Pekka Rinne pelasi viime yönä jo kauden neljännen nollapelinsä ja kun maalilla Peksi on ollut vain 18:ssa ottelussa, niin voi sanoa että jäätävää jälkeä Kempeleen mies tekee rapakon takana. Otteisiin on tullut myös tasaisuutta alkukauden vuoristoratapelien jälkeen, mitä itse ainakin arvostan enemmän kuin yksittäisiä nollapelejä, ja sitä kautta Predatorsin ykkösmaalivahdin paikka alkaa olla otettavissa. Suomalaismediakin alkaa viimein heräilemään Rinteen läpimurtoon.
Täytyy kyllä tunnustaa, että enpä olisi uskonut Peksin uran kehittyvän tähän pisteeseen, kun katseli aikanaan hänen otteitaan Kärppien maalin suulla, aina kun sinne sattui Bäckströmin varjosta pääsemään. Ei silti, hyvä molarihan Peksi jo silloin oli, mutta kyllä kehitystä on varmasti kovasti tapahtunut rapakon takana.
Meidän muutaman kauden takainen molarikaksikko onkin nyt sitten suomalaisvahtien tilastokärkenä. Mikäs sen hienompaa.