Syöpäjärjestöjen seulontasuositukset
SYÖPÄJÄRJESTÖJEN LÄÄKETIETEELLINEN NEUVOTTELUKUNTA
15.11.1999
Yleistä
Yhteiskunnan ylläpitämät ja kustantamat seulonnat voivat perustua vain luotettavaan, tieteelliseen näyttöön vaikuttavuudesta. Tällaisen näytön tulee sisältää tietoa
käytetyn seulontamenetelmän sensitiivisyydestä, spesifisyydestä,
hyväksyttävyydestä ja käyttökelpoisuudesta (feasibility) seulottavassa väestössä,
vaikutuksista elämänlaatuun, mukaanlukien seulonnan ja hoitojen mahdolliset sivuvaikutukset ja
kustannushyödyistä.
Terveydenhuoltojärjestelmän tulee kyetä tarjoamaan tarvittavat lisätutkimukset niille, joiden seulontatulos sitä edellyttää. Ratkaiseva kriteeri seulonnan mielekkyydelle ovat näyttöön perustuvat mahdollisuudet vähentää seulottavan sairauden aiheuttamaa kuolleisuutta.
Parhaimmillaankin seulonta on syöpätautien toissijaista ehkäisyä. Ensisijainen syövän ehkäisy perustuu tunnettujen syy- ja vaaratekijöiden vaikutusten vähentämiseen tai poistamiseen. Oleellinen osa seulontaa on koko toiminnan kattava laatujärjestelmä. Tämän tulee sisältää riittävän peittävyyden takaava kutsujärjestelmä, seulontatapahtuma, seulontamenetelmä (välineet ja niiden käyttö), tulosten luenta, tulkinta ja varmistus, tulosinformaatiojärjestelmä, seulonnan vaikuttavuuden jatkuva arviointi, mahdollinen hoito ja sen jälkeinen seuranta.
Laadukas ja tuloksellinen seulonta edellyttää toiminnan riittävää valvontaa, sekä keskittämistä, joka takaa taidollisten valmiuksien ylläpitämisen. On myös huolehdittava siitä, että uusien seulontamenetelmien vaikuttavuuteen tai käyttöönottoon liittyvällä tutkimuksella, samoin kuin laadukkaalla seulonnalla, on riittävät taloudelliset resurssit. Päätös seulontojen aloittamisesta sen jälkeen, kun kiistaton tieteellinen näyttö vaikuttavuudesta on käytettävissä, perustuu siten asetettuihin prioriteetteihin ja käytettävissä oleviin resursseihin.
Nykyiset seulonnat
Rintasyöpä
Mammografia on toistaiseksi ainoa rintasyövän seulontamenetelmä, jonka vaikuttavuudesta on luotettavaa näyttöä. Tähän näyttöön perustuen Suomessa seulotaan tällä hetkellä 50-59-vuotiaita naisia. Mammografian on osoitettu olevan yhtä hyödyllistä myös 60-69-vuotiailla naisilla, joten myös tämän ikäryhmän seulonta on lääketieteellisesti perusteltua. Seulonnan hyödyllisyydestä alle 50-vuotiailla tarvitaan vielä lisätutkimuksia. On perusteltua keskittää seulonnan osatoimintoja koskeva ohjeistus ja valvonta.
Nykyinen seulontamenetelmä tuottaa melko paljon lisätutkimuksia hyvänlaatuisiksi osoittautuvista muutoksista. Tämän aiheuttamaan ahdistukseen (psyykkinen morbiditeetti) voidaan vaikuttaa kouluttamalla seulonnasta ja ao. varmistustutkimuksista vastaavaa terveydenhuoltohenkilöstöä, sekä kiinnittämällä riittävästi huomiota seulottaville lähetettävään tulosinformaatioon.
Kohdunkaulan syöpä
Kohdunkaulan syövän esiasteiden seulonta PAPA-menetelmällä on esimerkki tuloksellisesta seulonnasta, sillä kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on vähentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Koska samanaikaisesti vastaavaa myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut kohdunkaulan syövän vaaratekijöiden suhteen, on peittävän seulonnan ylläpitäminen edelleen tärkeä keino estää kohdunkaulan syöpää. Ensisijaisena tavoitteena on saada seulontatoiminta peittäväksi 30-60-vuotiaiden keskuudessa. Tämän edellytyksenä on aukoton ja seulonnan jatkuvasta tarpeellisuudesta tiedottava kutsujärjestelmä. Koska kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on viime vuosina suurentunut nuorilla naisilla, on seulonnan laajentaminen nykyistä nuorempiin ikäryhmiin perusteltua.
