Mainos

Fiilistelyketju

  • 141 691
  • 796

Anu Saukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kävin juuri vääntämässä ripulin muotoisen jännäkakan pönttöön. Tällä hetkellä olo on samalla mitä hirvein, mutta samalla mitä ihanin. Vatsassa kiertää, sormet kihelmöivät ja karvat törröttävät pystyssä (muttei päässä, selviää myöhemmin miksei). Koen tällä hetkellä tietynlaista Lukkokannattajan orgasmia. Vuosien odotus tulee tänään päätökseen - rakastamani seura pelaa jääkiekon SM-liigan finaaleja.

Eihän tätä vielä oikein todeksi usko. Nyt ymmärtää paremmin niitä urheilijoita, jotka näin sanoo aina saavutuksien jälkeen. Vaikka enhän minä ole mitään tehnyt koko finaalipaikan eteen. Ainoastaan pari roposta kantanut seuran kassaan ja länkyttänyt palstalla. Olin hieman hämmentynyt, kun sain tutuilta onnitteluja finaalipaikan johdosta. No, ehkä Lukon tärkeys elämässäni on tullut muillekin selväksi.

Vuosi on ollut monella tapaa raskas, mutta Lukko on tuonut otteillaan iloa arkeen. Mikäli nyt se kirkkain napataan niin voi helposti sanoa - koronavuosi olikin ehkä elämäni paras vuosi. Kiitos Lukko!

Ja sitten syy sille, miksei karvat nousseet pystyyn päässä: kävin juuri jännäkakan jälkeen asentamassa itselleni Jari Torkkimaisen otsatukan. Se on näiden finaalien pelipäivän tukka. Suosittelen muillekin kaivamaan sen kamman esiin. Tuodaan Toke takaisin muotiin.

Ei muuta kuin conquest of paradise soimaan, kammalla tukka eteen ja tiukka ilme peiliin: MÄ OLEN VALMIS!
 

Anu Saukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tässä on muuten vielä takuuvarma outfit kevääksi:

Token otsis + Vuoren Juhan ja Saarikosken Timpan poolopaita + pikkutakki:
 

Liitteet

  • 3E71D669-CF3E-40E4-AE59-BB3D8FF43168.jpeg
    3E71D669-CF3E-40E4-AE59-BB3D8FF43168.jpeg
    101,7 KB · kertaa luettu: 344
Suosikkijoukkue
Lukko. Mälsä pierumäki kiekko.
Olin aamukävelyllä puolenhehtaarin Varissuolla ja kuulin outoa myhäilyä ja käkätystä yhdestä puunkolosta. Näin Turussa nautitaan voitosta jo etukäteen. Eiköhän laitetaan luu kurkkuun.
 

Liitteet

  • Cupace20210507100940.png
    Cupace20210507100940.png
    639,8 KB · kertaa luettu: 393

Raymond

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Melkoinen ketjun avaus. Mietin itsekin aiemmin mihin avaisi fiiliksiä, mutta täähän siihen on paras. Ensinnäkin nukuin todella vähän. Ei tässä enää pysty nukkumaan. Ei tosin haittaa. Kahvia naamariin ja valmis iltaan.

Mainittakoon, että pääsin lunastamaan vetoni kaverin kanssa. Oli siis veto, että jos Lukko finaalissa, niin hän ostaa liput ja on kuski. Minä Jokerien tapauksessa. Eli auton nokka laitetaan tänään kohti Raumaa ja otan 2 tunnin ajomatkalla muutaman bissen. Sitten ilman pääsylippua johonkin kuppilaan ja fanipaita päälle.

Mainitaan nyt vielä, että taisin tuossa toissapäivänä tehdä maailmanennätyksen the final countdownin kuuntelukerroissa. Tottakai eri versioilla, että ei käy liian tylsäksi. Mut ei siihen kyllä ikinä kyllästy.
 

Kynämestari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Red Wings
Tänään aamulla töihin ajellessa se iski. Me pelataan tänään finaalissa. Tuli semmoinen kouraisu vatsan pohjasta, vähän niin kuim vuoristoradassa. Illalla Zoomin välityksellä katson matsin perheen kanssa, kun Lukko ottaa sen, mikä sille kuuluu.

Veljet, se on nyt niin sanotusti hänes.
 

Pattero

Jäsen
Täälläkin ollaan jossain Vaasan ja Porin välissä matkalla tällä hetkellä kohti Raumaa. Todella outo fiilis, vaikka en edelleenkään voi kuvitella sitä, kuinka paljon minua vanhemmat asiat tällä hetkellä kokevat.
Onko täällä muilla tuttujen / kaveriporukan kesken vetoja tms. finaalia ajatellen? Itsellä on viimein tatuointiaika varattuna 1,5 viikon päähän ja logoa isketään iholle, kävi miten kävi.
 

Haka Maori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaikeasti selitettävissä
Itse noin 27 vuotta (5-6 ikäsestä lähtien) venaillut tätä päivää, voi sanoa katselevansa liigan finaaleja jossa Lukko pelaa.

Ai sättänä ku on kivaa ja todella outo fiilis!
 

Veffi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomenmestari 2021
Voin rehellisesti sanoa että tämä kausi ja varsinkin pleijarit on ollut minulle jollain tavalla todella raskaat, ja noh, mitäänsanomattomat. Finaaliin pääsy tuntui hienolta, muttei herättänyt sen suurempia tuntemuksia. Muutettuani Raumalle nelisen vuotta sitten, olen käynyt paikan päällä katsomassa noin 95% kaikista kotipeleistä. Sieltä minulle normaalisti se fiilis kumpuaa, Äijänsuon seisomakatsomosta. Tänävuonna sitä mahdollisuutta ei ole ollut.

Mutta mutta. Tänään koin ensimmäistä kertaa että ollaan jonkun suuren äärellä. Tuli se tuttu tunne mitä muinakin keväinä auringon paistatellessa Äijänsuon katon takaa, mutta siinä oli jotain uutta, jotain erilaista. Se tunne tuli vahvempana kuin koskaan ennen. Aamulla en ollut varma olenko henkisesti valmis tähän finaalisarjaan. Nyt olen. Jumalauta TÄNÄÄN AJETAAN!
 

Venkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Vattan pohjasta ottaa ja pieni pala tulee kurkkuun kun tätä kaikkea miettii. Loistava joukkue joka hallitsi runkosarjaa koko kauden ajan, Peksin taistelu, Lukon pudotuspelitaistelut ja nyt se SUURIN. Nautitaan kaikki tästä! Ajat ovat poikkeukselliset meille kaikille! Toivottavasti Lukko vie mestaruuden ja tekee tästä (aika) kaudesta unohtumattoman. PAINAKAAA POJAT PÄÄLLE!!
Ja sen verran että Lomakeskus Sieravuoressa on myös jokin kisastudio vissiinkin viritetty! Varsinkin Eurassa päin asuville tiedoksi!
 

aimohemmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Säppi ja California Golden Seals
Täälläkin ollaan jossain Vaasan ja Porin välissä matkalla tällä hetkellä kohti Raumaa. Todella outo fiilis, vaikka en edelleenkään voi kuvitella sitä, kuinka paljon minua vanhemmat asiat tällä hetkellä kokevat.
Onko täällä muilla tuttujen / kaveriporukan kesken vetoja tms. finaalia ajatellen? Itsellä on viimein tatuointiaika varattuna 1,5 viikon päähän ja logoa isketään iholle, kävi miten kävi.
Veljmieshän lupaili jo syksyllä, että hän kuuntelee Lauri Tähkän koko tuotannon yhteen menoon, jos Lukko mestaruuden voittaa! :-)
 

LukkoUkko79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllä tässä olo on kuin jouluaattona. Pikkuisen tunnelmaa silti laimentaa se, että kun Lukko nyt vihdoin on finaaleissa, vieläpä unelmajoukkueella, ei pääse kokemaan sitä mistä on aina haaveillut eli täpötäydestä Äijänsuosta ja siitä odottavasta tunnelmasta ennen peliä, kun se Paradise soi...

Mutta mutta, kyllähän tässä ollaan jonkin suuren äärellä näin raumalaisittain. Tää on meidän kevät!
 
Suosikkijoukkue
Lukko. Mälsä pierumäki kiekko.
Mikä fiilis?

Jännittää niin vitusti, ettei pysy edes kahvikuppi kädessä.

Alkais jo!
En pysy paikallani. Ei voisi kohta alkava etäpalaveri vähempää kiinnostaa. Laitan luureihin soimaan The Final Countdownin ja muu jengi luulee minun olevani koko ajan samaa mieltä, kun pääni nyökkäilee biisin tahdissa.

Sitten sen jälkeen kohti Kiekkokaupunkia.

Lähtöön 1h3min
The Game 6h33min
 

Lugu63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
En pysy paikallani. Ei voisi kohta alkava etäpalaveri vähempää kiinnostaa. Laitan luureihin soimaan The Final Countdownin ja muu jengi luulee minun olevani koko ajan samaa mieltä, kun pääni nyökkäilee biisin tahdissa.

Sitten sen jälkeen kohti Kiekkokaupunkia.

Lähtöön 1h3min
The Game 6h33min

Samat tunnelmat, mutta turhaan sä nyt vasta 19.30 sitä matsia alat katsomaan. Ja tähän hymiö.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Onhan raumalla sitä kiekkoa jo tovi väännetty ja maailmanmestareita on kasvatettu jotta keväisin parin viikon ajan koko suomi voisi nauttia lätkästä. Maajoukkueen lisäksi niitä omia omia poikia on kasvatettu muiden seurojen tärkeiksi avainpelaajiksi mestaruuksiin. Esim 90-luvulla joukkueellinen turkuun. Sittemmin lähinnä maalivahtien muodossa Ouluun, taas Turkuun ja ikimuistoisimpana Poriin.

Nyt kuitenkin ollaan lähellä että itse kasvattaja voittaisi jotain!!!!!

Tepsillä on oma yhden kauden pituinen kasvutarinansa mutta Lukolla se on kestänyt 58 vuotta. Tietysti vähän eri sykleissä aina eri projektien muodossa ja viimeinenkin, eli Johtaja Virran projekti nyt 4 vuotta.

58 vuotta, Joni Lehdon polvi, Mcleanin sormi, Vahalahden polvi ja mitä näitä nyt on joiden päälle viime keväänä kannu revittiin meidän käsistä koronan takia. Tämäkään ei vielä kuitenkaan riittänyt vaan itse johtaja Virran piti käydä tuonelanporteilla mutta nyt ollaan tässä...

Itselläkin se seuraaminen on mennyt vähän sykleissä. Mukulana 100% mukana muistaakseni 94-kaudesta lähtien. Raapaisun verran tuli itsekin pelattu Lukkojunnuissa. Teininä suvantovaihe kun tuli elämään muitakin asioita mutta sitten armeijan jälkeen muutto maakunnasta raumalle ja kausikortti oli vuosia taskussa. Sitten elämänmuutosten myötä muutto tänne naapuriin aka 2021 hopeakaupunkiin jonka aikana seuraaminen on ottanut osumaa.

Nyt kuitenkin pari-kolme viime kautta on herättänyt sisäisen gloryhuntterini.
Teen keikkaluonteista työtä ja olenkin nyt loppukeväästä kieltäytynyt paristakin duunimatkasta vain sen takia että pääsee elämään mukana Lukon isoja hetkiä vaikkei halliin pääsekkään.

Nyt ollaan ison äärellä mutta pakko silti sanoa:
-Uraman supersyksyn jälkeen playoffien kynnyksellä puhuttiin että se on nyt tai ei koskaan. Ei ollut silloin.
-Dufvan kanssa välierien seiskapelissä. Puhuttiin että nyt tai ei koskaan. Ei ollut silloin
-Dufvan kanssa välierien seiskapelissä toistamiseen. Puhuttiin että nyt tai ei koskaan. Ei ollut silloin.
-Kevät 2020 Lukko oli vähätellen sanottuna YLIVOIMAINEN koko kevään. Puhuttiin että nyt tai ei koskaan. Ei ollut silloin.
-Mitäs tänä keväänä on puheltu? "ei koskaan" ainakin näyttää olevan harva se kevät ja nyt Kun Kalle Sahlstedt on puikoissa niin "ei koskaan" on joka vuosi.

Edit. Herramunjee mutta tuo loppu näyttää nyt siltä että Sahlstedtin takia Lukko ei voittaisi ikinä mestaruutta. Tarkoitin tietenkin sitä että mestaruus on realistinen tavoite kun Kalle on puikoissa. Koko tuo "ei koskaan" hömpötys näyttää nyt ihan eriltä mitä tarkoitin mutta olkoon nyt siinä.
 
Viimeksi muokattu:

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Siirrän parempaan ketjuun.

Vaikka fanitus on muuttunut tässä kohta 40-vuoden iässä vähemmän kiihkottomaksi eikä enää tulisi ehkä huudettua naama punaisena Korpisalolle niin tämä finaaleihin pääsy oli sellainen hengähdys Lukko-faniutta ainakin itselleni, että tuli ne pikkupojan ja teinipojan fanitunnelmat taas mieleen ja pinnalle.

Voiko tätä paremmin enää sanoin kuvailla? Ehkä sen verran lisäisin, että olen tämän viikon aikana myös miettinyt lapsuuttani. Niitä hetkiä, kun tavallista runkosarjaottelua odotti (raumalainen kun en ole, niin Lukon pelit olivat harvinaisuus). Ei ollut nettiä, eikä Ramona kuulunut meillä. Teksti-tv sentään oli, ja sitä pidin aina auki samalla, kun kuuntelen Radio Suomen Kiekkokierrosta. Viikolla on käynyt mielessä lapsuuden joulut, jolloin tuli saatua lahjaksi jotain fanikrääsää, josta osa on kadonnut ja osa on jossain ullakolla. Viikolla on käynyt mielessä aika, kun sain ajokortin, mikä mahdollisti peliin lähtemisen riippumatta muista.

Olen ollut paikalla Turun välierätappioissa, hävityssä pronssipelissä, hävityssä puolivälieräottelussa Turussa ja ties kuinka monta kertaa katsomassa tappioon päättynyttä peliä Hakamettässä. Huonoja hetkiä on enemmän kuin hyviä, mutta silti sitä on vain jaksanut. Kieli on visusti rullalla, ettei vain pääse nuolaisemaan, mutta väkisin on käynyt mielessä ajatus, mitä kiinnostukselleni jääkiekkoa kohtaan käy, jos Lukko voittaa tänä keväänä. Lopahtaako kokonaan vai käykö taas niin kuin muinakin vuosina, että kauden lähestyessä kiinnostus taas herää ja syttyy kunnolla, kun illat todella pimenevät.

Nelisen tuntia vielä.
 
Suosikkijoukkue
Lukko
Tänään tulee kyllä ennen pelin alkua huudatettua JBL:stä Europe - The Final Countdown, Vangelis - Conquest of paradise, Dire Straits - Money For Nothing. Nämät on biisit jotka muistuttaa itteä eniten Lukosta. Ja näillä haetaan se fiilis. Oman elämäni aikana Lukko on finaaleissa pelannut mutta siitä en mitään muista, joten ikimuistoinen viikko edessä. ALKAIS JO!
 

Samout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko - Suomen Mestari 2021
Siirrän parempaan ketjuun.

