Barcelona murskasi eilen Athleticin maalein 5-1. Titon Blaugrana on aloittanut La Liga kauden historiallisen hyvin ja joukkue pelaa tällä hetkellä fantastista peliä. Eilenkin sai ihastella joukkueen massiivista vyöryä Bielsan porukan kimppuun. Iskettiin vasemmalta, oikealta ja keskeltä tasaisen tappavalla tahdilla eikä vierasjokkueella ollut sanan sijaa ottelussa. Etenkin ensimmäinen jakso oli loistavaa näytöstä ja se olisi 3-0 lukemien sijaan voinut päättyä viisi-kuusi nollakin.
Sitten tapaukseen nimeltä Leo Messi. Eilen Leo ampui La Liga-kauden maalit numerot 20. ja 21. Kalenterivuoden kokonaismaalimäärä on nyt 84 ja pommittaja on enää yhden häkin päässä. Kyse on enää siitä, että meneekö ennatys rikki jo Benficaa vastaan tulevalla viikolla CL:ssä vai pitääkö historian tekoa odottaa seuraavaan viikonloppuun ja Betisiä vastaan pelattavaan otteluun. Messi on aivan uskomattomassa kunnossa ja neljässä viimeisessä matsissä Leo on nakuttanut kahdeksan maalia, kaikissa peleissä siis tuplat! Messi on täysin ylivertainen pelaaja planeetalla tällä hetkellä.
Jotenkin joukkueesta huokuu tällä hetkellä loistava tekemisen meininki. Joukkue on loistavassa balansissa ja hyökkäyksiä kyetään vyöryttämään jokaiselta sektorilta. Alba on tuonut vasemman laidan pelaamiseen aivan uudenlaista ilmettä ja Jordi onkin ollut fantastinen hankinta. Sopeutuminen on ollut kitkatonta, peli kulkee ja tulosta tulee. Vaikka Alves on ollut paljon sairastuvalla, niin Adriano ja Montoya ovat kyenneet pitämään hyvää tasoa oikean laidan pelaamisessa. Ihan yhtä vahvasti Barcelona ei tällä hetkellä hyökkää oikealta, mitä Alves-Messi -kaksikon parhaina päivinä, mutta vasemman laidan puolelta on vastaavasti tultu entistä vahvemmin. Iniesta on pakko nostaa myös tässä vaiheessa esille, sillä Don Andres pelaa elämänsä jalkapalloa tällä hetkellä. Maajoukkueesta tuttu Alba-Iniesta -kaksikko dominoi vasenta puolta ja Iniesta on saanut muutenkin pelata terveenä ja se näkyy viheriöllä taikuutena ja maagisuutena.
Titon pelityylistä on ollut aiemmin paljon puhtetta ja nyt alkaa olla riittävästi dataa arvioida eroavaisuuksia Pepin aikakauteen. Titon Barcelona ei prässää aivan yhtä rajusti vastustajan hyökkäysalueelta, vaan välillä asetutaan jopa odottelemaan vastustajan nousua keskialueelle. Edelleen siis annetaan painetta, mikäli siihen paikka aukenee, mutta ihan päätyrajalle ei enää mennä antamaan painetta. Pallonriistoihin pyritään tietysti joka puolella kenttää ja pallonriiston jälkeen Barcelona iskee lujaa ylöspäin. Pepin aikana keskityttiin enemmän ottamaan pallo haltuun rauhassa ja rakentamaan sitten hyökkäyksiä omalla systeemillä, mutta vastustaja pääsi tätä kautta aina organisoitumaan omaan puolustussabluunaansa. Tito on selvästi kuuluttanut nopeiden hyökkäyksien merkitystä, kun niille on sauma ja mahdollisuus. Näiden kautta ollaankin isketty maaleja vastustajan maaliin tällä kaudella.
Pepin aikana kävi usein siten, että Barcelona jäi puskemaan vastustajan bussiin päätään ja Tito on miettinyt tätäkin asiaa. Barcelona laukoo tänä päivänä enemmän kaukolaukausia 16-alueen ulkopuolelta ja sillä tavalla on saatu muutamia maaleja aikaan. Välillä se pallo kuljetetaan edelleen sinne maaliin, mutta nyt kokeillaan välillä kauempaakin. Syöttökombinaatiot ovat edelleen isossa roolissa Barcelonan hyökkäyspelaamisessa ja joukkueen yksilöiden valtaisa taito antaa tähän mahdollisuuden. Eilenkin Athleticin puolustus hajoitettiin useampaan kertaan loistavien syöttöketjujen avulla.
Nopeiden hyökkäysten suosiminen ja ylöspäin pelaaminen ovat vastaavasti aiheuttaneet, että omissa on soinut tällä kaudella hieman liikaakin. Puolustus on ollut välillä pahastikin tuuliajolla eikä Valdeskaan ihan nappiin ole onnistunut. Tokihan Piquen ja Puyolin loukkaantumiset ovat aiheuttaneet ongelmia ja sillä voi selittää osaltaan hieman heikompaa puolustuspelaamista, jota tällä kaudella on nähty. Mascheranosta on toki kehittynyt Barcelonan permanenttiin pätevä korvaaja toppariosastolle, mutta jos joudutaan peluuttamaan Songia avauksessa topparina, niin ihan viimeisen päälle paras tilanne ei ole käsillä. Erikositilanteissa ja vastustajan suorissa hyökkäyksissä ollaan oltu välillä helisemässä ja näissä tulee olemaan kevään iso haaste etenkin CL-pelejä mietittäessä. Taannoinen Celtic-matsi oli tästä hyvä esimerkki.
Puolustuspelaamista pitää kehittää edelleen ja tähän tullaankin varmasti kiinnittämään huomiota. Pallonmenetyksiä pitää varoa ja erikoistilanteissa tulee olla hereillä. Fyysisessä koossa hävitään edelleen useille vastustajille, mutta oikeanlaisella sijoittumisella ja asioiden sopimisella voidaan paikata fyysisiä puutteita pituuden osalta. Ei kannata laittaa esimerkiksi pienikokoista Jordi Albaa vartioimaan vastustajan parhaita pääpelaajia kulmatilanteissa, eihän Tito? Muttamutta, prosessi on edelleen alussa ja Tito on kuitenkin ollut vasta lyhyen ajan vetovastuussa. Hyökkäyspelaamista ollaan kehitetty ensin, mistä Petteri Sihvonenkin olisi varmasti iloinen. Puolustuspäässä on tekemistä, mutta kunhan sekin saadaan kuosiin, niin Barcelona tulee olemaan todella vaikeasti voitettava joukkue kevään otteluissakin. Pitkässä juoksussa Barcelona on tunnetusti vahva, mutta kaksiosaisissa kohtaamisissa on aina omat haasteensa eikä puolustuksella ole varaa antaa helppoja maaleja vastustajalle.
La Ligassa on vahva johtoasema Atleticon hävittyä eilen ja pahin haastaja on siis kuuden pisteen päässä Barcelonasta. CL:ssä mennään ykkösenä jatkoon ja vastaan tulee mahdollisesti joku seuraavista joukkuista: Porto, PSG, Schalke, Arsenal, Shaktar Donetsk, Juventus, Chelsea, Bayern Munich, Galatasaray tai Cluj. Arvonta tullaan suorittamaan myöhemmässä vaiheessa ja vielähän tässä on lohkovaihettakin yksi ottelu pelaamatta, joten katsellaan se ensin alta pois ja jännitetään, että saako Messi rikottua Mullerin ennätyksen jo seuraavassa pelissä.