Nykyisen seulontajärjestelmän ja -menetelmien korkean laadun ylläpito vaatii kattavaa laatujärjestelmää ja jatkuvaa laatukoulutusta erityisesti näytteen ottamisesta ja tulkinnasta. Valtakunnallisesti yhtenäinen, laadukas seulontajärjestelmä edellyttää keskitettyä ohjeistusta, seurantaa ja valvontaa.
Nykyisen seulontamenetelmän luotettavuuden parantamista (esim. PAPNET) ja uusien, papillooma-virusinfektion (HPV) osoittamiseen perustuvien seulontamenetelmien käyttökelpoisuutta tulee aktiivisesti tutkia.
Mahdolliset uudet seulonnat
Eturauhasen syöpä
Prostataspesifisen antigeenin (PSA) veripitoisuuden mittaamiseen perustuvan seulontamenetelmän vaikuttavuutta ei ole vielä luotettavasti osoitettu. Ennen kuin käynnissä olevien tutkimusten tulokset valmistuvat, eturauhasen syövän PSA-seulontaa ei voida suositella yleiseen käyttöön. Väestön vanhenemisen seurauksena myös eturauhasen syöpä on koko ajan lisääntyvä ongelma, joten sekä uusien seulontamenetelmien että syövän hoitomenetelmien kehittäminen on jatkuvasti ajankohtaista.
Paksu- ja peräsuolisyöpä
Ulosteessa olevan veren osoittamiseen perustuvaa menetelmää ja tähystystutkimuksia käytetään sellaisten ryhmien seurannassa, joilla tiedetään olevan suuri riski saada paksu- tai peräsuolisyöpä. Seurannalla voidaan havaita paikallisia tai esisyöpä-vaiheessa olevia muutoksia, joiden hoitaminen parantaa potilaiden ennustetta. Tällaisia ryhmiä ovat tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat, polypoosi-potilaat ja heidän geenivirhettä kantavat lähisukulaisensa. Ulosteen veren ja sitä täydentävien tähystystutkimusten vaikuttavuus seulontamenetelminä väestössä on osoitettu satunnaistetuin tutkimuksin. Varmennustutkimuksissa käytettävistä menetelmistä ja niiden vaatimista resursseista tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Toistaiseksi Suomessa ei ole olemassa valmiuksia yleiseen paksu- ja peräsuolen seulontaan.
Keuhkosyöpä
Keuhkosyövän hoitomahdollisuudet ja ennuste ovat sitä paremmat, mitä varhaisemmassa vaiheessa se todetaan. Tupakan käyttö on hallitsevan keskeinen keuhkosyövän syytekijä, joten ensisijainen primaaripreventio voi perustua vain tupakan käytön lopettamiseen. Keuhkosyövän seulonta voisi olla perusteltua tiettyjen ammattialtistuksien perusteella määritellyissä riskiryhmissä. Koska uudet radiologiset menetelmät antavat mahdollisuuksia keuhkosyövän varhaisempaan toteamiseen, olisi niiden käyttökelpoisuutta seulonnassa selvitettävä kontrolloidussa, satunnaistetussa tutkimuksessa. Myös muiden mahdollisten uusien seulontamenetelmien aktiivinen tutkiminen on tärkeää.
Munasarjasyöpä
Munasarjasyövän seulontaan ei ole olemassa menetelmää, jonka toimivuus olisi osoitettu. Käytettävissä olevat menetelmät ovat joko liian epäspesifisiä (kasvainmerkkiaineet) tai niiden suorittaminen vaatii pitkällisen kokemuksen ja kalliin laitteiston ( ultraääni). Ultraäänellä suoritettavan tutkimuksen väliaika seulonnassa tulisi lisäksi olla tiheä, 6-12 kuukautta. Tulevaisuudessa uusien kasvainmerkkiaineiden tutkimuksen ja kehittämisen myötä voidaan saada mahdollisuus tehokkaaseen seulontaan yhdistämällä ne nyt käytössä oleviin merkkiaineisiin, jolloin parannetaan seulonnan sensitiivisyyttä.