Voiko tätä paremmin enää sanoin kuvailla? Ehkä sen verran lisäisin, että olen tämän viikon aikana myös miettinyt lapsuuttani. Niitä hetkiä, kun tavallista runkosarjaottelua odotti (raumalainen kun en ole, niin Lukon pelit olivat harvinaisuus). Ei ollut nettiä, eikä Ramona kuulunut meillä. Teksti-tv sentään oli, ja sitä pidin aina auki samalla, kun kuuntelen Radio Suomen Kiekkokierrosta. Viikolla on käynyt mielessä lapsuuden joulut, jolloin tuli saatua lahjaksi jotain fanikrääsää, josta osa on kadonnut ja osa on jossain ullakolla. Viikolla on käynyt mielessä aika, kun sain ajokortin, mikä mahdollisti peliin lähtemisen riippumatta muista.

Olen ollut paikalla Turun välierätappioissa, hävityssä pronssipelissä, hävityssä puolivälieräottelussa Turussa ja ties kuinka monta kertaa katsomassa tappioon päättynyttä peliä Hakamettässä. Huonoja hetkiä on enemmän kuin hyviä, mutta silti sitä on vain jaksanut. Kieli on visusti rullalla, ettei vain pääse nuolaisemaan, mutta väkisin on käynyt mielessä ajatus, mitä kiinnostukselleni jääkiekkoa kohtaan käy, jos Lukko voittaa tänä keväänä. Lopahtaako kokonaan vai käykö taas niin kuin muinakin vuosina, että kauden lähestyessä kiinnostus taas herää ja syttyy kunnolla, kun illat todella pimenevät.

Nelisen tuntia vielä.

Mahtavaa on ollut myös huomata vaikka sosiaalisessa mediassa, että ne samanikäiset kaverit, jotka eivät enää vuosiin ole mitään Lukosta postanneet tai joiden kanssa on tullut juteltua kaikesta muusta kuin jääkiekosta näin "vanhaksi" tullessa, ovat aktiivisesti ottaneet kaikki Sinikeltainen kevät-tunnisteet käyttöön, taustakuvia vaihdellaan siitä kuvasta vaimon + lasten + koiran + kaasugrillin kanssa Lukko-logoon jne. Tuntuu, että aikin tälle omalle ikäryhmälle eli 80-luvun alussa syntyneille tämä on saanut sen pienen Lukko-liekin taas syttymään.
 

Bakaun Imaami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin Lukko
Jumalauta. Jännittää, ku pikkupoikaa.

Tänään laitetaan joululahjaksi vuonna 1987 saatu Measuresin fanipaita päälle. ”Vähän” se on pieni mutta ei haittaa.
Muistan, kun sain pienenä 13 vuotiaana poikana pehmeän paketin ja se tietenkin säästettiin viimeisten joukkoon. Eihän siellä mitään kivaa voinut olla. Ja se tunne, kun avasin lahjan. Tuli itku. Niin hieno se oli ja on.
Jännittää mutta samalla luottavainen olo. Alkais jo.
 

Roku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Onko täällä muilla tuttujen / kaveriporukan kesken vetoja tms. finaalia ajatellen? Itsellä on viimein tatuointiaika varattuna 1,5 viikon päähän ja logoa isketään iholle, kävi miten kävi.
Saas nähdä ollaanko viikon päästä jännän äärellä? Olen nimittäin jo vuosia sitten, mahdollisesti Dufvan aikana taikka peräti sitäkin aiemmin, silloin Uraman syysmestaruuden aikoihin ehkä, uhonnut ottavani nahkaani Lukkoaiheisen tatuoinnin sitten mestaruuden tullessa. Yksi tuttu noita kuvia hakkaa ja hänelle mä sitä silloin messusinkin.

Jos tilille joudun puheistani niin vetoan humalaan ja siihen että lupaukset on tehty rikottavaksi. Vaikka ihan selvin päin mä silloin kyllä olin.

Ei tässä nyt vielä muuten ole mitään jännitystä päässyt tulemaan. Johtuu siitä että peliin ei pääse. Jos olisi normaalitilanne niin kyllähän mua jännittäisi niin vimmatusti jo.

Tepsiä kannattava työkaveri tuli iltavuoroon mun tilalle ja tunti sitten vuoroa vaihdettaessa hän kysäisi tästä jännittämisestä. Sanoin hänellekin että "ei jännitä, tää on niin selvää pässinlihaa".
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös