JYPissä lähihistorian antisankarit ovat hämmästyttävästi osuneet pelinumerolle 8. Tällä kaudella sitä kantaa lupaava junnupakki Antti Jaatinen, joka ei ole pelannut vielä yhtään liigaottelua, mutta toivottavasti tuo numero vaihtuu ennen Jaatisen liigakastetta, ettei numeron tuoma paha onni pilaa hänenkin uraansa.
Edellisiä kaseja siis ovat ainakin Vesa Ponto ja Ville Hyrkäs, joista viimeksi mainittu oli melkoinen sydänvaivojen aiheuttaja kentällä. Kerran Hyrkäs meni hakemaan irtokiekkoa oman alueen kulmasta ja häntä karvaamaan tuli yksi vastustajan hyökkääjä. Hyrkäksellä olisi ollut hyvin aikaa ottaa kiekko ja avata peli, sillä karvaaja ei ollut kovinkaan lähellä, mutta hän huitaisi ensin ohi kiekosta ja sen jälkeen kaatui omia aikojaan. Karvaaja nappasi kiekon ja nousi maalille, mutta maalivahti torjui. Kyllähän Hyrkäs oli divarissa välillä hyvä, mutta liiga oli kyllä väärä sarjataso. Hyrkäksen lyhyeltä liigavisiitiltä on jäänyt myös lentävä lause "Ville, sä oot oikee pakki!", jonka Jyri Marttinen huusi pakkiparilleen kesken pelin niin kovaa, että se kuului katsomoon asti.
Sylkykuppipelaajille on kai jotenkin luonnollista, että nämä ovat nimenomaan puolustajia. Huonot hyökkääjät saavat mokailla paikkoja paljon vapaammin. Tämän vuoden JYP-puolustuksessa Petri Virolainen on hitautensa myötä yleisön hampaissa. Kaudella 2001-02 ehdoton yleisön lemmikki taas oli Sami Siltavirta, joka oli hidas ja hyvin kankea. Siltavirta teki kauden ainoan maalinsa nousulla maalin kulmalle, ja kun kenttäkuulutuksessa mainittiin hänen nimensä maalintekijänä, katsomon eri puolilta kuului äänekästä naurua.
Välillä kuitenkin pelaajat tekevät hämmästyttäviä nousuja pois tästä kategoriasta. Paras esimerkki on Jani-Matti Loikala, joka taisi jokaisessa liigaseurassaan ennen JYPiä olla yleisön antipelaaja, mutta JYPissä peliotteet olivat aivan eri maata. Minä ainakin ottaisin Loikalan milloin tahansa takaisin puolustukseen, mutta harmi että loukkaantumiset päättivät miehen uran juuri, kun junnuvuosien lupaukset alkoivat lunastua.
Hyökkääjistä voisi vielä mainita Janne Hauhtosen, jolla toki on oma uskollinen fanikuntansa, mutta joka saa myös katsomosta todella paljon kuittia pelien aikana. Pääasiallisena syynä tähän ovat maalipaikkojen toistuva hukkaaminen sekä ajoittaiset tasapainovaikeudet. "Taasko se Janne kaatui, tuu nyt pois sieltä" on aika yleinen huuto ainakin sen paikan läheisyydessä, josta itse peliä katson.