Nyt seuraa kohtalaisen sekavaa tekstiä.
Mua rupesi riepomaan kun perjantaina iltapäivällä fiilistelin tähän ketjuun, ja sitten illan pelistä tuli tappio. Päätinkin että enää en fiilistele ennen kuin viimeinen peli on pelattu, oli syytä taikka ei fiilistelyyn.
Nyt on aihetta ja syytä ja ties mitä.
Kaikenlaista on tässä mielessä liikkunut perjantai-illan shokin ja tämän hetken välillä. Reilun vuorokauden verran on ollut maha kuralla, kaakeliastiaa on tullut morjestettua useampaan kertaan sekä eilen että tänään. Ei ole tullut mitään syömisestä eikä nukkumisestakaan, mutta eipä se enää paljon haittaa.
On se jotain kohtalon irvailuakin jollain lailla, että minäkin olen yli 40 vuotta käynyt Äijänsuolla pelejä katsomassa. Tämä kausi oli varmasti ensimmäinen sitten siitä kun peleissä käymisen aloitin, eli 1977-78 vai mikä se nyt oli, kun en käynyt yhtään peliä katsomassa. Syynä oli se yskä ja flunssa mikä koko maailman pisti sekaisin, ja se että vaikka kausi aloitettiin yleisön edessä niin koko ajan mulla oli aavistus että kautta ei kokonaan pelata. Niinpä jätin kortin uusimatta. Ja olin oikeassa siinä että ongelmia tulee, mutta kausi pelattiin kuin pelattiinkin loppuun.
Mutta se mitä kohtalo tässä mulle irvailee, on se että heti kun en käynyt Äijänsuolla yhdessäkään pelissä, Lukko voittaa mestaruuden.
Jos tämän olisin tiennyt että se musta on kiinni niin olisin jo aikaisemmin lopettanut peleissä käymisen.