellään nyt muodon vuoksi Blackwaksin avausmaalissa Bollandin ja Kampferin passiivista vierestäseurailua ja harmitellaan Sassan loukkaantumista. Toivottavasti ei ole pitkään sivussa!
Hyvää kiekkosyksyä vaan kaikille ja onnea ja menestystä panttereille!
Blackwaksin avausmaaliin Bollandin ja Kampferin koomailujen lisäksi myös Kulikov oli aivan pihalla eikä edes yrittänyt. Huomatkaa Bollandin maalin jälkeen Bollandin katse kohti Kampferiä.
Joo, vaikka kausi on alussa niin näitä tiukkia maalintappioita ei saisi tulla, sillä juuri ne maksaa sen playoff-paikan.
Tosiasia on, että Panthers tarvitsee MAALINTEKIJÄN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Löytyy kyllä Sasha, Pirri, Jagr, Huberleu, Jokinen-(lol), mutta kaikki nämä ovat 20 maalin miehiä.
Taitaa olla jo linkitetty jatkoajassa, mutta laitetaan nyt silti tähän ketjuun kun kyse on kuitenkin Floridan pelaajasta. Viime yönä Barkov otti osumaa ja taitaa pelit olla jonkun aikaa paketissa. Varmasti on ottanut kipeää. Paha menetys joukkueelle mutta minkäs teet. Toivotaan että ois vaan joku venähdys tjsp mutta jos on kerta kunnolla paketissa niin Sashan tuurilla luita on murtunut ja siitä ei sit viikolla tai kahdella selviä.
Jos Barkov on pitempään poissa on "paha menetys" todella lievä termi. Käytännössä voidaan ruveta jo puhumaan pudotuspelipaikan karkaamisesta, sillä joukkueen riveistä ei vain löydy kokonaisvaltaista korvaajaa Sashan minuuteille. Farmista voidaan nostaa ylös hyvin kautensa aloittanut Kyle Rau, mutta eihän Rau pysty edes vähemmissä määrin samanlaiseen peliin, kuin mitä Barkov esittää joka ilta. Myös Grimaldi voi pelata keskushyökkääjän paikkaa, mutta hänenkin kohdallaan puhutaan täysin eri kaliiperin ja täysin eri tyylisestä pelaajasta. Sormet, varpaat ja sipulit ristiin ja toivotaan, että leikkaukselta vältyttäisiin.
Viime yön pelistä ei muuta sanottavaa, kuin että aika aneemisella ilmeellä taisi joukkue jostain syystä olla liikkeellä. Olisiko hallitsevaa mestaria vähän turhaan kumarreltu. Ei Chicagokaan parhaimmillaan ollut ja vähemmällä jäähymäärällä taisto olisi ollut joipa tiukka. Gallant oli suuressa viisaudessaan penkittänyt Petrovicin ja tilalla pelannut Kampfer koomaili pahasti Anisimovin maalissa. Sijoittuminen oli lähinnä tilanteessa täysin pielessä. Toki Kampferinkin on hyvä saada pelejä alle, mutta kauden avaus Blackhawksia vastaan on aika kova paikka. Dallas vastassa seuraavaksi ja kovaa psyykkaamista Gallantilta ja kumppaneilta tarvitaan.
Ai niin, käyttäjälle @punasydän katkeran sarkastinen peukku hyvästä jinxistä.
Noniin, eli nyt tosiaan Catsit saivat käännettyä taas kelkkaansa, koska nyt oli todenteolla syytä ripittäytyä huonosta suorittamisesta Penguins- ja etenkin Chicago -ottelussa. Dallas ei ottelun alkua lukuunottamatta missään vaiheessa päässyt erityisesti otteluun mukaan, vaikka voittikin laukaustilaston, vaan hävisi 6-2. Asiaan saattoivat vaikuttaa maalivahdit. Ottelun tähdistö (omasta mielestäni):
1. Quinton Howden. Uskomaton vauhti kaverilla. Haikailin kauden alussa, että jos miehestä tulisi yksi top3 nopeimmista hyökkääjistä tähän joukkueeseen tällä kaudella, mutta kyllä mies on jo nyt tässä vaiheessa nopein pelaaja joukkueesta. Mies sai pelailla tämän matsin kahden muun nopean kaverin kanssa, Trocheckin ja Pirrin. Olivat kyllä viihdyttävä ketju jäällä. #42 sai minut hämmentymään hyvillä kiekonriistotaidoillaan, koska Howden sai aika monta kertaa ottelun aikana vietyä kiekon pois viherpaidoilta. Kerran pääsi myös läpiajoon. Ottelun lopussa nähtiin eeppinen maali, missä Mac heitti kiekon omissa Trocheckilla, joka keräsi vauhtia ja lähti spurttaamaan kovalla vauhdilla kohti hyökkäyspäätyä. Hyökkäyspäädyssä B-pisteen ulkokaarteella mies sitten laittoi Howdenille lätyn ja Quinton heitti sen Niemin haarojen välistä kauniisti, sinetöiden samalla ottelun lopputuloksen.
2. Al Montoya. Poimi kyllä tärkeitä koppeja. Dallas kun ei ole mikään turha joukkue hyökkäyksellisesti. Bennin kahdelle maalille mies ei paljoa voinut, ensimmäisessä kiekko ohjattiin aivan maalin edestä Jamien luistimesta ja toisessa taas kiekko siirrettiin todella nopeasti hyökkäysalueen vasemmalta puolelta oikealle puolelle, mistä Benn one-timasi kiekon tolpan kautta sisään. Cubanon sijoittuminen oli kyllä todella hyvää ja kaveri sai todella hyvin ennakoitua vastustajan laukaukset. Usein mies vaan odotti sen vajaa puoli sekuntia, kun kiekko tuli maalille, aivan paikallaan, koska tiesi olevansa täydellisessä asennossa. Jonathan Quickhän aikoinaan tuonne theplayerstribuneen kirjoitti, että parhaat torjunnat ovat niitä, missä veskan ei tarvitse liikahtaakkaan.
3. Boromir Jagr. Onhan se jätkä. Siis ei saatana :D 25 kautta pelannut kovalla tasolla (olihan ne vuodet Omskissakin kai aika kovalla tasolla) ja tuolla se on maalipörssin kärkinimien joukossa. Kahdeksan ottelua ja 6+4. Tässä matsissa aivan euforinen häkki huonosta asennosta ja todella pienestä kulmasta. Luistelun ei tarvitse olla nopeaa, kun miehen peliäly on uskomatonta luokkaa ja muutenkin harvemmin kaveria saadaan horjuteltua. Kolme maalia taisi olla vielä jäljellä, ennen kuin mies saavuttaa Dionnen. Uskomaton kaveri kyllä ja todellakin jonkun 2nd + conditional 3rd rounderin arvoinen mies tässä joukkueessa.
Lisämaininnat:
- Bolland!! Tässä matsissa mies oli palkkansa arvoinen. Voitti aivan järkyttävän määrän aloituksia (tai jos ei määrällisesti "järkyttävän montaa", niin ainakin oikeissa paikoissa) ja heitti kauden avausmaalinsa. Jos jatkaa tähän tahtiin, niin saattaa tehdä jopa kymmenen maalia tällä kaudella. Se olisi kova määrä nykytason Bollandille (uransa kolmannella kaudella, kun mies teki läpimurtonsa, Bolly veti teki 19 maalia ja 47 pistettä ja oli siinä B-hawkseissa monta muutakin pisteellisesti todella hyvää kautta).
- Gudbranson ei muuten jäältä erottunut paljoa (hyvä!), mutta väänsi kyllä hienon tappelun Rousselin kanssa. Eerikki siis aluksi niittasi kaveria ja sitten hetki sen jälkeen putosivat kintaat. Gudbranson vei tappelun 110-0, ranskiksella ei ollut palaakaan horjuuttaa todella vahvan ylävartalon omaavaa Gudbransonia. Näin Obaman sanoin, "Get Gud, kid".
- Gallant. Oli saanut joukkueen syttymään tätä ottelua varten. En oikeastaan omaa harmainta aavistustakaan, miksi joukkue pelasi niin huonolla ja flegmaattisella asenteella perjantaina, mutta nyt oli kyllä kaunista katsella Panttereita jäällä. Jotenkin pelitapaakin oli ehkä hieman muutetta ja se vaikutti siihen, miksi Dallasilla oli vaikeuksia tehdä maaleja. Ja sekin saattoi vaikuttaa, että joukkueen paras pelaaja oli saikulla ja varaveska uunissa. Hienointa oli kuitenkin normaalia suuremmat kokoonpano-muutokset.
Lähtivät kyllä nuo perjantaiset tuskan kyyneleet karkuun ja kaiken lisäksi allekirjoittaneella alkoi tässä vielä matsin päälle sopivasti viikon vapaa (lue työttömyys), eli tässä voi oikein lekotella tässä hyvänolon tunteessa. Pakko myöntää, että perjantain jälkeen oikeasti ahdisti, mutta tässä ottelussa kissat eivät lekotelleet ja siihen olen tyytyväinen.
Seuraavaksi mennään Avalanchea vastaan kotona keskiviikkona kello 2:30. Ottelussa kannattaa vastakkainasetteluna seurata mm. Barrie vs. Ekblad, Jagr vs. Iginla, Huberdeau vs. MacKinnon, Bjugstad vs. Duchene & otteluseurantaketjussa @Taccutucca vs. @LostHorizon;)
@Taccutucca Harmi että missata ekan erän, pakko kai sitten ilman sua päivitellä otteluseurantaketjua. Muista siis, että peli alkaa talviajan takia klo 1.30 :)
Meikäläinen myös uusi palstalla mutta myöskin pidemmän aikaa ketjua seuranneena nyt on ehkäpä hyvä aika avata peli.
Lähtökohta Dallas-matsiin oli mielestäni jotain muuta, kun positiivinen, kun Barkov tipahti pois kokoonpanosta. Mitä vielä, 6-2 voitto Dallasia vastaan, joka on ollut vähintäänkin vakuuttava alkukaudella. Perisynti toteutui jälleen, kun Dallas siirtyi heti alussa johtoon mutta tämän jälkeen 4 maalia ei jättänyt kyllä sanan sijaa siitä, kumpi tämän ottelun voittaa.
Positiivista ottelusta parilla ranskalaisella.
- Jagr on hyvä, todella hyvä.
- Ekbladista tykkään myös paljon, hyvä poika pelaamaan jääkiekkoa.
- Montoya voitti.
- Kolmen ottelun tappioputki poikki.
No eiköhän tuo ollut ihan odotettavissakin. Todella huolestuttavaa kyllä tämä Barkovinkin loukkaantumisherkkyys. Nyt on ihan jokaisella kaudella tuolla rapakon takana kausi katkennut johonkin vammaaan. Ja taisipa olla Tapparassakin pelatessaan vaikka vallan mitä. On kyllä todella ikävää kun nämä suomalaiset joilla voisi olla mahdollisuuksia nousta tähtikastiin ovat milloin lasinilkkoja, lasiranteita tai milloin lasipäitä. Ketäs meitä nyt on ollutkaan joilta on mennyt ura enemmän tai vähemmän pilalle näiden vammojen takia. Ainakin T. Ruutu ja Pitkänen tulee äkkiseltään mieleen pelaajista joilla on urakehitys jotakuinkin pysähtynyt kehityksen kannalta tärkeimpinä vuosina.
Nyt sitten Määttä ja Barkov hajoilee koko ajan ja ei se Granlundkaan ole ihan vammoitta selvinnyt. No toivotaan nyt että nämä ei liikaa vaikuta jatkoon, mutta ei tämä nyt ihan mene niin kuin toivoisi. Onko oikeasti Suomessa tuo fysiikan harjoittaminen oikeasti vain niin paljon heikompaa, koska ei se nyt voi olla ihan huonoa tuuriakaan. Ja tämä ei sitten ole mikään itsesäälinen itkuraivari vaan ihan oikeasti ihmetyttää tämä jatkuva suomalaislupauksien hajoilu.
Hienoa nähdä Panthersinkin osion aktivoituvan pikkuhiljaa useamman kirjoittajan voimin. Viime yön pelistä jäi kyllä hyvä tunne ja joukkue näytti, että ilman Barkoviakin voidaan pisteitä naarata. Nyt se tehtiin nimenomaan laajalla rintamalla ja mm. Huberdeau pelasi kauden parhaan pelinsä. Bjugstad on isoa kokoaan lukuunottamatta täysin erilainen pelaaja kuin Sasha Barkov ja selkeästi esimerkiksi Jaromir Jagr muokkasi omaa peliään tämän takia. Jagr oli Starsia vastaan paljon suoraviivaisempi ja tällä hetkellä näyttää siltä, että mitä tahansa tsekkipappa kentällä tekee, ovat tulokset Panthersin kannalta suosiolliset. Montoyalle ja puolustukselle todella isot creditit siitä, että yksi liigan tulivoimaisimmista hyökkäyksistä jätettiin kahteen vähäiseen maaliin. Ekbladille, Smithille ja Jokiselle tärkeitä onnistumisia, kun tarkastellaan joukkueen syvyyttä.
Tasonnostoa vaaditaan ehkäpä eniten Brandon Pirrilta. Oli toki selvää, että viime kausi oli enemmän tai vähemmän suonenveto, mutta aika varjojen mailla on Pirri kaarrellut. Barkov on nyt sitten tosiaan tuon kuukauden päivät pois kuvioista ja tärkeitä pelejä on edessä, kun mm. Bruins ja Capitals saapuvat vieraiksi ja Panthers tekee reissun Kaliforniaan, josta olisi tällä kaudella hieman poikkeuksellisesti paljon pisteitä tarjolla.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy