Ensimmäinen ajatus Villa-tappion jälkeen oli, että peli oli kokonaisuudessaan hyvin heikko. Nyt pienen pureskelun jälkeen, niin eihän se toki Bayernin paraskaan ottelu ollut (kenties Kompanyn ajan heikoin), mutta ei kuitenkaan ihan niin onnettoman heikko, vaan oli siellä hyvääkin. Tämän toki tiesi jo etukäteen, että Emeryn joukkoja (valmensi hän sitten missä tahansa) ei tule aliarvioida missään tapauksessa. Viime kaudella Villa ryösti pisteet Emeryn johdolla Arsenalilta ja Cityltä, joten kyllähän se kertoo myös siitä, miten kova Emery parhaimmillaan on, etenkin tällaisissa yksittäisen ns. "pudotuspeli" tyyppisten ottelutaktiikoiden ja pelisuunnitelmien laatimisessa isoja seuroja vastaan. Emery on näissä maailman kovinta eliittiä, valmensi hän missä tahansa.
Bayernin 41 UCL-alkusarjaottelun tappioton putki tuli myös päätökseen tässä pelissä. Bayernin viimeisin tappio UCL-alkusarjavaiheessa on seitsemän vuoden takaa syyskuulta 2017, kun Bayern hävisi Ancelottin johdolla (kenellekäs muullekaan), kuin Emeryn PSG:lle 3-0 (tuo peli jäi myös Ancelottin viimeiseksi Bayern-peräsimessä). Tämä historiallinen putki alkoi tappiolla Emerylle ja se myös päättyi tappiolla Emerylle. Tässä välissä, kun on vielä se Emeryn Villarrealin kevään 2022 tarjoama karttukylpy UCL_puolivälierässä Nagelsmannille, niin luulisi että viimeistään tämän jälkeen kukaan Bayern-fani ainakaan ei enää aliarvioi Emeryn joukkoja, valmensi hän nyt missä tahansa.
Etenkin ensimmäisellä jaksolla Bayern toki hallitsi palloa, mutta pelihän meni täysin Emeryn suunnitelman mukaan. Bayernin peli sen sijaan näytti taas pitkästä aikaa silt viime kauden hyvin aneemiselta ja löysältä pelaamiselta, ilman mitään alkukaudella Kompanyn alaisuudessa nätyä intensiteettiä ja sitä dominoivaa peliotetta, jossa vastustaja pakotetetaan jatkuvasti ottamaan vastaan. Jotenkin onnetonta hieromista ja tyydyttiin vain siirtämän palloa ja katselemaan. Villa toki puolusti mainiosti ja voitti paljon kamppailuita ja oli selkeästi 'himokkaampi'. Ei kaikkiin peleihin voi toki aina laututua optimaalisesti, mutta oli jotenkin tämä Villa-peli sellainen tunkkainen tuulahdus viime kauden velttoilusta, mitä se pahimmillaan oli.
Tääm peli oli kyll kenties toistaiseksi heikointa antia Kompanyn aikakaudella, mitä nyt on nähty. Pelisuunnitelma epäonnistui about ensimmäistä kertaa alkukauden aikana, kun vastustajoukkueen päävalmentaja oli etevämpi. Samoin pelaaja- ja kokoonpanovalinnat olivat osin ihmeellisiä. Miksi Laimer aloitti RB:nä eikä Guerreiro? Miksi vaarallisin hyökkääjä Olise otettiin 70 min kohdilla vaihtoon, mutta Gnabry sai tuhnutella täydet 90 min? Miksi Coman avasi, vaikka on ollut heikko alkukaudesta? Ja edelleen, tuossa Bayernin rosterissa on vain yksinkertaisesti pelaajia (miksi Laimer pelasi 85 min ???), joiden teknisyys ja taito pallon kanssa ei riitä toteuttamaan tuota Kompanyn haluamaa pelitapaa.
Vaikka Laimerin puolustusmoraali ja -ominaisuudet ovatkin vahvoja, miehen pallollinen pelaaminen ja luovuus murtaa omalla peliälyllään ja syöttämisellään näitä matalia blokkeja, ei vain ole alkuunkaan riittävällä tasolla Bayern-kaliiberin joukkueeseen. Kummallinen valinta Kompanylta juuri tällaiseen peliin jättää Guerreiro penkille, joka nimenomaan äärimmäisen peliälykkäänä (kyky lukea peliä ja nähdä tilanteet todella nopeasti), loistavan syöttäjänä ja taitavana pelaajana olisi ollut valtava apu ja avain tuon Villan puolustuksen murtamiseen ja sujuvan pelinrakentelun varmistamiseen. Laimer on vajavaisten pallollisten ja syöttötaitojensa myötä jopa riski omalle joukkueellen pallon kanssa ja hän on kyllä aikamoinen käsijarru oman joukkueen pelinrakentelun sujuvuuteen. Murtavat syötöt, pallon kierrättäminen, puolustusten avaaminen...jne. kaikki sakkaa. Laimer > Guerreiro oli väärä valinta Kompanylta tähän ja 'tällaiseen' peliin. Vaikka isosti epäilin, niin onneksi sentään Davies on nostanut massiivisesti tasoaan ja suoritusvarmuuttaan sitten viime kausien. Sillä saralla loistavaa työtä kyllä Kompanylta.
Pitää toki antaa tunnustusta parille viimeiselle vastustajalle eli Leverkusnielle ja Villalle. Vaikka Bayern on hallinnut otatuksia, niin vastassa on ollut kaksi erinomaista laatujoukkeutta, joita vastaan maalipaikkoja ei vaan yksinkertaisesti voida luoda samalla tapaa liukuhihnalta, kuin jotain heiveröisiä Holstein Kieliä tai Zagrebia vastaan. Tällaisissa peleissä saat ehkä luotua laadukkaasti puolustavia joukkueita vastaan 3-5 maalipaikkaa ja ne on pakko hyödyntää. Kummassakaan pelissä Bayern ei ole nyt onnistuntu niitä hyödyntämään (ja kummassakin pelissä paikkojen tuhlailijana on valitettavasti korostunut Gnabry, jonka jo tutuksi tullut joka kautinen parin viikon suonenveto - joka tällä kertaa tuli kevään sijaan alkusyksyyn - taitaa olla taas ohi...?). Ja noin hyvin ja kompaktisti puolustavia joukkueita vastaan, ne harvat maalipaikat mitä pelissä saa luotua, ne pitää vain jatkossa käyttää paljon kliinisemmin ja tylymmni, ihan niin kuin Bayernin vastustajat ovat tehneet. Nyt Bayern ei ole viime aikoina käyttänyt ja se on maksanut.
Olisko ensi pelissä taas Telin vuoro, nyt kun Gnabry on ihan selkeästi epäonnistunut tuossa roolissa viime peleissä? Hieman kummallinen valinta osin Kompanylta myös noiden laitaparien dynamiikoiden suhteen. Kompany tykkää peluuttaa mielummin noita laitapakkeja aina noissa välikaistojen tiloissa, kun laitahyökkääjät pitävät leveyden. Okei, oikealla puolella tämä on osin pakon (Boeyn loukki) edestä, koska nyt paljolti RB:nä pelaavalla Guerreirolla (ja pelaa muuten mainiosti vasenjalkaisena oikealla puolen) ei vain ole juoksuvoimaa ja vaadittua fysiikkaa overlapata, jotta Olise pääsisi operoimaan noihin haluamiinsa tiloihin kentän keskiosiin ja välikaistoille, joissa on äärettömän vaarallinen.
Mutta en ihan ymmärrä tätä dynamiikkaa myös vasemmalla puolen, jossa Davies nousee ja kaventaa aina keskustaan välikaistalle, kun Gnabry roikkuu leveydessä. Nuo viime vuosien lihasvammat ovat syöneet käytännössä kokonaan Gnabryn nopeuden ja 1v1 haastokyvyn pois. Gnabryn ei pitäisi pelata liian leveällä, kuten hän nyt tekee, koska Davies kaventaa keskelle aina jostain syystä. Tämä Kompanyn valinta tekee vastustajille myös helpompaa puolustaa Bayernin uhka käytännössä kokonaan pois, kun kummatkin Davies/Gnabry pelaavat itselleen epäsuotuisissa positioissa.
Ja vice versa, Daviesin ei taas pitäisi pelata noilla ahtailla välikaistoilla, koska Daviesin teknisyys, syöttötaito, laukausuhka ja pienen tila kyky eivät ole kovin hyviä. Mutta toisin kuin nyt oikealla puolella Guerreirolla (jonka johdosta Olise joutuu olemaan leveydessä ja menee siellä vähän 'hukkaan), Daviesilla olisi fysiikkaa ja juoksuvoimaa overlapata ja vielä ehtiä sieltä leveydestä puolustamaan ns. perinteisenä LB:nä. Näin Davies pääsisi operoimaan mukavuusalueellaan leveydessä ja haastamaan, ja Gnabry omallaan tuossa mahdollisimman lähellä boxia ja kentän keskiosia luomaan maaliuhkaa.
Comanilla ei olisi ikää kuin vasta 28 vuotta, mutta ovatko viime vuosien sitkeät loukkaantumiset tehneet tehtävänsä? Pahaa tekee katsoa, miten heikolla tasolla Coman tällä hetkellä - ja jo pidempään - on operoinut, on riippakivi joukkueelle tällä hetkellä ja kuin haamu siitä parhaiden aikojen Comanista, joka on aivan demoninen laitauhka, 1v1 pelaaja ja harhauttelija.
Mutta kaikista tärkeintä on se, että Bayern kuitenkin onnistui luomaan paikkoja ja löytämään keinot murtaa se Villankin todella kompakti ja ahdas 5-3-2 / 6-3-1 blokki. Jo ennen peliä näin somessa jonkun hyvän analyysin, missä huomautettiin osuvasti, että Villan puolustuksessa on kyllä niitä aukkoja, joita voidaan hyödyntää. Villan tiukka puolustusblokki on onnistuttu murtamaan aiemmin mm. blokin läpi kuljettava harhauttelija-pallonkuljettaja (Musiala) + syöttö leveysoutletille (Coman/Gnabry), sekä monipuolinen syöttöjä (Kimmich) + target-juoksija selustaan (Kane/Gnabry) -kombinaatioilla.
Etenkin tuo syöttäjä+juoksija -kombo oli sellainen, jolla Bayern pystyi murtamaan Villan blokin useampaankin kertaan. Kaksi kertaa ekan vartin aikana, kun Kimmich tarjoili siitä tutusta paikastaan hyökkäyskolmannekselta/vastustajan boxin tuntumasta välikaistan ylätaskusta, jossa Kimmich on maailman parhaita. Ensin tarjoili siitä oikeasta ylätaskusta Kanelle ja sitten hetki myöhemmin vasemmalta puolelta Gnabrylle. Ottelun lopussa oli vielä se Musialan loistava murtava syöttö ja jälleen Gnabry paikassa, mutta Gnabry päätti jostain kumman syystä yrittää ohjata pallon suoraan maalia kohti sen sijaan, että olisi ottanut pallon haltuun, harhauttanut Martinezin sivulle ja laittanut pallon tyhjään maaliin.
Miksi Gnabry sitten oli useiten näiden kuvioiden vastaanottavassa päässä? Koska hänen pallottomat liikkeensä ja niiden ajoittaminen oikein ovat aivan eliittiä ja ne ovat Bayernin 'avain' näiden tiukkojen matalien blokkien murtamiseen. Ongelma? Gnabryn joka kautinen parin viikon hyvä vire näyttää päättyneen ja miehen viimeistely on ollut jo parissa viime pelissä heikkoa. Tämän perusteella syytä voi siis myös laittaa yksilöiden, kuin pelkästään Kompanyn pelitavan ja taktiikan piikkiin.
Kuten tuli jo kesällä vähän manattua sen Choupon poistumisen jälkeen, en vieläkään ymmärrä, miksi Bayern ei tuonut sellaista erilaista target-profiilia tuonne hyökkäykseen. Juuri tällaissa peleissä, joissa vastustaja makaa matalalla ja boxiin tarvitaan joku uhka ja fyysinen preesens, niin joku tällainen Duksch/Weghorst/Füllkrug tyyppinen profiili olisi ollut tarpeen ja on edelleen. Hätä ei ole vielä tämän näköinen, mutta käytännössä talvella on pakko reagoida kevään pelejä ajatellen ja tuoda halvalla joku pienen riskin kaveri, joka hyväksyy penkkiroolin ja pienet minuutit, mutta joka on kuitenkin tarpeeksi laadukas, että hänet voi tällaisissa matseissa heittää painimaan sinne boxiin ja tuomaan pääpelivoimaa sekä fyysisyyttä (voi iskeä itse maalin tai tehdä tilaa ja sitoa paria vastustajan pelaajaa, joka jättää muita omia vapaaksijne.)
Pelissä oli tiettyjä hyviäkin juttuja, mutta mitenkään ylireagoimatta, ehkä siinä näkyi myös niitä tiettyjä ongelmakohtia ja sudenkuoppia, joihin Kompany Bayernissa saattaa kapsahtaa, joita tuli jo kesällä miehen rekryn jälkeen pohdittua. Ensimmäinen jakso pelistä etenkin oikeastaan juuri niin kuin Emery halusi ja Kompany oli visusti Emeryn povitaskussa. Keskusta lyötiin tukkoon, Bayernin hyökkäyspeli pakotettiin laidoille (Bayernin laitapeli oli kohtalaisen kuollutta, etenkin koska mm. Coman oli surkea), ja riistojen jälkeen haettiin pitkillä palloilla Watkinsia ja yritettiin hyödyntään sitä Bayernin pakkansa taakse jättävää mammuttimaisat tilaa, jota Upamecano ja Min-jae joutuvat aivan hullun hommana puolustamaan.
Ja nyt kun jälkikäteen kävin katselemassa tuota ottelua hieman uudestaan ja tuli annettua raippaa pelin aikana Upamecanolle, että pelasi vähän heikosti, niin nyt pitää jopa pyörtää puheet ja todeta Upamecanon pelanneen erittäin hyvän ottelun. Se tapa, miten Upamecano onnistui puolustamaan koko ajan Watkinsin pois, vaatii suurta peliälyä ja kykyä sijoittua oikein suhteessa vastustajaan. Etenkin kun Upamecanon puolustustehtävä ja se tila mitä pitää puolustaa, on noin tolkuttoman älytön. Watkins on todella kova kärkipelaaja, jolla on erittäin terävät ja liukkaat liikkeet, ja hän pystyy pyörähtämään vastustajan alta pois erittäin taitavasti ja nopeasti. Tähän kaikkeen nähden (Watkinsin hyvyys ja taidot, aivan aivoton puolustustehtävä ja -vastuu), Upamecanon pärjäsi oikeasti hyvin. Ja nyt sen ymmärtää paljon paremmin, miksi se de Ligt lopulta myytiin pois noista kolmesta topparista. De Ligt olisi tässä systeemissä ollut ylikypsää paistia pelin jälkeen, jo pelin aikana.
Kyllä, Upamecanon oli avausjaksolla vaikeuksissa Watkinsin kanssa, mutta kuten tuli jo viime viikolla mainittua, niin Min-jaen ja Upamecanon rooli on kaikista Euroopan top-liigojen joukkueiden toppareista, ylivoimaisesti kaikista vaikein. Kenenkään muun huippuliigan topparin työnkuva ei ole yhtä kova ja mielipuolinen. Kukaan muu toppari ei joudu puolustamaan tuollaisia tiloja ja tilanteita yksinään, mitä Bayernissa joudutaan tässä Kompanyn pelitavassa. Kompany on itse entisenä huipputopparina nyt heittänyt Min-jae/Upa kaksikon vähän niinkuin susille selvitymään, joka on vähän hämmentävää. Ja sitten kun Kompany ei edes anna tälle kaksikolla mitään apuja tai tukea, vaan pitää sen kesällä vihdoin ja viimein hankitun 'avun' ja ns. palomiehen eli Palhinhan penkillä istumassa, niin hieman pähköhullua toimintaa.
Etenkin tuo tapa, jolla Kompany luottaa pitkälti pelkästään toppareiden - etenkin Upamecanon - juoksuvoimaan ja kamppailukykyyn hoitaa nuo 1v1 tilanteet, muistutta hyvin paljon sitä mitä oli Nagelsmannin ekan kauden syksyllä. Puolustuspelissä ei oikein ole muuta ns. varmempaa ja tukevampaa rakennetta, kuin se, että topparit voittavat nuo 1v1 tilanteet. Ja jos eivät voita, niin puolustuspelissä ei oikein ole mitään 'turvalukkoa' tai
kollektiivista rakennetta sekä turvapohjaa, joka voisi enää auttaa tai paikata, vaan sitten pakka vuotaa. Tuo on ääliömäinen pelitapavalinta Kompanylta.
Upamecano on se Kompanyn go-to kaveri ja viimeinen 'turvalukko', jonka varaan hän on vähän niin kuin lasettanut kaikki ne Bayernin puolustuspelin pitävyyden toiveet. Näiden kahden kaverin kritisointi on tällä hetkellä silkkaa tyhmyyttä. Tuo on uskomattoman riskialtista toimintaa ja jopa aivan liian uhkarohkea pelitavallinen valinta Kompanylta.
Ja totta kai, sitten ennemmin tai myöhemmin, kun Upamecano tekee taas jonkun virheen, niin ne jotka eivät ymmärrä jalkapallosta yhtään mitään, ovat taas kerran ensimmäisten joukossa irvailemassa ja leukailemassa taas, että "öhöhöh, katsokaa, kun se Upa teki taas virheen". Ja se on ihan väistämätöntä ja vääjäämätöntä, Upamecano ja Min-jae tulevat tuossa systeemissä, ääliörohkeassa pelisapluunassa ja liki mahdottomassa roolissa tekemään vielä paljonkin virheitä tällä kaudella, se on aivan väistämätöntä. Ja tällaiset ihmiset eivät ymmärrä tuota Upamecanonkin roolin ja tehtävän haasteellisuutta tällä hetkellä ja mitä se vaatii.
Upamecanon lämpökartta Villaa vastaan muistutti eninnä b-2-b keskikentän vastaavaa, kuin topparin. Väitän oikeasti, että tuota Upamecanon rooli, missä hän tällä hetkellä pelaa, niin sitä ei kovin moni muu toppari tällä hetkellä maailmassa hoitaisi tuohon tapaan, jos oikeasti ollenkaan. Niin haastava ja aivottoman älytön se on. Joku de Ligt esimerkiksi ei olisi kuuna päivänä pystynyt handlaamaan tuota roolia, ei koskaan. Olisi varmaan nyrjäyttänyt koko kroppansa tuon vastaavan kuorman alla. De Ligtin rooli tuossa Upamecanon tehtävässä olisi ollut vastustajia vastaan olla se pässi ja naru vie.
Silti Upacemanokin pystyi - joten kuten - handlaamaan Villan hyökkäyksen ja tylsyttämään Watkinsi aikeet. Tästä Kompanyn tyhmän rohkeast pelitavallisesta valinnasta johtuen, Bayernin toppareiden kritisointi on melkeinpä jopa hölmön hommaa mielestäni. Upamecanon ja Min-jaen työnkuva on aivan poskettoman haastava ja okei, kumpikin on todella atleettisia ja fyysisiä fysiikkahirmuja (on räjähtävää nopeutta, anaerobista juoksukestävyyttä, voimaa ja kovaa kaksinkamppailukykyä jne.), mutta tämä ei voi olla pitkässä juoksussa ja isoissa peleissä se kestävä ja go-to valinta Kompanylta. Bayern tarvitsee jonkun kestävämmän ja kollektiivisemman puolustuspelirakenteen, kuin tämä Nagelsmannin aikakauden alun ja myös Flickin ajoilta tuttu yltiökorkea takalinja ja ääliömäisen uhkarohkea "topparit hoitaa 1v1 kamppailut ja juoksukisat" -ajattelutapa. Tässä Kompanyn puolustuspelin olemattomassa kollektiivisessa rakenteessa ja haluttomuudessa peluuttaa ketään ns. turvalukkoa keskikentän pohjalla, on jotain tiettyjä hyvin samankaltaisia ja pahaenteisiä tummia pilviä esillä, kuin Nagelsmannin ykköskaudella.
Ja tästä päästäänkin sujuvasti niihin Kompanyn mahdollisiin haasteisiin ja sudenkuoppiin, jotka saattavat miehen uran Bayernin käskijänä päättää ennen aikaisesti. Uhkakuvat, jotka olivat jo kesällä nähtävissä:
Kompanyn heikkouksia ja parannuskohteita valmentajana lienee etenkin sopeutuvuus, pragmaattisuus ja "peliesitykset ennen tuloksia" -ajattelu. — — Kompany arvostaa sitä itse pelityyliä (pitää olla hienoa ja seksikästä ja ties mitä), enemmän kuin tuloksia, ja tämä jos mikä, on kenties se kaikkein tappavin ja tuhoisin virhe, jonka Bayernissa voi tehdä. — — Tähän mennessä urallaan (kuten viime kausi Burnelyssa osoitti) Kompany on ollut valmentaja, joka ei ole vielä onnistunu tasapainottamaan tuota pelityylin ideaalisuutta sen inhorealistisemman ja pragmaattisemman tuloksellisuuden kanssa.
Tämä yksittäinen tappio ei isossa kuvassa ole katastrofi tai asia, josta pitäisi pelihousuja repiä, JOS siitä otetaan se oppi mukaan, jota Emeryn koulu Kompanylle tarjosi. Kompany on nuori valmentaja ja hänen tähän astisen valmennusuransa suurin sudenkuoppa on ollut juuri tuo "tyyli ennen tuloksia" -ajattelutapa, josta pidetään jääräpäisesti kiinni. Niin jäärpäisesti, että ei olla valmiita tekemään myönnytyksiä ja muutoksia omaan pelifilosofiaan edes sen uhalla, että oma joukkue on karsiutumassa sarjatasoa alemmas!
Tämä Villa-tappio tarjosi täydellisen esimerkin siitä, mitä oppia Kompanyn pitää jatkoa ajatellen ottaa. Tämä tappio oli hyvä, jos se oppi, mitä Emery tarjosi, otetaan matkaan ja tehdään kaivattuja muutoksia ja
_sopeudutaan_ jatkossa paremmin aina vastustajan ja hetken yms. mukaan. Tämä Kompanyn pelitapa on eittämättä 'viihdyttävä' ja se voi tuoda myös pitkässä juoksussa Bundesliigan sarjavoiton, mutta onko tämä lopulta se pelitapa ja
tyyli, jolla - ilman mitään muutoksia ja sopeutuksia - voitetaan yksittäisiä isoja pelejä ja vastustajia vastaan? Ja tämä on kuitenkin Bayernissa se kaikista isoin kysymys. Itse kun en ole tästä ollenkaan niin varma.
Kompany on tullut tähän mennessä tutuksi valmentajana, jonka suurimpia vahvuuksia eivät ole pragmaattisuus ja etenkin se sopeutuvuus. Kyky sopetua vastustajan, sen pelitavan, kokoonpanon, taktiikoiden, tuloksen ja kulloisenkin tilanteen mukaan kauden aikana. Tämä voi lopulta olla se Kompanyn kohtalokas virhe, joka saattaa päättää hänen aikana ennen aikaisesti Bayernissa, kuten kesällä tuli spekuloitua. Kukaan valmentaja ei ole selvinnyt Bayernissa määräänsä pidempään, ilman eliittitason 'sopeutumiskykyä', eikä Bayernissa pärjää muuten.
Ehkä joku Hansi Flick on ollut tietyllä tapaa tämän säännön vahvistava harvinainen poikkeustapaus. Mutta hänkin sai tuta ja karttukylvyn toisella kaudellaan PSG:tä vastaan, kun ei jäärpäisesti taipunut milliäkään sen ääliörohkean korkean linjansa kanssa Neymaria, Di Mariaa ja Mbappea vastaan ja lunta tuli tupaan. Eli toisaalta, jopa Hansi Flick joutui sitten nöyrtymään tämän Bayernin ympäristön ja 'säännön' edessä ja tuli 'syödyksi'.
Jossain Burnleyssa sillä voi saada kiitosta (en toki tiedä saiko lopulta edes sielläkään, kun työpaikkoja meni sarjakarsiutumisen myötä alta jne. ...), että pelaa hyvin ja tyyli on "viihdyttävää" jne. Mutta Bayernissa ketään ei kiinnosta. Sillä ei saa mitään anteeksi, eikä todellakaan mitään ruusuja ja kiitosta. Vaikka koko kausi pelattaisiin kuinka viihdyttävästi ja "seksikkäästi" ja ties miten. Mutta jos UCL:n ekalla pudotuspelikiekalla tulee vastaan juuri joku pragmaattinen ja sopeutuvainen "Emery" tai "Tuchel", joka kouluttaa Kompanya olan takaa ja matka päätyy siihen, niin selitykset jostain pelin viihteellisydyestä eivät pelasta.
Kompanyn olisi pitänyt tietää paremmin, että Emeryn Villaa vastaan ei voi lähteä samalla pelitavalla ja kokoonpanovalinnoilla, kuin aiemmin jotain Holstein Kieliä vastaan. Kompanyn olisi pitänyt tietää tämä. Ja tämä on se, mihin viittaan sillä sopeutumiskyvyllä ja pragmaattisuudella. Kompanyn olisi pitänyt tähän peliin sopeutua, luottaa kollektiivisempaan puolustuspelin rakenteeseen, ottaa vähän sitä linjaa alemmas (joo, tässä pelissä vielä "säästyttiin" takaiskuilta, kun Upa hoiti kuin ihmeen kaupalla Watkinsin nippanappa) ja tunnistaa se, että tämä peli - jos mikä - on juuri se ottelu, johon Palhinha pitää laittaa sinne avaukseen tukemaan puolustusta ja katkomaan vastaiskuja, eli sopeutua kokoonpano- ja taktisissa valinnoissa vastuistajaan. Taito, jota Kompany ei valmennusurallaan oel vieläkään oikein osoittanut tällaisissa paikoissa, valitettavasti.
Näinhän Palhinah tekikin, jahka kentälle pääsi. Mieleen jäi etenkin se tilanne n. 83 min kohdilla, kun Palhinha omalla takauksellaan yksinään katkoi Villan nopean käännön ja käänsi pelin taas Bayernin hyökkäykseen. Nämä Palhinhan vastustajan nopeiden kääntöjen ja hyökkäyksien katkot ovat avain, jotta Bayern saa pelistä paremman kontrollin ja tuo keskikentän tasapaino on paremmassa balanssissa. Ennen Palhinhan tuloa kentälle,
_joka ikinen_ Bayernin menettämä pallo ja Villan nopeasti kääntämän vastahyökkäys läpäisi Bayernin verkkokassimaisen puolustusrakenteen läpi, niin että sujahti. Palhinha omalla taidollaan ja ominaisuuksillaan muutti tämän täysin päälaelleen. Kun about jokainen näki ennen tuota Villa-peliä, että tämä on juuri se peli, missä Palhinalle voisi olla käyttöä, koska kaikki tiesivät se Emeryn taktiikan ja joukkueiden vaarallisuuden vastaiskuissa.
Jos Kompany tosiaan ei halua uhrata kumpaakaan Kimmich/Pavlovic kaksikosta penkille, Kimmichin peluuttaminen enempi traditionaalisena RB:nä on poissuljettu, niin tässä tapauksessa Kompanyn pitäisi melkein harkita siirtymistä 4-3-3 muotoon, jossa Palhinha kutonen ja Pavlovic/Kimmich vapautetaan ylemmäs tekemään peliä ja murtamaan omilla pelintekotaidoillaan vastustajan ahtaita blokkeja (asia, jossa Bayern edelleen kipuilee todella pahasti).
Mutta sen sijaan Kompany ei sopeutunut, ei tehnyt mitään muutoksia omaan pelifilosifaansa (edelleen, koko pelitapaansa ei tarvitse vaihtaa, mutta tiettyjä juttuja pitää aina sopeuttaa vastustajan mukaan, kaikki huippukoutsit tekevät niin), vaan meni sillä "my way or the highway" -tyylillä. Okei, joku voi nähdä tuon Kompanyn 'jääräpäisyyden' ja sen, että pidetään siitä omasta puritanistisesta pelifilosofiasta kiinni hamaan loppuun saakka, hyveenä, mutta itse en sitä näe. Enkä varsinkaan Bayern-peräsimessä. Tuhoisin ja viimeinen kuolettava virhe, jonka Bayern Münchenin kaltaisessa historiallisessa -
voittavassa - insitituutiossa voi tehdä, on jonkun pelityylin (on sekin toki tärkeä ja osa Bayern-identiteettiä) arvostaminen voittojen ja pyttyjen yläpuolelle.
Kompany on vielä niin nuori ja naiivi valmentaja, että hän ei ole vieläkään sisäistänyt tuota Palhinha merkitystä juuri tällaisissa 'isoissa' peleissä ja tällaisia vastustajia vastaan. Mitä pidempään Kompany elää tuossa sumussa, eikä ymmärrä tätä, niin huoli ehti vain kasaantua ja kasaantua kauden mittaan ja lopulta siinä vain tulee käymään niin, että Kompany tulee päätymään tähän viime vuosien surullisen kuuluisaan listaan jatkoksi ja tämä virhe tulee olemaan lopulta se joka maksaa sen Kompanyn työpaikan. Jos joku, niin juuri tämä virhe. Kimmich/Pavlovic on loistava pallolla, mutta se ei vain tarjoa näissä isoissa peleissä riittävää tukea ja apua puolustuksella ja puolustuspelin rakenteeseen. Kompanyn naiivius ja idealistisuus tuon puolustuspelin löyhän rakenteen, Palhinhan kaltaisen profiilin merkityksen vähättelyn ja pelitavan suhteen on turmiollista.
Bayern vihdoin ja viimein kaikkien näiden vuosian jälkeen sai vihdoinkin hommatuksi sen puolustavan kk-pelaajan, joka sieltä on Javi Martinezin lopettamisen jälkeen puuttunut. Mutta nyt Bayernissa onkin sitten valmentaja, joka ei tämä pelaajana - ja tällaisen profiilin - tärkeyttä ymmärrä. Jossain kauden isoissa peleissä ja UCL-pudotuspeleissä Cityä, Realia, Arsenalia etc. vastaan, joilla on vielä Villaakin enemmän tulivoimaa, tulee Upamecanon ja Min-jaen sietokyky tuossa roolissa ja armottomassa työnkuvassa olemaan liian suurella koetuksella.
Tästä saatiin jo mm. maistiainen toissa keväänä, kun Bayernilla ei ollut ketään keskikentän pohjapelaajaa auttamassa ja Upamecano/de Ligt pari mankeloitiin Haalandin ja Cityn hyökkäyksen 'tykistön' toimesta. Näissä tämmöisissä peleissä tuo Kompanyn nykyinen puolustuspelin löyhä rakenne ei tule kestämään. Tällöin Palhinha olemaan Bayernin tärkeimpiä pelaajia, ja hänen pitää yksinkertaisesti olla
tällaisissa peleissä kauden mittaan olla ensimmäisiä pelaajia, joiden nimi sinne kokoonpanokarttaan laitetaan.
Etenkin parin viikon päästä Barcelonaa ja Flickin 'heavy metal' jalkapalloa vastaan nähdää, mitä Kompany oppi tästä Emeryn kylvetyksestä. Alkaako Kompany muovaamaan vähän pelitapaansa ja kokoonpanovalintojansa vastustajan ja tilanteen mukaan (Palhinha on spesialisti tiettyihin peleihin ja jotkut pelaajat sopivat paremmin joitain toisia vastustajia vastaan jne.) vai jatkuuko sama uppiniskainen meno tällä nyt valitulla tiellä ja siitä ei poiketa? Jos näin on, niin tuo on huono, siis todella huono ominaisuus Bayern-valmentajalle. Upamecano/Min-jae kaksikko ei kestä pitää koko linnakketta pystyssä yksinään isoissa peleissä, maailmanluokan joukkueita ja pelaajia vastaan. Barcelona ja sen vastaiskuvoima on jotain sellaista, että Palhinhalle on jälleen tilausta puolustuksen vakauttajana ja lisävarmistimena tuomassa parempaa rakennetta.
Mielestäni Palhinhalle olisi kyllä tarvetta jo huomisessa Frankfurt-pelissä, yhtä Euroopan kuuminta ja vaarallisinta hyökkäysduoa - Marmoush/Ekitiké - vastaan. Frankfurt on itse asiassa osittain hyvin samantyyppinen joukkue Toppmöllerin johdolla, kuin Villa. Todella joustava pelisysteemi (mm. 3- tai 4-linja), pystyy puolustamaan matalalla kompaktisti ja kyttäämään vastaiskuja sekä hyökkäämään monipuolisesti, koska koko heidän hyökkäsmuotonsa on hyvin ns. 'elävä' (mm. Marmoush/Ekitiké- duon rooli 'vaellella vapaana) ja pelaajat ovat riittävän monipuolisia pelaamaan erilaisissa rooleissa (--> Ekitiké voikin hyökätä leveydestä, Marmoush putoaa kymppialueelle linkittämään, Skhiri kutospaikalta nouseekin täyttämään ysipaikan, Chaïbi hyökkää oikealta laidalta boxiin jne.).
Ja kuten Villa, Frankfurt on todella, todella vaarallinen tilanteenvaihdoissa ja nopeissa käännöissä, juuri tuon Marmoush/Ekitiké/Chaïbi -trion johdolla, jolla on jopa vieläkin kovempaa tulivoimaa rankaista tuosta Kompanyn yltiörohkeasta takalinjasta ja "topparit hoitaa 1v1 tilanteet" -ajattelutavasta, jos Palhinha ei Frankfurtia vastaan ole avauksessa. Tuo trio on todella vaarallinen sen takia, koska kaikki kolme pystyvät luomaan maalipaikkoja ja viimeistelmään itse maaleja todella korkealla tasolla.
****
Lothar Mätthaus oli ehtinyt jo viikko sitten mennä höpöttelemään, miten tämä Kompanyn Bayern on jopa parempi, kuin Guardiolan ajan Bayern. Joo, alku on ollut ihan hyvä, mutta ehkä jotain malttia ja realismia näihin juttuihin, ettei nyt mopo lähde ihan näin keulimaan...mutta ehkä tämä vain kuvastaa osuvasti sitä, miten nopeasti ja hetkessä näissä kommenteissa aina urheilussa eletäänkään. Viikko sitten kovempi kuin Guardiolan Bayern, mutta sunnuntaina tappio/tai tasuri Frankfurtille, niin maajoukkuetauolle lähdetäänkin kolmen voitottoman pelin saattelemana ja Saksan media-inferno tuntien, onkin silloin pikkaisen eri ääni kellossa.
Ja myös viikonlopun Oktoberfest-vibat olisivat tällöin suurinpiirtein samaa luokkaa kuin kaksi vuotta sitten Nagelsmannin kanssa, kun alla oli neljä voitonta peliä, potkuja huudettiin ehkä kovempaa kuin kertaakaan aiemmin ja muistoksi jäi tämä kohtuu ikonen kuva, josta on aika helppo lukea etenkin Nagelsmannin ja Kahnin fiilikset ja kuinka paljon kiinnosti vierailla jossain tuollaisessa PR-tapahtumassa:
******
Musiala on toistaiseksi sivussa lantiovaivojen vuoksi, eikä pelaa Frankfurtia vastaan ja myös Saksan maajoukkuepelit jäävät nyt väliin. Tämä vaiva on ilmeisesti vaivannut Musialaa jo vähän pidempää, joka oli mm. se syy miksi Musiala ei tuossa keskiviikkoisessa pelissä ollut lopulta avauksessa Villaa vastaan (eli kyse ei ollut niinkään Kompanyn rotaatiosta).
Kyse ei ilmeisesti niinkään ole mistään loukkaantumisesta tai lihasvammasta, vaan enemmänkin varotoimepiteestä, jotta tuo lantion seutu ei ärsyynny yhtään enempää (eli ei sen vakavempaa). Toivon mukaan Musiala saa nyt pienen tauon aikana hoitoa vaivaansa ja on peleissä taas mukaan parin viikon päästä, koska miehen merkitys Bayernille on kyllä aivan poskettoman giganttinen.