FC Bayern München 2024–2025 – ”Don-Eberl” ja post-Hoeneß eran alku

[Proffa_20]

Tel on myös hylännyt pysyvän €60M siirron Tottenhamiin ja haluaisi mieluumin siirtyä lainalle ManU:uun. Urheilullisesta näkövinkkelistä - ja etenkin Telin perspektiivistä - teiden erkaneminen nyt olisi saattanut olla ihan looginen vaihtoehto. Kyllähän tuo €60M summa - vielä toistaiseksi raakileesta ja todistamattomasta pelaajasta - oli sen verran houkuttava summa, että että...itse olin vähän kahden vaiheilla, en olisi tuolla summalla ollut täysin Telin myyntiä vastaan ja olisin sen voinut ymmärtää jopa, seuran näkökulmasta. Mutta samalla ja lopulta, jos hän edelleen haluaa olla lojaali Bayernille ja edelleen yrittää tulevaisuudessa todistaa itsensä Bayernissa, niin eihän sitäkään voisi kuin ihailla ja "valinta on hänen" niin sanotusti.

Kun lopulta luin tuosta, että Tel oli hylännyt tämän Spursin öky-tarjouksen ja, että Tel haluaisi mieluummin lähteä "vain" lainalle, niin kyllä siinä silti jotenkin pieni hymynakare nousi suupieliin ja lämmitti mieltä. Eihän tuota miehen tahtoa, omistautumista ja rakkautta Bayernia kohtaan voi kuin ihailla ja arvostaa, todella korkealle. Ja oikeastaan kaikkea, jota Tel kentän ulkopuolellakin edustaa ja edelleen - kaiken tämän jälkeen - haluaa todistaa itsensä Bayernissa...damn. Kyllä tuo on jotain hyvin poikkeuksellista 19.v kaverille, joka ei ole edes Bayernin oma kasvatti tai syntyperäinen münchenläinen ja tällaiset kaverit juuri ovat niitä, joita mielestäni pitäisi yrittää vaalia ja kasvataa huolella ja hamaan loppuun saakka, koska tällaisten mentaliteetin omaavien kavereiden varaan se tulevaisuuden kivijalka voidaan joskus rakentaa.

Tel sanoo, että hän haluaa lähteä, ja yht äkkiä Bayernin ovella on 7-8 seuraa soittelemassa - Valioliigan kärkiseuroja myöten - ja Eberl toteaa, että hän ei ole koskaan urheilujohtaja-urallaan saanut näin paljon soittoja ja tarjouksia yhdestä pelaajasta. Tässä vaiheessa pitäisi oikeasti osata nyt laskea 1+1 ja saada koko Bayern seurana aidosti pysähtymään, pohtimaan ja reflektoimaan, että minkä takia tämä kaveri ei ole saanut tällä kaudella enemmän minuutteja Bayernissa ja miksi tilanne on nyt sellainen, mikä se on (miksi Bayern ei anna mahdollisuuksia tällaisella kaverille, miksi Valioliigan kärkiseurojea myöten kuolataan Teliä...)

Isossa kuvassa ymmärrän monia Bayernina päätöksiä ja linjauksia, mutta tämä omien nuorten talenttien härski laiminlyöminen on aika lopettaa (Tel on vain yksi esimerkki, Stiller, Yildiz, Tillman jne. ...), sellaisten pelaajien sijasta, joiden tiedetään jo lyhyellä tähtäimellä lähitulevaisuudessa lähtevän seurasta ja joilla ei yksinkertaisesti ole mitään tulevaisuutta enää seurassa 1-2 vuoden päästä (Coman, Gnabry, Goretzka jne.). Telillä voi olla ura Bayernissa vielä +10 vuodeksi(jos hyvin käy), mutta ei joku Gnabry - toivon mukaan - ole seurassa enää 1-2 vuoden päästä.

Vain vajaa vuosi sitten esiintymistilaisuudessaan, Eberl vielä oikein erikseen mainitsi(!) Telin nimen, yhtenä tällaisena kaverina, jonka pitäisi olla Bayern tulevaisuus, ja miten Bayernin pitää löytää sellainen valmentaja markkinoilta, joka luottaa nuoriin, osaa rakentaa konkreettisesti nuorten pelaajien kehitystä supertähtiä pursuavassa joukkueessa (mainitsi jopa Realin esimerkkinä ja Camavinga/Tchouameni duon sisäänajon Kroosin, Modricin ja Casemiron varjoissa), ja "lihallistaa" sen seurajohdon strategian nuorten pelaajien kehityksestä käytännössä. Tämä on häpeällistä, että monista isoista ja ylväistä lausunnoista huolimatta, Bayern ei oikeastaan koskaan investoinut Teliin kuin sen aivan minimien minimin. Puhetta oli paljon, mutta ei sitä puhetta oikeastaan koskaan "lihallistettu" rakentamalla jotain konkreettista suunnitelmaa näiden puheiden tueksi.

 

[Wristlock]

Todella vaikea ymmärtää Bayernin touhuja Telin suhteen. Kaverilla kun on ollut nuoresta iästään huolimatta moneen verrokkiinsa nähden nöyrä asenne ja jalat maassa ja on aina ollut fanien suosikkeja mm. reippaalla yrityksellä saksan solkkaamiseen. Coman ja Gnabry eivät ole muutamaa välähdysjaksoa lukuun ottamatta saaneet juuri mitään aikaiseksi useampaan vuoteen ja heille ei kai olla jatkosoppareita tarjoamassa. Lähes samaa voi sanoa Sanesta. Ja silti kyseinen kolmikko menee supertalentti Telin ohi nokkimisjärjestyksessä. Vai onko sitten niin, että Telistä on kaavailtu 9 paikan pelaajaa tai hän itse haluaa sitä ja se paikka on buukattu niin kauan kuin Kane on terve tai seurassa. Tai sitten Wirtz on oikeasti tulossa ja Wirtz-Musiala-Olise kolmikon takana ei ole kuin jämäminuutteja tarjolla. Anyway, nyt nimenomaan lainasopparia kehiin ja niin, että valttikortit Telin jatkosta ovat Bayernilla. Ja toivottavasti Eberle&Freund&Co eivät ole niin pönttöjä, että menevät tässä asiassa liikaa Kompanyn mielihalujen mukaan. Kompany kun voi olla menneen talven lumia jo ennen kuin talvi on mennyt.

 

[Proffa_20]

Neuerin jo pitkään julkisena salaisuutena ollut jatkosopimus on nyt vihdoin julkistettu. Sopimus on 1-vuotinen eli kesään 2026 saakka. Ei yllätyksiä siis. Odotetaan vielä josko vähän myöhemmin tulisi jotain tietoa tämän jatkosopimuksen taloudellisesta puolesta (nythän Neuer tällä nykyisellä sopimuksellaan nostaa edelleen absurdihkoa €20M vuosilikaa tämän kauden loppuun saakka...). BILD ehti jo huhuilla, että tämä uusi diili olisi hyvin "bonus-/suorituspainotteinen" ja kokonaispalkka olisi reilusti alle €20M.

Kyllähän tämä kaikki ja Eberln kommentit tuossa julkistustiedotteessa (kehui Neuerin uraa ja 'legacya') kielivät juuri siitä, että noinkohan Bayernissa itsekään uskotaan, että Neuer on enää tässä hetkessä Bayern-standardien mukainen maalivahti. Jotenkin nyt vain huokuu se, että - juuri nyt - Eberlellä ei ole parempaakaan plääniä, joten Neuerin jatko on helppo ratkaisu.

Jos Neuer suostuu ensi kaudeksi luopumaan _isosta_ määrästä pelejä, jotta Urbig saa kerrytettyä kokemusta pelien avulla ja, jotta Urbig voi tällä tavoin ihan aidosti kehittyä ja kasvaa ensi kaudella Neuerin siipien suojassa - ja aidolla vastuulla - lähemmäksi sitä Neuerin toivottua manttelinperijää, niin sitten tämä jatko nyt vielä menettelee. En siltikään pidä tätä oikeana ratkaisuna. Nostalgia sivuun, mutta Neuerin suoritukset isossa kuvassa viimeisten parin kauden aikana eivät ole Bayern-kaliiberia. Mutta kaiken järjen mukaan ensi kausi nyt on sitten se Neuerin lopullinen "last dance", vaikka olisi ollut ihan loogista - niin urheilullisista kuin sentimentaalisistakin syistä - lopettaa jo tähän 'spesiaalikauteen', koska UCL-finaali on Allianzilla, pääsee Bayern sinne nyt tai ei. Noh, nautiskellaan (tai yritetään nautiskella) nyt vielä kauden verran GOAT-keeperin viimeisistä otteista Bayern-paidassa. Tätä 'legacya' ei sentään voi pyyhkiä millään pois.

Ainakaan vielä samaan rytäkkään ei tiedotettu Neuerin parhaan kamun Ulreichin jatkosta, kuten vuosi sitten tehtiin "yhteisjulkistuksena". Ulreichinkin jatkosta on jotain huhuja kuulunut, että jatkaisi niin pitkään Bayernissa, kuin Neuer ja vetelisi ensi kauden kolmosmokkena, kun Neuer olisi ykkönen ja Urbig kakkonen. Damn...itsekin haluaisin tienata miljoonia kaudessa istumalla poppareilla, solvaamassa vastustajia (case-Rolfes + taannoinen Feyenoord-peli) vaihtopelaajan roolissa, kerryttämässä korttitiliä ja viettämässä koko viikon kertomalla Neuerille, miten hän on paras. Ulreich elää kyllä unelmaelämää...

Linkki: https://x.com/FCBayern/status/1886444684957872167

Bayern lähettää myös Aznoun loppukauden lainalle LaLigan jumboseura Real Valladolidiin. Muita kiinnostuneita seuroja olivat huhujen mukaan mm. Augsburg, Marseille ja PSV (olisi ollut paras vaihehto, koska UCL-futis nyt keväällä), mutta ilmeisesti Aznou itse halusi nyt takaisin Espanjaan kevääksi. Aina se, että siirrytään lainalle vaan kaikista surkeimpaan seuraan, jossa kehittymisympäristö on kehno, mutta saa isoja minuutteja, ei ole kuitenkaan välttämättä se paras vaihtoehto (jos tällöin joutuu ns. liian suureen rooliin, kun muiden joukkueessa jo olevien pelaajien taso on niin surkea).

Valladolid myös myi juuri tammikuun ikkunassa aloittavan vasemman laitapakkinsa (Lucas Rosa) Ajaxiin, joka oli pelannut isolla vastuulla alkukaudesta. Joten ihan tämänkin perusteella nyt pitäisi olla aika paljon peliaikaa luvassa, kun kilpailu on entistä ohuempaa. Valladolidin taso ja kehittymisympäristö laajemmin lienee mitä lienee, mutta, noh, minuutteja on ainakin luvassa hyvällä sarjatasolla...paljon vastuuta, hyviä vastustajia vastassa jne. Isossa kuvassa kuitenkin hyvä diili ajaa Aznouta miesten tasolle sisään nyt tällä tavoin.

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1886508918802633180?t=qFCcz1rlorQPzoRI8NT40w&s=19

Tel siirtyy myös loppukaudeksi lainalle Tottenhamiin ja SkySports uutisoi, että Tottenhamilla on osto-optio. Pelkkä laina olisi ollut hyvä, mutta nyt...noh, pääsee kuitenkin hyvän valmentajan alaisuuteen kelpo ympäristöön, ja toivon mukaan saa paljon minuutteja nyt keväällä sekä löydettyä sen pelituntumansa (ja haluaa vielä kesällä palata täten takaisin Bayerniin). Tällöin diili olisi Bayernin kannalta onnistunut. Aina luotettava Ornstein kertoo, että osto-optio on €55M luokkaa ja Teliä odottaisi Tottenhamissa 6-vuotinen lappu, mikäli haluaa sinne lopulta siirtyä.

En vaan ymmärrä, miksi Bayern haluaa näin kovasti puskea nuoren lahjakkaan pelaajan pois, kun se uusi strategia nimenomaan oli Eberln ja Kompanyn johdolla palata vanhaan hyvään reseptiin eli sainaamaan halpoja lahjakkaita pelaajia, jotka itse kasvatetaan tähdiksi. Vaikea myöskään nähdä, että mitä Bayern oikein hyötyy tästä laina+osto-optio -diilistä. Jopa se osto-pakko olisi nyt ollut parempi vaihtoehto, vaikka en sitä isossa kuvassa kannattanutkaan. Bayern käytännössä antaa Telin puoleksi vuodeksi "try-outille" Spursiin ja sitten voivat aktivoida diilin, jos Tel onnistuu super hyvin (Bayern häviää), mutta jos ei onnistu hän palaa Bayerniin romahtaneen markkina-arvon kanssa (Bayern häviää).

En tiedä, tuleekohan tästäkään yhtään mitään, vaikka kyseessä olisikin vain pelkkä loppukauden laina ja Tel lopulta päätyisi palaamaan Bayerniin. Tel on itse ilmeisesti halunnut koko ajan vain lainapestiä ja palata kuitenkin Bayerniin lyömään itsensä läpi. Mutta Bayern on koko tammikuun sen verta raivokkaasti yrittänyt puskea Teliä pihalle ihan pysyvästi, joten en ihmettele, jos Tel viimeistään kesällä haluaisikin nostaa kytkintä ihan lopullisesti. Olispa tästä samasta raivokkaasta energiasta puskea Tel ulos, käytetty edes hyppysellinen Gnabryn, Goretzkan ja kumppanien ulostukseen...Vihdoinkin kun Bayernissa oli joku joka todella identifioituu seuraan ja sen arvoihin, halusi jäädä Bayerniin pitkäksi aikaa, opiskeli saksan kieltään paremmaksi hyvin lyhyessä ajassa, ja tällaisen kohtelun hän saa ja seurajohto yrittää kaikin tavoin puskea hänet ulos. Näinkö nuorille pelaajille osoitetaan Bayernissa luottamusta ja malttia? Ihan absurdia.

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1886540105910817055

Muita siirtoikkunan viimeisen päivän diilejä Bayernin osalta:

- FC Aroucassa lainalla ollut japanilainen keskikenttälupaus Taichi Fukui on siirtynyt nyt pysyvällä siirrolla Aroucaan. Yhdellä seuralla ei saa olla ulkomailla enempää lainapelaajia kuin 6 kappaletta, joten Bayernin oli pakko vapauttaa tilaa sekä Aznoulle että Telille myymällä Fukui nyt pois. Noh, tokkopa Fukui - vaikka semi-lahjakas onkin - olisi koskaan Bayernissa lyönyt läpi, koska samalla positiolle on lahjakkaampiakin kavereita (Zvonarek, Aseko Nkili, Fernandez, Asp-Jensen).

- Noël Aséko Nkili on solminut jatkon kesään 2028 saakka ja siirtynyt 1,5.v lainapestille 2.Bundesliigan Hannoveriin (eli paluu Bayerniin vasta kesällä 2026). Hyvä siirto, pari viime kautta ovat olleet loukkien takia repaleisia ja nyt saa toivon mukaan paljon minuutteja alle suht hyvällä sarjatasolla, hyvässä joukkueessa ja ympäristössä (Hannoveria on kehuttu pelaajien kehittäjänä ja pelaavat myös usein pallonhallintaan tähtäävää futista). Jos nyt onnistuu seuraavan 1,5.v aikana nousemaan Hannoverin avaukseen ja jopa koko 2.BuLin avainpelaajien joukkoon, niin siitä on helpompi sitten siirtyä lainalle esim. johonkin BuLi-seuraan tai muun liigan pääsarjatason joukkueeseen. Mutta, jos ei nyt kykene lyömään itseään läpi edes 2.BuLissa, niin vaikea nähdä, että se - ainakaan lähitulevaisuudessa - tapahtuisi myöskään Bayernissa. Lainadiilissä on €1,5M osto-optio Hannoverille, mutta Bayernilla on takaisinosto-optio.

- Bayern on myös kutsunut Mainzissa syksyllä lainassa olleen Gabriel Vidovicin takaisin ja ilmeisesti hänen pitäisi olla nyt se "Telin korvaaja" kevääksi...Vidovicin laina meni täysin penkin alle ja hän pelasi syksyllä Mainzin paidassa kokonaiset vaivaiset 54 minuuttia (45 min vs. Bayern DFB-Pokalissa ja 9 min vs. Leipzig BuLissa). Joo, kiva että saatiin nyt kevääksi sentään joku extra-kaveri hyökkäykseen ja Vidovic on edelleen lahjakas pelaaja, joka pelasi mukiinmenevästi kesän harkkapeleissä ja olisi ansainnut ehkä saumansa jatka Bayernissa syksyllä jne. Mutta onhan tämä joukkueen kasaamisen suunnittelu taas jotain ihan uskomatonta...

Vidovic oli harkkakaudella kyllä ihan hyvä siinä valeysi/pelintekijä -roolissa. No ainakaan rooli ei paljoa Mainzin vastaavasta muutu (oli toki loukkaantunut myös). Se olisi ärsyttänyt, jos olisi saanut paljon vastuuta Mainzissa ja tulisi nyt istumaan loppukaudeksi Bayernin penkille. Mutta nyt tulee vain Mainzin penkiltä, Bayernin penkille...noh, Kompany peluuttaisi joka tapauksessa mieluummin Mülleria (tai hätätapauksessa Gnabrya) piikissä, vaikka mikä olisi.

Näihin epäonnistuneisiin lainasiirtoihin liittyen, vasta vähän aika sitten Lazioon nyt loppukaudeksi siirtynyt Ibrahimovic on viettänyt kolme peliä putkeen penkillä nollalla peliminuutilla. Olisiko Ibrahimovicillekin ollut Aseko Nkilin tavoin parasta nyt pidempi 1,5.v laina ja jossain vähän heikommassa liigassa ja seurassa, jossa ei ole ihan noin kova kilpailu, kuin Serie A:n 4.sijalla olevassa Laziossa. Esim. joku Eredivisien kärkiseura olisi ollut hyvä seuraava askel: ei ihan niin kovatasoinen liiga, joku kärkiseura - Ajax, PSV, Feyenoord, Alkmaar - jossa saisi mahd. hyvin vastuuta kelpo vastustajia vastaan ja pääsisi mahdollisesti pelaamaan myös europeleissä).

****

Kaikkein katastrofaalisinta tuossa Telin poispäästämisessä on kuitenkin se, että ketään (oikeaa) korvaajaa ei edes tuotu sisään. Etenkin, kun joukkueessa ja sen hyökkäyksessä on ihan ilmiselviä aukkoja. Itsekin olen sitä mieltä, että isot liikut kannattaa jättää kesäksi, talven siirtoikkuna on aina vaikea paikka operoida ja jonain muuna kautena tämä toimimattomuus nyt kesken kauden voisi olla ihan 'ok', jos kesällä tapahtuu. Mutta tällaisella spesiaalikaudella, kun UCL-finaali on kotinurmella, niin jotain parempaa eforttia voisi odottaa, että ainakin joukkueen vahvistamisen suhteen lyödään kaikki paukut peliin ja käännetään kaikki kivet, eikä vain sössötettä sitä "team is well-equipped" moskaa.

Joukkueessa ei ole vieläkään varakärkeä, eletään helmikuuta ja Kane jo piiputtaa. Morata, Kolo Muani, Ferguson, Weghorst, jopa Silva...kaikki nuo olivat nyt tammikuun aikana vapaana lainalle, mutta Bayernissa ei toimittu. Ja vieläpä 6 kk lainalle, jossa on ihan oikeasti täysin nollatason riski. Kuka tahansa noista olisi parempi vaihtoehto nyt kevääksi heitettäväksi piikkiin varakärjeksi, kuin Müller/Gnabry/Kusi-Asare yms. Salihamidzicia voi kritisoida monesta eri asiasta UTJ:nä, mutta se mistä hänessä tykkäsin, oli se miten hänellä oli kuitenkin ballseja toimia kesken kauden ja tehdä rohkeitakin ratkaisuja kesken kauden (mm. parin vuoden takainen Cancelo-laina tammikuussa), jos tarve niin vaati. Reagoitiin, jos piti. Vahvistettiin joukkuetta, jos piti. Oli sitten heinäkuu tai tammikuu, ja oli joukkueen pelaajatilanne määrällisesti mikä tahansa.

Eberl saapui kaoottisiin olosuhteisiin Brazzon jälkeen, paljon oli tehty virheitä, työmaa iso oli ja tehtävä ei todellakaan ollut helppo vuosi sitten kun hän hyppäsi puikkoihin (päävalmentajarekry). Ja Eberl on lyhyessä ajassa tehnyt hyviäkin ratkaisuita ja rekryjä (Kompany Palhinha, Olise, Bischof etc.) sekä tuonut Brazzoon verrattuna ehkä parempaa, taloudellisempaa ja eritoten maltillisempaa pidemmän aikavälin suunnittelua, jossa jokaiseen rasahdukseen ei reagoida ylisuuresti.

Versus, jos Brazzo oli enemmän tällainen "ei nenää" pidemmälle näkevä UTJ, joka reagoi vähän turhankin hätäisesti: isot jatkosopimukset Goretzkalle, Gnabrylle, Comanille, ei miettinyt niitä taloudellisia yms. vaikutuksia, pelaajia tuotiin sisään ehkä miettimättä kunnolla että miltä se joukkue 2-3.v päästä näyttää ja miten pelaajat istuvat joukkueeseen jne. Pitkällä aikavälillä Salihamidzicilla ei vain ollut kykyjä kasata laadukasta, laajaa, oikein roolitettua ja koherenttia joukkuetta. Eberl taas tuntuu jatkuvasti nukkuvan vähän liiankin horroksessa tällaisella "ei nyt hätäillä tai reagoia turhan päiden, ja katsellaan katsellaan sitten kesällä enemmän" -mentaliteetilla. Ei reagoida, ei sitten millään, vaikka miten iso tarve (esim. nyt varakärki) olisi.

Vähän jotenkin saamatonta mielestäni odotella vain sinne kesään saakka ja ajatella, että sitten on parempi reagoida, kun on jotenkin helpompaa keskittyä, kun markkinat ovat enemmän auki ja kausi ei ole hektisesti kesken tjsp. ... Ihan kuin ei jotenkin pystyttäisi Eberln ja Freundin toimesta multitaskaamaan ja ajattelemaan samanaikaisesti lyhyen tähtäimen (hyökkäyksen vahvistus NYT HETI!) sekä pitkän tähtäimen (kesällä se isompi rebuild ja ylipalkkaiset pöhtö pois) valintoja.

Tai noita kahta visiota ei jotenkin osata/kyetä yhteensovittamaan, että tuotaisiin nyt joku kaveri, joka olisi apu sekä nyt lyhyen tähtäimen (tämä kevät) ja pitkän tähtäimen (tulevat kaudet) skenaarioissa (esim. se Rayan Cherki). Tästä puuttuu jotenkin sellainen rohkeus ja pieni riskinottokyky, mikä Brazzolla oli (en tiedä voisiko sitä jopa sanoa kunnianhimon puutteeksi känätää jokainen kivi urheilullisen menestyksen takaamiseksi). Ajatteleeko Eberl, että ei vaan nyt ota/voi ottaa lyhyellä tähtäimellä riskiä, jos pelaaja ei olekaan seurassa myöskään pitkän tähtäimen apu, se maksaa seuralla ja sen takia ei uskalleta reagoida?

Ymmärrän toki, että Bayernin kesän iso tavoite on edelleen se Wirtz in hankinta (+ Tel palaa mahd. lainalta), joten ehkä Bayernissa ei haluta riskeerata taloudellisesta (polttamalla nyt liikaa rahaa) tai urheilullisesta (täyttämällä rosteripaikka jollain kokeneella pelurilla) perspektiivista katsottuna tuota kesän *potentiaalista mega-siirto, jota kuliseissa on yritetty viritellä jo hyvän aikaa. Mutta siitäkin huolimatta näen, että nuo lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet olisivat olleet yhteensovitettavissa nyt paremmin ja, että nyt olisi ollut tuotavissa joku vahvistus, joka ei niita kesän ja tulevaisuuden suunnitelmia vaaranna.

Isossa kuvassa joitain kysymysmerkkejäkin on kyllä noussut esille Eberln kohdalla ja en enää ihan täysimääräisesti pysy Eberln joukkueen kasaussuunnitelmissa mukana. Nyt Telin siirto pois, ei ketään korvaajaa, kyvyttömyys vahvistaa joukkuetta kesken kauden paremmaksi (eritoten tällä kaudella!), jatkuvasti pitkittyvät jatkosopimusneuvottelut (Musiala, Davies, Kimmich), viime kevään katastrofaalinen valmentajaetsintä, viestinnälliset kömmähdykset, kyvyttömyys offloadata ylipalkattuja palkkakeisareita (Goretzka, Coman, Gnabry jne.), kyvyttömyys jalostaa nuoria pelaajia (mm. Tel...) ja aidosti palauttaa kampus useiden vuosien tuuliajojen jälkeen tämän uuden projektin keulaveturiksi, (Telin, Aznoun, Ibrahimovicin, Irankundan kaltoinkohtelu) vaikka seurassa on tällä hetkellä monia isopalkkaisia alisuorittavia pelaajia, kokeneet seuralegendat (Neuer, Müller) pelaavat näköjään niin pitkään kuin itse haluavat ja niin isossa roolissa kuin haluavat...

Näissä asioissa on vain liian paljon epäjohdonmukaisuutta ja tietynlaista suunnitelmallisuuden puutteellisuutta pitkässä juoksussa. Toistaiseksi en ole kyllä täysin tyytyväinen ja etenkään vakuuttunut Eberln työnjäljestä. Muutamia hyviä juttuja on ja vielä on liian aikaista teilata, kuten sanoin jo vuosi sitten Eberln palkkauksen yhteydessä, että vasta parin vuoden päästä voidaan nähdä kunnolla, että oliko hänkään oikea mies urheilujohtajaksi vai ei. Muutamia hyviä päätöksiä, mutta myös tiettyjä pettymyksiä, ihmeellisiä ratkaisuita joukkueen kasauksessa ja sellaista päämäärättömyyttä sekä kunnianhimon puutetta.

Katsotaan nyt edelleen, mitä nämä kevään jatkosopimusneuvottelut (Falk huhusi että Daviesin diili julkistettaisiin pian) ja kesän siirtoikkuna tuovat tullessaan. Mutta juuri nyt voinee kyllä todeta, että kysymysmerkkejäkin on ilmennyt Eberln 'vision' ja työnjäljen ylle.

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1886423546458415109

 

[Axbor Nocturne]

Daviesin soppari julki

Linkki: https://x.com/FabrizioRomano/status/1886831705899602242

 

[Proffa_20]

Davies julkisti jatkonsa myös näköjään oman räppibiisinsä avulla. Vaikka en itse mikään rap-musiikin suurin kuluttaja olekaan, niin ihan menevää riimittelyä, kieltämättä. Ja isot propsit Bayernin sometiimille, kerrankin kyllä toimittivat isosti tämän Daviesin jatkon tiedottamisen yhteydessä ja nyt oli todella laadukkaasti toteutettu julkistus kaikkine videoineen!

Iso jatko kyllä kaikkinensa ja Kompany on kyllä loistavalla tavalla saanut kaivettua Daviesista sen parhaan esille alkukauden aikana. Aikamoisen kiven alla tämä sopimus kyllä oli ja aika pitkä matka on tultu siitä viime kevään ja kesän takaisesta tilanteesta, kun jatko näytti likipitäen mahdottomuudelta. Pitää rehellisestä myöntää - kuten kirjoitinkin tuolloin taannoin -, että epäilin itsekin kyllä suuresti Daviesin motivaatiota ja tahtotilaa pelata enää Bayernissa.

Oikeastaan kaikki viittasi siihen, että halua jatkaa Bayernissa ei enää ollut: rajusti pitkittyneet neuvottelut, eri huhut Real Madridiin liittyen, Daviesin agentin julkiset ulostulot ja Realin ihannoinnit sekä absurdit vaatimukset, Daviesin ailahtelevat ja heikot otteet, jotka jatkuivat usemman kauden ajan. Kaikki tämä sai ainakin itseni vielä viime kesänä uskomaan, että Daviesin ja hänen agenttina ainoa tavoite on vain tämän Bayern-sopimuksen kuluttaminen loppuun, jotta Davies voisi sitten nyt tulevana kesänä 2025 siirtyä Realiin. Epäilin kyllä suuresti Daviesi sitoituneisuutta Bayerniin ja sitä, että osaako hän arvostaa sitä kaikkea, mitä Bayern on miehen hyväksi tehnyt (käytännössä tarjosi ja loi Daviesille uran huipulla).

Loppujen lopuksi Davies todisti kyllä itsenikin vääräksi, on nostanut tasoaan kentällä, puhunut viime kuukausien aikana monessa haastattelussa aika ylevästikin Bayernista ja nyt vielä julkaisi Instagramissa hienon kirjoituksen, missä osoittaa kiitostaan Bayernia kohtaan.

Viime kesänä olin itse vielä hyvin vahvasti jopa Daviesin jatkoa vastaan, koska hänen taustaleirinsä palkkavaatimukset olivat aivan liian ylisuuret (+ €20M luokkaa + absurdit sainausbonukset). Nyt on huhuttu monesta lähteestä, että Daviesin nykyinen jatkopahvi olisi kausiarvoltaan n. €15M luokkaa ja mielestäni se on ihan kohtuullisuuden rajoissa. JOS, Davies siis pystyy säilyttämään tämän nykyisen saman tasonsa, jolla on nyt koko alkukauden pelannut ja ollut kyllä mielestäni maailman TOP-3 pelaaja pelipaikallaan, ellei jopa paras. Tällä kaudella Davies on näyttänyt paremmalta kuin kertaakaan aiemmin ja löytänyt kyllä taas sen peli-ilonsa ja huippuformunsa.

Nyt, kun jatkosopimus on hoidettu pois, niin nyt odotukset ovat entistä suuremmat. Nyt tämä nykyinen huipputaso pitää pystyä säilyttmäänä säännönmukaisesti ja tasaisesti seuraavan viiden vuoden aikana, eikä pelkästään 6 kk ajan. Jos näin käy, niin silloin tämä jatko on kyllä aivan täysosuma. Tämä jatko muutenkin helpottaa Bayernin suunnitelmia tulevan kesän siirtomarkkinoilla, koska ei tarvitse miettiä mitään Daviesin ökykallista paikkaajaa, jonka hankkimisessa se taloudellinen kokonaispaketti olisi ollut jopa suurempi, kuin nyt pelkässä Daviesin jatkossa.

Uskon, että dominopalikat ovat nyt alkaneet kaatua. Ensin Neuer, nyt Davies, Musialan jatko on huhujen mukaan (mm. SkySports vahvisti tämän) ihan lähellä maalia ja sen jälkeen toivon mukaan Kimmich on se viimeinen dominopalikka, joka kaatuu maaliin saakka. Hyvien ystävysten Daviesin ja Musialan jatkot olivat aika vahvasti sidottu toisiinsa, ja nyt myös Kimmich näkee toivon mukaan sen haluamansa todisteen Bayernin tulevaisuuden kilpailukyvystä, kun (pian) kummatkin seuran uuden sukupolven lipunkantajat ovat laittaneet nimensä paperiin, jota seuraa toivottavasti Kimmichin jatko.

Pienen antamani kritiikin jälkeen, tämä "jatkosopimusten sarja" myös on kohtuu ratkaiseva uuden urheilujohdon (Eberl/Freund) työtä arvioidessa. Musiala ja Davies olivat hyvin vahvasti myös mm. Cityn ja Realin piirittämiä. Tämä kriittinen jatkojen sarja petaisi myös maata tulevaisuutta varten ja, että heillä on myös kykyä johtaa Bayern uuteen tulevaisuuden menestysaikaan paremmin. Hoeness oli antanut tänään haastattelun, jossa koko yleissävy tuntui omaan korvaan olevan - tietyssä mielessä aika tiukka ja jämäkkä. Etenkin, kun viittasi nykyhetkessä oleviin asioihin (jatkosopimusneuvottelut, joukkueen kasaus, taloudellisen ja urheilullisen aspektien yhteensovitus jne.). Omaan korvaan se kuulosti ehkä siltä, että Ulin kanta - etenkin Eberleä ja Freundia sekä heidän työnjälkeään kohtaan - on niin sanotusti 'koventumassa'.

En usko, että Uli & muu ylinjohto antaa tilanteen mennä Eberln ja Freundin kohdalla mahdollisesti niin pitkälle, kuin mitä tilanne eskaloitui Brazzon johdolla (Nagelsmannin hätäiset potkut kysymättä supervisory boardilta, liian isot jatkosopimukset eräille pelaajille, heikko visio joukkueen kasauksessa jne.). Bayern tokko on Eberln ja Freundin kanssa yhtä kärsivällinen ja katsoo liian monia asioita sormien läpi, kuten Brazzon kanssa. Enkä sano, että tämä on tietenkään väärin. Päinvastoin, nyt laadunvalonta ei saa pettää yhtä pahasti, kuin Brazzon ollessa johdossa. Esimerkiksi pelkästään Bundesliigassa on jo monia muita liian hyviä urheilujohtajakandidaatteja kärkkymässä Bayern-pestiä (Rolfes/Leverkusen, Krösche/Frankfurt, Wohlgemuth/Stuttgart, Schindzielorz/Wolfsburg), jos homma näyttää lähtevän metsää kohti nykyisellä duolla.

Daviesin räppibiisi ja alempana hänen viestinsä, jonka julkaisi Instagramissa:

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1886832779117183373

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1886847771635794016

Bayern julkaisi sosiaalisessa mediassa luonnollisesti useammankin postauksen tästä Daviesin jatkosta. Ja yhtenä postauksena Bayern julkaisi tällaisen videopätkän, jossa Davies nostaa kädessään olevan puhelimen ylös, missä näkyy Bayern-logo. Tämä on ilmeisemmin ns. 'pilke silmä kulmassa' tehty viittaus yhteen viime syksynä somessa levinneeseen videoon eräästä yökerhosta, jossa joku henkilö (ilmeisesti Real-fani?) oli heilutellut puhelintaan Daviesin suntaan, jossa näkyi Real-logo. Davies oli sitten vastannut tämän kyseisen henkilön eleeseen nostamalla oman puhelimensa ylös, jossa näkyi Bayern-logo. Mielestäni tämä oli ihan hyvä ja hauska kuitti, ja liekö tämä idea tähän postaukseen lähtöisin Bayernin sometiimiltä vai eikai nyt sentään Daviesilta itseltään?

Linkki: https://x.com/FCBayern/status/1886845563645169807?t=lqP0VCcnCvUU9kcLlBblZA&s=19

Linkki: https://x.com/Scoretxka/status/1886837335918354547?t=44tNJ4on14XGPvoHSoVmDw&s=19

Ulin pitkä haastattelu:

Kündigt Hoeneß 100-Millionen-Transfer an? "Würde sagen, dass Wirtz zum FC Bayern muss"

Im Exklusiv-Interview mit t-online verrät Uli Hoeneß, wie er sich den FC Bayern in Zukunft vorstellt. Jamal Musiala und Florian Wirtz spielen dabei eine zentrale Rolle.

www.t-online.de

****

Tuossa samaisessa Ulin haastattelussa hän käytännössä julkisesti kuolasi Wirtziä ja totesi - pariinkin otteeseen - miten haluaisi nähdä Wirtzin pelaavan joku päivä Bayernissa ja jos mitään rajoitteita ei olisi ja saisi yhden toiveen toteutettavaksi, niin se olisi Wirtzin tuonti Bayerniin jne. Uli toki tuntee Florianin isän ja agentin - Hans-Joachimin jo pitkän ajan takaa ja Uli on ilmeisesti kulisseissa tästä syystä hyvin vahvasti mukana näissä neuvotteluissa yrittää tuoda Wirtz Bayerniin.

Kuitenkin, tuossa samaisessa haastattelussa Uli myös totesi, miten Bayernin taloudellinen tilanne - vaikkakin ok -, ei ole juuri nyt yhtä loistavalla tolalla, mitä se on parhaimpina vuosina ollut. Uli käytännössä suoraan totesi, että tästä syystä hän näkee hyvin vaikeana sen, että Bayern tekisi nyt tulevana kesänä mitään "isoja siirtoja" markkinoilla. Ei noista Ulinkaan kaikista puheista ja kiemuroista ota aina selvää, mutta näillä puheilla Uli taas käytännössä rajaisi Wirtzin siirron tulevana kesänä pois, koska rahatilanne ei siihen - tällä hetkellä - yksinkertaisesti taivu.

Toivon mukaan olen väärässä, mutta mitä enemmän aloin tätä itsekin pohtia, niin sitä enemmän se tuntuu siltä, että se joukkueen iso 'rebuild' ja Wirtzin (*mahd.) hankinta siirtynevät sinne kesään 2026, valitettavasti. Kyllä, eiköhän kaikki Bayern-kannattajat Ulin tavoin halua Wirtzin Bayerniin. Mutta kyllä tuossa haastattelussa oli rivien välistä luettavissa, että niin ei tänä kesänä tapahtuisi. Vaikkakin Bayernin liikevaihto on tällä hetkellä ennätyssuurta, niin voittomarginaalit eivät Ulin mukaan ole sitä, mitä niiden parhaimmillaan pitäisi olla, joka rajoittaa Bayernin ketteryyttä siirtomarkkinoilla.

Tähän kun lisätään päälle nyt nämä kevään kaikki isto jatkosopimukset (Neuer, Davies, Musiala, Kimmich), niin on toisaalta jopa ihan ymmärrettävää, että kassassa ei tuon jälkeen ole välttämättä riittävästi rahaa. Kun asiaa alkaa ajattelemaan, niin se koko taloudellinen paketti (palkat, monivuotiset sopimukset, sainausbonukset), jonka Bayern sitoo pelkästään noihin neljään pelaajaan, on aivan tähtitieteellinen (vaikkakaan Musialan ja Kimmichin jatkot ja eritoten niiden pituudet eivät ole vielä selvillä/varmoja): Neuer €15M*1, Davies €15M*5, Musiala €25M*5, Kimmich €20M*3. Pelkästään näistä tulee yhteensä n. €275M kokonaispaketti. Ja tuohon summaan ei ole vielä edes laskettu sainaisubonuksia, jotka nostaisivat koko tuon summan liki €300M tienoille.

Tuo on aivan hervottoman valtava summa Bayernilta investoitavaksi tuleville vuosille, joka on suoraan pois muusta urheilupuolen budjetista, joka Eberlellä ja Freundilla on käytössään. Eritoten tuo hurja sainausbonusten summa, jonka Bayern koko kvartetille joutuu maksamaan, on se mikä Bayernin taloudellista kykyä tulevan kesänä rajoittaa merkittävästi. Plus, Bayernilla on edelleen maksettavaa jäljellä Tottenhamille tuosta parin kesän takaisesta Kanen siirrosta, joka ennestään rajoittaa Bayernin mahdollisuuksia tulevissa siirtoikkunoissa, niin kauan kuin tuota laskua on vielä jäljellä. Plus vielä tuohon päälle joko kesälle 2025 tai 2026 huhuttu Säbener Strassen treenikeskuksen iso n. €90M remontti, johon palaa hervoton määrä rahaa. Ja, joka on aivan välttämätön, mikäli halutaan jatkossakin kilpailla muiden huippujen kanssa. Tätä varten on pysyttävä siis myös viimeisimpien olosuhteiden/fasiliteettien kehityksen kelkassa.

On liikkunut myös paljon huhuja jo aiemmin syksyllä, että Leverkusen tekee kaikkensa, jotta Wirtz sainasi jatkon ja Wirtz on ilmeisen lähellä näin tehdä (nykyinen sopimus on jo kesään 2027, mutta huhuttu jatko olisi kesään 2028/2029 saakka, kera mahdollisen ulososto-klausuulin kesällä 2026). Wirtz on mielestäni pelannut jo Leverkusenin kokoluokan seuran ns. läpi, mutta en toki olisi tästä jatkosta myöskään yllättynyt, jos Rolfes siinä onnistuisi. Arvostan Simon Rolfesin todella korkealle ihan kaikki Euroopan TOP-5 liigat huomoiden ja pidän häntä aivan parhaimpien urheilujohtajien joukkoon kuuluvana osaajana. Jos Rofles onnistuu tuossa jatkon solmimisessa ja sopimuksessa olisi se huhuttu ulososto-klausuuli kesälle 2026, niin se voisi olla myös Bayernille otollisempi hetki iskeä kiinni Wirtziin ja myös yrittää suorittaa se suurempi rebuild vasta tuolloin.

Kesällä 2026 (mm.) Gnabryn ja Goretzkan mammuttisopimukset loppuvat ja toivon mukaan myös Coman on tuohon mennessä jo myös saatu palkkalistoilta pois (jo pelkästään tämä vapauttaisi Bayernille liikkumatilaa talouden puoelsta isosti). Kesällä 2026 noiden neljän em. (Neuer, Davies, Musiala, Kimmich) jatkosopimusten sainausbonusasiat lienee myös pitkälti ratkaisu, joka vapauttaa ennestään Bayernille vapautta taloudellisten raamien puitteissa. Vaikka on paljon huhuja, että Bayern yrittää nyt jo tulevana kesänä täysillä Wirtziä, ja jos aito sauma napata Wirtz tulee nenän eteen, niin uskon kyllä Bayernin kaikkensa sen eteen tekevän. Vaikka taloudelliset raamit kovilla olisivatkin. Mutta kyllä kaikki (tai edes jotkut) merkit osoittavat enemmän sen puoleen, että Bayernin todellinen 'rynnistys' sainata Wirtz, tulisikin vasta kesällä 2026, ei 2025. Se, että onnistuuko Bayern sitten ylipäätään edes hankkimaan Wirtziä, on toki kokonaan täysin toinen juttu.

****

Noh, hankinnoista kun oli puhe, niin jos ei muuta, niin Hiroki Itõ on palannut tänään joukkuetreeneihin ja palun kokoonpanoon on tarkoitus tapahtua tämän helmikuun loppupuolella, tai viimeistään maaliskuun alussa. Pitkä on ollut sivussa oloaika, ja toki, huippupelikuntoon pääseminen ottaa myös oman aikansa. Todennäköisesti menee vasta pitkälle kevääseen ennen kuin on tuon rajun 6 kk huilin jälkeen täydessä peliformussa. Noh, onneksi kesällä on se joku "seurajoukkue MM-turnaus", niin varmaan viimeistään siellä Itõ sitten on jo täydessä kondiksessa...

Viime kesänä hankittiin, loukkantui heinäkuun toisessa harkkapelissä ja sieltä saakka poissa peleistä. Rehellisyyden nimissä, Itõ tuntuu tällä hetkellä melkein kuin jopa uudelta ja 'freesiltä' - tammikuun siirtoikkunan - hankinnalta, kun ei ole vielä pelannut peliäkään. Toivottavasti osoittautuu hyväksi vahvistukseksi ja voi antaa täten kipeästi kaivattuja huilivuoroja nykyiselle Kim/Upa duolle. Tai parhaassa tapauksessa haastaa jopa ihan avauksen paikasta, etenkin viime aikoina enemmän tai vähemmän ailahdelleen Min-jaen. Itõn monipuolisuuden ansiosta voi onneksi myös paikata laadukkasti vasemman laitapakin tontilla.

 

[Proffa_20]

Jos palataan vielä tuohon viime viikonlopun 4-3 Kiel-voittoon, niin kyllähän se on selvä, että kaikkien noiden yksittäisten pelaajien virheiden ja muiden pelaajiistoon liittyvien ongelmien lisäksi, Bayernilla on tällä hetkellä myös aidosti pahoja puutteita pelitavallisissa asioissa ja kollektiivisessa joukkuepelaamisessa. Isossa kuvassa suoritus ei ollut mitenkään loistelias ja viimeinen vartti ja pelin lipeäminen lipi täysin näpeistä oli aidosti aika huolestuttavaa. Ei ottelu ennen sitä lipeämistäkään ollut mitenkään mainio, lähinnä 'minimisuoritus'. Edes Bundesliigan kellarikerroksen joukkuetta vastaan (joiden puolustus on myös vuotanut kuin verkkokassi) Bayernin pelaamisessa ei ollut vaadittua tiikerinsilmää ja intensiteettiä, eikä Bayern - edes sen parhaan avauksen johdolla - kyennyt luomaan oikeastaan yhtään mitään.

Bayernin pelaaminen on ennalta-arvattavaa, velttoa ja kaavamaista. Pelkkiä onnettomia kukkupalloja ja keskityksiä boxiin, muutamia (eräiden pelaajien - Musiala, Olise, Kimmich) laatusuorituksia lukuunottamatta. Edes Kielin tasoista joukkuetta ei oikein mitenkään pystytty laittamaan ahtaalle kunnolla. Tämä on iso ero alkukauteen, kun Bayern tuli vahvan höyryveturin lailla päälle ja oli aidosti sellainen konemainen jyrä, joka aiheutti vielä pelkoa vastustajissaan omalla dominanssillaan ja intensiteetillään. Lopulta siinä parikymmentä minuuttia ennen loppua pelaamisessa tuli sitten se kaikista pahin intensiteetin ja työmoraalin tason lasku. Ja nämä asiat valahtavat kyllä suoraan valmennuksen ja Kompanyn kontolle. Suoritus ei ollut siihenkään saakka mitenkään maaginen, mutta pelihän oli - kuitenkin - ihan hyvin kontrollissa siihen 75-80 min tienoille saakka ja peliä johdettiin 4-1.

Mutta sitten sen viimeisen vajaan vartin aikana tapahtui kyllä joku ihan käsittämätön pelillinen romahdus, kun tuntui että koko pelitavallinen selkäranka vain romahti pois. Toki sieltä voi yksittäisiäkin virheitä nostaa esille (kuten mm. se Min-jaen heikko syöttö siinä 4-1 kavennuksessa jne.), mutta isossa kuvassa kyse oli mielestäni enemmän kollektiivisesta romahduksesta, kuin joidenkin yksittäisten pelaajien (esim. pelkät topparit) surkeudesta. Jälleen tuntui olevan se sama laulu, että muutamat yksittäiset pelaajat (Musiala, Kimmich, Kane) kantoivat muuta joukkuetta harteillaan.

Siinä Bayernin ekassa maalissa nähtiin myös tismalleen, miksi Kimmich pelaa juuri keskikentällä. Bayernin ykköspelintekijä ja paikkojan käynnistäjä. Ja Musialan ja Olisen välinen kemia ja yhteispeli on taas jotain todella spesiaalia. Upeasti toteutettu kuvio ja maali alusta loppuun saakka. Harmi, että tätä tällaista taitoa ja teknisyyttä ei valitettavasti tunnu olevan ihan joukkueen jokaisella muullakin osa-alueella. Musiala on joukkueen hyökkäyspelin sielu, mutta samalla tapaa, jos Bayern olisi käyttänyt kesällä €50M (ryöstön) sijasta €100M Oliseen, niin kukaan ei sanoisi, että oli muuten senttiäkään liikaa. Niin huima pelaaja Olise on kyllä jo nyt ja potentiaalia on vielä rutkasti parempaankin. Gnabrylle pitää antaa krediittiä myös erittäin upeasta maalista, se oli kyllä maailmanluokan suoritus teknisesti, haltuunottoa ja laukausta myöden. Paistaa se aurinkon näköjään risukasaankin joskus...

Pelitavallisen romahduksen lisäksi Kompany taas jotenkin kosautti tuon pelin niihin heikkoihin vaihtoihin kesken pelin. Peli oli niin kauan hyvin kontrollissa, kunnes Kompany päätti siinä 60 min paikkeilla ottaa Pavlovic, Kane, Coman -trion vaihtoon, joka kyllä heikensi otetta pelistä. Tämä on kyllä yksi iso asia, jonka kanssa Kompany on kipuillut koko kauden ajan, eli miten ottelusta voidaan pitää se sama vahva kontrolli pelaajavaihtojenkin jälkeen. Ettei käy niin - kuin on aivan liian usein tällä kaudella käynyt -, että nuo vaihdot sekoittavat totaalisesta koko pelaamisen ja se kontrolli ottelusta tuntuu lipuvan täysin näpeistä.

Mutta kyllähän pelaamisessa - ja eritoten kollektiivisessa pelaamisessa - on silloni jotain todella pahasti vialla, että kun tuot puolustavan keskikenttäsi (Palhinha) kentälle 4-0 tilanteessa, ja peli päättyykin 4-3. Jälleen kerran nähtiin ikävän ja karu esimerkki siitä, miten tämä joukkue kykenee romahtamaan _aivan täydellisesti_ hyvinkin nopeasti. Jälleen tämä joukkue oli kykenemätön käsittelemään vastustajan lyömän paineen ja lopputulos oli korttitalon sortuminen. Nuo pelin aikaiset vaihdot jälleen jotekin katkaisivat ja hajottivat sen rytmin/synkan/kemian jne. pelaamisesta. Toki, takalinjalle voi antaa raippaa siitä, että se - kerrankin tällä kaudella - ei kyennyt nyt pelastamaan muuta joukkuetta pulasta.

Ehkäpä tässä juuri näkyy se Daviesin poissaolo, että siellä ei nyt ole ollut vähään aikaan ketään joku voisi kattaa ja puolustaa sen ison tilan, mitä sinne taakse jää. Isomminkin ajateltuna, niin Davies näyttää olleen aika vahvasti se 'liima', joka piti tuon Bayernin pelaamisen ja Kompanyn koko taktisen sommitelman koossa. Tuntuu, että joka ikinen Kompanyn pelitavan puute on palajstunut nyt rajullahkolla tavalla, kun Davies ei ole enää kentällä (juoksut omiin paikkaamaan tyhjään tilaan, älytön kamppailuissa, hyökkäyspelissä puuttuu uhka, sähkkänä pelaajana loistava prässipelin aloittaja menetyksen jälkeen jne.)

Min-jae teki tärkeän maaliviivapelastuksen ottelun alussa, mutta samalla haparoi heikon syötön juuri ennen sitä Kielin 4-1 maalia. Laitapakit olivat isossa kuvassa aika hyödyttömiä, niin puolustus- kuin hyökkäyssuuntaankin. Etenkin Guerreiron hyvä alkukauden vire tuntuu olevan kuin kaukainen muisto vain. Tällä hetkellä - vaikka Davies on vielä loukkaantunut - niin Guerreirolla ei kyllä pitäisi (ainakaan LB:n paikalla) olla asiaa kentälle. Vaikka sitten Stanisic vasemmalle ja Boey (/Laimer) oikealle.

Vielä marraskuussa joukkueella oli pitklä ja hyvä puolustuksellinen jakso menossa, mutta viime aikaiset suoritukset ovat kyllä todistaneet pahoja puolustuspelillisiä vaikeuksia. Tästä olisi kohtuu helppo syyttää vain yksittäisiä pelaajia - esim Min-jaeta tai Upamecanoa -, mutta itse näen, että nämä viimeaikaiset ongelmat eivät ole vain yksittäisen pelaajien vastuulla, vaan myös pitkälti pelitavallisten ja taktisten asioiden syytä.

Olisi myös liian helppoa syyttää 18-vuotiasta Aznouta, joka tuli ottelun lopussa kehiin ja oli yhtä hukassa, kuin muutkin. Mutta toisaalta, mitä voi odottaa? Aznoun viimeinen peli oli marraskuulta ja sen jälkeen hän on istunut pelkästään penkillä ja pelirytmi on ollut täysin hukassa. 18.v kaveri heitetään kentälle ilman mitään pelituntumaa viimeiseksi 5 minuutiksi jo muutenkin karmeaan sekametelisoppaan, jossa muut Bayern-pelaajat näyttivät lähinnä siltä, että halusivat kentältä pois. Olosuhde oli mitä se oli ja eihän tämä cameo pedannutkaan oikein edes mitään onnistumisen mahdollisuuta. Älytön heittoo laittaa Kompanylta Aznou tuossa vaiheessa kentälle.

On ihan tervettä kriittisyyttä pohtia, että onkon nykyinen puolustus materiaalillisesti riittävän hyvä kilpailemaan mestaruuksista, mutta joka ikisestä maalista toppareiden syyttäminen on harhaanjohtavaa. Kyse oli Kieliäkin vastaan enemmän taktisen organisoinnin heikkoudesta:

- Eritoten Kielin 4-2 kavennus paljasti toistuvan taktisen puutteet Bayernin pelaamisessa: Neuer avaa pitkän pallon Aznoulle joka häviää kamppailunsa ja viisi(!) Bayern-pelaajaa on pallon takana kärkkymässä ja menossa jo hyökkäämään. Tämä johti siihen, että koko joukkue oli - jälleen kerran - kuin kahtia halkaistu ja paketti oli täysin hajallaan. Tämä kompaktina pysyminen ja sen pelimuodon rakenteen säilyttäminen on jotain, joka on ollut toistuva iso haaste ja vaikeus Kompanyn Bayernille tällä kaudella.

- Tuo massiivinen aukko ja tyhjä tila Bayernin viiden hyökkävän pelaajan ja viiden puolustavan pelaajan välillä, jättää tuon Bayernin puolustuksen täysin paljaaksi ja haavoittuvaiseksi nopeille vastaiskuille. Se antaa vastustajilel myös aivan ilmaisen ja vapaan sauman hyökätä, juuri siitä keskeltä, joka pitäisi aina pyrkiä sumputtamaan ja pelaamaan pois. En vaan käsitä, miten edelleen - kun kaudesta on pelattu jo näin paljon - joukkue voi olla näin surkeasti organisoitu, tarkoituksenmukaisesti jättää jälleen noin monta pelaajaa ylös roikkumaan ja säilyttää näin surkeasti rakenteensa, kun Bayernilla ei ole edes mitään kiireen hätää yrittää tehdä sitä maalia, vaan on nimenomaan puolustamassa johtoasemaa.

- Kielin kolmannessa maalissa voi taas selkeästi nähdä sen, miten Bayernin puolustuspelillinen organisointi suorastaan romahtaa aivan täydellisesti. Palhinha lukee ja pelaa tilanteen todella typerästi käynnistäen erittäin typerän pöllöpäisen korkean prässin, jättäen valtavan tyhjän tilan taakseen. Ja Palhinha jättää tällä ylöspäin höntyilyllään eritoten Kimmichin puolustamaan ja merkkaamaan yksin 1v2 tilanteen. Kimmich tekee seuraavaksi väärän valinnan yrittäessä merkata alempaan kymppipaikalle olevan Kelatin, ja jätten kärjessä läpi menossa olrvan Arpin vapaaksi.

Kielin olikin tuon jälkeen kohtalaisen helppo hyödyntää tätä Bayernin sekoilua ja _yhdellä ainoalla syötöllä_ puhkaista koko Bayernin muodon vapauttamalla Arpin läpi 1v1 tilanteeseen Neuerin kanssa (jonka missasi, mutta Skrzybski puttasi lopulta riparin maaliin). Tämä on paraatiesimerkki mieelstäni siitä koko puolustuspelin heikosta koordinoinnista ja rakenteellisesta sekasorrosta, pikemminkin kuin yksittäisistä heikoista pelaajista ja yksittäistenm pelaajien virheistä.

- Vielä muutama kuukausi takaperin Bayern oli kovassa 7 ottelun nollapeliputkessa, eikä antanut puolustuspelinsä osalta juurikaan yhtään mitään vastustajille (ei juurikaan ainuttakaan laukausta, ei xG:tä). Bayernin puolustuspelilliset statistiikat ovat vieläkin Euroopan parhaimmistoa (Bayernia vastaan on luotu vähiten xG:tä). Mielestäni nämä loistavat tilastot juontavat juurensa siihen aiemmin alkusyksystä loistavalla tavalla toimineeseen korkeaan prässiin, joka tukahdutti aivan täydellisellä tavalla kaikki vastustajan pelinrakenteluyritykset aivan alkuunsa ja hyvin korkealla kenttää. Alkukaudesta se Bayernin korkea prässi oli huikena hyvin toteutettu. Se oli todella intensiivistä, aggressiivista, kompaktia, perustui äärimmäiseen työmoraaliin ja juoksuvoimaan sekä oli synkronoitu joka ikisen pelaajan viimeistä liikettä myöten kuntoon. Tämä teki ylipäätään vastustajien pelinteosta, saatika pääsemisestä edes Bayernin boxin tuntumaan, äärimmäisen vaikeaa.

Kuitenkin viime aikoina tämä korkean prässin intensiteetti, aggressiivisuus ja organisointi on jotenkin lamaantunut ja sortunut ihan täysin. Tämän johdosta Bayern on viime aikoina usein pakotettu puolustamaankin alempana, kuin aiemmin alkukaudesta, usein jopa mid-blokissa. Ja tässä sommitelmassa ne Bayernin tämän hetken ongelmat tulevat päivän kirkkaasti selviksi. Jos Tuchel oli suorastaan mestarillinen mid-blokin rakenteen (ja siihen perustuvan pelaamisen) organisoija, niin Kompanyn johdolla koko joukkue näyttää epäorganisoidulta, huteralta, hajanaiselta ja siltä, että sen on vaikea säilyä kompaktina - aina, kun se ei prässää korkealta ja aggeessiivisesti.

- Tästä syystä Bayernilla on myös mielestäni ollut vaikeuksia "isoissa" peleissä, koska vahvempia joukkueita vastaan, et voi dominoida peliä usein pallon kanssa 70-80% kanssa, pakottaa peliä niin rajusti toisen päätyyn tai prässätä myöskään jatkuvasti niin aggressiivisesti ylhäältä. Monilla laadukkaamilla vastustajilla on sen verran paljon teknistä ja pallollista taitoa, että heillä on yksinkertaisesti parempaa kykyä kuin heikommilla joukkueilla - usein - , ohittaa tuo Kompanyn (parhaimmillaan erittäin laadukkaasti) organisoima ääri-korkea ja intensiivinen prässi.

Ja tämä lopulta sitten paljastaa ne Bayernin isot tilat siellä muodon väleissä ja takana, sekä täten heikkoudet niissä nopeissa käännöissä ja vastaiskuissa. Kun Bayern pakotetaan puolustamaan matalammalta, niin Bayernilta puuttuu kompakti ja hyvin organisoitu puolustusrakenne, ja tämä on tällä hetkellä Kompanyn todella iso akilleen kantapää. Pelaajat tällöin usein prässäilevät ihan pöllöpäisinä yksin sinne sun tänne (kuten se Kielin 4-3 maali ja Palhinhan höntyily), joka johtaa todella kaoottiseen pelirytmiin ja -ketjuun, jossa jokainen pelaaja aina omalla vuorollaan säntäilee ja höntyilee palloa kohti, yrittäen riistää pallon "mahdollisimman noepasti" ja jättäen oman positionsa tyhjäksi. Sijoittumiskuri oman pelipaikan suhteen vuotta armottomasti jatkuvalla syötöllä.

Vähänkään parempien ja pelifiksumpien vastustajien on lopulta hyvin helppo hyödyntään näitä aukkoja ja höntyilyitä, joita tämä pöllöpäinen pelaaminen tuottaa. Eikä tämä ole vain nyt Kieliä vastaan. Sama tapahtui jo syksyllä Frankfurtia, Barcelonaa, nyt Feyenoordia vastaan...tämä jatkuva 'halu' riistää palloa mahd. nopeasti takaisin itselle, vaikka siihen ei olisi eväitä tai järkevämpää olisikin vetäytyä kompaktimmaksi puolustamaan, on ongelma jota Kompany ei ole onnistunut ratkaisemaan. Useammin pitäisi pelata, mitä se peli pyytää. Jos palloa ei pystytä riistämään korkealla sen aggressiivisen prässin turvin, niin tällöin on vain järkevämpää vetätyä sitten alemmas puolustamaan, eikä "muka-vetäytyä" alas ja sitten yrittääkin käynnistellä niitä individualistisia yhden miehen pöllöpäisiä prässiyrityksiä.

- Viime kaudella Bayern ylsi Tuchelin johdolla UCL:n semifinaalivaiheeseen ja oli hyvin lähellä jopa finaalipaikkaa, koska se omaksui lopulta niissä kevään isoissa peleissä sen kompaktin ja äärimmäisen kurinlaisen mid-blokin, jossa oli jatkuvasti vahva sijoittumiskuri ja rakenne nähtävillä. Pelaamisessa ei ollut ehkä samanlaista "nälkää" aina yrittää voittaa sitä palloa mahdollisimman nopeasti ja heti takaisin, MUTTA se auttoi Bayernian säilyttämään kuitenkin paremmana puolustuspelillisen balanssi.

Kompany on tuntunut kompuroineen tässä mielessä näihin ihan samoihin ongelmiin tuon pelitavan kanssa koko kauden mitalla, eikä ole vieläkään tunnistanut, että tämä hänen nykyinen taktinen sommitelmansa - jossa ei ole käytännössä ollenkaan (osattu organisoida?) organisoitua matalampaa kurinalaista puolustusmuotoa, sen korkean prässivalinnan tueksi - ei vain yksinkertaisesti toimi, vaan se tekee Bayernista erittäin haavoittuvaisen ja Bayern on tällä hetkellä helppo avata, kuin säilykepurkki. Pelaamisessa on tällä hetkellä isoja rakenteellisia (puolustuspeli) kuin myös mentaalipuolen (velto intensiteetti ja työmoraali sekä olematon paineensietokyky pahoissa tilanteissa/kentillä) ongelmia.

Tässä kauden aikana on nyt myös nähty, miten useat laatujengit (UCL:ssä juuri PSG ja Barca sekä pari päivää sitten DFB-Pokalissa Leverkusen) onnistuvat kampeamaan itsensä rinnalle ja vielä jopa ohi parinkin maalin tappioasemasta. Tämä on mielestäni vahvan ja eritoten henkisesti vahvan) joukkueen osoitus. Näiden joukkueiden henkinen (tai pelillinen) selkäranka ei katkea pahoissa paikoissa, tappioasemassa, äänekkään kotiyleisön paineen alaisena. Vaan ne kykenevät pitämään päänsä ja kampeamaan itsensä kuiville. Viimeinen kerta, kun Bayern on onnistunut nousemaan kahden maalin takaa voittoon, on niinkin kaukaa menneisyydestä, kuin maaliskuulta 2021 Flickin alaisuudessa Der Klassikerissa (Dortmund siirtyi Haalandin maaleilla ekan kympin aikana 0-2 johtoon ja Bayern nousi 4-2 voittoon). Onhan tuosta jo aikaa aika kauan, kun pitää mennnä peräti 4.v taakse ja Flick oli vielä koutsina ja Haalandkin palloili vielä Dortmundissa...

Mikäli Bayern on jatkossakin näin haavoittuvainen, aina kun vastustaja murtaa sen ekan prässilinjan, tai kun Bayern joutuu/vastustaja pakottaa Bayernin vetäytymään alemmas, eikä pelissä ole organisoitua matalampaa puolustusmuotoa, niin nämä samat jatkuvat puolustuspelilliset ongelmat tulevat vain jatkumaan edelleen ja Bayernin kevät tulee jäämään eritoten UCL:ssä erittäin lyhyeksi (mutta se uhkaa myös jopa Bayernin BuLi titteliäkin). Riippumatta siitä, ketä yksittäisiä pelaajia siellä kentällä on, tekemässä ihan sama mitä juttuja. Tästä syystä nykyiset ongelmat ovat mielestäni enemmän rakenteellisia (ja täten valmennuksen vastuulla olevia), kuin yksittäisistä pelaajista johtuvia. Puhumattakaan nyt noista hyökkäyspään tehokkuusongelmista ja, miten jo ne itsessään hiekottavat kevään mahdollista menestystä.

****

Falk ja BILD huhuavat, että Bayernin ja Upamecanon jatkosopimusneuvottelut ovat hyvässä vauhdissa ja, että Upamecano saattaa olla yksi seuraavista pelaajista (Musialan ja Kimmichin ohella) joka tekee jatkon. Upan nykyinen sopimus on kesään 2026 saakka. Samaninen Falk huhuaa, että Kimmichin (*mahdollinen) jatko ottaa vielä oman aikansa, koska Kimmich ei ole ilmeisesti vieläkään tehnyt edes sitä lopullista päätöstä, että aikooko hän ylipäätään edes solmia jatkoa Bayernin kanssa...

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1887789178026344518

 

[Proffa_20]

Viikonlopun Bremen-pelissä palattiin onneksi hyvien suoritusten ääreen ja etenkin nollapeli sekä paljon parempi puolustuspelillinen jämäkkyys ja organisointi lämmitti mieltä noiden viime aikaisten töhöilyiden jälkeen. Ykkösjakso oli taas huolestuttavan heikko, ennalta-arvattava ja staattinen, eikä Bayern pystynyt luomaan oikein minkäänlaista uhkaa Bremeniä kohtaan. Onneksi kakkosjaksolla pelin taso nousi huomattavasti ja tuo pelin toinen puolikas lieni parasta Bayernia, mitä on viimeisten parin viikon aikana nähty. Kakkosjakson aikana 3-0 voitto maaleissa, 3,41 luotua xG:tä, 6 luotua maalipaikkaa, 12 laukausta...kaikkinensa hyvä suoritus, vaikka onhan tuo maalipaikkonen tuhlailu edelleen ihan karmaisevalla tasolla, koska saumoja olisi ollut useampaankin maaliin.

Kontrolloitu suoritus. Ei häikäisevä, mutta varma ja fokusoitunut peli isossa kuvassa alusta loppuun saakka. Tämän pelin tarkoitus oli vain olla menettämättä pisteitä, pysyä piikissä vähintään 6.p erolla, välttämättä kömmähdyksiä. Bremeniä vastaan oli tärkeää olla häiritsemättä sitä pelin momentumia liian aikaisilla vaihdoilla (kuten mm. Kieliä vastaan). Toivon mukaan tämä vakuuttava voitto nyt petasi hyvin maata seuraavaa kolme isoa peliä varten (Celtic x2, Leverkusen). Tuolla voitolla laitettiin myös painetta Leverkusenin niskaan, joka ei sitä ihan kestänyt, vaan pelasi 0-0 tasurin Wolfsburgin vieraana ja piste-ero täten kasvoi 6.p --> 8 pisteen mittaiseksi ja paine on nyt entistä enemmän Leverkusenilla voittaa tuo lauantain matsi. Se oli jo se ensimmäinen osa ennen näitä kolmea kriittistä peliä, lyödä painetta Leverkusenille hoitaa oma homman Wolfsburgia vastaan ennen tuota tulevaa keskinäistä.

Kimmich on pakko nostaa taas esiin, koska Kompany on kyllä tässä asiassa onnistunut häikäisevällä tavalla kaivamaan prime-Kimmichin esille vaikean viime kauden jälkeen. Jälleen aivan suvereeni ja maestromainen suoritus tuossa keskikentällä ja nimenomaan Kimmichin panos jälleen siinä hyökkäyspelissä ja paikkojen luonnissa teki eron kentällä. Pelin tempon rytmittäminen, tarkkojen syöttöjen antaminen taas avainpelialueille (mm. se loistava syöttö Kanelle siinä tilanteessa, josta se eka pilkku tuli) jne. Tähän päälle kun lisätään vielä aivan älytön puolustuspelillinen suoritus ja miten Kimmich oli kirjaimellisesti joka puolella kenttää.

Kiistattomasti Kimmich on jälleen palannut tuttuun huippuformuunsa ja tämän kauden parhaita kk-pelaajia koko maailmassa. Kimmich on nyt ollut avauksessa 51 peliä putkeen ja pelannut tällä kaudella (kaikki kilpailut ml.) joka ikisen mahdollisen minuutin. Tästä Kimmichin (ns.) saatavuudesta, rautaisesta kestävyydestä ja kyvystä pelata näin järkyttävi pelimääriä ja minuutteja loukkaantumatta/palamatta loppuun (*kopkop) ei puhuta kyllä tarpeeksi. Aina käytettävissä/terveenä, jaksaa ahmia isoa kuormaa ja aina pelin vaatimalla huipputasolla sveitsiläisen kellon tarkuudella. Vierelle Pavlovic pelasi myös hyvän, mutta jäi kyllä nyt Kimmichin varjoon ja ainakin toistaiseksi tällä kaudella, Kimmich on ehkä kuitenkin isossa kuvassa osoittanut näistä kahdesta olevansa se 'mestari' ja Pavlovic - vaikka on ollut loistava ja kriittinen pelaaja Bayernille - niin ehkä kuitenkin vielä se 'oppipoika', tietyssä mielessä.

Kane on nyt konvertoinut 29 pilkkumaalia putkeen, joka on kyllä hämmästyttävän kova rekordi ja tämä voi edelleen olla todella iso ase nyt UCL:n knockout-vaiheessa, kun joukkuessa näin maagisen vuorenvarma pilkkuvetäjä. Suoritukseen valmistautuminen, potkutekniikka, maltti, kylmäpäisyys, laukauksen sijoittaminen, koko tämän suorituksen toteutus alusta loppuun saakka...onhan tuo Kanen pilkkujen vetäminen aivan huikeaa luokkaa. Ja, vaikka Kanen kokonaisvaltaisessa pelissä ja noissa avoimien pelitilanteiden maalipaikkojen yllättävässä tuhlaamisessa on viime aikoina olltu aidosti isoja huolenaiheita, niin pakko nostaa taas hattua tuolle Kanen armottomalle työmäärälle ja puolustuspelilliselle panokselle, minkä joukkueen eteen tekee.

Tällä kertaa Kompany myös suoritti hyvät vaihdot ja eritoten duo Laimer/Sané nostivat tällä kertaa jopa Bayrnin pelaamisen tasoa, toisin kuin jos usein vaihdot ovat jopa laskeneet sitä. Sanélle on annettava krediittiä siitä älykkäästi toteutusta liikkestä ja maalipaikan haistelusta siinä 3-0 maalissa. Loistavalal tavalla teki sen pienen terävän juoksun maalia kohti, mutta vetikin liinat kiinni, merkkaaja painelikin liian kovaa vauhtia maalille ja Sané jäi sinne taka-alueelle vapaaksi, josta Laimer löysi hänet hyvällä keskityksellä. Hyvä ja fiksu pelinluku ja suoritus Sanélta. Musiala nosti myös tasoaan onneksi sen lapasmaisen ykkösjakson jälkeen. Viimeinen puolituntinen oli Musialalta jo erittäin hyvä ja tämä varmasti onkin yksi isoista syistä, miknä takia koko Bayernin pelaamise taso nousi radikaalisti kakkosjaksolle.

Isossa kuvassa Olise tuntuu kuitenkin edelleen olevan ainoa laituri, joka pystyy näitä laatusuorituksia tuomaan pöytään tasaisella tahdilla. Ei maaleja tai syöttöjä tällä kertaa, mutta Olise näytteli jälleen kyllä isoa roolia tuossa Bayernin hyökkäyspelissä. Miehen peliäly, luovuus rakentaa paikkoja ja syöttötaito on kyllä aivan maagisella tasolla. Olise löytää aivan uskomattomalla tavalla niitä pieniäkin välejä joista pelata samanaikaisesti useita linjoja murtavia palloja sinne vikan linjan taakse juokseville kavereille. Samalla Olisen pallospitokyky on myös niin korkealla tasolla ja on todella pallovarma pelaaja. Kykenee luomaan tällä taidolla tilaa myös muille ja vaikka yksin siellä laidalla pitämään palloa ja odottelemaan, että muut ehtivät juoksemaan hyökkäämään ja hyville positioille tukemaan. Ei pasko kovankaan prässin alla housuuna.

Olise on jotenkin niin 'tehokas' ja järkevä kaikessa mitä hän oikeastaan tekee, ja etenkin jos vertaa tuohon nykyiseen trioon Coman/Gnabry/Sané. Olisen päätöksentekotaito kentällä on aivan huippua. Ei menetä palloja, tietää milloin pitää pelata vähän safetympaa, milloin vähän riskimpää jne. Olise ei ehkä niin usein yritä riskejä syöttöjä tai harhautuksia, mutta kun niin tekee, niin valitsee ne hetket tismalleen oikein ja onnistuu todella usein. Törmäsin vasta pari päivää sitten tilastosivu-Squawkan knoppiin, jossa kerrottiin että Olisella on paras harhautteluiden onnistumisprosentti Euroopan top-5 liigoista, pelaajista jotka ovat yrittäneet vähintään 50 harhautusta tällä kaudella (68 yritettyä harhautusta, 41 onnistunutta= 60,3% onnistumisprosentti).

Upamecano pelaa kyllä myös aivan huippuluokan kautta. Isossa kuvassa todella vuorenvarma, rauhallinen ja hyvä. Erittäin puhdas tekniikka kamppailuissa, voittaa paljon palloja, taitteli totaalisesti Duckschin poivtaskuunsa, edistää todella paljon Bayernin build-up peliä takalinjasta jne. Loistavaa ja varmaa pelaamista koko kauden ajan. Toki nythän nämä kevään isot pelit sitten taas määrittävän ja ovat se iso näytönpaikka Upamecanolle, että on aidosti maailman kärkeen kuuluva huippupakki. Tästä viikosta tämä loppukevään ratkaisupelien rypistys oikeastaan alkaa Celtic- ja Leverkusen-pelin muodossa. Tämä sama taso pitää nyt kyetä ylläpitämään kun nämä kauden ratkaisevat ottelut pyörähtävät käyntiin ja tämä on se iso testi nyt Upamecanolle aiempiin kausiin taas verrattuna. Näyttö päälle niin sanotusti.

Min-jae ei ole kyllä ollut kovinkaan vakuuttava viime aikoina, mutta isossa kuvassa pitää antaa jonkun verran löysää. On kamppaillut noiden akillesvaivojen kanssa sieltä loppusyksystä saakka ja joutunut pelaamaan koko ajan isolla kuormalla, joten se ei voi olla vaikuttamatta. Guerreiron kohdalla ei kyllä hajuakaan, mitä on tapahtunut. Alkukausi oli erinomainen, mutta oikeastaan jo sen lokakuun lopun Barcelona pelin ja Raphinhan tarjoaman kylvetyksen jälkeen käyrä on jotenkin koko ajan pikkuhiljaa enemmän ja enemmän sojottanut alaviistoon ja tällä hetkellä on jopa taakka Bayernille. Ei kykene luomaan mitään ylöspäin ja pallon kanssa, myöhästelee prässeistä ja on riski omiin päin.

****

Tänään illalla sitten iso peli Celtic Parkilla. Haastava peli varmasti tiedossa, koska Celtic kääntää peliä todella nopeasti ja on osoittanut olevansa vähän tuollainen "jokerikortti" (3-1 voitto Leipzigistä ja 7-1 tappio Dortmundille). Toki, kaiken järjen mukaanhan Bayernin pitäisi tämä peli kyetä voittamaan, ja etenkin siitä näkövinkkelistä katsottuna, että jos halutaan edes ajatuksen tasolla haaveilla mistään isommista pytyistä tällä kaudella, niin kyllä Celtic pitää pystyä kaatamaan. Iso mielenkiinto taktisten asioiden ohella - ja jopa ennen noita - kohdistuu varmasti jälleen siihen Bayernin henkiseen tilaan ja, että tapahtuuko tälle joukkueelle taas romahdus hankalassa vieraspaikassa kotijoukkueen tukeman infernaalisen yleisön paineen alaisena.

Celtic on - etenkin kotikentällään - aidosti sellainen joukkue, joka kyllä kykenee aidosti vahingoittamaan Bayernia. Sen verta hutera ja epävakaa on Bayern koko kauden, ja etenkin viime aikoina, ollut noissa nopeissa käännöissä ja niiden puolustamisessa Celticillä on laatua ja nopeutta laidoilla, pelaajia jotka kykenevät toimittamaan pallon maaliin paikasta sekä kotimaan liigassaan sarjajohdon tuoma itseluottamus. Celticin ja Rodgersin aliarviointi on ehkä pahin virhe, mitä tässä voisi nyt tehdä. Rodgers on hyvä koutsi ja kykenee varmasti laatimaan fiksun pelisuunnitelman, jolla neutralisoida Bayernin vahvuyksia parhaan mukaan. Tämä on Bayernin osalta kohtu iso peli, eikä pelkästään tietenkään koko kauden otannalla, vaan ihan sen momentuminkin vuoksi seuraaviin otteluihin ja Leverkusen-matsiakin ajatellen.

Bayernin pitäisi kuitenkin kyetä tämä ottelu hoitamaan yksinkertaisesti laadukkaamman pelaajamateriaalin ja joukkueen turvin. Sekä hyvällä fokuksella, ottelusuunnitelman toteutuksella ja laadukkaalla viimeistelyllä sekä kliinisyydellä maalipaikoissa tukahduttaa se Celticin toivonkipinä ja mahdollisuudet jo tässä ekassa ottelussa lyömällä se parasta lähentelevä suoritus pöytään. Tällöin Bayernin pitää pystyä tämä peli kyllä voittamaan.

Itõ onkin matkannut joukkueen mukana Glasgowiin ja palaa täten yli 6 kk tauon jälkeen tänään kokoonpanoon mukaan vähän ennakoitua aiempaa. Saa nähdä pääseekö Itõ vielä tänään kentälle kehiin, mutta tulevia viikkoja ja kuukausia ajatellen joka tapauksessa iso paluu, koska kumpainenkin Min-jae (edelleen ne loka-/marraskussa alkaneet akillesvaivat) ja Upamecano (alaselkä ja lantionseutu) kärsivät kummatkin tällä hetkellä vaivoista, eivätkä ole täydessä iskussa. Tästä syystä Kompany antaakin tänään Celticiä vastaan Min-jaelle huilivuoron näköjään tuota tulevan viikonlopun isoa Leverkusen otatusta ajatellen ja Dier avaa Upamecanon vierellä. Palhinha joutuu huilaamaan tämän Celtic-pelinkin sitkeän flunssan takia.

Isossa kuvassa tämä Bayernin loukkaantumistilanne on varmasti ollut äärimmäisen turhauttava ja vaikea Kompanylle ja muulle valmennukselle. Itõ, Boey, Palhinha, jopa Stanisic...todella moni Bayernin uusista hankinnoista on ollut isoja pätkiä loukkaantuneina tällä kaudella ja se on varmasti isossa kuvassa vaikeuttanut koko kautta sekä osaltaan johtanut tällaiseen negatiiviseen kierteeseen. Jotkut Bayernin avauksen miehet (mm. Davies, Kim, Upa, Kimmich, Kane...) ovat kellottaneet koko kauden mitalla aivan älyttömiä minuutteja. Liian älyttömiä ja liian isolla kuormalla, käytännössä aivan nollatason rotaatiolla ja huilivuoroilla.

Se on varmasti osaltaan johtanut mm. näihin Min-jaen ja Upankin vaivoihin, ja sitten niistä on hyvin vaikea toipua, kun penkillä ei ole ketään kuka huilia voisi antaa, rasitus vaan kasvaa ja kasvaa ja kasvaa...ja lopulta tulee sitten se iso ja pidempiaikainen loukkaantuminen. Näin kävi nyt periaattessa Daviesille, joka on ollut ihan samassa tilanteessa. Davies (ja tämä hänen 4-6 vk loukki) saattoi vain olla ensimmäinen varoitus nyt tämän kevään osalta, mihin tämä koko kauden jatkunut liian suuri kuorma eräiden kaverieden kohdalla voi tuossa johtaa. Tuleeko vielä lisää? En olisi yllättynyt, mutta toivon mukaan ei mitään sellaista joka vaikuttaisi nyt ratkaisevalla tavalla loppukauteen.

 

[Proffa_20]

Ja sieltä Musialan jatko kesään 2030 saakka julki. Musialan palkka on €25-26M kaudessa (joka tekee Musialasta Kanen ohella Bayernin palkkakeisarin) ja sopimuksessa on €175M arvoinen ulososto-klausuuli. Ulososto-klausuulin arvo on €175 miljoonaa kesästä 2025 talveen 2029 saakka, jonka jälkeen se putoaa €100 miljoonaan kesäksi 2029 ja talveksi 2030, per Plettenberg.

Nämä on niitä jatkoja ja pelaajia, jotka Bayernin on kyettävä pitämään, mikäli se meinaa pysyä kilpailukykyisenä huipulla jatkossakin. En ole tuon ulososto-klausuulin suurin fani, mutta toisaalta se myös pakottaa Bayernin seurajohdon tulevina vuosina panostamaan entistä enemmän ja kovemmin joukkueen iskukykyyn, mikäli halutaan että Musiala näkee Bayernin jatkossakin joukkueena jossa voi aidosti taistella pytyistä (ja henk.kohtaisista palkinnoista), eikä Musiala halua lähteä pois "parempaan" joukkueeseen, koska näkee Bayernissa mahdollisuudet pyttyihin liian heikkoina.

Oikeastaan sieltä 2016 kesästä - eli Guardiolan lähdöstä saakka (ja miinus tuo Flickin 2020) - Bayern on ollut vähän niin kuin ns. "tyhjä käynnillä" ja jotenkin taantunut vuosi vuodelta sieltä ihan kovimmalta vaatimustason huipulta sekä tyytynyt 'kellumaan' enemmän mukavuusalueella joukkueen kasauksenkin suhteen. Nyt tämä ulososto-klausuuli pakottaa Bayernin panostaamaan tulevina vuosina paljon rajummin ja määrätietoisemmin urheilulliseen menestykseen sekä luomaan ne kaikista optimaalisimmat olosuhteet parhaalle mahdolliselle menestykselle välimallin läpsyttelyn sijaan. Se tarkoittaa joukkueen kasauksessa kunnon satsauksia, ei enää mitään "bounasarreja" tai samanlaisia virheellisiä kuvitelmia esim. siitä, että joku Ö-kategorian kaveri/tai taantunut ikäloppu, voisi korvata jonkun lähteneen huippupelaajan (mm. Thiago --> Roca, Lewa --> Mané), koska ei haluttu aidosti investoida laadukkaisiin huippupelaajiin, vaan vasta sitten kun oli aivan pakko (Kane €100M) ja kun nähtiin että homma ei toimikaan noilla kädenlämpöisillä korvaajilla.

Linkki: https://x.com/FCBayernEN/status/1890371987643535548?t=RT_ucFFDG9TPHqh1COKRfg&s=19

Linkki: https://x.com/Plettigoal/status/1890370526775857587?t=L-OhLddBt5-zpzjmm1xvsg&s=19

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1890385125407375365

 

[Proffa_20]

Iso voitto Celticistä jatkohaaveita ajatellen. Seuraava kierros on tämän myötä taas askeleen lähempänä. Ei peli mitenkään säkenöivän huikea ollut, mutta ihan 'ok' ja peli oli aika hyvin kontrollissa sen ekat 60-65 min, kun Bayern pystyi tylsyttämään Celticin täysin, dominoimaan pallon kierrätyksellä sekä pelaamaan suunnitelman mukaisesti. Ei Bayernkaan ekan reilun tunnin aika ihan hirveästi luonut, mutta toisaalta Celtic pidettiin pois paikoilta, tukehdutettiin täydellisesti Celticin kaikki yritykset edistää peliä alakerran kautta ja itse johdettiin peliä siinä vaiheessa 0-2, joten tilanne oli ihan hyvä. Ensimmäinen tunti oli erittäin hyvin, maltillisesti ja kypsästi kontrolloitua, jopa silloin kun pelin tempo vähän laski itsestään, niin Bayern pystyi edelleen kontrolloimaan peliä hyvin ja pitämään sen juuri omissa näpeissään.

Mutta jälleen siinä reilun tunnin kohdalla tuntui tapahtuvan se, mikä on tapahtunu liian usein viime viikkojen aikana: vaihdot sekoittivat pelaamisen rytmiä ja Bayern tuntui siirtyvän taas sellaiseen 'omahyväiseen' säästöliekki pelaamiseen, jossa ajatleiin, että nyt tämä vika parikymppi lussutellaan tässä vaan pois kellosta helposti. Ja sittenhän siinä meinasti taas käydä kylmät ja lunta meinasi tulla tupaan oikein urakalla.

Bayern antoi jälleen vastustajan tulla ottelun lopuksi peliin mukaan, osittain johtuen toki vaihdoista, mutta osin mielestäni myös ihan sellaisesta yleisestä peli-ilmeen lamaantumisesta sekä intensiteetin laskusta. Ihan kuin Bayern olisi osaltaan laittanut sellaisen valjun "pelin hallinta" -moodin päälle, jossa pelin loppu yritettiin lasketella mahdollisimman vähillä energioilla loppuun saakka ja valmistua jo tällä tavoin hieman tähän viikonlopun Leverkusen-matsiin. Onneksi joukossa oli kyllä hyvänkin pelin pelanneita kavereita, joista etunenässä pitää kyllä nostaa ennen peliä esille nostamani Upamecano, joka on aiempina kausina alkanut huojumaan näiden kevään kovien pelien alkaessa, mutta nyt oli kyllä erinomainen.

Upamecano oli ympäri kenttää, puolusti loistavasti miesmerkaten nuo 1v1 tilanteet pois ja piti Celticin hyökkääjät täysin aisoissa, eikä antanut mitään palaakaan edes noissa nopeissa käännöissä. Oli asemoitunut itsensä koko ajan hyvin, oli hyvässä asennossa tarpeeksi lähellä hyökkääjiä eikä antanut yhtään extra-tilaa ja nokitti vielä juoksukilpailuissa omiin loput kiripallot ja putsasi ne huolella. Upa puolusti myös omaa boxia keskityspalloilta jämäkästi ja siivosi kaikki pallot hyvin pois. Upa loisti kyllä myös pallonhallinnassa ja antoi mm. sen ihan maagisen huiman syötön siihen Olisen maaliin. Millimetrin tarkasti juuri vastustajan pakin yli Olisen jalkaa, josta Olise toki sitten teki oman taikansa ja iski aivan super maalin.

Upa pelaa nyt kyllä todella isolla itseluottamuksella ja huokui sitä myös läpi tuon Celtic-ottelun. Jopa niissä hetkissä, kun Celtic yritti lyödä painetta Upamecanoon, niin hän pysyi rauhallisena ja löysi hyvät syöttöväylät edistää peliä, joskus jopa selkä peliin päin. Ihan kuten Ranskan maajoukkueessakin, niin Upa näyttää tällä hetkellä todella varmalta ja itsevarmalta, koska kuten Ranskassa (Deschamps), niin nyt myös Bayernissa Upalla on valmentaja, joka aidosti uskoo ja luottaa häneen. Toki Kompanyn on ex-huipputopparin varmasti myös helppo antaa neuvoja ja tukea Upamecanoa.

Todella tasaista ja varmaa kautta pelaa Upa tähän saakka, siitäkin huolimatta että on ollut koko kauden raskaalla kuormalla tiivissä pelitahdissa ja vaivoista kärsien (selkä- ja lonkkavaivat viime aikoina). Toivon mukaan en nyt näillä kehuilla noidu Upan loppukautta...Oli myös erittäin hyvä vihellys tuomarilta se pilkkutilanne, Upa puolusti ensin pallon pois ja eihän hän sitten voi jalallaan tyhjään ilmaan astua/ponnistaa tyhjän ilman päältä, vaan huonon tuurin takia Celtic-pelaajan jalka nyt oli siinä alla jonka takia tilanne päättyi niin. Mutta Upa puolusti tilanteen ihan puhtaasti ja oikeaoppisesti, ja hienoa että tuomarin pää kesti tässä paikassa olla viheltämättä väärin annettua pilkkua kovan huutomyrskyn alla ja vihelsi tuomion oikein.

Olise oli myös iso tekijä voitossa ja upeaa, että Bayernilla on taas pitkästä aikaa tällainen laituri riveissään, joka kykenee noin kliinisiin suorituksiin maalipaikoissa. Sellainen 'robbenmainen' suoritus alusta loppuun saakka, pallon haltuuonotto, leikkaus keskelle ja tarkka kanuuna (ei tällä kertaa taka-) vaan etuyläkulmaan. Tykkäsin myös Kanen suorituksesta muutaman vähän vaisuhkon pelin jälkeen. Upea volleymaali siitä kulmasta ja tuntui muutenkin olevan taas vähän enemmän oma itsensä, oli jotenkin aktiivisempi ja dynaamisempi taas siisnä alaspäin putoamisessa ja pelin linkittämisessä (jolla murrettiin Celticin prässiä), jos viime aikoina on näyttänyt vähän väsyneeltä ja jotenkin rahnaiselta.

Sané pelasi tietyssä mielessä ihan ok pelin, juoksi kuitenkin omiin päin, puolusti hyvin, kelpo hold-up pelissä jne. Mutta menetti samalla pallon 11 kertaa, 0/5 voitettua kamppailua, 0/2 onnistunutta harhautusta...jälleen Sanélla kuitenkin oli vaikeuksia tehdä impakti peliin. Odotan enemmän. Laitapakkien suoritukset olivat, mitä olivat. Laimer oli solidi omiin, mutta käyttökelvoton ylöspäin. Guerreiro solidi ylöspäin, mutta jälleen ihan katastrofaalisen hutera omiin päin. Guerreiro on kyllä taantunut rajusti alkukaudesta ja juuri nyt riippakivi puolustuspelillisesti Bayernille. Kompanyn on aivan pakko pudottaa Guerreiro penkille tänään Leverkusenia vastaan. Guerreiro vs. Frimpong...mankelointi olisi valmis. Itõ tuskin on valmis (hyvä muuten että sai ekat minuutti Bayern-paidassa) vielä täyteen 90 minuuttiin tai avaukseen, joten ainoa vaihtoehto on nyt Stanisic, joka on omiin päin varmempi.

En edelleenkään ole vakuuttunut, että Herran vuonna 2025, Kimmich-Goretzka tupla-pivot on toimiva kombo. Kyllä tämän kaksikon esitykset, nimenomaan duona keskikentällä, on nyt nähty. Ei enää toivoittavasti tulevaisuudessa. Keskikenttä oli jälleen täysin olematon ja hajanainen, ihan kuten se on ollut jo viimeiset pari vuotta. Tuntuu vain, että kaikki mitä Goretzka tekee, Pavlovic pystyy isossa kuvassa tekemään paremmin, plus tasapainottaa myös tuota keskikenttää paremmin, vaikka Goretzka nyt ihan solidi omiin päin olikin. Mutta ne suurimmat ongelmat tulevat siinä pallollisessa pelaamisessa.

Rodgers oli laatinut hyvän pelisuunniutelman ja Celtic fiksusti boxasi sillä 3-2 prässirakenteella Kimmichin - Bayernin pelin sydämen ja ykköspelintekijän - pois pelistä, eikä Bayern voinut pelata enää palloja Kimmichin kautta siitä keskeltä ylöspäin. Ja, koska Goretzkaa ei näkynyt mailla eikä halmein, joutui Bayern kompensoimaan tätä niin, että Musiala joutui taas - alkukauden tavoin - putoamaan todella alas, liki topparilinjaan, edistämään sitä peliä ylemmäs. Ja tästä syystä eritoten Kanen ja Sanén hold-up peli (kun pallon ylhäällä saivat) tuli näyttelemään todella suurta roolia pelin edetessä, jossa kumpainenkin onnistui mielestäni kohtuu, jopa erittäin, hyvin. Avausjaksolla panos oli vielä vähän vajavaista, mutta etenkin kakkosjaksolla - ja etenkin Kanen panos hold-up pelissä - oli aivan valtaisa. Juuri sitä mitä kaivattiin.

Musialasta ehkä sen verran, että itse olen edelleen jonkun verran pettynyt Musialan panokseen tällaisissa paikoissa ja edelleen odotan jotekin vaan paljon enemmän Musialalta juuri tällaisissa peleissä. Eli isoissa ja kovapaineisissa peleissä. Nyt puhutaan kuitenkin kaverista, joka juuri sainasi jättisopimuksen, jolla hänestä tulee Bayernin palkkakeisari Kanen ohella, ja kaverista jonka on tarkoitus olla tulevian vuosina seuran kasvot ja liideri. Mutta tästä huolimatta, jälleen, nyt isossa pelissä Celticiä vastaan, Musiala oli erittäin näkymätön ja sen jotenkin sen vastuunkannon ulkopuolella hiihtelemässä. Ei kentällä näkynyt pelaajaa, joka olisi noussut pään verran kaikkia muita yläpuolelle ja tehnyt sen eron Bayernin hyväksi.

Toki tässä Celtic pelissä jotain siimaa voi Musialalle antaa jälleen tuon Goretzkan olemattoman pallollisen pelmin panoksen vuoksi. Goretzkan progressiivisten syöttöjen puute ja umpiheikko linkkipelaaminen pakottavat Musialan putoamaan niin alas hakemaan palloa, käyttämään energiaa ekojen vaiheen build-up peliin. Sen sijaan, että Musiala voisi olla ylempänä vastaanottamassa palloja linjojen väleissä ja lähelle boxia, jossa hän on vaarallisimmillaan. Musialalla oli liian kiire hoitaa sitä hommaa, joka Goretzkan olisi pitänyt Kimmichin aisaparina siinä keskikentällä hoitaa, kun Kimmich oli niin tiukasti merkattuna, ja tämä vaikuttaa suoraan Bayernin hyökkäyspelaamiseen, sen sujuvuuteen ja paikkojen luontiin.

Versus, miten Pavlovic operoi Kimmichin vierelle ja kantaa massiivista vastuuta Bayernin pelin progressiosta ja pelin tekemisestä alhaalta millimetrin tarkoilla syötöillään, pallon kierrättämisellä, puolen vaihdoilla jne. Pavlovic edistää peliä ylöspäin, linkittään puolustuksen ja hyökkäyksen saumattomasti ja Musialan ei enää tarvisekaan yht äkkiä enää pudota niin alas kantamaan vastuuta myös siitä "deep-lying playmaker" -roolista, vaan hän voi odotella ylempänä palloja tiukoissa väleissä, käännähtää nopeasti ja hyökätä tehokkaammin isommalla energialla. Eli tässä mielessä Goretzkan läsnäolo kentällä syö myös osansa Musialan - ja tätä myöten myös Bayernin - pelistä pois, ja tämä kaikki heijastuu suoraan Musialan tilastoihin mm. maalikontribuutioissa, suoritetuissa harhautteluissa ja kokonaisvaltaisessa pelissä hyökkäyspäässä

Mutta samalla kaikkea Musialan näkymättömyyttä ei voi laittaa tämän(kään) asian piikkiin tai löyää pelkästään vikaa muista. Musiala edelleen näyttää kentältä näissä isoissa peleissä (ei pelkästään UCL:ssä, vaan myös BuLissa) sellaiselta juuri 18.v näyttäneeltä teinipojalta, joka pelaa kirkkaissa valoissa ekaa kertaa, väläyttelee yksittäisiö hetkiä briljanttiuttaan, mutta on vasta opettelemassa ns. UCL-talon tavoille. Jos Musiala haluaa jatkossa tulevina vuosina kilpailla joukkuepyttyjen lisäksi myös niistä henk.kohtaisista palkinnoista, niin nämä ovat niitä hetkiä ja otteluita, kun hänen pitää nousta esille, olla pään verran muita korkeammalla ja tehdä se ero. Juuri tällaisia pelejä, näinä 'legendaarisina' UCL-pudotuspeli-iltoina, kun koko maailma katsoo ja on mahdollista tehdä se vaikutus globaalisti sekä saavuttaa sitä Bayerninkin kipeästi kaipaamaa näkyvyyttä ja "PR:ää".

Isoissa peleissä Musiala ei ole vielä noussut sille 'kypsälle' tasolle, mitä moni on häneltä jo odottanut tässä vaiheessa (täyttää pian 22.v). Sama nähtiin viime kesänä EM-kisoissa, alkukista olivat hyvä, mutta mitä pidemmälle turnaus eteni ja mitä enemmän pelit kovenenivat, sitä näkymättömänpi Musialasta tuli. Musiala on nyt pelannut uransa aikana 17 ottelua UCL:n pudotuspeleissä, joiden aikana hän on kirjauttanut yhden(!) maalin (ja 0 syöttöä). Se tuli helmikuussa 2021, heti Musialan ensimmäisessä UCL-pudotuspeliottelussa Laziota vastaan. Eli viimeksi, kun Musiala on saanut nimensä tulostaululle UCL:n pudotuspeleissä: Bayern oli vielä hallitseva sextuple-mestari, Realilla oli vasta 13 UCL-pyttyä, CR7 oli vielä Juventuksessa, Robben ja Ribery kummatkin pelasivat vielä, elettiin korona-lockdownia ja Lamine Yamal oli 13 vuotta. Hieman on ehtinyt vierähtää aikaa siis...

Tämä ei vain ole riittävän hyvää suorittamista millään muotoa, tuon kaliiberin pelaajalta - ja Bayernin kymppipaikalla operoivalta pelaajalta -, joka Musiala jo nyt on ja johon hän on nyt tuon uuden jättisopimuksen myötä nousemassa entistä enemmän. Jos vertaa esim. Bellinghamiin, joka näyttää paljon kypsemmältä ja monissa Realin UCL-peleissä suorastaan joltain 30.v konkarilta, millä maltilla ja preesensillä hän suorittaa. Musiala tuntuu tässä mielessä olevan näissä isoissa peleissä hyvin kaukana Bellinghamia kypsyydessä ja siinä 'preesensissä'. Bayern on nyt antanut Musialalle ison luottonsa tuon uuden sopimuksen, mammuttipalkan sekä ulososto-klausuulin myötä. Nyt on Musialan vuoro jatkossa todistaa olevansa tuon saamansa statuksen arvoinen. Uskon, että hän tulevaisuudessa on kykeneväinen vastaamaan tuohon huutoon, mutta vielä sitä ei ole tapahtunut.

Isossa kuvassa 1-2 voitto toki on hyvä suoritus ja peli oli kokonaisuudessaan solidi, joka petaa hyvän aseman toiseen otteluun (johtoasema, kotistadion...tekosyitä ei ole, jos Bayern ei tästä jatkoon etene). Pitää muistaa, että Celtic on kelpo joukkue ja se oli hävinnyt viimeisen kotipelinsä joulukuussa 2023 eli siitä on jo hieman vierähtänyt aikaa. Celtic Park on haastava paikka pelata ja kovinkaan usein nämä vastaavanlaiset vierasottelut eivät ole Bayernin parhaimpian menestysvuosinakaan olleet mitään säkenöivää ilotulitusta, vaan aika nihkeitä ja hikisiä vääntöjä nämä ovat olleet:

Muun muassa 2017/18 Heynckesin eläkkeeltä paluukaudella käytiin niin ikään hakemassa Celticin vieraana todella nihilistinen 1-2 voitto vieläkin nihkeämmällä pelillä kuin mitä nyt oli, 2012/13 hävittiin Bate Borisovin vieraana 3-1, kaudella 2014/15 Guardiolan kanssa käytiin Shaktarissa nysväämässä 0-0 tasuri, 2021/22 Nagelsmannin johdolla R16-kierroksella Salzburgin vieraana 1-1 jne. jne.). Totta kai joka peliä olisi kiva dominoida sata-nolla ja viedä vastustajaa kuin sitä kuuluisaa kuoriämpäriä sekä takoa aina hirmulukemat taululle yms. Mutta totuus on, että kohtuu usein juuri nämä tämänkaltaiset vieraspelit ovat juuri tällaisia hankalia ja tiukkoja 'kärsivällisyystestejä', jossa mitataan malttia jauhaa ja sitä omaa rutiinia, kuinka korkealla tasolla se on, hoitaa tällaiset pelit.

Ja jos nyt arvostelee notia Kompanyn kokoonpanovalintoja (mm. Goretzka avauksessa ennen Pavloa, hyvin pelanneen laituriduon Sané/Olise ottaminen pois 60 min kohdilla, joka romahdutti Bayernin otetta taas pelistä jne.), niin pitää muistaa realiteeti, se iso kuva ja millaisessa otteluruuhkassa Kompany yrittää tällä hetkellä navigoida Bayernia läpi. Tämä helmikuun otteluruuhka on brutaalin haastava. 16 päivän sisään Bayern joutuu kohtaamaan haastavassa UCL:n pudotuspeliottelussa vieraskentällä joukkueen jonka viimeinen kotitappio n joululta 2023 (Celtic), sen jälkeen tiedossa on vain pari päivää myöhemmin jälleen haastavalla vieraskentällä hallitseva Bundesliigan mestari tämän kauden potentiaalisesti ratkaisevassa 'mestaruusottelussa' (Leverkusen), sitten UCL:n pudotuspelien toinen osaottelu joka on niin ikään 'painepeli', sitten vastaan tulee Bundesliigassa pari päivää myöhemmin kyis kauden pirteimmistä joukkueista Frankfurt ja lopulta helmikuun lopulla aina haastava ja laadukkaasti pelaava Hoenessin Stuttgart.

Kolme Bundesliigan kärkijoukkuetta ja kaksi UCL:n ison paineen pudotuspeliottelu ja tämä kaikki, vain 16 päivän sisään. Nyt eletään Bayernin kauden ratkaisevai hetkiä, joka määrittää loppukauden suunnan, niin Budnesliigassa, kuin UCL:ssä. Tämä kuukausi on tämän kevään ensimmäinen iso ylitettävä este. Joten ehkä tästä syystä antaisia Kompanylle & Co.lle vähän siimaa, jos hän yrittää navigoida tämän kaiken läpi, vahvan rotaation turvin, miten välttämää loukkaantumisia, miten lyöt samalla kaiken peliin Celticin vieraana, mutta varmistat että kärkiyksilöt ovat freeseinä vain pari päivään myöhemmin isossa Bundesliiga-pelissä (Sané/olise vaihtoon tunnin kohdalla ja tästä syystä Pavlovic varmasti sai huilin, koska ei ole vielä sen loppuksyksyn loukkaantumisen jäljiltä 100%:ssa kunnossa tai että voisi pelata näin monta kovaa peliä alusta loppuun saaka näin lyhyessä ajassa).

Totta kai tässä rotaatiossa ja ylenpalttisessa kierrätämisessä on ne riskinsä, kuten nähtiin. Pelin rytmi voi hajota, kontrolli voi livetä käsistä jne. Mutta ymmärrän mihin Kompany sillä varmasti pyrki ja miksi näin nyt tehtiin, jonka takia näitä tiettyjä valintoja ei pitäisi tuomita liian jyrkästi lukea kuin piru Raamattua, esim. että "miksi Goretzka aloitti, eikä Pavlovic" jne. Kaikkein tärkeintä tässä kovassa otteluruuhkassa ja kauden määrittävässä vaiheessa, jota nyt eletään, on se että nämä pelit voitetaan, joukkue hitsautuu siinä ohessa paremmin ja paremmin yhteen, vältetään uudet loukkaantumiset jne.

Ainoastaan näillä on väliä, ja jos Kompany kokee pääsevänsä näihin tavoitteisiin ja selvittämällä tämän kevään ekan esteen nyt isohkon rotaation turvin, niin ei häntä voi liiakseltaan moittia. Kompanyn ajatusten on myös pakko olla tulevaisuudessa hieman ja pohtia sitä isompaa kuvaa, että mitä Celtic-pelin jälkeen. Noh, Leverkusen, uudestaan Celtic ja sitten heti Frankfurt. Ei tuota ruuhkaa voida vetää pelkillä samoilla avainmiehillä alusta loppuun saakka. Heynckesin kanssa törmättiin muuten ihan samoihin haasteisiin tuolloin 2017/18 kaudella, kun oli haasteita yheensovittaa sopiva rotaation määrä, voitokkaat tulokset ja säilyttää samalla korkealaatuinen ja hyvin kontrolloitu pelintaso.

Ei siihen Celtic-peliin täysin tyytyväinen voi olla, mutta koska nyt eletään tätä kauden ratkaisevaa vaihetta ja vain voitot merkitsevät, niin en myöskään arvostelisi sitä Celtic-matsin suoritusta liian ankarasti, tai tulkitsisi sitä niin, että se oli joku Bayernin pelitavallinen "lopputuote", jolla tavalla Bayernin voisi olettaa pelaavan joka pelissä. Enemmänkin ensimmäinen askel tässä kevään ratkaisevassa vaiheessa, johon on nyt astuttu, ja jossa pelattiin sekä reagoitiin tämän vallitsevan tilanteen vaatimalla tasolla ja tavalla. Rehellisyyden nimissä, tämä Celtic-pelin tulos ja se pelin kontrollointi ekan tunnin verran jopa yllätti positiivisesti, ottaen huomioon Bayernin avauskokoonpanon tässä pelissä.

Neuer, Laimer, Dier, Guerreiro, Goretzka, Sané (vaikka osa on ihan kelpo syvyyspelaajia) eivät vain ole Bayernissa avauskokoonpanon materiaalia tällaisissa peleissä, jossa ehkä näkyy todella pahasti nuo Bayernin rosterin kasausongelmat, jotka tässä vuosia ovat jatkuneet ja mihin tilaan tuo kokoonpano on päässyt repsahtamaan. Okei, oli siellä loukkaantumisiakin (Davies) ja huiluvuorossa (Pavlovic) olevia pelaajia, joten muutama noista kavereista ei olisi normitilanteessa ollut avauksessa, mutta joka tapauksessa

Bayernilla on tällä hetkellä Kompanyn alaisuudessa menossa muuten Bundesliiga-historian viidenneksi paras kauden aloitus 21.kierroksen jälkeen:

1. Bayern 2013/14 ,,,,-,,,,,,,,,,,, 59 pist., 19-2-0, maaliero 57-9= +48
2. Bayern 2015/16 ,,,,-,,,,,,,,,,,, 56 pist., 18-2-1, maaliero 53-10= +43
3. Leverkusen 2023/24 ,,,,-,,,, 55 pist., 17-4-0, maaliero 55-14= +41
4. Bayern 2012/13 ,,,,-,,,,,,,,,,,, 54 pist., 17-3-1, maaliero 55-7= +48
*5. Bayern 2024/25 ,,,,-,,,,,,,, 54 pist., 17-3-1, maaliero 65-19= +46
6. Bayern 2005/06 ,,,,-,,,,,,,,,,,, 54 pist., 17-3-1, maaliero 41-14= +27

****

Tänään sitten iso peli Leverkusenia vastaan, jossa tullaan todennäköisesti ratkaisemaan kohtalaisen paljon kevään mestaruustaistoa ajatellen. Nykyinen ero on siis sen 8.p verran. Jos Bayern voittaa huomenna, niin kaula revähtää kyllä niin suureksi (11.p), että vaikea nähdä enää Bayernin puppeloivan sitä kevään aikana. Yhtä lailla, jos Leverkusen voittaa, niin ero supistuu sen verran pieneksi (5.p) vielä, että taisto mestaruudesta jäisi vielä kohtuu avoinaiseksi. Tasapeli sitten jossain siinä välimaastossa. 8.p on toki tuntuva tai "varmahko" ero, mutta ei kuitenkaan mitenkään 'pomminvarma', että tuokaan ero Bayernille täydellä varmuudella mestaruuteen riittäisi (Bayernillakin on keväällä vielä kovia pelejä jäljellä: Frankfurt, Stuttgart, Leipzig, Dortmund...)

Bayern ei ole vielä voittanut Alonson Leverkusenia kertaakaan, vaan keskinäinen rekordi on 2 tasuria ja 3 tappiota. Tänään on todennäköisesti se Bayernin viimeinen sauma yrittää napata se voitto Alonsosta Leverkusenin peräsimessä, mikäli Alonso kauden jälkeen nostaa kytkintä esim. Realiin. Tai mikäli Bayern ei (jos siis etenee Celticiä vastaan jatkoon) seuraavalla UCL-kierroksella saa arvonnassa Leverkusenia vastaan (vastus on joko Leverkusen tai Atlético). Kauden kaksi aiempaa kohtaamista (1-1 tasuri, 0-1 tappio) ovat olleet jossain määrin samanmoisia pelejä: Bayern on määrännyt komennon ja kontrolloinut peliä enemmän, ja Leverkusen on lähtenyt puolustusvoittoisella tyylillä puolustamaan matalalla ja kyttäämään vastaiskuja. Voitto tänään olisi tärkeä jo ihan siinäkin mielessä, että Leverkusenista on viimeisen parin vuoden aikana Alonson johdolla tullut kyllä sellainen niin ikävä piikki lihassa, joka olisi nyt todella kiva ja tyydyttävää voittaa, ettei se rekordi jää ihan noin huonoksi ja ihan jo senkin takia, että pakko se Alonso on nyt vähintään kerran voitettava.

Jännä nähdä onko tämä konservatiivisempi ja pragmaattisempi tapa edelleen se Alonson valinta huomiseksi, koska tällä kertaa se nihkeä tasuri ei riitä mestaruustaiston kannalta, vaan Leverkusenin on mieluummin jopa voitettava. Tästä syystä voisi olettaa, että Leverkusen pyrkii noihin kahteen aiempaan kohtaamiseen verrattuna, olemaan nyt vähän aktiivisempi, aggressiivisempi ja yrittäen ottaa peliä enemmän haltuunsa. Sen sijaan, että vain puolustaisi kompaktisti matalassa blokissa ja kyttäisi nopeita kääntöjä. Tuossa joulukuisessa DFB-Pokalin pelissä Alonso juoksutti kentälle kohtuu "kunnianhimoisen" 4-5-1 formaatin, jossa Wirtz oli ainoa hyökkääjä (/tai hyökkäävä pelaaja) ja kentällä oli 6 pakkia ja 3 keskikenttää. Tämä tokkopa on se huomisen lähestymistapa.

Bayernin loukkaantumistilanne on myös ensimmäistä kertaa hyvä pitkiin aikoihin. Käytännössä Peretz on tällä hetkellä ainoa kuka on sivussa. Palhinha on toipunut flunssastaan ja oli treeneissä mukana jo, mutta ei matkusta kuitenkaan vielä huomiseksi joukkueen mukana Leverkuseniin, vaan jää Müncheniin hiomaan kuntoaan ensi viikon Celtic-peliin. Davies oli myös ollut tänään ekaa kertaa joukkueharjoituksissa loukkaantumisensa jälkeen, joten paluu lähenee myös Daviesilla. Davies on kuitenkin vielä jonkun aikaa sivussa ja tod.näköisesti se ensi viikon Celtic-peli tulee ainakin vielä liian ajoissa.

Mitä tulee noihin Hoenessin ja muiden Bayern-johdon kommentteihin koskien Wirtzin kosiskelua, niin jotenkin en usko, että kyse olisi sattumasta. Sen verran hyvin nämä julkiset nuoleskelut ajoitettiin juuri tähän n. viikko enne tätä isoa Leverkusen-ottelua, että kyse voisi olla vain puhtaasti sattumasta. Varsinkaan, kun se ei ollut pelkkä Hoeness tällä kertaa, vaan myös Dreesen, Hainer ja Eberlkin kommentoivat julkisesti Ulin jälkeen Wirtziä ja totesivat miten huikea pelaaja hän on ja kaikkea. Ja ottaen myös huomioon, miten Bayernissa on pitkälti isona linjavetona se, että muiden joukkueiden pelaajia ei kommentoida. Eiköhän tämä nyt ollut jotain "psykologisia pelejä" ja horjuttamisyrityksiä Leverkusenin suuntaan sekä yritys aiheuttaa jotain hämminkiä Leverkusenin sisällä ennen näin isoa otatusta.

****

Tässä alla Philipp Lahmin pitkä haastattelu, jossa Lahm mm. väläyttelee mahdollisuutta joskus tulevaisuudessa palata Bayernin seurajohtoon. Tällä hetkellähän Lahm toimii Stuttgartissa toista kauttaan 'seurajohdon neuvontajana' (advisor of management). Lahm toteaa miten on tässä nykyisessä roolissaan päässyt tutustumaan nyt myös seurajohtamiseen ja kaikkeen siihen liittyvään, joka voisi valmistaa häntä tulevaisuudessa tuota Bayern-pestiä varten. Se, että palaisiko Lahm joskus tulevaisuudessa sitten enemmän urheilujohdollisiin tehtäviin, vaiko sitten enemmän liiketoiminnalliselle puolelle (eli toimitusjohtajaksi/hallituksen pj:ksi), on vielä vähän hämärän peitossa. Itse ole tässä viime vuosien saatossa ehkä tulkinnut, että taipumus olisi nähdä Lahm enemmänkin KHR:n pitkäaikaisena manttelinperijänä siinä toimitusjohtajan paikalla.

Itse ehkä kaipaisin Lahmilta kuitenkin vähän muitakin näyttöjä ennen Bayerniin paluutaan, kuin vain "työelämään tutustumista Stuttgartian seurajohdon assistenttina". Bayernhan vastikään tuossa viime vuoden lopulla solmi Dreesenin kanssa jatkot toimitusjohtajan/hallituksen pj:n pestistä kesään 2027 saakka. Jos tuota kesää ajateltaisiin sellaisen viestikapulan ojentamishetkenä Lahmille, niin näkisin kaikista parhaimpana, mikäli Lahm nyt tulevansa kesänä 2025 pääsisi siirtymään itse ihan konkreettisesti toimitusjohtajaksi (tai johonkin muuhun merkittävään johtopositioon) esimerkiksi johonkin Bundesliigaseuraan, jossa pääsisi seuraavan parin vuoden aikana kerryttämään ihan konreettista "hands-on" kokemusta noista hommista, jonka jälkeen - jos hoitaisi työnsä siinä hyvin - se siirtyminen Bayerniin merkittävään johtopositioon voisi olla ihan mahdollinen.

Tämä käytännön kokemus jostain toimitusjohtajan virasta olisi arvokasta Lahmille mielestäni siinä mielessä, koska ei jotain käytännön tason ymmärrystä voi oikein kerryttää parhaalla mahdollisella tavalla, jos ei itse pääse siinä toimessa toimimaan. Se, että on pari vuotta siinä taustalla opetellut ja tutustunut työelämään ei tarkoita mitään itsestäänselvyyttä, että olisi sitten lopulta valmis hyppäämään itse niihin saappaisiin johtamaan ja kantamaan vastuuta.

Tästä Bayernilla on ihan paraatiesimerkki ihan lähimenneisyydestä juuri Olli Kahnin kanssa pieleen menneestä toimitusjohtaja-kokeilusta. Ennen kuin Kahn kesällä 2021 toimarin rooliin astui, niin häntähän ajettiin sisään hallituksen jäsenen 1,5 vuoden verran, jonka ajateltiin sitten valmistavan hänet tuota toimitusjohtajan paikkaa varten (voi ottaa siinä oppia KHR:ltä ja katsoa, mitä työ käytännössä on yms. yms.), mutta todellisuus olikin jotain ihan muuta. Hommat menivät aika täydellisesti perseelleen. Kahninhan piti jo aikanaan ottaa vetovastuu tuolloin kesällä 2020, eli likipitäen ihan kylmiltään vain puolen vuoden sisäänajon jälkeen (ilman mitään kokemusta noin suuren organisaation oikeasta johtamisesta itse, ilman näyttöjä tuloksellisesta liiketoiminnan johtamisesta, ilman alaan sopivaa koulutusta yms.), mutta sitten iskikin korona ja Rummenigge päätti (luojan kiitos) jäädä ohjaamaan paattia selvemmille vesille vielä vuodeksi.

Eli ei se mikään automaatio ole, että jos on toiminut jossain hallituksen jäsenen roolissa tai hähmäisessä neuvonantajan pestissä kulisseissa opettelemassa sitä tulevaa työnkuvaansa, että sitten kun itse pääsee virallisesti siihen pestiin, niin että se olisi jättimenestys tai että tämä kysein en henkilö handlaisi sen työn. Tämän takia itse puolesta puhuisin Lahmin käytännön kokemuksen puolesta toimitusjohtajan/talousjohtajan yms. merkittävän johtajaposition roolista, plus myös hyviä näyttöjä tästä roolista. Edes parin vuoden (2, 3, 4 vuotta) verran.

Eli, jos olisin Lahm, niin lähtisin ehkä tulevana kesänä tavoittelemaan jotain tällaista vastuuroolia jostain Bundesliiga-seurasta, jos Stuttgart sitä ei ole valmis tarjoamaan, jossa pääsisi tätä "hands-on" kokemusta kerryttämään. Ja, jos siinä roolissa seuraavan parin vuoden aikana onnistuisi, niin ei muuta kuin tervetuloa Bayerniin. Mutta nämä pystymettää-kokeilut, että otetaan seurajohtoon joku ex-seuralegenda liki suoraan heti pelikentiltä eläköitymisen jälkeen, ilman mitään työkokemusta ja koulutusta, on kyllä liian riskialtis valinta Bayernin kaliiberin seuralle, jolla ei ole mitään syytä ottaa noin suurta riskiä näissä rekryissä, kun noihin vastuupositioihin on Bayernin kokoluokan seurassa varmasti tunkua ihan alan parhaista ammattilaisistakin.

Mutta kannataa lukea tämä Lahmin pitkä haastattelu. Ihan hyviä juttuja mm. tästä tulevaisuudestaan Bayern-johdossa, menneiden muistelua uran lopettamisesta ja Barcan tarjouksesta 2008, Neuerista, Müllerista, Kimmichistä yms.

Posten beim FC Bayern? Lahm kann sich das durchaus vorstellen

125 Jahre FC Bayern: In der AZ blickt Philipp Lahm exklusiv auf seinen emotionalen Abschied vom Rekordmeister zurück und spricht über eine zukünftige Vereinsspitze zusammen mit Thomas Müller und Bastian Schweinsteiger.

www.abendzeitung-muenchen.de

 

[Proffa_20]

Nyt hieman makusteltuani tuota Musialan jatko, niin ymmärrä kyllä, että se on jättänyt monelle myös hieman happaman maun. Jatkosopimus oli tottakai isossa kuvassa hieno juttu, mutta samalla tuo ulososto-klausuuli ja eritoten nuo sopimuksen ehdot vähän vesittävät tätä iloa. Jotenkin tuo diili vain haiskahtaa siltä, että Musialan tavoite ei ole pelata koko uraansa Bayernissa, vaan se teiden erkaneminen voi ihan aidosti olla mahdollinen 2-4.v päästä. Todellisuus on kuitenkin toki, että Bayern ei tule menettämään Musialaa ilmaiseksi ja saa nähdä onko näillä Musialan sopimuksen ehdoilla vaikutuksia siihen, kuinka kovaa Bayern tulee tulevaisuudessa yrittämään tutoa Wirtzin hankintaa. Ongelmaksi voi toki muodostua se, että nyt kun Musialalle on tarjottu nuo ehdot mitkä on (jättipalkka ja ulososto-klausuuli), niin suostuisiko Wirtz yhtään sen vähempään, ja pyytäisikö hänkin jopa ulososto-klausuulia?

2028 kesään saakka mennessä - kun tuo iso €175M ulososto-klausuulin on vielä viimeistä kesää voimassa, ennen kuin se pienenee siihen €100M suuruiseksi -, Bayern joko tekee hyvän €175M diilin jokun muun seuran kanssa, joka päättää aktivoida tuon Musialan klausuulin ja hän lähtee pois. Tai sitten Bayern pitää Musialan vielä yhden vuoden verran, jonka jälkeen hän lähtee kesällä 2029 €100M alehinnalla pois, ellei Bayern onnistu solmimaan Musialan kanssa uutta jatko, ilman ulososto-klausuulia. Ongelma tässä on mielestäni - jälleen - se, miten köykäisesti Bayern taipui näissä neuvotteluissa ja jäi alakynteen.

Tämä sopimus on aivan täydellinen jackpot Musialalle ja hänen leirilleen, siinä on aivan kaikki mitä he ikinä halusivatkaan ja pyysivät. Samalla, kun taas Bayern seurana ei ole tuntunut hyötyvän tai saavan sopimuksessa oikein mitään omia intressejää läpi. Tämä ei jälleenkään anna hyvää kuvaa Bayernin neuvotteluvoimasta ja -taidoista. Jos Musiala halusi tuon ulososto-klausuulin sopimukseensa, niin tällöin tuon palkan olisi yksinkertaisesti pitänyt olla maltillisempaa luokkaa tuosta nykyisestä €25-26M suurudesta ja paljon enemmän bonus-painotteinen.

Totta kai aina voi vedota siihen, että Bayern teki seurana neuvotteluissa kaiken voitavansa, eikä olisi voinut saada neuvotteluista itse yhtään enempää. Mutta kyllä jossain kohtaa on myös vedettävä se viiva ja asetettava rajat. Bayern ei voi seurana vain hyväksyä tyuosta noin vaan, _aivan kaikkia_ pelaajan ja hänen taustajoukkojensa vaatimuksia, ilman että seura itse saa neuvotteluissa mitään vastineeksi. Ja omasta mielestäni, juuri näin tapahtui tällä kertaa. Musiala on huippupelaaja ja merkittävä pelaaja ja henkilö Bayernilla markkinoinnillisestakin näkökulmasta katsottuna, mutta seuran on aina oltava yksittäistä pelaajaa suurempi. Vaikka kyseessä olisi miten poikkeusyksilö tahansa, jonka pitäminen on 'must' -tasoa. Huippupelaajat ansaitsevat huippupalkkaa, mutta sitten sen pitäisi yksinkertaisesti tulla ehdoilla, joihin myös Bayern saa sanansa ja omat intressinsä mukaan.

Toki Eberl/Freund/Dreesen triolla on annettava sen verta siimaa, koska tuntuu, että vieläkin vähän maksavat tuon katastrofaalisen Brazzo/Kahn aikakauden hintaa nyt näiden jatkosopimusneuvotteluiden, kesän rebuildin ja parhaiden mahdollisten olosuhteiden tarjoamisen valmentajalle muodossa. Jos Musialan kanssa ei nyt olisi saatu solmittua jatkoa, niin paine uutta seurajohtoa kohtaan olisi kasvanut ennestään ja se olisi lyönyt myös entistä rajumpaa painetta tuota joukkueen rebuildia ja potentiaalisiat Wirtzin "pakkohankintaa" ajatellen.

Totesin jo aiemmin talvella, miten tämä tuleva kevät (ja jatkosopimusneuvottelut) ja kesä (rebuild) on erittäin merkittävä ajanjako arvioidessa Eberln ja Freundin työnjälkeä ja kyvykkyyttä johtaa Bayernia. Nyt tulevana kesänä on yksinkertaisesti onnistuttava, ja isosti. Eberln ja Freundin on tuota heidän "A-gamensa" pöytään niin sanotusti. Tuota joukkueen katastrofaalista palkkarakennetta on yksinkertaisesti kyettävä nyt tulevana kesänä alentamaan (tarkoittaa siis sitä, että näistä muutamista ylipalkatuista pöhöistä on vain päästävä eroon), samalla kun sisään pystytään tuomaan laatu, joka sekä nostaa Bayernin avauksen tasoa (mm. uusi LW) että myös penkin laatua ja syvyyttä.

Toistaiseksi Eberln ja Freundin uudet hankinnat ja yritykset tuoda uutta tuoretta 'laatuverta' joukkueeseen (pl. Olise, Dier), ovat epäonnistuneet. Samalla tapaa, kuin epäonnistuttiin mielestäni viime kesänä myös niissä lähtijöissä (de ligt, Mazraoui), jossa luotiin itse itselle sellainen valheellinen kiireen tuntu, että "pitää" tuoda uusia kavereita sisään (joita ei lopulta loppukesästä tuotukaan), "joten meidän pitää nyt myydä - edes joitain - kavereita pois, vaikka sitten tökeröön alihintaan". Eli luotiin illuusio tarpeesta (pelaajien myyminen häthätää pois), jota ei lopulta edes sitten ollutkaan. Myös nuo viime kesän lähtijät - sen tulijapuolen ohella - hoidettiin mielestäni heikosti ja siinä oli se jopa se viime kesän suurin epäonnistuminen

100%:sen osumaprosentin vaatiminen ei ole tietenkään mahdollista ja totta kai loukkaantumiset (Itõ) ja muuta epäonniset sattumat näyttelevät myös roolia ja hankaloittavat suunnitelmia, mutta tulevana kesänä paras mahdollinen onnistuminen siirtomarkkinoilla on yksinkertaisesti aivan 'must' luokkaa. Niin uusien tulijoiden kuin lähtijöidenkin muodossa (joita pitäisi olla n. puolen tusinaa). Eritoten tuota hyökkäyksen tasoa (uusi LW avaukseen) ja muutamia muita posititoita on pystyttävä parantamaan tulevana kesänä (varakärki, toppari, syvyyttä hyökkäykseen ja eritoten laidalle, *mahd. laitapakkiosaston syvyyttä).

 

[Mikolammi]

Nyt hieman makusteltuani tuota Musialan jatko, niin ymmärrä kyllä, että se on jättänyt monelle myös hieman happaman maun. Jatkosopimus oli tottakai isossa kuvassa hieno juttu, mutta samalla tuo ulososto-klausuuli ja eritoten nuo sopimuksen ehdot vähän vesittävät tätä iloa. Jotenkin tuo diili vain haiskahtaa siltä, että Musialan tavoite ei ole pelata koko uraansa Bayernissa, vaan se teiden erkaneminen voi ihan aidosti olla mahdollinen 2-4.v päästä. Todellisuus on kuitenkin toki, että Bayern ei tule menettämään Musialaa ilmaiseksi ja saa nähdä onko näillä Musialan sopimuksen ehdoilla vaikutuksia siihen, kuinka kovaa Bayern tulee tulevaisuudessa yrittämään tutoa Wirtzin hankintaa. Ongelmaksi voi toki muodostua se, että nyt kun Musialalle on tarjottu nuo ehdot mitkä on (jättipalkka ja ulososto-klausuuli), niin suostuisiko Wirtz yhtään sen vähempään, ja pyytäisikö hänkin jopa ulososto-klausuulia?

2028 kesään saakka mennessä - kun tuo iso €175M ulososto-klausuulin on vielä viimeistä kesää voimassa, ennen kuin se pienenee siihen €100M suuruiseksi -, Bayern joko tekee hyvän €175M diilin jokun muun seuran kanssa, joka päättää aktivoida tuon Musialan klausuulin ja hän lähtee pois. Tai sitten Bayern pitää Musialan vielä yhden vuoden verran, jonka jälkeen hän lähtee kesällä 2029 €100M alehinnalla pois, ellei Bayern onnistu solmimaan Musialan kanssa uutta jatko, ilman ulososto-klausuulia. Ongelma tässä on mielestäni - jälleen - se, miten köykäisesti Bayern taipui näissä neuvotteluissa ja jäi alakynteen.

Tämä sopimus on aivan täydellinen jackpot Musialalle ja hänen leirilleen, siinä on aivan kaikki mitä he ikinä halusivatkaan ja pyysivät. Samalla, kun taas Bayern seurana ei ole tuntunut hyötyvän tai saavan sopimuksessa oikein mitään omia intressejää läpi. Tämä ei jälleenkään anna hyvää kuvaa Bayernin neuvotteluvoimasta ja -taidoista. Jos Musiala halusi tuon ulososto-klausuulin sopimukseensa, niin tällöin tuon palkan olisi yksinkertaisesti pitänyt olla maltillisempaa luokkaa tuosta nykyisestä €25-26M suurudesta ja paljon enemmän bonus-painotteinen.

Totta kai aina voi vedota siihen, että Bayern teki seurana neuvotteluissa kaiken voitavansa, eikä olisi voinut saada neuvotteluista itse yhtään enempää. Mutta kyllä jossain kohtaa on myös vedettävä se viiva ja asetettava rajat. Bayern ei voi seurana vain hyväksyä tyuosta noin vaan, _aivan kaikkia_ pelaajan ja hänen taustajoukkojensa vaatimuksia, ilman että seura itse saa neuvotteluissa mitään vastineeksi. Ja omasta mielestäni, juuri näin tapahtui tällä kertaa. Musiala on huippupelaaja ja merkittävä pelaaja ja henkilö Bayernilla markkinoinnillisestakin näkökulmasta katsottuna, mutta seuran on aina oltava yksittäistä pelaajaa suurempi. Vaikka kyseessä olisi miten poikkeusyksilö tahansa, jonka pitäminen on 'must' -tasoa. Huippupelaajat ansaitsevat huippupalkkaa, mutta sitten sen pitäisi yksinkertaisesti tulla ehdoilla, joihin myös Bayern saa sanansa ja omat intressinsä mukaan.

Toki Eberl/Freund/Dreesen triolla on annettava sen verta siimaa, koska tuntuu, että vieläkin vähän maksavat tuon katastrofaalisen Brazzo/Kahn aikakauden hintaa nyt näiden jatkosopimusneuvotteluiden, kesän rebuildin ja parhaiden mahdollisten olosuhteiden tarjoamisen valmentajalle muodossa. Jos Musialan kanssa ei nyt olisi saatu solmittua jatkoa, niin paine uutta seurajohtoa kohtaan olisi kasvanut ennestään ja se olisi lyönyt myös entistä rajumpaa painetta tuota joukkueen rebuildia ja potentiaalisiat Wirtzin "pakkohankintaa" ajatellen.

Totesin jo aiemmin talvella, miten tämä tuleva kevät (ja jatkosopimusneuvottelut) ja kesä (rebuild) on erittäin merkittävä ajanjako arvioidessa Eberln ja Freundin työnjälkeä ja kyvykkyyttä johtaa Bayernia. Nyt tulevana kesänä on yksinkertaisesti onnistuttava, ja isosti. Eberln ja Freundin on tuota heidän "A-gamensa" pöytään niin sanotusti. Tuota joukkueen katastrofaalista palkkarakennetta on yksinkertaisesti kyettävä nyt tulevana kesänä alentamaan (tarkoittaa siis sitä, että näistä muutamista ylipalkatuista pöhöistä on vain päästävä eroon), samalla kun sisään pystytään tuomaan laatu, joka sekä nostaa Bayernin avauksen tasoa (mm. uusi LW) että myös penkin laatua ja syvyyttä.

Toistaiseksi Eberln ja Freundin uudet hankinnat ja yritykset tuoda uutta tuoretta 'laatuverta' joukkueeseen (pl. Olise, Dier), ovat epäonnistuneet. Samalla tapaa, kuin epäonnistuttiin mielestäni viime kesänä myös niissä lähtijöissä (de ligt, Mazraoui), jossa luotiin itse itselle sellainen valheellinen kiireen tuntu, että "pitää" tuoda uusia kavereita sisään (joita ei lopulta loppukesästä tuotukaan), "joten meidän pitää nyt myydä - edes joitain - kavereita pois, vaikka sitten tökeröön alihintaan". Eli luotiin illuusio tarpeesta (pelaajien myyminen häthätää pois), jota ei lopulta edes sitten ollutkaan. Myös nuo viime kesän lähtijät - sen tulijapuolen ohella - hoidettiin mielestäni heikosti ja siinä oli se jopa se viime kesän suurin epäonnistuminen

100%:sen osumaprosentin vaatiminen ei ole tietenkään mahdollista ja totta kai loukkaantumiset (Itõ) ja muuta epäonniset sattumat näyttelevät myös roolia ja hankaloittavat suunnitelmia, mutta tulevana kesänä paras mahdollinen onnistuminen siirtomarkkinoilla on yksinkertaisesti aivan 'must' luokkaa. Niin uusien tulijoiden kuin lähtijöidenkin muodossa (joita pitäisi olla n. puolen tusinaa). Eritoten tuota hyökkäyksen tasoa (uusi LW avaukseen) ja muutamia muita posititoita on pystyttävä parantamaan tulevana kesänä (varakärki, toppari, syvyyttä hyökkäykseen ja eritoten laidalle, *mahd. laitapakkiosaston syvyyttä).

Kiitos @Proffa_20 näistä teksteistä, mitä kirjoitat tähän ketjuun. Oikein kattavia ja mielenkiintoista luettavaa!

 

[Proffa_20]

Leverkusen pelin purkua: omat ajatukseni Leverkusen-pelistä, Bayernin vaikeuksista tunnistaa prässiansoja, purkaa aggresiivista prässiä, rakentaa peliä sujvuasti sekä Kompanyn ongelmista ja kysymysmerkeistä taktisen kyvykkyyden suhteen, joka on nousemassa jonkinmoiseksi huolenaiheeksi.

Eipä tuosta lauantaisesta Leverkusen-pelistä voi ainoana postiivisena asiana ottaa mukaan kuin oikeastaan sen tuloksen ja sen, että tämä taisteltu tasuri todennäköisesti oli isoa asia Bayernille mestaruuskamppailun kannalta, koska piste-ero säilyi edelleen 8 pisteessä. Mikään ei toki ole vielä varmaa, mutta juuri sen takia - koska kummallakin on vielä vaikeita otteluita tiedossa - oli tämä piste-eron pitäminen samassa 8 pinnassa, iso asia. Bayernilla on vielä keväällä edessä mm. Frankfurt (K), Stuttgart (V), Dortmund (H) ja Leipzig (V). Kun taas Leverkusen pelaa vielä mm. Frankfurtia (V), Stuttgartia (V) ja Dortmundia (K) vastaan. Mitään ei ole vielä siis ratkaisu ja noiden otteluiden jälkeen tuon 8.p ero on saattanut kadota hyvinkin nopeasti.

Itse pelillinen suoritushan oli aivan järkyttävä ja käsittämätön. Alle kaiken arvostelun ja rimojen. Täytyy mennä todella kauas ainakin omalla Bayern-kannattajaurallani, että muistaisin nähneeni Bayernilta noin surkean suorituksen ja, että Bayern on noin hampaaton. Täysin kyvytön luomaan itse yhtään mitään ja täysi vastustajan 'helvetinkoneen' murskaama. Alonso ja Leverkusen purkivat Kompanyn ja Bayernin aivan totaalisesti kaikista aseista, taktisella, teknisellä ja henkisellä puolella. Traaginen suoritus, hyä tulos voisi olla hyvä summaus.

Taktisesti Alonso nöyryytti Kompanyn täydellisesti aivan kaikilla osa-alueilla, ja vaikka Kompany oli ollut kauden aiemmissa otteluissa Alonsoa hieman edellä, oli Alonso tällä kertaa valmistautuneempi kuin koskaan. Mielestäni tämä oli kaikkinensa Bayernille ihan 'pakkovoitto', jopa sellainen 'game-changer' tyyppinen - kauden ratkaisuottelu -, jossa oli sauma lyödä iso statement tämän Bayern-joukkueen tasosta ja luoda momentumia kevään pelejä kohti. Tässä pelissä oli kyse enemmänkin, kuin vain vähintään sen tasurin saavuttamisesta. Tasollinen paineesti, jonka Bayern reputti surkeasti.

Pitää mennä ehkä jonnekin alkukevääseen 2019, kun Bayern on viimeksi ollut yhtä avuton, hädissään ja henkitoreissa rimpuillut ylivertaista vastustajaa vastaan. Viittaan nyt siis Niko Kovacin Bayernin 'hall of shame' suoritukseen Mestarien liigan neljännesvälierässä Kloppin prime-Liverpoolia vastaan, kun Anfieldilta käytiin rimpuilemassa aivan säälittävän pyristelyn jälkeen kuin ihmeenkaupalla 0-0 tasuri. Tuolloinkin oltiin valittu ultra-puolustusvoittoinen lähestymistapa, mutta se puolustuspelin organisointi ja rakenne (eli pelin taktinen puoli) oli aivan käsittämättömän heikkoa. Vetäydyttiin käytännössä omiin epämuodostuneeseen ja aivan sikinsokin olleeseen häröpalloon ja täräyteltiin aina boxin läheisyyteen tulleita palloja hädissään hevon kuuseen.

Silloinkin toki tulos oli Bayernille suotuisa, kuten nytkin. Toki, nyt voi olla että tämä suoritus oli jollain tasolla jopa vieläkin surkeampi avuttomampi, kuin tuo Kovacin Bayernin peli Anfieldilla 2019. Tuolloin Bayern sai edes jokusen laukauksen aikaiseksi ja jopa laukauksen maalia kohti. Nyt Bayern jäi nollaan (0!) laukaukseen maalia kohti Bundesliiga-ottelussa vain toista kertaa tämän tilastoinnin historiassa (eli kaudesta 2004/05 saakka) ja ensimmäistä kertaa sitten toukokuun 2008 (vs. Wolfsburg), per Opta. Mutta kummassakin yhteydessä se pouolustuspelin organisointi on ollut ihan yhtä järkyttävää verkkokassi -mallia. Eli kyllä tämä Kompanyn Leverkusen-matsi ajoi omissa horror-rankingeissani jopa tuon Kovacin Anfield-alistuksen ohi. Klinsmannin ajoista on jo onneksi sen verran aikaa, että aika kultaa onneksi noita muistoja...

****

Olen itse puolustanut tällä kaudella moniakin heikkoja/tai heikohkoja esityksiä, jotka eivät ole ollet Bayernien standardien mukaisia. Niin voittoja, kuin jopa tasapelejä ja jopa joitain tappioitakin. Mutta tätä suoritusta ei voi puolustaa ja selittää millään tavalla. Lauantaina valmentaja ja pelaajat löivät pöytään ala-arvoisimman esitykset, mitä on mahdollista laittaa. Pois lukien Upamecano, Min-jae, Neuer ja muutama muut hyvin harva, käytännössä kaikkien muiden pitää nyt syvästi reflektoida ja pohtia tuota suoritusta, jonka he löivät kentällä kehiin ja joka ikisen näistä pitäisi olla täysin häpeissään.

Bayernissa valmentajalle on olemassa tietyt standardit ja vaatimustaso pelin suhteen. Ja se, että valmentajana - Bayern Münchenissa - tulet otteluun ilman mitään oikeaa pelisuunnitelmaa, muuta kuin vain alistua aivan täydellisesti ja hyväksyä 90 min vyörytyksen kärsimisen, on aivan täysin hyväksymätöntä. Se pelillinen taso, mitä n. 3/4 osa Bayern-joukkueesta (+ valmennus) löi Leverkusenia vastaan pöytään on täysin hyväksymätöntä ja vastenmielistä. Tällainen taso ei ole riittävää, ei ollenkaan riittävää missään muodossa.

Tämän pelin ja tällaisen suorituksen jälkeen ei ole mitään syytä juhlia tai pullistella hauksia. Ota tämä tulos mukaan, poistu vähin äänin takavasemmalle ja eteenpäin. Totta kai, koska tulos oli nyt suotuisa, niin jokaisen Bayern-pelaajan tai valmennuksen on vähän helpompi tulla tällaisen suorituksen jälkeen median eteen jopa rinta rottingilla ja rintakarvat muhkeina kertomaan, että meni juuri kuten suunniteltiin ja miten oli "defensive masterclass". Mutta totuus on, että jos yksikin niistä Leverkusen ylärimakudeista tai muutamista aivan uskomattomista tuhannen taalan missatuista paikoista olisi painunut maaiin ja tulos olisi ollut tappiollinen, jopa ultra-karu (kaikki edellytykset oli olemassa todella rumaan 4/3-0 murskaukseen), niin olisi todennäköisesti ollut vähän eri ääni kellossa.

Kyse ei ole edes siitä, että olisin niinkään pettynyt siihen, että Kompany päätti turvautua nyt - tällaisessa paikassa, jossa Bayernilla tavallaan "riitti" se tasuri tuloksena - enemmän pragmaattisempaan ja konservatiisempaan mid-blokkiin. Tässä mielessä Kompany osoitti pelitavan puolesta hyvää pragmaattista sopeutuvuutta ensimmäistä kertaa kauden aikana. Ja oli jopa hyvä, että tämä Bayern joukkue osoitti, että se kykenee "kärsimään" noinkin pitkiä aikoja ja ottamaan vastaan, parhaimmillaan tässäkin pelissä ihan ok/kelvollisella tasolla. Toki lähtökohdat ja olosuhteet on myös hyvä huomioida, jotka antavat pientä siimaa Kompanylle: Leverkusen oli saanut valmistautua tätä ottelua varten koko viikon, Bayern oli taas pelannut haastavan pelin keskiviikkona Skotlannissa, rasitusero, matkustelut, Bayernilla vain yhden päivän valmistautuminen otteluun, Leverkusenin kotipeli, ottelu oli enemmän Leverkusenille 'must' voitto mestaruuskamppailun kannalta, kun taas Bayernille "riitti" tasuri sen iste-eron pitämiseen 8.pinnassa jne.

Mutta siitäkin huolimatta, ihan yhtä lailla menneinä huippuvuosina, Jupp, Pep, Flick, van Gaal ihan sama kuka tahansa. Niin siellä on ollut tismalleen samanlaisia tilanteita ja otteluita, kun ne olosuhteet ovat olleet hyvinkin epäedullisia, jopa koviakin vastustajia vastaan. On ollut rasitus-, matkustuseroja, eroja valmistautumisajassa jne. vastustajan hyväksi. Mutta siitäkin huolimatta, ei koskaan noiden valmentajien alaisuudessa (Jupp, Pep, Flick) tuotettu tällaista, näin surkeaa suoritusta taktisesti, missään olosuhteissa. Ihan sama miten vaikeita ja epäedullisia ne olivatkaan. Siksi nämä "epäedullisiin olosuhteisiin" liittyvät selitykset eivät tästä syystä nyt päde, eivätkä pelasta Kompanya siltä kriikiltä tai, että hän voisi pelkästään niiden selitysten taakse piiloutua, miksi suoritus juuri nyt oli näin ala-arvoinen.

Kyse on pikemminkin siitä, että se puolustuspelillinen (tai oikeastaan koko muukin pelillinen organisointi...) oli aivan ala-arvoisen heikko ja haavoittuvaista. Ei tämä ollut mikään prime-Mourinho tai -Simeone tyyppinen suoritus - eli taktinen 'defensive masterclass' - jossa vastustaja puolustetaan itse tylysti pois maalipaikoilta ja itse ollaan uhkaavia vastaiskuhetkissä. Ei, vaan Leverkusenhan mursi tuon Bayernin heikosti organisoidun pakan aivan liian helposti ja ties kuinka monta kertaa. Eikä Bayernista ollut mitään - siis yhtään mitään - uhkaa ylöspäin mennessä. Toki kyse ei ollut pelkästä pelitaktisesta heikkoudesta, vaan tämä peli oli myös tekniseltä toteutukseltaan aivan ala-arvoisen heikko. Harhasyöttöjä, puppelointia ja neuvottomuutta pallon kanssa, hätäisiä ratkaisuja, jopa liukastelua...

On eri asia valmistautua peliin jollain tietyllä lähestymistavalla (esim. defensiivinen bussittaminen), kuin että sitten taktisesti valmentaa sitä laadukkaasti. Nyt idea oli pelata/lähestyä ottelua tietyllä tapaa, mutta siinä ei onnistuttu alkuunkaan konkreettisesti. Halua oli siis adaptoitua, mutta taitoa ei. Se olisikin ollut ihan ok (tai oikeastaan jopa suorastaan ihailtava osoitus Kompanyn taktisesta kyvykkyydestä ja moniulotteisuudesta), jos tämä suoritus olisi puolustuspelin osalta ollut jotain sellaista "prime-Mourinho/Simeone" -tyyppiluokkaa, kun vastustaja tylsytetään täysin.

Mutta nyt se suoritus ja tämän matalan blokin/mid-blokin organisointi oli niin surkeaa ja hajanaista (ihan samanlainen oksettava ja neuvoton häröpallo-suoritus, kuin Kovacin johdolla Anfieldilla 2019), että kyllä tämä laittaa tietyssä mielessä jonkimoisen kysymysmerkin sen Kompanyn pelitaktisen osaamisen ylle, valitettavasti. Eihän Kompany osannut organisoida siitä pitävää ja vahvan rakenteellista millään muotoa. Ja kun Pasi Rautiaista siteeraten: "tää ei ollu vaan tää yks kerta". Tietysti voit pelata puolustusvoittoisesti, kuten Leverkusen teki siinä alkusyksyn pelissä, mutta se ero on siin, miten Bayern epäonnistui puolustamaan Leverkusen pois, versus miten Leverkusen juuri onnistui tylsyttämänä Bayernin ihan hyvin. Silloin siinä alkusyksyn 1-1 tasurissa, sitä Gnabryn kakkosjakson tuplarimaa lukuunottamatta, ei Bayernilla ollut ainuttakaan muuta huippuluokan maalipaikka. Se Pavlovicin maalikin oli huikea kaukolaukausosuma. Leverkusen osui nyt kaksi kertaa rimaa, Tellan paikka kulman jälkeen ja toinen lisäajalla, Wirtzin avosauma ihan siinä lopussa jne.

Jos aiot pelata tällaisella puolustusvoittoiselal systeemillä, niin Bayernin pitää tulla paljon kiinteämmäksi ja solidimmaksi puolustuspelillisesti. Vastustajanei voi antaa murtautua noin usein muodon läpi, vaan vastustaja pitää pakottaa pyörimään oman muodon ulkopuolella, ilman että he pääsevtä joka toisella hyökkäyksellä rangaistusboxiin sisään. Ja toiseksi, Bayernin pitää tulla vaarallisemmaksi hyökkäyssuuntaan ja nopeissa vastaiskuissa. Muutama täsmällinen harppuunaisku pelissä, kuten Leverkusen teki siinä syyskauden kohtaamisessa Allianzilla.

Bayern todisti nyt toki, että se kykenee "kärsimään" pelissä pitkiäkin jaksoja ja tämä on tärkeää. Mutta, jotta Bayern pystyy tulevaisuudessa pelaamaan tällaisen samanlaisen suorituksen laadukkaasti, sen täytyy hioa vielä aika monia juttuja. Se, että Neuer pelin jälkeen ihan avoimesti myönsi, että joukkue on viime aikoina harjoitellut ihan ahkeraankin tuota boxi-puolustamista sekä kompaktipaa matalaa-blokkia, ja plus, että Bayern on myös jatkossakin valmis pelaamaan tällaisia nyt nähdyn kaltaisia pelisuorituksia, oli ihan positiivista Mutta paljon treeniä se vaatii.

****

En ole vieläkään povaamassa tai haluamassa Kompanylle kuitenkaan potkuja. Syitä tähän on monia, miksi Kompanyn potkut (ainakaan vielä) eivät ole ajankohtaiset. Ensinäkin se saisi Bayernin näyttämään ihan naurettavalta ja nakertaisi rajulla tavalla seuran uskottavuutta, jos _jälleen_ Bayern päätyisi antamaan yhdet valmentajapotkut, eritoten nyt Nagelsmannin ja Tuchelin jälkeen hätäisten potkujen sisään vain parin vuoden sisällä. Jo nuo Tuchelin potkut viime kevään nakersivat Bayernin houkuttelevuutta ja uskottavuutta niin paljon, että siitä valmentajarekrystä tuli hikinen homma. Mitä, jos Kompany nyt laitettaisiin luiskaan vain puolen vuoden valmentamisen jälkeen ja kun on kuitenkin saanut tuloksia (2,32 P/O) aikaan ihan kiitettävästi, vaikka isoissa peleissä onkin vielä tökkinyt taktisesti?

Ja minkä kuvan Kompanyn potkut myös antaisivat, niin sisäisesti kuin ulkoisesti? Ulkoisesti ihan kammottavan ja että Bayern on tuollainen "heittoistuin" -seura valmentajalle ja sisäisesti myös todella huolestuttavan kuvan, etenkin kun nyt on juuri onnistuttu - isosti Kompanyn johdolla - vakuuttamaan kaksi nuorta tulevaisuuden keulahahmoa jatkosopimuksista (Musiala, Davies). Nyt heti näiden jatkojen jälkeen - kun kummatkin kriittiset ydinpelaajat ovat itse sitoutuneet tähän Kompanyn projektiin - potkujen antaminen Kompanylle lähettäisi täysin väärän viestin. Potkut nyt olisivat liian ennenaikaiset ja epäviisaat, monestakin vinkkelistä katsottuna.

Ja, jos Kompany nyt laitettaisiin luiskaan, niin aina pitää pohtia, että mikä on se varavaihtoehto? Onko markkinoilla todella nyt joku parempi A-luokan valmentaja, joka pystyisi luotsaamaan Bayernia paremmin (< 2,32 P/O) ja saamaan parempia tuloksia aikaan? Ketään pätevää välikaikaiskoutsia tai jotain pidempiaikaisempaa vaihtoehtoa kesällä? Flick on Barcelonassa, Nagelsmann Saksassa, Alonso menee varmaan Real Madridiin (voi ehkä sen jälkeen sitten joskus 5-10.v päästä ehkä tulla Bayerniin)...kaikista kamalin virhe nyt olisi antaa Kompanylle potkut ja päättää tämä hänen - isossa kuvassa ihan lupaavasti alkanut - prosessina tähän, jotta sisään voidaan tuoda joku kammottava Roger Schmidt tai Erik ten Hag (markkinoilla ei nyt oikeasti ole ketään parempaa).

Ei tämä meno tälläkään hetkellä Kompanyn alaisuudessa pelkkää sunnuntai-piknikkiä ole ja on Kompanyn vastuulla - valmentajana - yrittää korjata tai parhaansa mukaan paikata nuo puutteet. Ehkäpä realistinen skenaario kevääksi voisi olla joku samanlainen kehityskaari, mitä nähtiin Nagelsmannin ekalla kaudella: kevätkaudella isohkoja pelillisiä vaikeuksia, Bundesliigan voitto, nolohko putoainen UCL:ssä jossain puolivälierssä, valmennuksen elämän lanka lyhenee täten, mutta saa uuden mahdollisuuden ensi syksystä alkaen, jolloin pitää toimittaa. Sitten tarkastellaan joskus 2025/26 vuoden vaihteessa joulutauolla Kompanyn asemaa ja miten tuo syksy 2025 on mennyt.

Kompany kuitenkin sentään tällä hetkellä tuottaa tuloksia, vaikka peli ei kaikilta osin ole vakuuttavaa. Versus viime kaudella, jolloin peli - etenkin keväällä - oli kehnoa ja myös tulokset olivat surkeita. Leverkusen operoi tällä hetkellä yksinkertaisesti eri levelillä, kuin Bayern (kuten Didi Hamann totesi pelin jälkeen), mutta se johtuu siitä koska heidän rebuild-projektinsa on kehityksen suhteen paljon pidemmällä kuin Bayernin.

Käydäänpä vilkaisemassa Leverkusenin tuloksia Alonson ekalta kaudelta 2022/23, kun hän oli juuri hypännyt puikkoihin. Eli ennen kuin Leverkusen toi sisään mm. Xhakan, Grimaldon, Bonifacen kaltaisia avainpelaajia ja ennen kuin nuo silloiset nuoret lupaukset (Frimpong, Palacios, Hincapie, Tapsoba, Wirtz etc.) olivat kehittyneet tälle nykyiselle laatutasolleen. Ennen kuin Leverkusen oli myös onnistunut 'offloadaamaan' rosteristaan muutaman haluamansa "riippakiven" (Bakker, Sinkgraven, Fosu-Mensah, Amiri, Paulinho, Demirbay etc.). Ja ennen kuin Leverkusenista muovatui Alonson johdolla nyt pitkäjänteisen työn kautta tällainen koherentti, laadukkaasti roolitettu, huippuunsa viritetty ja öljytty koneisto. Leverkusen hävisi tuolloin Frankfurtille 5-1, Portolle 3-0, Mainzille ja Monacolle 3-2, 1-0 Augsburgille, 3-0 Bochumille etc. Kompany on nyt oman prosessinsa suhteen about samassa vaiheessa, kuin Alonso tuolloin Leverkusenin kanss ja Bayernilla on tällä hetkellä yksi tappio vuonna 2025 ja ovat 8.p liigajohdossa.

Mutta yksinkertaisesti liian monta kertaa tällä kaudella Kompany on näissä isoissa peleissä taiteltu vastustajan povitaskun pohjalle taktisella puolella, että kyllä se nostattaa jotain tummia pilviä, että onko Kompanylla tässä mielessä sittenkään - vielä - eväitä operoida Bayern-kaliiberin joukkueessa maailman kovimpia taktikkoja ja valmentajia vastaan. Nyt tällä kertaa käkättimeen tuli toki se kaikista rumin nöyryytys taktisella puolella. Toki, kuten mainittua niin ei tästä esityksestä pelkästään Kompany & Co.ta voi syyttää, kyllä pelaajien pitää (muutamaa yksilöä lukuunottamatta) olla ihan yhtä häpeissään ja katsoa peilin.

****

Mutta kyse ei myöskään ehkä sittenkään ollut edes niinkään siitä, että Kompany olisi alunperin valinnut noin defensiivisen lähestymistavan, vaan koska hänen yksinkertaisesti oli aivan pakko. Ihan kuten oli myös pakko pelin aikana muuttaa sitä entistä puolustavampaan muotoon, koska Leverkusen vain oli niin suvereeni, että se pakotti Bayernin omaan boxiinsa. Bayern ei saanut pelistä missään vaiheessa mitään kontrollia, pelissä ei ollut rakennetta, ei ulospääsyä Leverkusenin armottoman korkean prässin alta. Tämä ei ollut taktinen puolustuspelin huippusuoritus. Tämä ottelu oli näytös siitä, kun toinen joukkue tukehdutetaan 90 minuuttia putkeen kentällä, ilman mahdollisuutta hengittää ja toivoen vain loppuvihellystä sekä selviytymistä. Ero on siinä, että mm. ensimmäiset 60-70 min, Bayern ei itse kovin vapaaehtoisesti parkkeerannut bussia, vaan Bayern pakotettiin painettiin väkisin omaan boxiin ja sen läheisyyteen puolustamaan. Bayern ei yrittänyt parkkeerata bussia, muuta vaihtoehtoa ei vain ollut tämän Alonson mestarillisen suorituksen alla.

Muun muassa ekalla jaksollahan Bayern yritti jopa pyristellä vastaan ja pallonhallintakin oli niukasti Bayernilla, mutta Bayern ei vain saanut yhtään - siis yhtään - mitään aikaan. Ei siksi, että se ei olisi halunnut, vaan siksi, koska se ei yksinkertaisesti kyennyt. Sinne noin tunnin kohdalle saakka Bayern itse asiassa jollain tasolla jopa yritti mätsätä Leverkusenin peliä, ottaa pelistä kontrollia, olla offensiivisempiuhka, mutta ei vain kyennyt. Sitten lopulta siinä jossain (about) reilun tunnin kohdalla Kompany teki ehkä sen tietoisen päätöksen, että "okei, vastustaja on tänään täysin ylivertainen ja suvereeni, emme saa mitään aikaan, parempi yrittää nyt rimpuilla tämä vika 20-30 min ja yrittää ottaa edes se tasuri".

Joten sitten siinä jossain reilun tunnin kohdalla Bayern ehkä aidosti siirtyi sitten parkkeeraamaan (ei kovin hyvinkään kuitenkin) bussia ja vain tyytyi siihen ottelun tilaan. Silloin tunnin kohdalla Kompany hyväksyi (oli jo varmasti ymmärtänyt aiemmin pelin aikana), että hänet on alistettu ja taiteltu pelitaktisesti aivan täydellisellä tavalla Alonson povitaskun syvimpään pohjaan ja Kompany yritti täten bussittamisella pelastaa sen, mitä pelastettavissa oli. Siihen saakka, Bayernilla oli - mielestäni - kuitenkin pyrkimystä pelata paremmin, dominoivammin ja suuremman kontrollin kanssa, mutta siihen ei vain kyetty tämän 'super-Leverkusenin' edessä.

Missä Bayernin build-up pelin sujuvuus, missä keskikentän preesens, missä kyky purkaa ja ohittaa Leverkusen prässi sekä uhata vastaiskuissa? Koko joukkue näytti kuin peuralta ajovaloissa, ilman selkeitä pelikuvioita, ilman malttia pallon kanssa sekä ilman kunnon selkää suunnitelmaa ja ohjeita, miten purkaa tuo taktisesti suvereeni Leverkusenin joukkue. Koko joukkue ei saanut hetken rauhaa, ei mahdollisuutta hengähtää tuo Leverkusenin armottoman prässin alla, Bayern oli täysin kykenemätön yhdistämään edes kolmea syöttöä putkeen omille, ei mitään ajatustakaan että miten kenttää voisi kavuta ylöspäin pelinrakentelun kautta.

Turha tässä on mielestäni yrittää sokerikuorruttaa tätä peliä, ikään kuin Kompany olisi lähettänyt pelaajat kentälle, kera jonkun prime-Simeone pelisuunnitelman kanssa, jossa suljetaan kaikki välit ja kompaktoidaan kaikki tila pois sekä isketään raketin lailla vastaan. Ei se ollut mikään Kompanyn vapaaehtoinen ajatus vetää housut nilkkoihin, kyyristyä ja ottaa koko pelin - näin rajusti - vastaan. Ihan kuin olisi ollut joku Kompanyn mastermind-pelisuunnitelma olla näin hampaaton ja aikaansaamaton hyökkäämisessä ja pelinrakentelussa (0,05 xG:tä, kyvyttömyys saada kolme syöttöä putkeen omille) sekä, että se oli jotakin Kompanyn nerokkuutta, miten Leverkusen missasi jonkun 5-6 absoluuttista huippumaalipaikkaa ja veti kaksi kertaa maalipuihin. Tämä ei ollut mikään "defensive masterclass" suoritus. Ei, tämä oli epätoivoa, avuttomuutta ja kyvyttömyyttä vain yksinkertaisesti lyödä pöytään yhtää parempaa suoritusta.

****

Tällä taktisella mestarisuorituksella Alonso paljasti hyvin rumalla tavalla tuon Kompanyn pelisysteemin puutteet, etenkin build-up pelissä, pelin progressiossa ja paineen alla operoinnissa. Ja etenkin näin kovaa vastustajaa vastaan. Kauden aiemmissa otteluissa heikompia vastustajia vastaan Bayern on itse pysytynyt omalla prässillään tukahduttamaan teknisesti heikommat vastustajat täysin sekä myös itse pääsemään heikomman vastustajan paineen alta kohtalaisen hyvin pois. Mutta nyt näin laadukasta vastustajaa vastaan, Alonso paljasti (vähän samalla tavalla kuin Flick jo aiemmin syksyllä siinä 4-1 tappiossa Barcaa vastaan), että Bayernin pelitapa ei yksinkertaisesti ole - edelleenkään - taktisesti riittävän kovalla tasolla kilpaillakseen maailman kovimman kärjen kanssa. Ja tämäkään ei vastaa niitä laatustandardeja, joita Bayernin valmentajalta odotetaan, mitä tulee pelitavan laatimiseen ja taktiseen kyvykkyyteen. Bayern on joukkue, jonka pitäisi olla maailman kärjen kanssa samalla tasolla valmennuksen taktisen osaamisen kanssa.

Alonso päätti turvautua kokoonpanossa liki identtiseen sommitelmaan, kuin tuossa joulukuisessa DFP-Pokal pelissä, sillä erotuksella, että Andrich oli nyt penkillä ja Tella oli avauksessa (eli yksi kk-pelaaja vähmemän ja yksi hyökkääjä enemmän). Tellan merkitys Leverkusenin peliin oli todella valtava. Tarkoitus oli selvästi hyödyntään Tellan kovaa juoksuvoimaa, laittaa hänet tekemään niitä aggressiivisia spurtteja, kohti Bayernin takalinjaa, häiritä Bayernin pelinrakentelua ja venyttää muotoa. Samalla Tella - vaikka ei kaikista isokokoisin kaveri olekaan - toimi myös tällaisena ihmisnukkena/törmäilykartiona, joka blokkaili Bayernin pelaajien juoksulinjoja, jotta Wirtz pystyi putoamaan linjojen väliin ja saamaan enemmän tilaa. Bayern taas epäonnistui todella pahoin luomaan tilaa samalla tapaa mm. Musialalle linjojen väliin, joka johti siihen että Kane ja Musiala kumpikin pysyivät usein samassa tasaisessa linjassa Leverkusenin tiivistä 8 pelaajan pakettia vastaan.

Alonso päättii jälleen valita tähän peliin neljän topparin takalinjan, ja käyttää Frimpongia ja Grimaldoa, laitapakkeja, ikään kuin laitahyökkääjinä. Tämä pitkälti mahdollisti sen Leverkusenin aggressiivisen mies vs. mies merkkauksen ympäri kenttää: Taposba merkkasi Kanen pois ja Tah seurasi Musialaa niin pitkälle kuin mahdollista. Kaikkein tärkeintä oli, että Leverkusenilla oli paikkaajat valmiina hyppäämään topparin positioille, mikäli Tabsoba/Tah kaksikosta jompikumpi (tai molemmat), ajautuivat liian ylös prässätessä: Frimpong/Grimaldo duosta jompikumpi putosi laiturin paikalta alas täyttämään laitapakin position ja jompikumpi toppareina operoivista laitapakeista (Hincapie/Mukiele) siirtyi täyttämänä topparin tontin. Kaikk itämä mahdollisti Leverkusenille suuren vapauden sen prässipelissä, samalla kun se pystyi säilymään erittäin kompaktina.

Tah johti Leverkusenin takalinjaa ja käski aika usein ja toistuvasti Leverkusenin puolusta ja muotoa puskemaan ylöspäin, mikäli Bayernilla oli pallonhallinta ja se yritti kierrättää pelivälinettä. Näin Leverkusen yksinkertaisesti pysyi kompaktina ja Bayern ei kyennyt murtautumaan sen Leverkusen-muodon läpi. Usein laitureina operoineet Frimpong ja Grimaldo putosivat niin alas laitapakkipositioille, että Leverkusen pelasi usein jopa kuuden takalinjalla. Leverkusen oli tällä tavalla liki mahdoton murtaa tai avata, koska heidän muotoaan ei tästä syystä (6-takalinja) pystynyt venyttämään horisontaalisuunnassa, he olivat niin super-kompakteja (hyvin tiiviit välit ja etäisyydet) koko sen muodon osalta keskeltä, että keskeltä eteneminen oli liki mahdotonta ja tähän kaupan päälle heillä oli jatkuva vastahyökkäysvalmisa Bayernin pallonmeentyksen yhteydessä.

Ainoa sauma olisi olltu tuoda kentällä joku pelaaja tai roolittaa joku kaveri, joka pystyy tekemään edes niitä vertikaalisia juoksuja säännönmukaisesti, kerta toisensa jälkeen. Yksi mahdollisuus olisi olltu siirtää Musiala enemmän laidemmas ja tuoda esim. Gnarby kakkoskärjeksi tuomaan näitä juoksuja, tai edes Goretzka joka on myös noissa hyökkäyksissä iso uhka. Tuntuu vieläkin jotenkin ihan uskomattomalta, että Bayern ei kyennyt luomaan ainuttakaan(!) tilanneta koko 90 minuutin jalkapallopelin aikana. Ei yhtä ainutta. Mutta kyllä se Bayernin kaikista suurin rakenteellinen ongelma oli tuo hyvin vajavainen build-up peli ja Leverkusenin prässiansat sekä sen armottoman prässin purkaminen, jotka Bayernin ja Kompanyn tuhosivat. Siihen ei löydetty koko pelin aika ainuttakaan lääkettä.

Kun Tella prässäsi ja pysyi korkealla, Wirtz putosi alemmas ja Bayernin vastaus tähän oli pudottaa myös molemmat Musiala ja Kane todella alas. Tämä johti lopulta siihen, että Bayernin laiturit Coman/Olise (jotka olivat kaukana kaukana pelin vaatimasta tasosta, joko putosivat hyvin alas puolustustilanteissa tai sitten ajautuivat liian keskelle kenttää täyttämään Kanen ja Musialan putoaminen alas. Bayern tällä liikkeellä menetti usein käytännössä aivan kaiken leveytensä kentältä. Bayern periaatteessa pysyi pallon kanssa hyvin pienenä ja suorastaan kutsui sen Leverusenin raa'an prässin luokseen, eikä Bayernilla ollut edes mitänä kunnollisat targettia outlettia, jolle niitä pitkiä palloja olisi voinut pelata, koska Kane oli niin perhanan alhaalla.

Kanella on oma tyylinsä pelata, mutta oliko tämä tosiaan nyt sellainen peli, kun Kanea tarvittiin putoamaan sinne keskikentän pohjalle. Eihän Bayern pystynty edistämään palloa ylemmäs, kun ei ollut ketään kenelle edistää. Juuri nyt tässä pelissä Bayern olisi tarvinnut jonkun targetin, jolla on vahva hold-up peli, joka voi voittaa niitä palloja (edes vähän) ylempänä kenttää, pysyä pallossa että muut ennättävät ylemmäs hyökkäyksen tueksi jne. Tällä tavoin Bayern olisi ainakin jollain tavalla voinut saada peliinsä progressiota, kun hitaan build-up pelin kautta se ei onnistunut millään. Bayern ei vain tarvinnut Kanelta tässä pelissä sitä panosta pudota niin alas. Bayern olisi tarvinnut Kanelta olla kohdepelaaja pitkille palloille, kamppailuvoittoja, pääpallovoittoja, hankittuja vapaapotkuja noista tilanteista kun Leverkusen-pelaajat olisivat joutuneet rikkomaan (olisi helpottanut/purkanut sitä painetta Bayernin muodolta jne.)

Tästä mieleeni tulee syksyltä 2015 hieman samanlainen peli Guardiolan Bayernin ja Tuchelin Dortmundin ensimmäinen kohtaaminen, jossa Tuchel yritti tukahduttaa Bayernin pelaamisen yhtälailla armottomalla korkealla man-to-man prässillä, mutta Bayern purki sen paineen Neuerin tarkoilla pitkillä palloilla Lewalle ja Müllerille (jotka oli ohjeistettu pysymään hyvin ylhäällä), jonka avulla Bayern sai edistettyä peliä. Bayern voitti pelin 5-1 ja Pep kylvetti Tuchelia siinä pelissä oikein olan takaa. Pep kykeni tuolloin reagoimaan Tuchelin taktiikkaan, mutta Kompany ei nyt kyennyt löytämään mitään ratkaisuita Alonson vastaavaan.

OSA 1/2

 

[Proffa_20]

Alonso oli myös selvästi ohjeistanut omiaan ohjaamaan Bayernin build-up peliä hyvin vahvasti tuonne Bayernin vasemmalle puolelle Itõ/Kim kaksikolle, joka oli loistava veto Alonsolta. Itõ pelasi ekan pelinsä yli 6 kk pahan loukin jälkeen (mitä Kompany ajatteli tässä?), joten pelituntuma oli aivan täysin kateissa. Kim - vaikka ihan hyvä - ei ole mikään paras pallollinen toppari, eikä varsinkaan - oikeajalkaisena- hyvä vasemmalla jalallaan, jolle Leverkusen jatkuvasti koitti Min-jaeta pakottaa tekemään ne ratkaisut. Kumpainekin oli aivan katastrofaalinen pallon kanssa, etenkin ekalla jaksolla. Leverkusen toistuvasti sulki tältä duolta kaikki syöttölinjat ja pakotti sekä Itõn että Kimin heikkoihin ratkaisuihin pallolla sekä Itõn antamaan pitkiä palloja (joista vain 1/7 löysi perille ja Itõn syöttöprosentti oli muutenkin aivan karmaiseva 74%).

Ottaen huomioon Itõn tilanteen ja kaiken, hän selvisi pelistä ihan kelvollisesti (olihan siinä 2.jaksolla myös se maaliviivapelastus), mutta kun sitä tukea ei ollut mistään saatavilla. Ei pelituntumaa, paha loukki takana, näin isoon peliin heti kehiin, ei syöttölinjoja, ei tukea...Itõ oli käytännössä aivan mahdottomassa paikassa operoimassa, heitetty yksin susille ja bussin alle samaan aikaan pelaamaan yhtä maailman parasta taktisesti organisoitua joukkuetta vastaan, joten häntä ei tästä määräänsä enempää voi kyllä syyttää. Käytännössä reilun 6 kk sairasvuodeajan jälkeen suoraan tuollaiseen paikkaan ja vielä kun koko joukkueen pelisuunnitelma ja taktiikka siinä ympärillä oli suoraan sanottuna ihan löysää ripulia...ihan absurdi päätös Kompanylta.

Itõ on aidosti todella laadukas pelaaja pallon kanssa - siinä ne hänen suurimmat vahvuutensa viime kaudella Stuttgartissakin olivat, jossa kyllä loistikin. Mutta Itõn pelituntuman puute, Min-jaen puutteet pallollisessa pelissä ja terävässä peliälyssä salamannopeasti tunnistaa syöttöväylät...ei ole sattumaa, että Alonso päätti ottaa tuon Bayernin vasemman puolen targetikseen prässin antamisessa ja Bayernin pelinrakentelun pakottamisessa sille puolen. Se oli Bayernin selvä heikko kohta.

Pavlovic pelasi kenties viimeisen parin kauden aikana surkeimman Bayern-pelinsä, mitä on nähty. Aivan katastrofaalisen heikko suoritus. Tässä pelissä - jos missä - Bayern olisi nimenomaan tarvinnut sitä Pavlovicin maagista kykyä operoida prässin alla, purkaa kovaakin painetta ja edistää peliä. Nyt tuli kaikki rimat alittava suoritus Pavlolta liki ekaa kertaa miehen lyhyen uran aikana. Bayernin keskikenttä oli muutenkin preesensiltään (tuttu ongelma viimeisen 4-5.v aikana ja siitä saakka kun Thiago lähti 2020) olematon ja tästä syystä Bayern löysi itsensä usein ansasta ja neuvottomasta asemasta pallon kanssa. Myös tämä kaikki vaikeutti sen Bayernin takalinjan (eritoten Itõn pelaamista pallon kanssa ja pakotti Itõn huonoihin ratkaisuihin pallon kanssa. Tämä kaikki johti siihen, että ei Bayern kyennyt saamaan edes kolmea syöttöä putkeen omille, pitämään pelivälinettä edes hallussaan, saatika nyt määrittämään pallon kanssa pelin tempoa.

Ja tämä, että Bayernilla on älyttömän suuria vaikeuksia vastustajien laadukkaasti organisoidun prässiansojen tunnistamisessa, prässin purkamisessa ja pelin sujuvassa tekemisessä kovan paineen alla, ei ole uusi asia. Tämä sama nähtiin jo Tuchelin ja Nagelsmannin aikana ja se on vaivannut Bayernia isona akilleen kantapäänä jo pitkään. Eritoten sen Bayernin keskikentän olematon preesens, teknisen taidon puute on ollut hämmästyttävän ilmiselvästi nähtävillä (aka Thiago-esque pelaajan puuttuminen, joka pystyy dominoimaan ja manipuoloimaan vastustajan puolustusmuotoa omilla varatlonliikkeillään, nopeilla käännöksillään, purkamaan painetta pienen tilan taidollaan jne.)

Bayernilla oli loppupeleissä enemmän teknistä varmuutta oikealla puolella Upan, Laimerin ja Olisen muodossa, mutta noista etenkin Olise ja Laimer olivat alle kaiken arvostelun tasoltaan, joten Leverkusenin raadollisen prässin oli lopulta helppo myös tukehduttaa kaikki Bayernin yritykse tuota kautta. Keskustan kautta nyt ei ollut alkuunkaan mitään saumaa edetä, se sumputettiin niin laadukkaasti pois, että Bayern vähän niin kuin pakotettiin hätäisiin "paskat housussa" -tason ratkaisuihin pallon kanssa. Ei Bayern saanut missään vaiheessa tästä syystä (=Leverkusen prässi) peliinsä mitään sellaoista rytmiä, flow'ta, otetta pelin virtauksesta jne.

Leverkusenin hyökätessä se oli suorastaan ihailtavaa, miten Alonso käytti likipitäen melkein jokaista Leverkusen-pelaajaa aina vuorollaan - jatkuvasti - yrittäessään raahata aina Bayernin topparit pois positiostaan. Siellä näkyi välillä jopa laitapakkeja Mukieleta ja Hincapieta ylhäällä piikissä harhauttamassa Kimiä ja yrittää saada Kim pois tontiltaan, jotta Frimpongille tai Grimaldolle avautuisi enemmän tilaa. Jälleen erittäin vaikuttavaa top-tason reagointia ja taktiikkaa Alonsolta.

Bayernin ongelmat olivat niin pelaajiin liittyviä (liian moni pelaaja oli alle oman tasonsa), kuin myös pelitavallisiin asioihin liittyviä. Tämä Kompanyn taktinen reagointi (tai reagoimattomuus) pelien aikana on edelleen huolestuttavaa. Jo ekan jakson jälkeen oli kristallinkirkasta, että Bayern tarvitsi muutoksia pelaamiseensa, siitä huolimatta Kompany ei näitä (osannut/halunnut?) tehdä. Eka iso muutos nähtini vasta sen tunnin jälkeen, kun koko se vasen puoli (Itõ/Pavlo/Coman) otettiin pois. Mutta tässä vaiheessa peli oli jo karannut käsistä, Bayern oli vetäytynyt enemmän ja enemmän kuoreensa, eikä näillä vaihdoilla ollut mitään käänteentekevää merkitystä.

Vaihtoehtoja reagoinnille oli kuitenkin olemassa. Olen jo itse asiassa vuosia pohtinut vähän sitä, että olisiko Bayernin jatkossa ehkä sittenkin järkevämpää ottaa pelitavallisessa evoluutiossa se askel, ja siirtyä tuosta 4-2-3-1/4-4-2 systeemistä pois, enemmän puhtaaseen 4-3-3 systeemiin? Koska tässä pelissä, olisiko Musiala voinut pudota entistä alemmasa auttamaan ja tuomaan yhden extra-prässinkestävän vaihtoedon auttamaan build-up pelissä (siinä oli yksi kohta pelissä, kun Musiala ekan vartin aikana näin teki ja omalla puolustusalueella selkä peliä kohti vastaanotti syötön ja voitti yksin Leverkusenin kahden ihan iholla olleen ajokoiran aggressiivisen prässin sekunnissa ja sai nopean syötön viisosti sivuun ylöspäin, josta Bayern pääsi etenemään hyvästä asemasta). Musiala enemmän vasemmalla välikaistalla, Kimmich oikealla, Pavlovic yksin pohjalla eli enemmän 4-3-3- muoto...se olisi voinut vakauttaa Bayernin peliä pallon kanssa paremmin.

Tulevina viikkoina, kun Davies ja Palhinha toipuvat täyteen pelikuntoon, voisi 4-3-3 olla silloinkin ratkaisu. Palhinha yksin pohjalla voisi vapauttaa Kimmichiä ja Pavloa ylemmäs, jotta he voivat keskittyä paremmin pelinhallintaan ja Palhinha toisi keskikentälle parempaa preesensiä. Musiala pelaisi (paperilla) väähn kuin vasempana laiturina, mutta konkretiassa Davies sitten nousis ylös 'valelaituriksiä' ja Musiala voisi kaventaa keskemmälle vasempaan välikaistaan.

****

Käytännössä ainoa pelaaja, jolle ottelusta voi jakaa puhtaat paperit, on Upamecano. Aivan monstermainen suoritus. Siis aivan valtaisa, maailmanluokan suoritus ja oli varmasti Upamecanon Bayern-uran paras "ison pelin" suoritus tai ylipäätään paras peli Bayernissa. Upa ykkösjaksolla yksin kannattalie Bayernin puolustusta sen Leverkusen vyöryn edessä ja voitti varman jonkun melkein tusinan verran tärkeitä kamppailuita. Tämä taso, jolla Upa tällä hetkellä pelaa, maltti, itsevarmuus, intensiteetti, aina joka puolella kenttää...Upamecano on mielestäni maailman paras libero tällä hetkellä ja toivon mukaan se jatkosopimus tulee sieltä hyvin pian. Ainakin Romano twiittasi aiemmin tänään, että Bayernin ja Upan keskustelut etenevät hyvin ja jatkodiili häämöttää. Upamecano saadaan pitkälti kiittää tästä 0-0 tuloksesta. Neuerille on pakko antaa myös krediittiä. Muutama erittäin tärkeä torjunta, varmaa työskentelyä ja piti niin ikään Bayernin pelissä mukana.

Min-jaen haluan nostaa esille siitä syystä, koska miehen ykkösjakso oli ihan katsrofaalisen heikko (etenkin sen pallollisen pelin osalta, jossa teki useita lapasmaisia virheitä ja oli aivan paniikissa pallona kanssa), mutta Min-jae palasi kakkosjaksolle kyllä täydellisesti itsensä kasanneen ja muuttuneena ja toimitti kyllä hurjan toisen puoliskon. En olisi ihan tätä uskonut, koska Min-jae vaikuttaa sen verran 'herkältä' kaverilla, jolle pitkän ajan kautta ja hyvien suoritusten kautta kertynyt hyvä itseluottamus pelaamisen pohjana on ihan ehdoton 'must' vaatimus. Nyt pystyi kuitenkin kasaamaan itsensä 15 min tauon aikana, kaivamaan sen itseluottamuksen noin lyhyessä ajassa esille ja tauon jälkeen kehiin ilmeistyi täysin eri Min-jae kuin ottelun alussa. Se kakkosjakso oli kyllä sitä tasoa, mihin Min-jae parhaimmillaan pystyy: täydellinen muuri, dominoi 1v1 kamppailuita ja hallitsi sitä tyhjää tilaa siellä puolustuslinjan takana briljantisti.

Kovin montaa muutaa ei tästä pelistä voikaan sitten valitettavasti kehua. Liki muilta aivan ala-arvoinen suoritus. Laimer oli puolustuspelillisesti ihan solidi. Itõlla vaikea peli, vaikka siitä maaliviivapelastuksesta pitää antaa krediittiä, pelasti pisteen Bayernille. Kimmich ei saanut lähellekään niin paljon palloa, kuin usein ja tämä vaikutti kyllä hänen pelaamiseensa. Puolustuspelilliseti odotan Kimmichiltä enemmän, nyt hänen olematon preesensinsä oli yksi isoimmista syistä, miksi se keskikenttä oli niin verkkokassimainen. Kimmichiltä (*mahd.) tulevana kapteenina ja joukkueen senioripelaajana, voi odottaa enemmän johtajuutta järjestää tuo keskikenttä paremmin ja kompaktimmin.

Toki vierellä Pavlovic pelasi aivan painajaismaisen katastrofipelin, menetti palloja, ei pystynyt purkamaan painetta, huojuva omiin päin, aika yllättäen teknisesti ihan peruna...Goretzka oli penkiltä tullessaan ihan solidi ja voi tästä syystä saadakin Kompanylta käskyn tänä iltana Celticiä vastaan kehiin...noh, ei se väärinkään olisi, vaikka Pavlovic isossa kuvassa toki on parempi ja tärkeämpi pelaaja Bayernille, mutta nyt alla on vain niin heikko peli ja Goretzkan cameo oli tyydyttävään luokkaa, joten perusteet Goretzkan aloittamiselle on. Penkittääkö Kompany nyt Pavlov vai luottaa siitäkin huolimatta, että tämä Leverkusen peli meni reisille. Mielenkiintoista nähdä, miten Kompany tämän handlaa. Mutta Leverkusen-ottelussa Xhaka/Palacios kaksikko oli aivan suvereeni ja dominoi aivan täydellisesti Pavlo/Kimmich duon povitaskuunsa kaikilla aspekteill.a Bayernin duo oli reikäjuusto ja Leverkusenin aivan betoninen, kontrolloivat peliä, rakensivat paikkoja jne.

Laiturit pettivät jälleen: Olise oli kammottava ja katosi taas isossa pelissä, ei aikomustakaan pelaat eteenpäin ja haastaa. Sama ongelma oli Comanilla. Ei Coman koskaan ole ollut mikään kovin maalitykki tai syöttelijä, vaan hän on aina loistanut pelin muilla osa-alueilla, mutta nyt kun ei enää edes yrittänyt haastaa 1v1 tilanteissa, niin ei siitä pelistä oikein jäänyt mitään jäljelle...omiin päin sentään teki minmin ja vaaditun työmäärän (piti Frimpongin sentään aisoissa, joka on ainoa plussa tästä pelistä).

Tämä laiturien surkea suoritus (Gnabry/Sané eivät pystyneet myöskään auttamaan alkuunkaan penkiltä) vaikutti myös Musialaan, joka pystyttiin pimentään täydellisesti. Tämän takia Bayern näytti todella epäyhtenäiseltä, hajanaiselta ja kaikki tuntuivat olevan eri sivulla. Kanea tuli kritisoitua jo aiemmin, miten putosi nyt aivan turhaan ja liikaa koko ajan alas, mutta antoi taas ison panoksen puolutuspelissä. Mutta hyökkäyspelissä odotan Kanela jatkossa paljon enemmän apua joukkueelle. Ja nimenomaan sellaista apua, mnitä joukkue aina kulloinkin tarvitsee, koska pelit ovat erilaisia. Jos pitää oudota alas, niin sitten niin, mutta jos pitää pysyä ylhäällä, olla target-mies, voittaa kamppailuita, pitää palloa jne. niin silloin niin.

Ihan samalla tapaa, kuin Bayern ratkaisi aiemmin syyskaudella nuo puolustuspelilliset ongelmat sijoittamalla Daviesin alemmas ja lähemmäs Min-jaeta pallottomassa pelissä, jotta Davies voi käyttää nopeuttaa ja hyydttää vastustajan vastaiskut, nyt tarvitaan jotain samanlaisia taktisia muutoksia hyökkäyspelin suhteen. Juuri nyt kakis ylintä hyökkääjää (Kane/Musiala) putoavat jatkuvasti keskellä alas, ilman mitään kunnollista koordinointia laitureiden kanssa. Se kyllä toimii siinä mielessä, että se avaa laiturielle vapaata tilaa, mihin juosta, mutta ongelma on se, että tällä nykyisellä hyökkääjistöllä (Olise/Kane/Musiala/Sané/Coman) Bayernilta puuttuu se kyky ja nopeus luoda uhkaa huippujoukkueita vastaan. Se on tällä hetkellä iso heikkous, jota Alonso hyödynsi nyt loistavasti.

Bayernilta puuttuu nyt kyky venyttää vertikaalisesti vastustajia ja luoda näin paikkoja. Jonkun pitää jatkossa pakottaa se vastustajan puolustuslinja pysymään matalammalla, olemalla ylhäällä, sen sijaan että kaikki Bayern-pelaajat valuvat alas auttamaan build-upissa ja tällä tavoin myös suorastaan kutsutaan se prässi syliin. Edelleen tähän voisi olla ratkaisuksi Gnabry kakkoskärjeksi tekemään noita syvyysjuoksuja, Musiala enemmän vasemmalle kaistalle jne. Kompanyn pitää löytää tähän nyt tulevina viikkoina kipeästi ratkaisuja, koska Bayern ei muuten pääse etenemään ylöspäin kentällä, kuten nyt Leverkusenia vastaan: pallonkuljettajat eivät kykene kuljettamaan palloa ylös (Musiala) kovassa paineessa ja Kane ei kyennyt pelaamaan ylhäällä ja pitämään palloa tarpeeksi pitkään, jotta muut olisivat ehtineet hyökkäyksen tueksi. bayern ei tästä syystä miteknään kyennyt murtamaan sitä Leverkusenin prässiä, samalla kun Leverkuse itse oli yhden Boniface vaihdon päässsä ottelun voitosta.

****

Tämä Bayernin jäykkyys ja ns. 'balanssittomuus' taktisissa asioissa pelin aikana on noussut huolestuttavaksi trendiksi. Ihan alkukaudesta ajattelin, että se johtuu Kompanyn jääräpäisyydestä (voi edelleen johtua osin siitäkin), mutta viime aikoina on ollut pakko alkaa kysyä, että onkon kyse myös - tai jopa enemmänkin - osaamisesta? Alkukaudesta Bayern dominoi pelejä kovalla intensiteetillä, hyvin riskialttiilla lähestymistavalla ja hyökkäyspelillisellä dominoinnilla.

Jo sieltä loppusyksystä saakka Bayern on muovautunut nyt viime aikoina paljon enemmän tällaiseen - jopa liialliseen - riskitietoisuuteen, varovaisuuteen ja aina turvallisen vaihtoehdon valitsemiseen, joka johtaa usein turhaan hieromiseen, prässin luokse kutsumiseen sekä pelokkaaseen pelaamiseen. Nytkin Leverkusenia vastaan Bayern usein valitsi pallon kanssa - jopa turhaan - sen turvallisen vaihtoehdon, joka lähes aina kostautui ja kutsui sitä prässiä luokse, kun palloa hierottiin liian pitkään ja turhaan, sen sijaan, että nämä yliturvalliset valinnat olisivat helpottaneet sitä painetta.

Bundesliigassa pienempiä joukkueita vastaan Bayern on ollut aivan armoton, mutta isoissa peleissä vähänkään laadukkaampia seuroja vastaan, jotka on loistavasti organisoitu ja jotka pelaavat vielä korkealla intensiteetillä sen lisäksi, on Bayernin pelitavallinen köyhyys paljastnut rumasti (Leverkusen, Barcelona). Kompany ei vieläkään ole tuntunut löytäneen tuohon pelitapaansa sellaista balanssia sen hyökkäämisen ja puolustamisen välillä, että peli ei ole liian riskialtista ja hyökkäysvoittoista (alkukausi), mutta ei myöskään liian varovaista ja puolustusvoittoista (nyt). Liika varovaisuus tekee Bayernin neutralisoimisesta ja dominoinnista liian helppoa, mutta samalla liian hyökkäysvoittoinen pelitapa, liian heikolla ja huojuvalla puolustusrakenteella povaa myös ongelmia.

Bayern tuntuu jotenkin vieläkin - tässä mielessä - elävän vähän tällaista pelitavallista identiteettikriisiä, ja nyt eletään kuitenkin jo helmikuuta, kohta maaliskuuta. Aikaa ongelmien ratkaisemiseksi ja ratkaisujen löytämiseen ei ole enää hirveästi aikaa. Kompany saa kuitenkin osittaisen synninpäästön, koska tuot joukkueen materiaalin laajuusongelma on edelleen myös ilmiselvä. Jälleen penkiltä tulleet pelaajat eivät vain kyenneet tekemään mitään impaktia peliin, muuttamaan asioita, eikä penkillä toki tällaisia pelaajia oikein olekaan. Vaikka Kompanyn mahdollisuudet kokoonpanovalinnoissa olivat rajalliset, niin se ei toki poista hänen suurta vastuutaan tässä taktisessa 'disasterclassissa'.

Ongelma on myös, että koko kauden aikana Kompany ei ole pystynyt tuoman tuohon pallonhallintapeliin oikein mitään uutta tai innovatiivista. Muut joukkueet pelaavat tällä hetkellä fiksumminen ja energiaa säästävämmin, kun taas Bayern edelleen pelaa tuolla fyysisesti ultra-kuluttavalla tavalla ja yrittää saada sen eron kentällä tuota kautta. Mutta tilanne on se, että muut ovat oppineet pelaamaan paremmin tätä Kompanyn systeemiä vastaan, yrittää Bayern edelleen noilla liian rajuilla ja päättömillä juoksumäärillä sekä työmäärällä taistella vastaan.

Alkukaudesta Bayern oli se, kuka oli energisempi ja tukahdutti - silloin vielä taktisesti noviisit - vastustaja uuvuksiin, joilla ei vielä alkukaudesta ollut aseita ja riittävää taktista informaatiota mätsätä Kompanyn Bayernia vastaan. Mutta nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen: Bayern on se väsynyt ja burnoutin partaalla oleva joukkue, joka ei kykene ylläpitämään tätä intensiteettitasoa, kun vastustajat ovatkin taas löytäneet pelitaktiselta puolelta fiksuja keinoja, joilla nujertaa Bayern, ilman että heidän tarvitsee tehdä ns. "työmäärän/juoksemisen yms." puolesta yhtä isoa panostusta, kuin Bayern tekee.

Ongelma on, että mikään ei ole oikein muuttunut tässä Kompanyn lähestymistavassa. Ja samalla, kun kaikki etevät vastustajat ovat kauden aikana oppineet, mukauttaneet pelaamistaan ja sopeutuneet, Bayernilla ei ole yksinkertaisesti enää löpöä tankissa kompensoida tuolla pelkällä kovalla intensiteetillä ja rajulla tempon ylläpitämisellä, noita ilmiselviä pelitavallisia heikkouksia. Taktisuus ja älykkyys voittaa "lihakset" sekä päättömän koohottamisen, tässäkin asiassa.

Peli ei onneksi ollut tappio, mutta se oli Alonsolta huima ja mestarillinen suoritus. Samalla se on Bayernille ja Kompanylle hyvä peli, jota analysoida ja josta ottaa oppia. Tulevina viikkoina ja kuukausia Bayern voi kohdata UCL:ssä samanlaisia vastustajia ja hetkiä, kuin nyt Leverkusenia vastaan (tai jopa Leverkusenin itse). Ja luulenpa, että monet muut seurat ja valmentajat, jotka nyt näkivät, miten Alonso purki Kompanyn Bayernin aivan täydellisesti osiin, ottavat tästä suorituksesta itse oppia ja Bayernin pitää kyetä löytämään kunnon ratkaisuja näihin ongelmiin jatkossa, tästäkin syystä. On myös 50/50 Atléticon kanssa - eli erittäin mahdollista -, että Celticin jälkeen Bayern kohtaa juuri Leverkusenin, joten opin ottaminen nyt tästä Alonson tarjoamasta kylvetyksestä voi olla sitäkin tärkeämpää.

Koko kauden joukkueen sydämenä sykkinyt Kimmich, Musiala, Upamecano, Davies kvartetti on jatkossakin Bayernin avaimia tuon kovan prässin purkamiseen sekä nopeihin transitioihin, mutta lopuilta pelaajilta (myös Kanelta) vaaditaan rajusti enemmän. Myös laitureilta (erityisesti Olise), jotka ovat olleet hämmentävän heikkoja ja ala-arvoisia tällä kaudella isoissa peleissä. Penkiltä tarvitaan myös joku (Gnabry, Goretzka ???), joka voi tehdä niitä vertikaalisia juoksuja ja hyökätä linjan taakse, koska Kane ei siihen ain kykene (harmi, että se Tel lähetettiin nyt lainalle Spursiin, koska hän olisi ollut juuri se kaivattu outletti).

On ihan ookoo nähdä Bayern pakotettuna ja puristettuna omaan boxiinsa aika ajoin ottelussa, mutta se ei ole ookoo, että Bayern ei pysty koko 90 minuutin aikana pääsemään sieltä pois ja purkamaan vastustajan prässiä, koska hyökkäyksessä ei ole ketään outlettia, jonka avulla sitä painetta voitaisiin purkaa. Nyt pitää olla vähän luova siis tämän suhteen, koska Tel lähetettiin lainalle. Alonso käytti Bayernia ja Kompanya vastaa nyt paljon sellaisia taktiikoita, joita Kompany on tällä kaudella käyttänyt ja joiden avulla Bayern alkukaudesta dominoi, mutta ironisesti Kompany ei osannut nyt vastata näihin omiin taktiikoihinsa alkuunkaan.

Kompany on isossa kuvassa vakauttanut Bayernin formin Bundesliigassa, Bayern ei enää puppeloi pieniä vastaan ja pitkän sarjakauden aikana tämä on hyvä juttu. Mutta nämä voitot pienemmistä joukkueista eivät poista Bayernin taktisia ongelmia ja kehityksen puutetta pelitavsn suhteen huippujoukkueita vastaan. Tuelvina viikkoina pelataan isoja pelejä,niin Bundesliigassa kuin UCL:ssä ja Bayernin tasoisessa joukkueessa, myös se paine kasautuu valmentajan niskaan todella nopeastikin. Ei tämä tasapeli tuloksena Leverkusenia vastaan ollut sinänsä katastrofi, mutta ei tätä peliä minään edistyksenäkään voi pitää. Tämä oli pikemminkin karu muistutus siitä, että ne Bayernin pelitavalliset ongelmat ovat vieläkin siellä olemassa ja ratkaisematta.

Isossa kuvassa seurajohto on tehnyt ihan hyvää työtä viime aikoina näiden seuran "sisäisten siirtojen" turvaamisessa (aka jatkosopimukset). Nyt katse kääntyy kesää ja niitä uusia sainauksia sekä ulostuksia kohti. Karu todellisuus edelleen on: maailmassa ei ole kovin montaa joukkuetta, jotka olisivat valmiita antamaan tietyille Bayern-pelaajille samanlaista palkkaa ja statusta, mitä he Bayernissa nyt saavat. Ja juuri tähän Mourinho aikaanaa viittasi, kun hän puhui siitä "jalkapalloperinnöstä" (football heritage).

Nyt nykyhetkessä saat kylvää sen työn tuloksia, mitä menneisyydessä niitit ja mitä kohti työskentelit. Ja menneisyydellä ei viitata 1-2 viime vuoteen, vaan ihan aidosti menneisyyteen + 4-5.v takaa. Ja se maali, jota kohti Bayern tuolloin aikanaan Brazzon ja Kahin johdolal työskenteli, oli jotain sellaista, joka ei yksinkertaisesti mätsää Bayernin standardien kanssa (heikko joukkueen rakennus, epäonnistuneet pelaajahankinnat, jotka eivät ole Bayern-tasoa jne.). Ja juuri tästä syystä, kaiken sen paskan perustuksen purkaminen - ja jonkun uuden rakentaminen siihen tilalle - ottaa aina oman aikansa, eikä käy silmän käänteessä. Kuka ikinä ajattelikaan, että kaikki tämä korjaantuisi ja koko tämä uudistusprosessi toimisi heti, ilman töyssyjä, ilman vuoristorataa ja ilman jotain yksittäisiä ala-arvoisia pelejä, on kyllä ns. juksannut itseään.

Tästä syystä en vieläkään näe ihan aidosti ja konkreettisesti syytä kyseenalaistaa vielä Kompanyn asemaa, koska luulen myös että Bayernin seurajohtokin oli jo etukäteen tietoinen - kun vieläpä kokemattoman koutsin palkkasivat - että näitä töyssyjä ja takapakkia tulee. Isossa kuvassa jopa tämän joukkueen harmoniassa - joukkueen joka on kipeässä rebuildin tarpeessa - on nähtävillä jo kehitystä. Kompany on myös tässä mielessä handlannut tämän asian hyvin. Sen sijaan, että hän olisi tylysti lähettänyt pelaajan X, Z tai Y katsomoon istumaan, hän on ymmärtänyt, että sillä tavoin mihinkään tavoitteisiin ei päästä. Niin kauan kuin nämä tietyt kaverit ovat joukkueesssa mukana, sinun on vain pakko työskennellä heidän kanssaan, pitää heidä tyytyväisinä, pitää ilmapiiri hyvänä, jotta voit edes haaveilla maksimisuoritusten saavuttamisesta.

Guardiola sanoi aikaan kun saapui Bayerniin, että hän haluaisi että joukkueessa olisi joku "tuhat Dantea ja Shaqiria", ennen kuin lopulta työnsi kummatkin kaverit siirtomarkkinoilla tylysti ulos joukkueesta, heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen Toki erona on se, että Pepin ottaessa vetovastuun, Bayern oli paljon paremmassa jamassa, rebuildin tarve ei ollut läheskään niin iso ja Pep myös peri Juppilta juuri triplan voittaneen joukkueen, joka oli huipussaan. Tästä syystä antaisin aikaa Kompany/Eberl/Freund -triolle ja heidän työskentelylleen, jotta voitaisiin aidosti 1-2.v päästä nähdä se lopputulos.

****

Tänään illalla sitten ratkaiseva peli Celticiä vastaan. Mikään muu kuin jatkoonmeno, iso voitto ja ennen kaikkea _vakuuttava_ pelillinen suoritus ei kyllä kelpaa. Tulos toki UCL:ssä illoissa aina tärkein, mutta kyllä myös sen pelillisen suorituksen pitää tänään olla tuon Leverkusen-kylvetyksen jälkeen ihan erinäköinen. Odotan huippupeliä ja statementia nyt.

OSA 2/2

 

[Proffa_20]

Eli seuraavalla UCL-kierroksella vastaan asettuu sitten jo tällä kaudella kohtuu tutuksi tullut Leverkusen, kuinkas muuten. Ensimmäinen ottelu on Münchenissä Ke 5.3. ja toinen ottelu sitten Leverkusenissa Ti 11.3. Jos Bayern tästä pääsisi jatkoon, niin puolivälierissä vastaan asettuisi otteluparin Inter-Feyenoord voittaja (1.peli olisi kotipeli ja 2.peli vieraspeli). Jos Bayern vielä tuostakin selviäisi jatkoon aina välieriin saakka, niin tällöin vastaan asettuisi sitten joku kvartetista Benfica-Barcelona / Dortmund-Lille. Kyllä tuo isossa kuvassa on aivan tehtävissä oleva reitti finaalia ajatellen, vaikka se toki vaatii Bayernilta isoa tasonnostoa viime aikojen otteisiin. Arpa oli tällä kertaa ehkä suotuisa Bayernia kohtaan.

Inter ja Inzaghi toki parhaimmillaan laadukkaita ja puolustavat hyvin, mutta ei mikään ylivertainen haaste ja ovat tällä kaudella hapuilleet Serie A:n muita laatuvastusajia vastaan. Kaavion samalta puolelta Benfica, Feyenoord, Lille ja Dortmund ovat kaikki täysin lyötävissä. Kaavion saman puolen 'yläoksasta' Flickin Barcelona oikeastaan ainoa sellainen isompi kivi kengässä ja kanto kaskessa. Bayernilla kävi tässä nyt aika hyvä arpaonni, että Real, Atlético, Liverpool, PSG ja Arsenal ovat kaikki kaavion toisella puolella. Törmäsin myös kohtalaiseen uskomattomaan knoppitietoon aiemmin somessa (jonka paikkaansapitävyydestä en mene 100% takuuseen), että tämä Leverkusenin ja Bayernin välinen ottelupari olisi ensimmäinen BuLi-joukkueiden välinen UCL-ottelupari, sitten tuon 2013 Dortmund-Bayern finaalin. Tuo 2012/2013 kausi on myös viimeinen kerta, kun Bayern on kohdannut saksalaisjoukkueen (Dortmund) viisi kertaa yhden kauden aikana: kummatkin BuLi-pelit päättyivät 1-1 tasuriin, alkusyksyn DFL-Supercup ottelui päättyi Bayernin 2-1 voittoon, alkukevään DFB-Pokal puolivälierä 1-0 Bayernille ja se UCL-finaali 1-2 Bayernille.

Itse olen tähän arvontatulokseen ihan tyytyväinen ja tulipahan tätä sattumalta jo vähän toivottuakin tuon joulukuisen DFB-Pokal tappion jälkeen (ao. lainaus). Bayernin viimeinen voitto (4-0) Leverkusenista on niinkin kaukaa, kuin syyskuulta 2022, vielä silloin Seoanen ollessa Leverkusen-peräsimessä. Alonson Leverkusenia Bayern ei tosiaan ole viimeisen parin vuoden aikana lyönyt vielä kertaakaan (3 tasuria, 3 tappiota), nyt on vähän niin kuin pakko, mikäli meinataan tästä jatkoon pusertaa. Jos vieläkään ei onnistuta voittamaan Alonsoa, niin ei tästä kaudesta enempää ansaittukaan. Voisi melkein todeta, että liki kaikki Saksassa puhuvat siitä, miten Leverkusen aina saa extra-lisäaikaa, kunnes tekevät maaliin, mutta oikeastaan kukaan ei puhu siitä, miten Bayern saa tällä hetkellä extra-pelejä Alonson Leverkusenia vastaan niin kauan, kunnes näköjään onnistuvat voittamaan edes yhden pelin...

Jos siitä (että finaali on omalla kotistadionilla) ei kykene kaivamaan tarpeeksi motivaatiota, jotta tuo nykyinen heikko suorittamisen taso nousisi, niin en oikein tiedä, että mistä sitten. Toki tämän pöhöttyneen, hengettömän ja laiskanpulsekan joukkueen kohdalla mikään ei enää yllättäisi, ei edes se jos uniikkin kotifinaali ei sytyttäisi. Siltä se ainakin valitettavasti Celticiä vastaan näytti. Toki myös Leverkusenilla on varmasti 'revanssihenkeä' tuosta viime viikonloppuna (hyvin mahdollisesti) hävitystä Bundesliiga-mestaruudesta.

Se seuraava keskinäinen helmikuussa Leverkusenissa on kyllä ihan 'must' voitto, ihan jo senkin takia, että tämä alkaa ottaa aika paljon pattiin, että Leverkusen ei ole pelillisesti parempi osapuoli näissä keskinäisissä ja tullaan pelailemaan köntsät housuissa, mutta jollain tavalla kairaavat sitten kuitenkin sen voiton tai vähintään tasurin matkaansa. Plus, se on Bayernin (hyvin tod.näköisesti) viimeinen sauma lyödä Alonso Leverkusenin peräsimessä, niin ihan jo senkin takia mikään muu kuin voitto ei kelpaa ja jotain balsamia haavoille. Melkein toivoisi ihan tästäkin syystä, että Leverkusen tulisi jopa Bayernia vastaan jossain kevään UCL-pudotuspelirundilla, jotta Bayern saisi mahdollisuuden tyrmätä Leverkusen ulos.

Leverkusenista on tullut Bayernilla niin iso piikki lihassa viime vuosina, että oikeastaan koko ajan tällä kaudella on ollut se fiilis, että mikäli Bayern tällä kaudella lyö jonkun 'statementin', niin sitten se tapahtuu juuri Leverkusenin kautta. Leverkusenista on viime vuosina tullut sen verta kova kilpailija Bayernille, että oma tuntuma on, että nyt ollaan jossain mielessä samanlaisessa tien risteyksessä sen tulevaisuuden suhteen, kuin yli 10 vuotta sitten vuonna 2013 siinä Bayernin ja Kloppin Dortmund tulisessa kamppailussa Saksan herruudesta. Joka toki sitten kärjistyi viimeisimpinä vuosina erityisesti juuri Heynckesin Bayernin ja Kloppin Dortmundin väliseksi kilvaksi, josta Heynckesin Bayern lopulta aika armottoman mankelin läpi lopulta seuloitui voittajaksi.

Ne isot voitot 2013 Dortmundista (ensin DFB-Pokalissa ja sitten keväällä UCL-finaalissa) tavallaan käänsivät sen - siihen saakka useita vuosia rajusti jatkuneen Bayern/BVB - kädenväännön Bayernille ja tavallaan avittivat Bayernin vauhtiin niin, että 2013 vuodesta eteenpäin Bayern tavallaan jätti Dortmundin pysyvästi jälkeensä nielemään pölyä. Ne isot voitot 2013 myös tavallaan vakuuttivat Lewan siitä Bayern-siirrosta ja, että Bayern on Dortmundia edellä. Nyt tällä Leverkusen-otatuksella voi olla samanlainen vaikutus Wirtzin päätökseen siirtyä tai olla siirtymättä Bayerniin.

Tämä nykyinen Bayern-Leverkusen matsi kantaa kokonaisuudessaan mielestäni harteillaan jotain samanlaista suurta painoarvoa, ei pelkästään nykyhetki, vaan myös tulevaisuus ajatellen. Tässä mielessä tätä nykyistä tulevaa otatusta ei pitäisi typistää pelkäksi Kompany vs. Alonso kamppailuksi, vaikka se sitäkin toki on, vähän samalla tapaa kuin yli 10.v sitten Heynckes vs. Klopp. Mutta tämä on Kompanyn Bayern-uran - ja ylipäätään miehen valmennusuran - toistaiseksi suurin testi, jossa ei ole varaa tulla päihitetyksi taktisella puolella. Leverkusen on tämän kauden osalta jo hyvin tuttu noiden kolmen aiemman kohtaamisen jäljiltä, joten nyt on sitten mahdollisuus - ja pitää kyetä - kaivaa taktisella puolella ne syvällisemmät nyanssierot ja lyödä luu kurkkuun.

Juuri tuon tämän kauden 'tuttuuden' takia uskon, että juuri ne hyvin pienet taktiset erot ja entistä syvällisempi taktisempi ymmärrys pelistä ja vastustajasta (sen pelitavasta, pelaajaprofiileista yms.) tulee tekemään sen eron tässä parissa. Alonson kohdalla tätä syvällisempää pelin ymmärrystä on jo parin viime kauden aikana päästy näkemään, mutta Kompanyn kohdalla tämä on osin pimennossa vielä. Mitään mitä Kompany ja Bayern enää tekevät/yrittävät taktisesti, tuskin yllättää Alonsoa ja Leverkusenia, sekä toki vice versa. Siksi nyt pitää kyetä kaivamaan pintaa syvemmälle. Ja toki koko joukkueelta ja pelaajilta vaaditaan paljon suurempaa taisteluilmettä, logolle pelaamista sekä intensiteettiä, kuin mitä nuo säälittävät esitykset viime viikkoina ovat olleet. Vähän samalla tapaa, kuin vuosi sitten nostettiin sen ala-arvoisen alkuvuoden jälkeen taso siihen Arsenal-pariin.

Putoaminen nyt Leverkusenille eittämättä aiheuttaisi myös rajua ravistelua ja turbulenssia Bayernin organisaation sisällä. Voitto taas toisi itsevarmuutta ja indikoisi myös Bayernilla, että tämä nykyinen muutosprosessi, jota Eberln, Freundin ja Kompanyn johdolla nyt tehdään, on menossa oikeaan suuntaan. Tämän arpaonnen myötä paine mielestäni kasvoi nyt Bayernin suhteen. Pelkkä Bundesliigavoitto ei enää tavallaan riitäkään.

Tässä mielessä tämä Leverkusen-taisto määrittää nyt koko Bayernin kauden onnistumisen, koska ei sillä Bundesliiga-tittelilläkään mielestäni ole samanlaista relevanttiutta (siinä mielessä siis, että Bayernin voisi sanoa olleen kauden paras saksalaisjoukkue), jos Bayern nyt Mestarien liigassa kuitenkin häviääkin tällaisessa kovatasoisessa pudotuspeliotteluparissa lopulta kotimaiselle kilpakumppanille, vieläpä tällöin nyt kun se UCL-finaali on Bayernin omalla kotikentällä.

Se on vain mielestäni raadollinen tosiasia. Paineet ovat erittäin massiiviset, ja toistaiseksi niin taktinen kuin psykologinenkin etulyöntiasema on nyt Leverkusenilla tuon viimeisen keskinäisen - ja ihan kummankin joukkueen viime aikainen vire - huomioituna. Isot pari viikkoa edessä.

****

Aika monesta lähteestä on nyt tullut, että Upamecanon jatkosopimus (mahd. kesään 2030 saakka) alkaa olla hyvin lähellä maalia, ja Plettenberg kertoi eilen, että kyse saattaa olla enää vain joistain päivistä. Yhtenä neuvottelukohteena on ilmeisesti ollut Upamecanon leirin vaatimukset ulososto-klausuulista (sen takia koska Musiala sai myös omaan sopimukseensa), johon Bayern ei ole suostunut taipumaan. Tuo se ongelma siinä Musialan sopimuksen klausuulissa oli, että se avaa nyt sen pandoran lippaan tulevaisuudessa myös muille pelaajille yrittää sisällyttää samanmoista klausuulia sopimuksiinsa. Ei välttämättä hyvä...Upan jatko on kuitenkin vääjäämätön lähitulevaisuudessa.

Myös Kimmichin jatko lähenee. Bayernin ja Kimmichin väliset neuvottelut ovat edenneet erittäin hyvin viime aikoina, jonka johdosta Bayern on tehnyt Kimmichille "erittäin hyvän" jatkotarjouksen. Nyt kyse on vain siitä, että lyökä Kimmich nimensä tähän lappuun vai ei. Palkanalennusta Kimmichille ei vahvojen huhujen perusteella ole tiedossa tuosta nykyisestä n. €20M kausipalkastaan.

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1892952584614240346

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1892711576236400772

 

[Proffa_20]

Jos palataan vielä tuohon Celtic-otteluun, niin jatkoonmeno isossa kuvassa tietysti positiivinen asia, mutta isossa kuvassa tuo oli jälleen yksi huolestuttavan ala-arvoinen räpellys, mitä viime aikoina on nähty. Täysin järkyttävä suorits. Jatkoonmeno, kyllä, mutta ainakin itselläni standardit ovat vielä sen verta korkealla, että ei ihan hirveästi pysty juhlimaan 1-1 tasapeliä - kotistadionilla - Celticin tasoista (kaikella kunnioituksella) vastustajaa vastaan. Menisin jopa niin pitkälle, että täm on jatkoonmeno, jota ei oikein voi edes juhlia. 90 minuuttia aivan täyttää kärsimysnäytelmään ja kuraa. Kompanyn surkea pelin takinen puoli, joo, mutta tuo pelaajien asenne ja kehonkieli...tuollainen suoritus, tällaisessa paikassa (kauden toistaiseksi ratkaiseva pudotuspeli), ja oman kotiyleisön edessä, huh ihan uskomatonta. Aivan järkyttävää köntsää.

Missä ne vanhojen hyvien aikojen standardit ovat? Neuer totesi pelin jälkeen, että haastava peli, mutta edes nyt putoaminen Celticille (siis Celticille, oman kotiyleisön edessä!!!), ei olisi tarkoittanut, että kausi olisi mitenkään isossa kuvassa ollut mikään katastrofia yms. Siis, mitäs helvettiä!? Mitä ihmettä nuo höpinät ova? Missä vaatimustaso? Once-in-a-lifetime mahdollisuus ja kausi pelata UCL-finaali kotinurmella ja tuo on se rima. Putoaminen Celticille olisi ollut "ihan ok"?

Putoaminen jossain pudotuspelien köpöisellä esikarsinta kierroksella jollekin lilliputti-Celticille, ei olisi ollut katastrofi. Ihan kerrassaan noloja kommentteja. Mihin tämän seuran rima on kadonnut? Mihin Neuerin - kaikkien aikojen GOAT-keeperin - rima on kadonnut? Onko ikää tullut jo sen verran, että kun kaikki on jo saavutettu, niin nyt vain pintakaasulla liidellään uran loppu maaliin ilman nälkää ja ambitiotasoa ja that's it? Putoaminen nyt - juuri tällä kaudella - olisi ollut ihan 'fine' ja olankohautuksella ohitettu tapaus. Ei jumalauta...

10 vuotta sitten Guardiola leimattiin Bayernissa "flopiksi" monien (tai ainakin joidenkin Pepin pelityyliin turhautuneiden) toimesta, koska Bayern selviytyi UCL-semifinaaleihin "vain" kolme kertaa (kolmen kauden aikana...). Tuon Guardiolan 2016 lähdön jälkeen, Bayern on yltänyt semifinaalivaiheeseen 9 vuoden aikana, vain kolme kertaa, näin ne pöydät kääntyvät...Joten en vain nyt 10.v myöhemmin pysty juhlimaan mitenkään loistokkaana suorituksen, jotain hikisen räkäistä jatkopaikkaa round of 16 -kierroksella, ja etenkään tuollaisen räpellysesityksen jälkeen.

Ei tämän enää pitäisi tulla yllätyksenä, mutta se taso mihin Bayern on viimeiset vuodett tämän nykyisen pöhöttyyneen ydinrungon kanssa taantunut ja miten häpeällisen huono tämä joukkue voikaan olla (valmennuksen ja seruajohdoin vastuuta unohtamatta), on ihan shokeeraavaa. Bayern pelasi nyt Celticiä vastaan kuin joku köntästä housuissa vieraskentällä rimpuileva kääpiösakki, eikä kuten Bayern München. En tiedä, ansaitsiko Bayern edes tuota jatkopaikkaa tuollaisen esityksen jälkeen.

Kotikenttä, omat fanit takana, "do or die" pudotuspeli yrittää päästä finaaliin kotistadionille ja tuo on esitys, joka laitetaan tiskiin. Ei riitä, ei riitä sitten ollenkaan. Joku voi olla tyytyväinen viime hetken tasuritasoitukseen joukkuetta vastaan, jonka viimeisen vuosikymmenen paras suoritus eurokentillä oli ennen tätä Eurooppaliigan Round of 32 -kierrokselle pääsy. Itse kyllä odotan paljon, paljon enemmän. Tämä nykyinen Chämppäri-runi on Bayernin surkein UCL-kausi pitkiin aikoihin, valitettavasti.

Haluaako tämä joukkue edes - ihan aidosti ja tosissaan - pelata siinä Allianzin finaalissa? Olen ihan häpeissään noista kommenteista, koska nuo kommentit eivät kyllä ainakaan edusta niitä arvoja ja standardeja, joiden takia itse aikaana Bayerniin rakastuin. Oikeasti, tämä ei ole meikäläisen Bayern München, mihin tämän seuran vaatimustaso on kadonnut Nyt on viimeinen aika herätä, ottaa pää pois hanurista ja taistella. Tulevilla kierroksilla ja tulevina viikkoina odotusarvo on _paljon_ parempia suoritus, kuin nämä nykyiset surkeudet, mitä nyt lyödään pöytään. Tällä kaudella menestyksen UCL:ssä pitäisi olla mielestäni jopa etusijalla Bundesliigaan nähden ja se 1.prioriteetti. Ei jaksaisi (taas kerran, kun kevätkausi koittaa) olla näin negatiivinen, mutta kuten sanoin, niin ainakin itselläni on tietyt standardit Bayernille

Vuodesta toiseen, oikeastaan jo since 2020, tämä paikoilleen jämähtänyt pöhö-klubi ei ole herättänyt isossa kuvassa oikein mitään muita kuin harmituksen ja surun tunteita, mihin tämä seura on taantunut. Odotukset tätä nyky-Bayernia kohtaan ovat maltillisen matalat, mutta se miniemin minimi, mitä odotan joka kausi, joka ikiseltä Bayern-paidan ylleen pukevalta pelaajalta, on aivan kaikkensa antaminen ja taisteleminen joka ilta logon ja joukkueen puolesta. Se, mitä nyt nähtiin Celticiä vastaan, oli jotain niin kammottavaa, että se ei ollut edes Bayern-paidan arvoista räpeltämistä.

Kompanysta on pakko todeta sen verran, että alkaa olla pikkuhiljaa Kompanyn työpaikan kannalta jopa pelasta tekijä se, että kauden ekat pari 2-3 kk olivat niin loistavia, että ne ovat nyt pedanneet maata loppukaudeksi. Muuta, jos alkukausi ei olisi ollut niin hyvä, niin paine kasaantuisi tällä hetkellä ennätysvauhti Kompanyn niskaan näillä otteilla. Nyt paine olisi jo todella suurta, mutta hyvällä alkukaudella, tuloksien raapisella ja Bayernin vireen tasaannuttamisella Bundesliigassa (eli pärjätään paremmin pienempiä vastaan kuin moneen vuoteen) on Kompany ostanut itselleen aikaan. Tuchel selvisi viime kaudella yhtälailla niin pitkään juuri sen takia, koska vaikka peli ei ollut alkukaudesta läheskään aina mitenkään loisteliasta, niin tuloksia tuli kovalla tahdilla ja se piti Tuchelin työpaikan syrjässä kiinni. Mutta saman tien, kun tulokset sukelsivat - edes pienen pieneksi hetkeksi - niin lähtö tuli. Niin nopeasti nämä asiat voivat Bayern-kokoluokan seurassa muuttua.

Olen puolustanut ja kannustanut Kompanya pitkään, mutta juuri nyt tuo Bayernin pelaamisen taso on ihan hirveää. Ei se juurikaan eroa siitä aikalailla tasan vuoden takaisesta Tuchelin kärsimysnäytelmästä. Tällä kertaa Kompany onnistuu kuitenkin jollain ihmeen kaupalla raapimaan tuloksia, ja ehkä juuri sen takia, että joukkue ei ole henkisesti luovuttanut Kompanyn suhteen, kuten olivat Tuchelin kanssa. Tämä Bayernin tämän hetken surkea pelitapa, oudot ja heikot kokoonpanovalinnat...en vieläkään ole vaatimassa Kompanylle potkuja, mutta kysymysmerkit nousevat kyllä kovaa vauhtia, niin Kompanyn taktisen osaamisen, kuin joukkueen roolittamisen ja rakentamisen suhteen (jossa päävalmentajalla, on kuitenkin urheilujohdon kanssa aina kriittinen rooli). Tällä hetkellä kaikki tämä on katastrofaalisella tasolla.

Aina voidaan toki tietyssä mielessä mennä sen taakse, että haaste oli iso tuon fyysisen kuorman takia, koska kolmas peli kuuteen päivään, vieläpä parissa eri maassa ravaten. Mutta se ei ole tekosyy näille suoritukseille tai miksi Bayernin ei pitäisi pyrkiä radikaalisti nostamaan tasoaan tästä nykyisestä. Ainoa positiivinen asia tästä Celtic-pelistä on oikeastaan se, että tällä kertaa Bayern onnistui selviämään tästä 'varoituksesta' kuivin jaloin jatkoon, ja vieläpä täyden joukkueen voimin ilman isompia (miinus Kanen pikkukolhu) loukkaantumisia.

Seuraavaksi vuorossa on kuitenkin kaksi Bundesliigan kärkijoukkuetta Frankfurt ja Stuttgart, joten off-vaihteen vaihtamiselle ei ole aikaa tai sijaa, vaan nyt näissä peleissä pitää kyetä todistaamaan itsensä. Näiden vastutsajien myötä pelin intensiteetti nousee ja samoin myös suoritustason pitää nousta. Liian iso kuorma, epätasaisuus ja ailahtelut eivät ole enää riittäviä tekosyitä.

Erittäin monen avainpelaajan, jotka ovat viime aikoina alisuorittaneet ja ailahdellee (Kane, Musiala, Min-jae) pitää nostaa vaihdetta useampi pykälä. Nyt jos, koskaan joukkue tarvitsee juuri näiltä kavereilta paljon parempia otteita. Huippupelaajan pitää pystyä nousemaan esille näissä paikoissa ja toimittamaan sekä jopa kantamaan muuta joukkuetta. Kuten mm. Robben, Ribéry, Lahm yms. tekivät aiemmin. Kukaan pelaaja tässä Celtic-pelissä (ehkä miinus Kimmich, Olise ja Upamecano) ei kyennyt _lähellekään_ tuollaista suoritusta. Min-jae kärsii edelleen noista syksyllä alkaneista akillesvaivoista ja rehellisyyden nimissä, Min-jaelle pitäisi nyt antaa huilia. Viime aikojen suoritukset ovat olleet sitä tasoa, että Dierin ei pitäisi olla kaukana takana nokkimisjärjestyksessä ja Dier ansaitsisi enemmän minuutteja. Plus Stanisic ja Itõ ovat takaisin.

Se on ollut jo pitkään selvää, että Bayernin nykyjoukkue on äärimmäisen huonosti kasattu ja siitä puuttuu tiettyä ratkaisevaa henkilökohtaista taitoa sekä joukkueessa on monia aivan överisti ylipalkattuja has-beenejä, jotka eivät enää kuulu tälle huipputasolle. Tämän nykyisen joukkueen sykli on tullut jo aikapäiviä sitten tiensä päähän ja se on jo pitkään kaivannut kipeää korjausta. Mutta ongelma on juuri siinä, että kun kenelläkään (tai kovin monella) seurassa ei ole pitkään aikaan tuntunut olevan sellaista aitoa halua muutokselle ja uudistumiselle. Seura on ollut liian passiivinen ja reaktiivinen ilmeneviin ongelmiin. Ihan kuin koko seurajohdon konkkaronkka olisi ollut koko ajan tyytyväisiä tähän nykyiseen joukkueeseen ja eivät näe muutokselle edes tarvetta. Ihan niin kuin koko seura ei olisi ollut karmeassa syöksykierteessä syksystä 2020 lähtien. Siitä lähtien pöydälle on lyöty vino pino entistä heikompia ja keskinkertaisempia suorituksia, kerta toisensa jälkeen...

En taas halua palata siihen Tuchelin viime kauteen, mutta raadollinen tosiasia on se, että Tuchel oli ainoita hahmoja viime vuosien aikana, joka yritti edes jollain tasolla ravistella tätä pölyttynyttä organisaatiota ja sen toimintamalleja sisältä käsin. Mutta sen sijaan, että Tuchelin ravisteluyrityksiä ja analyysejä olisi otettu seuran sisällä tosissaan, niin hän sai todella epäkunnioittavaa kohtelua ja arvostelua osakseen, ihan ylimmän seurajohdon taholta. Eritoten Uli-sedältä, joka vieläpä käsittämättömällä tavalla hyökkäsi Tuchelia ja hänen valmennusmetodejaan kohtaan vain pari päivää ennen sitä kriittistä Real-ottelua ja yritti (ilmeisestikö ???) hiekoittaa oman rakastamansa Bayernin mahdollisuuksia taistella finaalipaikasta, horjuttamalla Tuchelin valmistautumista ja valmennussuoritusta, koska ei pitänyt Tuchelista.

Mutta samalla Uli tuli vahingoittaneeksi koko joukkueen keskittymistä ja mahdollisuuksia tavoitella finaalipaikkaa. Tuchel teki virheitä - paljonkin -, kyllä, mutta ainakin hän jollain tasolla välitti, halusi katsoa tulevaisuuteen ja siihen kipeästi kaivatun muutoksen mukana tuomaan kehitykseen sekä hänellä oli cojoneseja haastaa tätä seuran sisäistä ummehtunut status quoa. Toki Kompanylla - täysin kokemattomana valmentajana, jolla ei ole meriittejä ja pyttyjä - on hieman vaikeampi työ kannuksien puutteen takia alkaa vaatia mitään seurajohdolta ja lyödä samanmoisia 'tuchelmaisia' vaatimuksia kehiin. Kaipaan niitä aikoja, kun seuralla oli korkea ambitiotaso, Bayern oli dominoiva ja saavutti isoa menestystä. Bayernilla on edelleen kaikki saumat nousta uudelleen tuolle tasolle ja kivut takaisin sinne Euroopan kovimmalle huipulle. Juuri nyt siellä ei yksinkertaisesti olla.

****

Bayernilla on myös viime aikoina ollut aivan liikaa rotaatiota puolustuslinjan kanssa. Eritoten laitapakit tuntuvat vaihtuvan joka ikiseen otteluun, mitään kemiaa ei ehdi rakentumaan ja se kyllä näkyy tällä hetkellä. Heikkoja syöttöjä, lapasia pallokosketuksia, teknisiä virheitä, kommunikaatiokatkoksi ja -virheitä, puolustuksen rakenne näyttää huojuvalta jne. Vaihtuvuus, 'tuttuuden' puute ja tätä myöten sekavuus takalinjassa on nyt liian suurta liiallisen rotaation johdosta. Tämä samahan nähtiin jo osaltaan tuossa loppusyksyn aikana sen pitkän 7 pelin nollapeliputken jälkeen. Tuo pitkä nollaputki vedetiin likipitäen samalla takalinjalla (Davies-Kim-Upa-Laimer/Guerreiro) ilman suurempaa rotaatiota.

Onneksi Davies palasi nyt takaisin kehiin ja hänen pitäisi nyt vakauttaa tämä osasto suurilta osin taas enemmän raiteilleen. Nyt kun Stanisic ja Itõ ovat tervehtyneet kehiin on Bayernilla myös saumaa lepuuttaa tietyissä hetkissä enemmän Min-jaeta ja Upamecanoa. Davies vaikuttaa myös tällä kaudella olevan aivan keskeinen avainhahmo ja suorastaan jopa sellainen "liimapelaaja", joka pitää tuota Kompanyn pelisysteemiä kasassa. Daviesin panos niin hyökkäys- (leveyden pito ja vertikaalisuus) kuin puolustuspelaamisessa (ison tilan kattaminen selustassa ja kova kamppailukovuus) tuntuu olevan erittäin suuri Kompanyn pelitavan toimivuudelle, jopa liian suuri.

En pitänyt Goretzkan suorituksesta muuten Celtic-pelissä millään muotoa, mutta on pakko todeta, että Goretzka oli liki ainoa kaveri, joka pystyi muodostamaan edes jonkinlaisen maali- ja boxiuhan omalla preesensillään, oikein ajoitetuilla juoksuillaan ja boxi-hyökkäyksillään. Etenkin nyt kun Kane oli ottelun toisen jakson poissa. Goretzka oli tässä mielessä ainoa Bayern-pelaaja, joka kykeni ottelun aikana säännönmukaisesti saattaamaan itsensä hyville maalipaikoille ja luomaan uhkaa. Se oli myös Goretzkan hyökkäys boxiin, joka mahdollisti sen Daviesin pelin lopun maalin (Olisen huikea millintarkka keskitys, jonka juoksunsa oikein ajoittanut Goretzka puski hyvästä paikasta ja Davies laittoi riparin maaliin).

Jos Kane edelleen joutuu olemaan poissa - joko nyt Frankfurtia vastaan tai kertaakaan loppukauden aikana -, niin edelleen ihan aidosti miettisin tuon Goretzkan heittämistä sinne piikkiin valeysiksi (tai sitten Pavlo/Kimmich pivotin eteen ja ysin taakse "kympiksi"/kakkoskärjeksi). Ei Goretzka varmaan muuten mikään huikea ysi pelityyliltään ole, mutta ne hyökkäykset boxiin, juoksut selustaan yms. muodostavat nyky-Bayernista jopa kaikista suurimman maaliuhan lähellä vastustajan maalia. Pitkä, vahva pääpelaaja, älykäs ajoittamaan juoksunsa oikein jne. Kunnon target-mies. Nyt etenkin, kun joukkueessa ei ole penkiltä heittään ketään kakkoskärkeä tuuraamaan Kanen poissaoloja (etenkään ketään sellaista erilaista target-profiilia), niin Goretzka voisi tämän kevätkauden toimia tuollaisena hätävaran tämän suhteen.

Musialan otteissa on etenkin tuon päätöksentekokyvyn suhteen huolestuttavaa kehitystä - tai pikemminkin kehityksen puutetta nähtävillä. Missä Musiala oli taas Celticiä vastaan? Nyt kun Musiala on seuran historian kova palkkaisin pelaaja, niin hänen täytyy alkaa todistaa olevan palkkansa ja statuksensa väärti, eikä enää mikään 17.v nöösi junnu. Jälleen Musiala epäonnistui tuomaan mitään oikeaa impaktia UCL-pelissä. Kun Musiala nimenomaan on pelaaja, jonka pitäisi kyetä nousemaan hartialinjan ja pään verran muita ylemmäs.

Musiala on nyt junnannut liki samalla tasolla jo useamman vuoden putkeen tuon vajavaisen päätöksentekokyvyn kanssa. Etenkin pelin terävä lukeminen nopeissa hetkissä ja ahtaissa väleissä ruuhkaisella keskikaistalla on jotenkin pahasti puutteellista ja se tuntuu syövän ja hidastavan Musialan pelaamista nyt todella paljon. Ja on osasyy, miksi Musiala ei kentältä enää pelien kovetessa tunnu erottuvan. Musiala kikkailee pää alhaalla, kun pitäisi syöttää tai laukoa. Laukoo, kun pitäisi kikkailla tai syöttää.

Didi Hamann oli syksyllä mielestäni oikeassa, kun kiritisoi tästä liki samasta asiasta Musialaa, että Musialalla ei vain ole sellaiselle klassiselle kympille tyypillistä pelinluku- ja skannaustaitoa. Vaan liian usein, kun Musiala saa pallon ylhäällä keskellä, niin laittaa päänsä alas ja lähtee ajamaan ruuhkabussia päin ja hakemaan jotain highlight-kikkasuorituksia, sen sijaan, että yrittäisi tehdä sellaisen tehokkaan ja aidosti peliä edistävän ratkaisun joka siinä hetkessä hyödyttää joukkuetta eniten.

Ei noilla Musialan keskikaistan useilla kikkaketjuilla kuitenkaan kovin usein tunnuta saavuttavan mitään pelin kannalta edullista tai pääsevän halutuille vaarallisille alueille. Välillä saadaan vapareita, kun vastustajat joutuvat rikkomaan, mutta that's it. Tämän takia se Wirtz - sellaisena klassisena kymppipelaajana - olisi must-hankinta, koska Wirtzillä on tämä huikea peliäly, päätöksentekokyky ja taito lukea peliä pari askelta muita edellä, ja Wirtz voisi vapauttaa Musialaa enemmän vasemmalla laidalle ja ottaa Musialan harteilta pois myös sitä liiallista vastuutaa siitä pelinteosta ja tilojen luonnista...

****

Usein myös tuollaisen valtavaan pallonhallintaan perustuvan pelityylin pitäisi auttaa omaa joukkuetta juuri säästämään sitä energiaa ja taasen väsyttää vastustajaa. Mutta Bayernin kohdalla tilanne vaikuttaa olevan tällä hetkellä täysin päinvastainen. Tuo Kompanyn pelitapa - josta on sen Barca-kylvetyksen jälkeen tullut uskomattoman staattista, mekaanista ja ennalta-arvattavaa - näyttää tällä hetkellä imevän juuri aivan kaikki mehut pois omista pelaajista. Ongelma on siinä, että tämä nykyinen puuduttavan mekaaninen överi-pallonhallintaan (< 70%) perustuva pelitapa, ei kuitenkaan estä niitä tappioita tai heikkoja suorituksia (mm. 0-3 tappio Feyenoordille), mikä kait se Kompanyn idea tässä on ollut, kun sen Barca-tappion jälkeen tähän nykyiseen pelisapluunaan enemmän siirryttiin.

Muun muassa Liverpool on Valioliigan kärjessä ja voitti Mestarien liigan liigavaiheen, vaikka sen keskimääräinen pallonhallinta on "vain" 56%. Eli ei sen pallonhallinnan pitäisi olla mikään pelitavan itseisarvo, eli pidetään pallonhallintaa pallonhallinnan takia, vaan juuri välinen jonkun asian saavuttamiseksi. Mitä tuolla Kompanyn pelitavan nykyisellä 70% hallinnnalla tällä hetkellä saavutetaan.

Pelistä uupuu tällä hetkellä aivan ilmiselvästi intensiteettiä ja energiaa pallon kanssa pelatessa, ja tämä johtuu todenäköisesti niistä Kompanyn pelikirjan äärimmäisen vaativista ja kuluttavista pallottoman pelin periaatteista. Kompany vaatii älytöntä työmäärää ja intensiteettiä omalta joukkueeltaan pallottomana ja se kuluttavan aggressiivinen vastaprässi pitää aktivoida heti menetyksen jälkeen.

Ja, jos tuota aktiivista vastaprässiä ei toteuteta heti ja viimeisen päälle huolella, niin tuo Bayernin puolustuspelinrakenne ja organisointi on niin heikkoa tasoa tällä hetkellä, että Bayern vuotaa omiin melkein välittömästi. Joten näyttäisi siltä, että Bayernin pelaajat yrittävät pallon kanssa vähän vetää ikään kuin säästöliekillä ja säästää sen energian siihen hetkeen, jos - ja kun - se pallo lopulta menetetään ja pitää käynnistää se armoton vastaprässi. Sen sijaan että laitettaisiin sitä energiaa enemmän offensiivisempaan pelaamiseen juuri pallon kanssa, ja siitä huolimatta että se pallo on itsellä suurimman osan ajasta ottelua.

Kun katselin tuota keskiviikkoista Real-City peliä ja miten mm. Vinicius ajoitti juoksunsa aina oikein ja aina oikeaan tyhjään tilaan (jonne se pallo pelataan), hyökätessään sinne Cityn selustaan, ja peilasin sitä - itse asiassa koko kauden otannalla - Bayernin hyökkäyspelaamiseen, niin aika helppoa nähdä missä kohdin tuo Kompanyn pelitapa tällä hetkellä sakkaa hyökkäämisen osalta. Bayernin pitää kyetä loppukauden aikana löytämään tuohon lääkkeitä ja hyökkäämään sinne vastustajan puolustajien takana olevaan tilaan, toisteisesti ja venyttämään vastustajia enemmän vertikaalisesti.

Tämä on ollut ihan koko kauden otannalla, ihan sitä alkukauden Gnabryn suonenvetoa lukuunottamatta, fundamentaalinen ongelma Bayernille, joka estää Bayernia saavuttamasta tällä kaudella yhtään minkäänlaisia laatutuloksia UCL:ssä, jos tuohon ei saada parannusta. Nyt kun Telkin lähetettiin pois Spursiin, niin todennäköisesti Kompanyn pitää alkaa vähän luovaksi tämän suhteen. Tällä hetkellä nyky-Bayernissa on nolla "juoksijaprofiilia" ja se on iso ongelma, kuten tuli vähän kauden alla pelättyä, että onko tuo nykyhyökkäys (Kane, Musiala, Olise) liian samanlainen, kun kaikki ovat likipitäen täysin sellaisia 'ball-to-feet' tyyppisiä pelaajia, jotka tykkäävät itse antaa niitä läpisyöttöjä niille pystyjuoksijoille, mutta eivät itse niitä juoksuja tee. Voisiko ratkaisu tähän ongelmaan olla se Goretzkan kokeilu piikissä/kakkoskärkenä? Damn, prime-Müller oli ennen Bayernilta se kaveri, joka noita pystyjuoksuja teki pelistä toiseen sveitsiläisen kellontarkkuudella ja Bayernissakin herkuteltiin vielä joskus hyvin tällä saralla...

 

[Proffa_20]

Viime viikkoinen 4-0 Frankfurt-voitto ol iehdottomasti hyvä bounce-back parin viimeisimmän heikomman suorituksen jälkeen. Tämä Frankfurt-peli lienee Bayernin paras ottelu sitten sen joulukuun lopun 5-1 Leipzig-voiton ja jopa yksi Bayernin kauden parhaimmista otteluista. Bayern on pystynyt tällä kaudella tuottamaan hyviä suorituksia useammankin kappaleen, joten tämä joukkue on kyllä kykeneväinen löymään pöytään sellaisia esityksiä, joilla voidaan voittaa hyvin moni joukkuee maailmassa. Näen tuon Frankfurt-voiton merkityksen siis ehkä enemmänkin henkisellä puolella ja minkä moraalisen boostin se tuo joukkueelle juuri ennen tätä Stuttgart ja Leverkusen-otteluita, noiden viime aikojen heikompien suoritusten jälkeen.

Siitäkin huolimatta, että avauksesta puuttuivat Kane ja Upamecano, Bayern päihitti aivan totaalisesti Frankfurtin. Bayern hallitsi ja kontrolloi peliä vahvasti alusta loppuun saakka. Dieristä on kuoriutumassa oikein tuollainen 'mr. Reliable'. Maltti, suoritusvarmuus, pelin lukeminen, rauhallisuus, syöttäminen, vahva pääpelaaminen, vahva kamppailuissa jne. Erittäin hyvä suoritus jälleen ja olen edelleen vähintään sen 1-vuotisen jatkon kannalla. Ei markkinoilla ole ketään parempaa ja varmempaa vaihtoehtoa rotaatiotoppariksi. Dier on jo seurassa (eli ei siirtomaksua), on integroitunut joukkueeseen, erittäin pidetty joukkuepelaaja, työteliäs ja miehen palkkakin on varmasti ihan pähkinä-luokkaa. Kenen tahansa korvaajan tuominen kesällä tulisi seuralle paljon kallimmaaksi kokonaispaketin (Siirtomaksu+palkka) osalta, kuin Dierin pitäminen. Eikä ole mitään takeita, että ulkopuolelta löydettäisiin edes ketään noin suoritusvarmaa ja luotettavaa kaveria, kuin Dier.

Aina nostetaan esille myös se Dierin kehnohko jalkanopeus, mutta tässäkään ajattelussa ei pidä sortua siihen klassiseen "ruoho on vehreämpään aidan toisella puolella ajatteluun". Ei Bayernin nelostopparina operoiva pelaaja voikaan olla mikänä täydellinen pakki, ilman heikkouksia. Dierillä on paljon muita vahvuuksia, jotka kompensoivat tuota jalkanopeuden puutetta ja tekevät ihnesät ihanteellisen vaihtoehdon tuohon varatopparin rooliin (suoritusvarmuus, huolellisuus, olematon virheherkkyys, kokemus, toimittaa aina kun pelaa jne.).

Siinä voi helposti käydäkin niin, että markkinoilta tuodaan kyllä sisään joku jalkavampi kaveri, jonka ajatellaan olevan sopivampi Kompanyn pelisapluunaan, mutta joka onkin pallon kanssa huomattavasti epävarmempi, virheherkempi sekä jatkuva riski täten omalle joukkueelle. Olisiko se silloin upgreidaus Dieriin, vaan ja ainoastaan sen takia, että saatiin jalkavampi kaveri puolustukseen? Mielestäni ei. Ja joku kaveri joka on nopea ja suoritusvarma, ei varmastikaan suostuisi istumaan Bayernin nelostopparin penkillä, kaikissa noissa on omat puutteensa, joita tuohon syvyystopparin rooliin ollaan pohtimassa. Itse näen joukkueessa paljon mieluummin vähän hitaan, mutta erittäin älykkään, suoritusvarman ja luotettavan topparin josta tietää joka kerta mitä saadaan, kuin nopean, mutta kenties epävarman ja riskialtiin rähmäkäpälän.

Olen itse alkanut ehkä pohtimaan, että Dier on niin varma ja huolellinen koko ajan ehkä juuri siitä syystä, että miehen itseymmärrys (kenties sen ison kokemuksen kautta) omista vahvuuksista ja heikkouksista on niin kristallinkirkasta, että Dier tietää tasan mihin kykenee ja mihin ei. Tästä syystä Dier ei koskaan lähde kokeilemaankaan mitään sellaista riskaabelia ratkaisua, johon tietää että ne rahkeet eivät riitä. Tuntee itsensä niin hyvin ja omat rajansa, joka mahdollistaa sen vuorenvarmuuden ja luotettavuuden miehen otteissa. Dierin päästäminen nyt pois, kun pelaa noin laadukkaasti, tuntuisi jotenkin samanlaiselta virheaskeleelta, kuin Ivan Perisicin (laadukas syvyyspelaaja) päästäminen pois 2020 (tai kun sitä miehen osto-optiota ei aktivoitu, vaikka Flick olisi halunnut). Dier on yhtälailla, 'herra Luotettava'. Jokainen joukkue tarvitsee taustalle näitä 'dierejä', 'laimereita', 'choupo-motingeja', 'perisicejä' jne. Jatko on mielestäni aivan must-luokkaa.

Pavlovic tuntuu pääsevän myös jälleen lähemmäs omaa huippuvirettään, rytmitti ja loi peliä taas erittäin laadukkaasti, kontrolloi peliä jatkuvasti näpeissää ja näytti tutummalta itseltään, sen katastrofaalisen Leverkusen-pelin jälkeen. Musialalta kyllä huikea soolomaali ja aika harva kaveri lähtee yksin haastamaan 3-4 vastustajan pelaajaa vastaan keskialueelta lähtien. Olise, taas tuttu oma itsensä. Edelleen, jos Bayern olisi viime kesänä maksanut Olisesta €100M niin kukaan ei sanoisi, että oli muuten senttiäkään liikaa. Tuo miehen peliäly, luovuus ja kyky luoda paikkoja ja tiloja omalla syöttötaidollaan ja älykkyydellään on jotain aivan maagista tasoa. Kuinkahan monta kertaa kauden aikana on nähty toistuvan se, kun Olise lähtee leikkaamaan oikealta laidalta keskemmällä ja sitten laittaakin sen pallon aivan huikeasti suoraan siitä parin linjan läpi kerralla ja jostain siitä usean linjassa olevan pelaajan tiivistä välistä (esim. laitapakin ja topparin välistä), selustaan juoksevalle Bayern-pelaajalle, jonka johdosta Bayern pääsee erittäin hyviin hyökkäyasemiin?

Niistä järkyttävistä missauksista huolimatta, Sané laittoi mielestäni pöytään erittäin vahvan suorituksen ja hänellä olisi pitänyt pelin jälkeen olla melkein useampinkin syöttöpiste tilillään. Sané aiheutti paljon tuhoa niillä pystyjuoksuillaan ja oli todella vahva sekä työteliäs omiin päin (paljon katkoja ja riistoja), mutta onhan tuo miehen viimeistely tätä nykyä ihan bennyhill-tason kamaa...En tiedä, mutta tuntuu, että Sané luottaa tätä nykyä aivan liikaa puhtaaseen raakaan voimaa, sijoittamisen ja tarkuuden sijaan. Sané useimmiten noissa läpiajotilanteissa tuntuu vain pamauttavan palloa niin lujaa, kuin jalasta lähtee, sen tarkemmin sijoittamatta laukaustaan.

Useimmiten sijoitus ja tarkkuus on parempi vaihtoehto, kuten monet maailman huippumaalinetkijät ovat todistaneet. Maalivahti ei voi koskaan peittää koko maalia. Jos Sané oppisi (varmaan ei kun ikään on jo 29.v ...) Kanen tavoin yhdistämään kummatkin omassa laukaussuorituksessaan (voima+tarkkuus), niin hyvä. Mutta jos ei, niin tällöin kannattaisi mieluummin panostaa ehkä siihen tarkkuutteen ja sijoittamiseen, sen sijaan, että lataa joka ikinen kerta sen pallon sydämensä kyllyydestä silmät kiinni vaan jonnekin suuntaan.

Isossa kuvassa Sanéa ja myös Mülleriä on myös kiittäminen Bayernin parantuneesta pelaamisen tasosta. Jos Bayernin peleistä on aiemipina viikkoina - ja koko kautenakin - puuttuntu sitä vertikaalisuutta, niin nämä kaverit toivat sitä nyt oikein aimoannoksen. Sané teki läpi pelin siitä vasemmalta välikaistalta niitä vaarallisai pystyjuoksuja, jotka aiheuttivat isoa päänvaivaa Frankfurtille ja myös Müller teki siitä keskeltä monia samanmoisia juoksuja ja jopa rohkaisi parikin kertaa muitakin tekemään nyt perkele niitä juoksuja ylös.

Mieleen muistuu siitä keskeltä peliä se yksi tilanne kun Bayern hyökkää hyvin ja Müller kuljettaa palloa lähelle Frankfurtin boxia ja siinä Frankfurt-linjan välissä oli ihan selvä aukko, josta Laimer olisi voinut tehdä sen pystyjuoksun ja Müller olisi voinut syötöllään vapauttaa Laimerin aivan vapaaseen läpiajoon. Sen sijaan, että Laimer olisi tehnyt tätä juoksua selustaan, niin hän vetikin liinat kiinni ja yrittikin kummallisesti pyytää sitä syöttöä Mülleriltä siihen boxin reunalle ruuhkan keskelle. Noh, Müller turhautui tästä ja pamauttikin pallon itse täysillä reilusta siitä reilusta 20 metristä suoraan maalivahtia päin ja sen jälkeen kohtuu raivokkaasti antoi palautetta Laimerille, että "what the f..." ja käsillään viittilöi kovaa, että "miksi et tehnyt sitä juoksua!?". En muista, että olisin nähnyt Mülleriä noin kuumana pitkään aikaan, mutta onneksi Laimer tuntui ottavan sen tilanteen ihan hyvin ja ymmärtäväisesti, eikä vetänyt herneitä nokkaan.

Mielestäni hyvä peli Mülleriltä taas pitkään aikaan ja vaikka Müllerin pelillinen anti onkin viime vuosina pudonnut radikaalisti, niin on hän edelleen joukkueelle pirun tärkeä pelaaja ja kentällä tuollainen pelaaja-valmentajatyyppinen korkean vaatimustason ylläpitäjä. Kentällä ei paljoa laiskotella tai pelata puolivillaisesti oikein koskaan, kun Müller on kentällä. Müller on edelleen tavallaan tietyssä mielessä sellainen liima, joka pitää sitä Bayernin koko joukkueen kovaa intensiteettiä, tempoa ja asennetta yllä koko pelin ajan sekä puskee myös muita antamaan kaikkensa (kuten tuo Laimerin tilanne osoitti). Ja onhan tuo Müllerin prässipelin organisointi edelleen - vuonna 2025 - vieläkin todella kovaa luokkaa. Se miten Müller sitä jälleen johti, ehdottomasti parasta luokkaa, mitä Bayernin prässääminen on tämän vuoden puolella vielä ollut.

Tässä Frankfurt-pelissä Bayernilla oli sitä vertikaalisuutta ja suoraviivaisuutta, joka sen pelistä on viime aikoina paahasti uupunut. Tokkopa on sattumaa, että Bayern pelasi viime aikojen parhaan pelinsä nyt kun tätä suoraviivaisuutta oli enemmän kuin aiemmin. Paljon hyviä ja oikein ajoitettuja juoksuja (mm.) Sanélta ja Mülleriltä, sekä pyrkimystä myös muilta pelata palloa enemmän ja nopeammin ylöspäin, kuin aiemmin. Tämä intensiteetti ja kentän venyttäminen vertikaalisuunnassa on jotain, mitä Bayern tarvitsee jatkossakin paljon viime viikkoja enemmän.

Tällä hetkellä tuntuu, että tuo joukkueen iso kompastuskivi (laiturien onnettoman tehokkuuden lisäksi), on tuo laitapakkiosasto (miinus Davies) Hyvin moni Bayernin viime aikojen maaleista tässä alkuvuoden aikana on tulltu nimenomaan laitapakkien henk.kohtaisista virheistä ja kämmeistä. Toki tämä on ollut jossain määrin ehkä odotettua, koska kuten tuli jo aiemmin tuon Celtic-pelin jälkeen mainittua, tuo puolustuslinjan rotaatioa - eritoten laitapakkien osalta - on ollut sen verta hurjaa tässä alkuvuoden aikana ja miehet ovat vaihtuneet käytännössä joka pelin avaukseen. Kenekään pelirytmi ei ole optimaalinen, vaan jopa aika pahasti puutteellinen. Toki osaltaan tämän voi myös laittaa pelitavallisten ongelmien piikkiin, koska etenkin tuossa Leverkusen-pelissä, laitapakit jätettiin kohtalaisen yksin, eikä pelitapa antanut mitään tukea syöttölinjojen, lähitukien yms. muodossa. Kysymys on myös siitä, miten näitä voidaan parantaa ja tarjota jatkossa laitapakeille enemmän tukea, jotta laidat eivät vuoda omiin ihan niin rankasti.

Viime aikojen otteet eivät ole olleet tätä Frankfurt-peliä lukuunottamatta loistokkaita, mutta Kompany on siitä huolimatta onnistunut pitämään Bayerin pään pinnalla tulosten muodossa (1-2 voitto Celticistä, 0-0 tasuri Leverkusenia vastaan, 1-1 tasuri Celticiä vastaan). Viime kaudella tähän tismalleen samaan aikaan helmikuussa, Bayern nimenomaan romahti ja hävisi kautensa siihen helmikuun romahdukseen (3-0 tappio Leverkusenille, 1-0 tappio Laziolle, 3-2 tappio Bochumille). Osaltaan tämän Frankfurt-pelin dominanssin voi toki laittaa Frankfurtin heikon lähestymistavan ja pelisuunnitelman piikkiin. Toppmöller yritti vastata Bayernin pelitapaan jollain tuollaisella ihmeellisellä välimallin tyylillä, joka ei ollut aggressiivinen korkean prässin pelitapa, mutta ei mikään kompakti sumputus tai bussikaan.

Frankfurt ei vetäytnyt, mutta ei myöskään yrittänyt iskeä heti kiinni menetyksen jälkeen korkealla, vaan se selvästi yritti valua vähän alemmas ja hakea riistoja keskikolmannekselle, joka oli aivan katastrofaalinen yritys (miinus se ottelun eka 10 min, kun Frankfurt prässäis vähän aggresiivisemmin ja korkealta). En ihan tiedä mitä tuolla haettiin, koska menetyksen jälkeen kun Frankfurt lähti valumaan vähän alemmas, se antoi Bayernille typerästi pelinrakentelurauhan ja sitten kun se lopulta yritti iskeä kiinni siinä keskikolmannekselle, oli sen prässi organisoitu hajanaisesti, rakenne ei ollut kompakti ja linjojen väleihin jäi suuria tiloja, samoin kun puolustuslinjan taakse, joita Bayern pystyi hyvän pallon siirtelyn turvin hyödyntämään kohtalaisen helposti ja hyökkäämän vauhtierolla isoihin tiloihin ja hajanaista paketti vastaan, vähintään tasavoimaisesti, ja usein jopa ylivoimaisesti.

Bayern on ollut tällä kaudella eniten vaikeuksissa juuri sellaisia joukkueita vastaan jotka ovat nojanneet lähestymistavassaan liki yhteen suunnitelmaan ja malliin hyydyttää Bayernin peli. Oli se sitten enemmän aggressiivinen ja proaktiivinen tyyli, jossa isketään kiinni korkealta (Leverkusen) tai sitten ihan rehellisen tyly 5-5-0 bussi ja sumputtaminen (about 90-95% kauden kaikista vastustajista). Mutta tuollaiset välimallin solkkumuusit - kuten tämä Toppmöllerin Frankfurt nyt - Bayern on kyllä tällä kaudella tuhonnut kohtalaisen murhaavasti, joten ehkä Frankfurt myös vähän osaltaan nyt avittaen pelasi Bayernin pussiin tuolla pelisuunnitelmaan.

****

Monet saksalaismediat uutisoivat myös nyt, että Bayern on vetänyt Kimmichin jatkosopimustarjouksena pois pöydältä, koska Kimmich ei ole vieläkään tehnyt lopullista päätöstä jatkon suhteen. Alunperin Bayern halusi päätöksen Kimmichiltä jo heti joulutaon jälkeen, mutta oli valmis antamaan Kimmichille jopa enemmän aikaa. Bayernin viimeisen tarjous on ollut jopa pieni palkankorotus Kimmichin nykyiseen (€20M) kausipalkkaan. Mutta kun Kimmich ei vieläkään ollut tehnyyt päätöstään jatkosta - edes tämän Bayernin paranneltun tarjouksen jälkeen - on Bayern nyt päättänyt vetää tuon tarjouksena pois.

Jatkosopimus ei ole vielä täysin poissuljettu, mutta pallo on tällä hetkellä aika ilmiselvästi Kimmichillä ja Bayern-johto haluaa nähdä nyt Kimmichiltä suurempaa sitoutumista ja halua jatkoon. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että mikäli yhteisymmärrykseen jatkosta enää päästään, että Bayern tulisi enää tarjoamaan noin hyvää sopimusta ja palkkaa Kimmichille, kuin mitä se nyt tarjosi, vaan Kimmich joutuisi tod.näköisesti tällöin "tyytymään" tuohon nykyisen €20M sopimuksensa mukaisiin ehtoihin, tai jopa vähän tätä huonompaan diiliin.

Bayern on nyt tästä syystä alkanut tutkiskelemaan markkinoilta korvaavia vaihtoehtoja ja joidenkin saksalaislähteiden huhujen mukaan Kimmichillä ei olisi pöydällään tällä hetkellä ainuttakaan - konkreettista - tarjousta keneltäkään muulta huippuseuralta (noh, juuri nyt ei toki ole edes Bayerniltakaan). Jos Kimmich päätyy kesällä lähtemään pois, niin uskon edelleen vakaasti, että Stuttgartin Angelo Stiller- Bayernin oma poika - lienee edelleen Bayernin ykkösvaihtoehto korvaamaan Kimmich (Stillerin huhuttu hintalappu: €50-60M). Vuosi sitten keväällä/kesällä, kun Kimmichin myynnistä oli jotain huhuntynkää, oli myös huhuja että Bayern olisi ollut kiinnostunut Martín Zubimendistä korvaajana. Zubimendi siis lienee edelleen Bayernin 'short-listillä', mikäli Kimmich lähtee. Yksi vaihtoehto, jota itse olen jo seurannut vuosia voisi olla myös Milanin Tijjani Reijnders, josta itselleni tulee pelityylin puolesta vähän sellaiset Thiago-vibat.

Itselläni on hieman kaksijakoiset fiilikset tästä Bayernin päätöksestä vetää tämä tarjous pois. Toisaalta ymmärrän sen, että Bayern haluaa (ja olisi halunnut jo aiemmin) päätöksen Kimmichiltä ja Kimmich on myös raahannut tätä saagaa turhan pitkälle (tämä asia olisi pitäynt ratkoa jo viikkoja sitten). Samalla tämä ajoitus tälle kentän ulkopuoliselle draamalle ei olisi voinut taas olla yhtään surkeampi, kun tärkeä Leverkusen-matsi odottaa vain vajaan viikon päässä. Tämä tarjouksen vetäminen sekä sen vuotaminen nyt mediaan, oli tässä mielessä aivan katastrofaalisen heikko ajoitukseltaan. Taas jotenkin vahva FC Hollywoodeilyn maku...

Mutta taas toisaalta, niin jos tämä saaga on jo jatkunut näinkin pitkään ja monien huhujen mukaan yhteisymmärrys jatkosta oli viime viikkojen aikana lähentynyt huomattavasti kohti maalia, niin en ihan täysin ymmärrä täysin päätöstä vetää tuo tarjous pois pöydältä nyt. Ottaen huomioon, miten Bayern halusi jopa myydä Kimmichin viime kesänä ja miten Bayernin tuki Kimmichiä kohtaan oli heikkoa etenkin sen koronan-kaaoksen keskellä (kun siinä Kimmichin rokotteen ottamisessa kesti), niin ymmärrän myös Kimmichin epäröinnin tiettyyn pisteeseen asti ja että hän haluaa tuneta Bayern-johdon aidon ja vahvan luoton takanaan.

Mutta kun kaikki merkit osoittivat viime viikkoina jatkosopimusta kohti, kyse oli ehkä vain viikoista, jopa vain päivistä. Niin oli mielestäni nyt - siinä mielessä - jopa ihan turhaa eskaloida tilannetta nyt kauden tärkeimpien pelien kynnyksellä. Nyt pitää muistaa, että eletään kuitenkin "vasta" helmi-/maaliskuun vaihdetta, ei toukokuun loppua. Jos Bayernissa tosissaan ollaan nyt aidosti huolissaan näiden Kimmichin kanssa venyneiden neuvotteluiden vaikutuksesta kesän joukkueen kasauksen suunnitteluun, niin tällöin tämä tilanne olisi Bayern-johdonkin osalta pitänyt hoitaa jo paljon aiemmin, viime keväänä/kesänä, eikä nyt viimeisen sopimusvuoden ollessa jo menossa (kuten mm. Alaban kanssa tehtiin se virhe).

Toki tuota tuen puutetta Kimmichille koronan aikana ei enää voi käyttää kovin validina argumenttina, koska ne ihmiset, jotka Bayernia silloin johtivat ja olivat vastuussa Kimmichin kaltoikohtelusta, ovat jo kaikki lähteneet seurasta aikapäiviä sitten ja heidät on korvattu uusilla henkilöillä. Ja tämä uusittu seurajohto (Eberl, Freund, Dreesen) ei ole mitään muuta kuin julkisesti ylistäneet, kehuneet ja tukeneet Kimmichiä (Eberl on jopa monta kertaa vihjaillut ja sanonut jopa suoraan, että Kimmichin pitäisi olla Bayernin seuraava kapteeni). Kimmich on kuitenkin itse sanonut, että se korona-ajan kohtelu ja tuen puute seuralta jätti häneen aika syvät haavat, joita ei noin vain korjata yhdellä tai kahdellakaan keskustelulla seuran kanssa, edes vaikka koko johto uusittiinkin.

Mutta samalla voi toki pohtia, että jos Kimmich on tosiaan noin katkeroitunut Bayernille eikä pääse tuosta asiasta yli, niin miksi edes lähteä jatkosopimusneuvotteluihin alunperinkään? Siinäkään ei olisi ollut mitään ongelmaa, että neuvotteluihin ei olisi lähdetty alunperinkään, jos Kimmich olisi sitten suoraan myöntänyt, että "en ole päässyt tuosta tuen puuttetsa yli, enkä halua tehdä jatkoja tai edes neuvotella siitä". Ainakin tilanne olisi ollut selkeä jo hyvissä ajoin ja Bayern olisi voinut suunnitella tulevan kauden joukkueen kasausta hyvissä ajoin. Tai Bayern olisi voinut jopa viime kesänä saada kassaan jonkunlaisen summan Kimmichin myynnistä, jos tämä asia olisi saatu selvitettyä jo tuolloin. Sekin olisi ollut sitten ihan 'fine', jos se olisi olltu se Kimmichin tahto.

Kimmich on viime viikkoina kuitenkin nähnyt, että mitä Bayern on rakentamassa (Musiala, Daviesin ja pian Upan jatkot). Hän näkee, miten Bayern johtaa tällä hetkellä Bundesliigaa 8:lla pisteellä, miten Kompany haluaa Bayernin pelaavan, miten hyvin Bayern on parhaimmillaan tälläkin kaudella pelannut. Silti, Kimmichillä on vaikeuksia tehdä päätös tuon jatkon suhteen. Kyllä, hän on 30.v ja tämä tulee olemaan miehen uran viimeinen iso sopimus. Mutta, jos miehelle luvataan tulevaisuudessa aivan kaikki kapteeninnauhoista alkaen ja uuden nousevan projektin keulakuvana, etkä siltikään osaa päättää, että haluatko jatkaa, niin asia on mielestäni niinkin yksinkertainen, että et vain halua jatkaa seurassa.

Kimmich leikki nyt tulella tämä kikkailun ja vitkuttelun myötä ja poltti nyt näppinsä. Raadollinen tosiasia mielestäni on, että viime viikkoina mm. Kane, Davies ja Upa ovat osoittaneet puheissaan ja käytöksellään (jatkojen solmiminen) olevansa enemmän kapteeninainesta, kuin Kimmich. Valitettavasti...Kimmich on yksi omia suosikkipelaajiani, mutta seura - Bayern - tulee aina ensin. Kukaan yksittäinen henkilö ei ole seuraa suurempi. Bayern ei voi odottaa yhden miehen päätöstä maailmanloppuun saakka, nyt on päätöksen aika: olet joko mukana tai et.

Itse toivon, että tämä asia saadaan vielä setvittyä ja ratkaisua Kimmichin jatkon kannalta myönteisesti. Kitsas ja saiturimainen Bayern-johto tuntien, itselläni ei vain ole riittävää luottoa siihen, että Bayern kykenisi kesän siirtoikkunassa sainaamaan lähellekään Kimmichin kaliiberin korvaajaa, joka olisi aidosti edes lähellekään niin hyvä, mitä Kimmich on (viiden vuoden takainen Thiagon lähtö ja yritys paikata hänet Marc Rocalla on vielä liian hyvin mielessä, samoin kuin Lewandowskin korvaaminen Mané/Choupo -duolla, olkoonkin että nuo olivat vanhan - Brazzo/Kahn - johdon tekosia...)

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1895057579450982584

Linkki: https://x.com/iMiaSanMia/status/1895077703897800858

****

Tässä Ulin ja Kallen pieni keskusteluhetki Bayernin 125.vuotisjuhlapäivän kunniaksi, jota vietettiin eilen 27.2. Bayern järjesti tämän kunniaksi pienet pippalot jo 26.2. koska eilisillan juhlinta olisi luonnollisesti häirinnyt myös joukkueen valmistautumista tämän illan peliin. Bayern ilmoitti myös samalla puhkaisseensa 400 000 seurajäsenen rajan toisena seurana (Benfican lisäksi) maailmassa. Huikea virstanpylväs tämäkin. Talouslukujen (€1mrd. liikevaihto toisena seurana Realin jälkeen) ja seurajäsenten määrän lisäksi Bayern on myös oikeastaan kaikilla kansainvälisillä urheilullisilla tilastoillakin mitattuna (mm. UCL-ottelut, voitot, pisteet, pytyt) historian toiseksi suurin seura Real Madridin jälkeen. Se on aika hieno ja pirun kova saavutus, ilman mitään massimiehiä tai öljysheikkejä tai vastaavia siellä taustalla.

Twiittissä on myös linkki kokonaiseen YouTube-videoon (n. 25 min), jossa myös muut Bayernin merkkihenkilöt muistelevat Bayernia.

Linkki: https://x.com/FCBayernEN/status/1895063394496995624?t=78WbqZFBUTR4g6pk1UyL3A&s=19

Paljon hienoja (ja ei niin hienoja) muistoja mahtuu vuosien varrelle, jotka ovat muovanneet Bayernista nykyisen lippulaivan, joka se tänä päivänä on, vaikka täysin en olekaan sentään ihan koko tätä 125 vuoden matkaa mukana ollutkaan...Oma suhtautumiseni Bayerniin on erittäinkin intohimoinen ja palava, ja paljon tulee kyllä Bayerniinkin ja seuran tukemiseen käytettyä etenkin aikaa ja energiaa. Ja itselleni Bayern on muutakin kuin vain jalkapalloseura, tietyllä tapaa jopa omanlaisensa 'perhe' tai yhteisö sekä periksiantamattomuuden symboli, ja jopa elämäntapa (jos käytettyyn aikaan vs. muu elämä vertaa), kuin tällainen kiihkeä harrastus nyt vaan voi olla. Niin hyvinä, kuin vähän huonompinakin aikoina. 125 vuotta takana ja toivon mukaan toiset mokomat vielä edessä. Mia San Mia!

Mutta tällaista some-materiaalia Bayern voisi ehdottomasti julkaista enemmänkin. Ulin ja Kallen voisi laittaa useamminkin istumaan saman pöydän ääreen muistelemaan menneitä, Bayernin kulttuuria ja merkitystä sekä sitä syvää ymmärrystä seurasta, jota kummallakin on. Niin kauan kun kummassakin vielä henki pihisee. Kaikista noista Ulinkin töryttelyistä huolimatta (ja vaikka itse olen aina ollut ehkä hieman enemmän pro-Kalle, kuin pro-Uli), pidän sitä edelleen arvokkaana, että Bayernilla on vieläkin mahdollisuus saada konsultointiapua kahdelta noin merkittävältä henkilöltä.

En pidä sitä sattumana, että pari vuotta takaperin, kun kumpainenkin astuivat sivuun Bayernista ja uusi - silloinen - seurajohto Brazzon ja Kahnin johdolla lakkasi kysymästä Ulilta ja Kallelta neuvoa, asiat alkoivatkin mennä kovaa vauhtia etelään ja yht äkkiä tulikin se kausi kun Bayern ei enää voittanutkaan ainuttakaan titteliä. (Ulin) töräyttelyistä huolimatta, kummallakin on sellaista kokemusta ja viisautta jota on myös hyvä osata ja ymmärtää arvostaa. Ulia ja Kallea on pitkälti kiittäminen sen vahvan perustan luomisesta seuraan, jonka avulla Bayern pelasi juuri seurahistoriansa parhaan vuosikymmenen ja voitto monta titteliä. Tuota kaksikkoa on myös kiittäminen siitä vahvasta työstä seuran eteen, että Bayernista muovatui tällainen 'voimapesä', jonka syrjäyttämiseen Saksassa vaaditaan nyt liki 'invincible'-tason kautta.

Nyt seurassa on myös onneksi kolme samanlaisen vision jakavaa henkilö johdossa - Eberl, Freund & Kompany -, jotka myös tuovat oman raikkaan perspektiivinsä asioihin. Tämä vahva johtajuus ja kokemus Bayernilta puuttui Brazzo/Kahn duon alaisuudessa. Suurin ongelma Neppen ja Brazzonkaan kohdalla ei ollut niinkään heidän silmänsä talenteille, vaan heidän lyhytnäköinen toimintatapansa urheilupuolella: kampuksen ja lainapelaajian laiminlyöminen, lukuisat valmentajapotkut jne. ... Nyt myös tuntuu, että ensimmäistä kertaa hyvin moneen vuoteen, Bayernin johto (urheilujohto+päävalmentaja) ovat samalla sivulla ja jakavat saman vision asioista. Tuchel ja Uli eivät ollee vuosi sitten samalla sivulla, Nagelsmann ja Brazzo eivät (lopulta) olleet, Flick ja Brazzo eivät olleet...

Tämä nykyinen johdon 'yhteys' ja saman mission sekä vision jakaminen voi olla se avain, joka tämän nykyisen johdon alaisuudessa tulee johtamaan lopulta massiiviseen parannukseen versus viime vuodet, eritoten siirtoikkunassa operoimisessa sekä joukkueen kasauksessa. Jos siis tulokset vain antavat tähän mahdollisuuden, että näemme tämän kukkaan puhkeamisen (eli toisin sanoen: mikäli Bayernin tuloskunto ei laske Kompanyn alaisuudessa niin radikaalistí, että Bayern on pakotettu pohtimaan potkuja).

 

[Proffa_20]

Voitto Stuttgartista ei ollut se kaikista kaunein tai pelillisesti paras suoritus, mutta tykkäsin kyllä siitä, miten joukkue kairasi sen ekan vaikean jakson jälkeen itsesnä 1-0 tappioasemasta, 1-3 voittoon haastavalla vieraskentällä. Tämä itsensä tappioasemasta voittoon kairaaminen - ja etenkin vieraskentällä - on jotain, mikä ei todellakaan ole ollut itsestäänselvää tai normaalia viimeisten vuosien aikana. Tämä sitkeys, työmoraali ja henkinen kestävyys, kairata itsensä nyt rinnalle ja ohi, oli todella tärkeää ennen juuri nyt tätä kriittistä Leverkusen-peliä.

Seb Hoeness on kyllä edellen erittäin hyvä valmentaja, aika rajallisilla resursseilla pystyy haastamaan Bundesliigan kärkeä näinkin kovaa, luottaa vahvasti siihen omaan pelifilosofiaan ja pyrkii sen puitteissa aina löytämään parhaita ratkaisuita oman joukkueen hyväksi ja vastustajan vahvuuksien neutralisoimiseksi. Esimerkiksi nytkin Vagnoman puski laitapakin tontila todella rajusti ylös ja pakotti Sanén seuraamaan häntä hyvin alas, käytännössä laitapkin tontille, jonka johdosta tuo Bayernin vasen puoli (Sané/Davies) oli kyllä etenkin ekalla jaksolla pahoissa vaikeuksisa omiin päin.

Jo oikeastaan vuoden alusta saakka, tuntuu että Olise on ollut se joukkueen hyökkäyspelin sydän ja dynamon, joka tahtipuikkoia heiluttaa. Se Olisen maali siitä läpiajosta saattoi näyttää simppeliltä, mutta olemme nähneet menneinä kausina lukuisia kertoja, kun joku triosta Coman/Gnabry/Sané töhrii tuollaisen tismalleen samanlaisen tontin karmeasti. Jopa Musiala missasi nyt ykkösjaksolla samanmoisen varman maalipaikan. Juuri tuollaista kliinisyyttä ja tehokkuutta Bayernin laitureilta jatkossa ja tulevina kausina kaivataan: kun tuollainen läpiajopaikka on, niin se pallo laitetaan noista hetkistä liki 10/10 maaliin, eikä niin, että tuhritaankin liki 10/10 tuollainen paikka, kuten tuo nykyinen laituritrio on jo monta vuotta putkeen tehnyt.

Koko kauden aikana on tuntunut, että kaikkein paras kombinaatio tuolle vasemman laiturin paikalle on kombinaatio, jossa Sané aloittaa ja Coman (tai hätätapauksessa Gnabry) tulee penkiltä sisään. Sané on liki ainoa noista kolmesta kaverista, joka pystyy vaikuttamaan - parhaimmillaan - peliin avauksesta saakka, kun taas Comanin panos tätä nykyä avauksessa ollessaan on tuhnua ja olematonta luokkaan. Mutta vaihdosta kentälle tulleessaan Coman on tällä kaudella ollut ihan hyvä ja pirteä, ja jopa ratkaissut omalla preesensillään ja energiallaan (tuo kuljetuksia, 1v1 haastoja, leveyttä, paikkojen luomista laidalta) muutamia pelejä (mm. vs. Dortmund, Benfica, Celtic, nyt Stuttgart). Comanin taidoille on vielä loppukaudeksi käyttöä, kun pääsee siinä 60-70 min paikkeilla tulemaan tuoreena väsyneitä vastustajia vastaan, siihen Comanin kyky vaikuttaa peliin vielä riittää.

Musialan viime aikojen vire on kyllä huolestetuttavan heikkoa, etenkin kun kauden tärkein ajankohta on juuri alkamassa. Nyt Musialalta vaaditaan alkuvuoteen verrattuna aivan massiivista tasonnostoa, mikäli Bayern meinaa Leverkuseninkin nyt lyödä. Olet joukkueen palkkakuningas ja noussut isojen kaverieden status-luokaan, joten nyt on aika alkaa toimittaa. Nykyinen näkymätön läpsyttely ei riitä millään tuon statuksen pelaajalle, joka Musiala haluaa olla tai sopimuspapereiden mukaan on.

Kim/Dier kaksikko hoiti jälleen hommaan maaliin luotettavalla tavalla ja on tuo kyllä aikamoista, että jälleen etenkin Dier laittoi pöytään todella solidin ja luotettavan esityksen. Laimer ansaitsee myös krediittiä tuosat puolustuspelillisestä panoksestaan ja vaikka itse näen Laimerin edelleen pitkällä tähtäimellä ehkä enemmän keskikentän työmyyrä-roolissa, niin Laimerista on kuitenkin kvoaa vauhtia kasvamassa ihan kelpo laitapakki, etenkin omiin päin. Ja vaikka ei todellakaan kaikista teknisin ja pallotaitavan pelaaja olekaan, niin tuo pallottoman myös hyökkäyspeliiin niitä kaivattuja syvyysjuoksu ja vertikaalisuutta, kun spurttaa aina pallonriiston jälkeen heti raketin lailla ylöspäin.

Tämä Stuttgart-peli myös todisti sen, miten tärkeä Kimmichin (tai Pavlon) rooli tuossa keskikentällä oli. Bayernin keskikentän proggressio ja vastuunkanto pallollisessa pelissä oli tällä nykyisellä Palhinha/Goretzka duolla liki olematonta. Pelistä puuttui aimo annos pelintekovoimaa, pelin rytmittämistä ja luovuutta, kun kumpaakaan duosta Kimmich/Pavlo ei ollut kokoonpanossa. Palhinhan ykkösjakso oli kyllä vaikea ja mies oli hyvin näkymätön, pakko myöntää. Kakkosjaksolle Palhinhakin nosti kyllä mielesrtäni taso ja toi juuri niitä puolustuspelillisiä asioita peliin, joitta häneltä odotetaankin (paljon kamppailuvoittoja 5/7, voitettuja pääpalloja 2/2, taklauksia 4, blokkeja 1, katkoja 1 jne.). Mutta ei tämä Palhinhan vire tällä hetkellä isossa kuvassa vakuuta, että hän olisi tänään illalla Leverkusenia vastaan ansainnut avauksen paikan, ennen mm. Goretzkaa.

Kanen vire on kyllä hieman huolestuttava tällä hetkellä, nimenomaan offensiivisesta näkövinkkelistä katsottuna, jossa Kanen impakti viimeaikoina on ollut hyvin minimaalista. Noh, onneksi Kane on viime aikoina laittanut isoa vaihdetta silmään puolustuspelillisellä saralla ja siinä on kyllä ollut jo pitkään todella iso apu. Vaikka hyökkäyspanos onkin nyt nuhaisempaa, niin lämmittää kyllä aika paljonkin mieltä nähdä Kanenkin raatamassa ja antamassa kaikkensa omiin päin sekä pelaamassa joukkueelle. Puolustushommista ei luisteta kyllä yhtään, vaan palloton työmäärä on kova.

Eiköhän tämä peli kuitenkin myös vain vahvistanut Bayernin näkemystä (ainakin toivon mukaan) siitä, että Nübel ei ole edelleenkään liki 29-vuotiaana, eikä tule koskaan olemaankaan, uskottava Neuerin manttelinperijä. Ihan karmaisevia hasardeja, jotka maksoivat Stuttgartille ainakin sen yhden tasuripinnan. Järkyttävä "kaverisyöttö" Nübeliltä siinä Bayernin 1-2 miehessä Stillerille, joka yllätettiin tuolla Nübelin ratkaisulla täysin housut kintuissa ja Goretzka toki prässäsi sen pallon erittäin hyvin Stilleriltä pois ja puttasi pallon helposti maaliin. Ja puhumattakaan nyt siitä Comanin 1-3 maalista ja Nübelin seikkailusta. Yritti ilmeisesti imitoida jotain prime-Neuerin sweeper-keeperin tyyppistä suoritusta, mutta reisille meni ja rankasti.

Tuo Kompanyn valmennustyyli ei varmaankaan edelleen miellytä aivan kaikkia, mutta itse kyllä tyykkään sitä, miten avoimesti suurella tunteella Kompany elää mukana ja opäätti itse oikein juosta juhlimaan sitä Comanin 1-3 maalia muun joukkueen kanssa sinne kulmalipulle. Se hetki puhuu mielestäni erittäin vahvaa volyymia sen positiivisen asian puolesta, miten hyvä Kompanyn ja pelaajien välinen suhde onkaan. Kompanylla ei välttämättä ole CV:n puolesta (valmentajana) kaikkein parasta rekordia, mutta se ei ole kyllä mitenkään estänyt miestä voittamasta kaikkia pelaajia hienosti puolelleen. Ja mielestäni juuri tämä pelaajien voittaminen puolelleen, on se iso tekijä, joka on Bayernille tällä kaudella mahdollistanut sen tulosten grindaamisen noissa nuhaisissakin Bundesliiga-peleissä (jotka on takavuosina hävitty), vaikka se peli ei aina niin briljantilla tasolla olekaan ollut.

Kompany on kyllä tällä ihmisjohtamispuolella tehnyt häikäisevän hyvää työtä ja ensimmäistä kertaa sitten oikeastaan Flickin ajanjakson, tuntuu että Bayernissa on vihdoin hyvä ja yhteen hiileen puhaltava ilmapiiri. Mielestäni tämä Kompanyn läheisyys ja tuollainen "yksi jätkistä" lähestymistyyli ja miten meni juhlimaan joukkueen kanssa yms. tekee koko Bayernin joukkueesta jotenkin helpommin lähestyttävän ja samaistuttavan kaikille kannattajillekin.

Tuchelissakin oli toki omat hyvät puolensa ja pidin myös siitä Tuchelin enemmän kylmäpäisestä lähestymistyylistä. Mutta näen myös, että se Tuchelin viime kauden kliinisempi, etäisempi ja pidättäytyväisempi olemus, teki myös jotenkin vaikeampaa faneille samaistua joukkueeseen ja elää siinä hengessä mukana. Käytännössä ensimmäinen ja liki jopa ainoa kerta kun Tuchel näytti isoa tunnetta ja kannattajien oli helppoa samaistua siihen joukkueen yhteisöllisyyden tunteeseen, oli sen ison 0-1 Arsenal-voiton jälkeen, kun saatiin niitä juhlimiskuvia kopista, missä Tuchelinkin oli mukana ja eturivissä 'pumppaamassa' raivokkaasti.

Enkä nyt tarkoita, että valmentajan pitää olla joka pelin jälkeen siellä paijaamassa pelaajia ja saunomassa pelin pelin jälkeen "jätkien kanssa", kyllä valmentajan pitää säilyttää se tietty auktoriteetti- ja esimiesasema, eikä liikaa ns. alentaa itseään liian samalle tasolle pelaajien kanssa. Mutta näen myös sen itse niin, että kun valmentaja on ihmisläheinen ja osaa myös luoda sitä vahvaa luottamussuhdetta tuollaisen vilpittömän vuorovaikutuksen kautta, niin sitten voi myös olla tietyissä paikoissa tiukempi, vaativampi ja ns. "kova", koska siellä pohjalla on se vahva ja läheinen luottamusuhde, joka mahdollistaa sen että valmentajaa on myös sitten niissä tiukoissa paikoissa helpompi seurata, kun sitä ääntä pitää sitten korottaa..

Tämä tällainen yhteisöllisyyden tunne, "joukkue ensin"- ajattelu ja "yksi perhe" -tyyppinen henki (ei pelkästään joukkueen sisällä pelaajat+valmennus, vaan ihan koko tämä Bayern-yhteisö kannattaj tyms. mukaan lukien) on jotain sellaista, mitä Bayernissa mielestäni on viime vuosina kipeästi kaivattu, sen hieman toksisen ja omaa etua tavoittelevan tyylin tilalle. Juuri nyt tuntuu, että kaikki - kerrankin - pyrkivät Bayernissa yhtä ja samaa maalia kohti. Paljon intohimoista (eritoten positiivisten) tunteiden näyttämistä, yhtä köyttä vetämistä ja yhteisöllisyyden luomista...tällä saralla Kompany on kyllä onnistunut erittäin hyvin.

****

Bayern on käytännössä nyt 'pakkovoiton' edessä tässä ekassa osaottelussa. Tasatilanteessa - tai pahimmassa tapauksessa jopa tappiolta - lähtö ratkaisevaan toiseen otteluun BayArenalle olisi kaukana ideaalista. Vähän samanlainen tilanne kuin viime keväänä semifinaalissa Reali vastaan, jossa siitä ekasta pelistä olisi pitänyt ottaa se voitto. Tasatilanne ei toki nyt olisi ihan niin katastrofaalinen, mutta kyllä se voitto tästä ekasta pelistä on vaan otettava, jotta saadaan optimaalinen lähtötila kakkospeliin. Leverkusenilla on kuitenkin siinä toisessa ottelussa etu, heillä on kotiyleisön tuki, tulevat varmastikin olemaan siinä ottelussa se hallitsevampi osapuoli, Bayernin on ehkä vaikeampi saada peliä kontrolliin haastavan kotijoukkueen yleisön mylvinnän edessä (kuten viime vuosina on ollut tapana), Bayernin rekordi myöskään BayArenalta viime vuosina ei ole ihanteellinen jne. Kohtuu iso painetesti koko joukkueelle.

Tämä pelin ennakkoasetelma (Bayernin must-win) laittaa myös mielenkiintoiseen kysymysmerkin sen ylle, että minkälainen ottelun kuvasta tulee muodostumaan. Todennäköisesti Leverkusen ja Alonso myös laskee enemmän sen varaan, että tästä ekasta pelistä "riittää" vähintään se tasuri, joten saa nähdä, millainen pelinkuva tulee olemaan, kuinka puolustusvoittoisesti Leverkusen tulee pelaamaan ja kuinka kovalla vimmalla Bayern tulee Leverkusenia paineistamaan. Tämä kysymys on mielenkiintoinen siinä mielessä, koska siitä viimeisestiä keskinäisestä kohtaamisesta on vain pari viikkoa aikaa ja siinä pelissä Alonso ja Leverkusen aivan täydellisellä tavalla taittelivat Bayernin ja Kompanyn povitaskun pohjalle.

Eli Leverkusenilla on kyllä kykyjä pelata aktiivisemminkin, laittaa Bayern omalle puolustuskolmannekselle mankeliin ja haavoittaa Bayernia Allianzillakin. Joten mielestäni olisi ehkä vähän kummallista, mikäli Alonso päättäisikin valita pelisuunnitelmakseen sen alkusyksyn 1-1 tasuriottelun kaltaisen lähestymistavan, jossa turvaudutaan pelkkään tiiviin bussittamiseen omalla alueella ja luovutetaan kaikki aloitteellisuuden avaimet Bayernille, ja vain "kärsitään" ja otetaan vastaan koko 90 minuuttia. Kuitenkin kun Leverkusen pystyy halutessaan vähintäänkin mätsäämään siihen Bayernin tasoon, jopa dominoimaan ottelun kulkua. Vaikka se lähtötilanne nyt onkin sen, että Leverkusenille riittää se tasapeli tästä ekasta ottelusta (ideaalitilassa toki voitto, jollain nopealla vastaiskusta tulleella maalilla).

Luulen pelin kuvan olevan enemmän siihen suuntaan, että Bayern peliä kontrolloi ja Leverkusen on enemmän puolustuskannalla, mutta mihinkään sellaiseen alkusyksyn kaltaiseen näytelmään, että Leverkusen vetäytyy vain omaan kuoreensa ja ilman aikomustakaan ottaa peliä haltuunsa tai saada mitään proaktiivista aikaan, en usko. Jos alkusyksystä voimasuhteet siinä pelissä olivat Bayernilla aikalailla jotain 90-10% luokkaa, niin ehkä nyt odotettavissa on jotain vain 55-45% tai max. 60-40% tyyppiluokkaa oleva asetelma Bayernin hyväksi, että kuka sitä pelin virtausta vie.

Tämän iltaisessa kokoonpanossa on myös jonkun verran kysymysmerkkejä, että kuka aloittaa milläkin paikalla. Ehkäpä suurimmat kysymysmerkit ovat vasen laituri, keskikentän pivot, oikea laitapakki ja toinen toppari Upamecanon vierellä. Neuer, Davies, Upa, Kimmich (palannut jo normaalisti treeneihin), Musiala, Olise ja Kane lienevät kohtuu varmoja avauksen pelaajia tänään. Viime aikoina Laimer on saanut oikean laitapakin paikalla eniten peliaikaa, Stanisic ollut enemmän varalla ja Boeylla taasen ei ole mitään pelituntumaa. Tämä on ehkä osin vielä auki, että kumpi duosta Laimer/Stanisic avaa, mutta ehkä tällä hetkellä sanoisin, että todennäköisyydet ovat n. 70-30% Laimerin eduksi.

Pidän myös erittäin todennäköisenä, että viime aikoina ihan hyvin pelannut Sané saa Kompanylta nyt luoton avaukseen vasemmaksi laituriksi. Gnabrylla ei pitäisi olla mitään asiaa avaukseen ja Coman on tällä kaudella ollut kaikkein parhaimmillaan penkiltä tuoreena tullessaan. Eiköhän Sané avaa. Vaikka Dier on ollut hyvä viime aikoina ja ansaitsisi ehkä jopa avata, niin en vain näe sitä mahdollisena, että Kompany lähtisi tällaiseen näin isoon peliin sorkkimaan tuota toppariduon (Kim/Upa) kemiaa, heittämällä kehiin esim. kaksikon Dier/Upa, joka ei viime kaudella, eikä tälläkään kaudella ole tainnut pelata yhden(?) ainutta peliä yhdessä. Ei mitään kemiaa tai yhteisiä kokemuksia...vaikea nähdä Kompanyn siis muuttavan nyt tuota Kim/Upa -asetelmaa, jonka Kompany on betonoinut koko kauden otannalla.

Tämän johdosta käytännössä ainoaksi kysymysmerkiksi iltaisessa ottelussa jää se keskikentän toinen osapuoli. Oletettavasti Kimmich - Kompanyn luottomiehenä - avaa, jos ja kun on pelikunnossa sen loukkaantumisen jäljiltä. Mutta kuka on se toinen kaveri siinä vierellä? Pavlovic kärsii edelleen flunssasta ja SkySportsin tietojen mukaan Pavlovic on sivussa ottelusta. Tälle Pavlovicin terveydelle ja immuunisysteemin vahvistamiselle pitäisi kyllä nyt kiireen vilkkaa alkaa tehdä jotain, viime kaudella Pavlovic taisi olla jopa 3-4 kertaa sivussa erilaisten flunssien/nielurisatulehdusten takia (taisi huilata kerran jopa liki 1 kk putkeen, kesällä kävi sitten poistattamassa nuo nielurisat, mutta edelleen samat ongelmat terveyden kanssa vaan jatkuvat...No sentään myös Leverkusenilta Andrich on sivussa ottelusta flunssan takia.

Palhinha kärsi alkuvuodesta edelleen siitä syksyn vammasta, sitten oli sitkeää flunssaa ja ei ole viime aikoina saanut niin paljoa peliaikaa, plus ei ollut lauantain pelissä mitenkään super-hyvä. Onko se nyt tosiaan niin, että viime aikoina ihan Kompanyn luottomiesten joukkoon sen hyvin vaikean alkukauden jälkeen noussut Goretzka saa käskyn avaukseen? Jos Pavlo ei pysty pelaamaan, niin tällä hetkellä Goretzka on kyllä Kompanyn papereissa aika selvästi Palhinhan edellä. En olisi kyllä joku aika sitten uskonut, että vielä kun 2025 vuosi ja kevään isot pelit koittavat, niin edelleen siellä avauksessa viipottaa Kimmich/Goretzka pivot pari...

****

Jos joku on myös ihmetellyt, miksi Bayern ei tällä kaudella ole pelannut Mestarien liigassa yhtä ainutta kotiottelu - tai ottelua ylipäätään - noissa tämän kauden punaisissa paidoissa, niin syynä tähän on valitettavasti puuhastelu Bayernin osalta. Nuo Bayernin tämän kauden kotipaitojen punaisen pohjavärin ja mustalla olevien nimien ja numeroiden värikontrasti on UCL:n säännösten mukaan liian epäselvä tv-lähetyksiin hahmotettavaksi. DFL:llä on Bundesliigan suhteen hieman 'löyhemmät' sääntötulkinnat ja sen vuoksi Bundesliigassa Bayern saa noilla punaisilla kotipaidoilla pelata.

Ja, mitä itse olen nyt viime aikoina tv-lähetyksissä kiinnittänyt tähän asiaan huomiota, niin ihan paikkansa tuo pitää, kyllä tuo mustan ja punaisen värikontrasti on vaan liian samankaltainen ja liian epäselvä, että ei sitä oikein meinaa lähetyksissä numerosta erottaa, että kuka sen pallon kanssa nyt on. Bayern-kannattajille toki tuo pelaajien tunnistaminen muiden "merkkien" avulla (juoksu- ja pelityyli, tukka, ruumiinrakenne yms.) ei ole varmasti vaikeea, mutta ymmärrettävästi neutraaleille seuraajille hieman haastavaa.

Bayern saisi vielä tälläkin kaudella UCL:ssä pelata noilla punaisilla paidoilla, jos se suostuisi nyt kesken kauden muuttamaan ne mustat nimet ja numerot selässä, esim. valkoiseen väriin. En tiedä, miten tällaista asiaa ei ole varmistettu ennen kautta noilta eri organisaatiotahoilta, kun paidat on laitettu painoon, että millä paidoilla saa missäkin kilpailussa pelata ja millä ei.

Vähän tympäisee, koska punaiset paidat ovat kuitenkin sitä 'vintage-Bayernia' ja se Bayernin pääväri, joten se että kotipeleissä ei nyt tällä kaudella UCL:ssä saada noilla pelata on kyllä aika karvas pettymys. Toki nuo nykyiset kermanvalkoiset kolmospelipaidat, tummanpunaisilla numeroilla ja nimillä, ovat kohtuu tyylikkäät, mutta kyllä itse silti näkisin Bayernin kaikkein mieluiten Allianzilla pelatessaan, klassissa punaisissa paidoissa. Noh, onneksi ensi kaudeksi (kun Bayern nyt juhlii tätä 125.vuotisjuhlavuottaan) on tulossa enemmän klassisempi Bayern-tyyppinen kotipaita, punaisella pohjavärillä ja kullankeltaisilla numeroilla ja nimillä.

Mielestäni muutenkin tulevina vuosina Bayern voisi ehkä hylätä nämä trendivirtaus-hömpötykset näissä pelipaidoissa ja pitää koti- ja vieraspaidat enemmnä seuran värejä mukailevina. Kotipaitojen tulisi jatkossakin olla pääväriltään punaisia, ja sitten joko valkoisilla tai kullankeltaisilla numeroilla & nimillä. Tai, jos halutaan mennä vielä enemmän vintageen ja tuoda myös sitä Bayernille hyvin ominaista sinistä väriä mukaan, niin sitten ehkä joku puna-sininen raitapaita tyyppinen ratkaisu.

Ja sitten jos siitä kolmospaidasta haluaa tehdä jonkun tuollaisen väricocktail-hassuttelun, niin olkoon. Esimerkiksi viimekin kaudella Bayernin vieraspaita oli se mustan, violetin ja vihreän sekoitus, ja tällä kaudella tuo vieraspaita on tuollainen mustan, tummansinisen ja pronssinoranssin sekoitus. Ihan tyylikkäitä paitoja, mutta eivät edusta oikein sitä Bayerniin assosioitavaa värimaailmaa ja nuo ei-niin seuran värimaailmaan istuvat cockatail-paidat sopisivat sitten vaikkapa sellaiseksi kolmospaidaksi.


***

Bayernin U19-joukkue myös valitettavasti hävisi UEFA Youth Leaguen neljännesvälieräottelu pilkuilla Interille 1-1 (rp. 4-5) ja pullahti kisasta jo täten ulos. Bayern johti ottelua aivan lisäajan loppuun saakka, kunnes Inter tuli karvaasti 90+4' minuutilla tasoihin ja vei sitten lopulta pilkkukisan.