Henkalta loistavaa analyysiä, kiitokset siitä! Tasokasta settiä!
Muutamia kommentteja:
- Peliaika lisäykset on laskettu hieman kummallisesti, ainakin Ässien osalta. (esim. Savinainen 19:45->22:06 =lisäys 1 min, Armia 16:40->18:49=lisäys 1 min jne. jne.)
Joo siinä lisäyksessä oli otettu Jyväskylän se jatkoaika huomioon. Se lisäys oli siis ennuste siitä, miten miehiä käytetään finaalisarjassa vs. miten on käytetty runkosarjassa.
Eli 20 minuutin mies pelasi noin 10 minuuttia extraa siinä Jyväskylän pelissä, joka kymmenestä playoff-pelistä on noin 5%. Savinaisen playoff-minuuttien keskiarvo per 60min olisi vain noin 21min (eikä 22:06) ilman sitä jatkoaikaa. Mies pelasi siinä matsissa puoli tuntia.
Siksi lisäys runkosarjaminuutteihin 19:45 (pyöristys 20minuuttiin) vs. playoff-keskiarvo 22:06 (vähennettynä 1 minuutti tuon jatkoajan tuomasta vääristymästä) tarkoittaa +1min lisäystä. Hieman hankala ehkä sisäistää, mutta koitin nyt vaan ottaa tuon huomioon, eli mitä ne jatkossa oletettevasti pelaisi, ilman jatkoaikoja.
Näkee vaan hyvin ketä käytetään mitenkin paljon. Helppo esim nähdä, että kun Armia pelaa sen 3 minuuttia vähemmän mitä Savinainen ja Niemi, niin pelejä näkemättäkin voi jo päätellä, että se tulee siitä kun Savinainen ja Niemi vetävät todennäköisesti noin 3 minuuttia enemmän alivoimaa ja Armia huilaa silloin. Ylivoimalla ja tasakentin sitten pelaavat kenttänä saman verran. Uusikartanon kovat minuutit suhteessa ketjukavereihinsa kielivät taasen tuosta extrakäyttämisestä aloituksissa. Ihan sama Tapparalla Koskirannan kohdalla, muuten mies menee suht käsi kädessä Erkinjuntin kanssa.
- Playoffien osalta tutkimusta vääristää se, että Ässät pelasi runkosarjan 3. ja 5. parasta joukkuetta vastaan, kun taas Tappara pelasi 8. ja 10. parasta. Viimeisen "n. 10 ottelun" otanta on vertailukelpoisempi, koska vastustajat ovat jakautuneet tasaisemmin. Ts. laskelmissa Tappara saa etua siitä, että on pelannut useita pelejä kehnoja vastuksia vastaan.
- Luotettavuus. Tutkimuksen on tehnyt Tappara-fani, joten voidaanko tutkimusta pitää täysin puolueettomana. Onko Ässien maalintekosektroin rajalta tehty laukaus "OUT" ja vastaava Tapparan laukaus "IN"
En halua dumpata tekemääsi tutkimusta Henkka. Nämä olivat vain omia mietelmiäni ja muutamia asioita "jotka hyppäsivät silmään". Olet varmasti nähnyt vaivaa tutkimuksen tekemiseen ja propsit siitä! Todella harvoin täällä valitettavasti saa lukea noin laadukkaasti tuoettuja analyyseja!
Noh, ei minulla kyllä ole mitään motivaatiota mennä vääristämään tuota tilastoa. Ei jonkun tilaston vääristely Tapparaa mestaruuteen johdata, vaan eiköhän ne pelit pidä pelata siellä kentällä. :D
Halusin lähinnä vaan nähdä, missä matemaattisella ja teoreettisella tasolla on menty. Nuo rajatapausvedot on toki hankalia määritellä, mutta se maalitekosektori siis näissä oli maalivahdin alueen reunoista vedetty kuuskulmio B-pisteelle, siitä suoraan B-pisteen kaarelle ja sitten suoraan kaaren reunalta toiselle kaarelle.
Frequently Asked Questions on Neilson Numbers | Edmonton Journal
Artikkelista löytyvästä kuvasta suurinpirtein sama idea.
Jos laukaus"pallura" edes kosketti alueen reunaa, laskin sen alueen sisälle. Varmastihan noissa heittoja tulee, tuskin on SM-Liigan tilastomiehetkään jokaista merkannut ihan oikeaan kohtaan. Mutta isossa otannassa pitäisi juuri näiden vääristymisten kadota pois. Yksi peli voi olla vielä aika paljon metsässä, mutta 20 peliä tuskin enää. 20 ottelussa sekä Tappara että Ässät sai sen noin 300 vetoa maalintekosektorista, joten yhden vedon merkitys on noin 0,3%. Yhteensä Ässät esim laukoi noissa 20,5 ottelussa yli tuhat kertaa (625 ulkosektorista ja 379 kertaa maalintekosektorista = 1004 yht). Yksittäisen vedon merkitys siis otannassa oli 0,1%.