Mainos

Evijärven ihastussurma

  • 11 202
  • 113

tsei_tsei

Jäsen
Viestin lähetti vanha herra
Asia on näin, että tilastollisen tutkimuksen mukaan, vain pieni osa kovien huumeiden käyttäjistä selviytyy lopullisesti koukustaan. Näköjään olet sellainen ihminen, että todellakin vedät herneet nenään, jos joku on kanssasi eri mieltä. Ehkä sinulla on kokemusta päihdetyöstä yms yms, mutta onko joku läheisesi sortunut huumeiden käyttöön, ja tehnyt siinä tilassa mitä hulluimpia asioita? Nämä ihmiset ovat itse syyllisiä kohtaloonsa, enkä ymmärrä sitä, miksi heitä pitäisi koko ajan hyysätä ja hoitaa, kun se auttaa vain tietyissä tapauksissa. Sitten on juuri niitä, jotka vakuuttavat olevansa kuivilla ja pyrkivänsä eroon mahdollisimman nopeasti, mutta minä en heitä usko.


Tottakai vain pieni osa selviää koukusta. Kyseessä on kuitenkin erittäin voimakasta riippuvuutta aiheuttavista aineista. Lisäksi kyseiset aineet ovat erittäin vaarallisia ja käyttöön liittyy myös paljon negatiivisia lieveilmiöitä. Moni käyttäjä ei edes pääse hoitoon, vaikka haluaisi, ja kuolee sitten övereihin. Mä en vedä herneitä nenään siitä, että joku on eri mieltä, mutta siitä kyllä, kun tullaan toteamaan, että kukaan ei voi päästä koskaan kamasta eroon, vaan jatkaa kierrettä loputtomiin ja puhuu vaan paskaa. Ja ei, itselläni ei ole kokemusta päihdetyöstä ja kukaan läheiseni ei ole sortunut huumeiden käyttöön sillä tavalla kuin sinä tarkoitat. (eli ongelmakäyttäjä) Mulla on kuitenkin välillisesti jonkin verran kokemusta aiheesta ja päihderiippuvuudesta vielä enemmän. On nimittäin varsin yhdentekevää mikä aine aiheuttaa riippuvuutta. Alkoholismi saa ihmiset käyttäytymään aivan samalla tavalla kuin vaikka heroiiniriippuvuus. (valehtelee, ryöstää, tekee mitä tahansa saadakseen lisää päihdettä) Alkoholistin on vaan helpompi ja halvempi saada omaa päihdettään. Lisäksi heroiini on akuutistit vaarallisempi.

Mielestäni näitä ihmisiä pitää auttaa. Mielestäni on erittäin julmaa sanoa, että nämä ihmiset ovat itse syyllisiä kohtaloonsa. Päihderiippuvuus on diagnosoitu sairaus. Tuskin syytät muitakaan sairaita ihmisiä omasta tilastaan. Syytätkö myös työttömiä ja köyhiä omasta tilastaan? On totta, että moni päihderiippuvainen vakuuttaa olevansa kuivilla tai hankiutuvansa hoitoon. Voi olla, että hän todella luuleen näin tai pyrkii oikeasti aktiivisesti eroon päihteistä, mutta se vaan ei ole niin helppoa. Nämä ihmiset ovat aineen orjia eivätkä pysty ajattelemaan monesti mitään muuta. Täten myös valehtelua tullaan varmasti käyttämään päihteiden saamiseksi. Päihderiippuvainen tasan tarkkaan pettää auttavan ihmisen luottamuksen useaan otteeseen. Siitä huolimatta, tai jopa ehkä juuri siksi, heidän auttamista pitää jatkaa.

Otetaan esimerkki: Sairaalaan tulee samaan aikaan kaksi potilasta, yliannostuksen heroiinia vetänyt narkkari, 25 v, ja 60 vuotias mies joka on saanut pahan sydänkohtauksen, kummalle apua ensin?

En halua pistää ihmisiä järjestykseen, joten en tee sitä tässäkään. Molemmat pitää hoitaa. Ja jos kyseiset ihmiset tulevat eri aikaan, niin aikajärjestyksessä hoidetaan. Tosin pitää huomioida myös, että kumpi tapaus tarvitsee akuutimmin hoitoa. Toki tätä voisi lähteä purkamaan myös sitä kautta, että 25-vuotias on nuorempi, joten hänen kohdalla on enemmän ikävuosia pelastettavana. Lasten elämää kun tunnutaan arvostavan enemmän kuin vanhempien. Itse en kuitenkaan halua näin ajatella ja kieltäydyn vastaamasta. Tai no, jos pakko on joku vastaus antaa, niin päätettäköön vaikka arvalla.

Enkä minä ole natsi, eivätkä nämä "vähemmän-hyysääjätkään" ole natseja, mutta heillä on oma kantansa asiaan, etkä sinäkään ole oikea henkilö perustelemaan mikä on väärin, mikä oikein.
Taidat olla kommunisti=)

Tuntuu vaan aika usein siltä, että nämä rajuimpien mielipiteiden ja toimien ehdottomat katsovat maailmaa erittäin kapea-alaisesti. Ei osata huomioida toisia ihmisiä ja solidaarisuus puuttuu täysin. Tarkennan myös sen verran, että en käytä sanaa natsi tässä kansallissosialistin merkityksessä, vaan arkikielisempänä ilmaisuna. Lainataanpa sivistyssanakirjaa: natsi = 2 ark., kuv. ankarasta kurinpitäjästä tms. Varsin osuva kuvaus mielestäni.
 

tsei_tsei

Jäsen
Viestin lähetti MS
(ilta-sanomat vanha)

Vaarattomaksi julistettu raiskaaja iski jälleen

Viidestä raiskauksesta huolimatta vaarattomaksi julistettu väkivaltainen helsinkiläisraiskaaja on iskenyt jälleen. 41-vuotias mies on vangittu Linnanmäen kalliolla Helsingissä kaksi viikkoa sitten tapahtuneesta raiskauksesta ja ryöstöstä. Hän oli vapautunut vankilasta vain pari kuukautta aikaisemmin. Miehen vaarallisuudesta oli käyty kiivasta keskustelua edellisen raiskauksen jälkeen 1988. Syyttäjä vaati hänen eristämistään, mutta käräjäoikeus sen paremmin kuin hovioikeuskaan ei nähnyt siihen tarvetta.
Tiedossa oli, että puukolla uhannut mies oli kiduttanut kahta 17-18-vuotiasta naisuhriaan muun muassa heittämällä lanttia, kumman heistä ensin raiskaa.


Mikä on oikea tuomio?

En lähde nyt tuomiota tässä julistamaan, vaan kiinnitän huomiota asiaan, jota FourFortykin tuolla ainakin sivusi. Eli tämähän ei millään tavalla todista sitä, että raiskaaja on aina raiskaaja ja eikä voi koskaan olla vaaraton yhteiskunnan jäsen. Tilastoja ei ole käytettävissä, mutta kiinnostaisi tietää kuinka moni raiskaajista toistaan tekonsa tuomion jälkeen. Iltapäivälehtien uutiskynnystä kun ei ylitä tapansa parantaneet rikolliset, vaan ainoastaan tekojensa uusiat. Tällä tavalla iltapäivälehdetkin manipuloivat lukijoittensa mielipiteitä. Ja olen antanut itseni ymmärtää, että tälläkin palstalla kirjoittavista varsin moni lukee iltapäivälehtiä...
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Piruuttani esitän tämän kysymyksen uudelleen kaikille kuolemantuomion puolesta puhujille, olette vaienneet tyystin tämän kysymyksen kohdalla. Olisi mielenkiintoista kuulla kantanne tämän mahdollisuuden suhteen.

Viestin lähetti vlad

Haluaisinkin kuulla kuolemanrangasituksen kannattajien mielipiteen siitä millaiseen korvausvastuuseen valtio tulisi asettaa siinä tapauksessa, että syytön tuomittaisi murhasta kuolemaan ja rangaistus ehdittäisi panna käytäntöön mutta myöhemmin selviäisi se, että tuomittu oli syytön? Mikä on tällaisessa tapauksessa mielestänne oikea "tuomio" valtiolle?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti msg
Ensi vaiheessa ketjuun löysivät niskalaukaus-linjalaiset. Toisessa aallossa tulivat mukaan nämä vakiojäsenet, jotka vievät keskustelun toiselle tasolla.Sen jälkeen tulivatkin nämä niskalaukaus-linjalaisten kanssa täysin eri mieltä olevat kirjoittajat. Niskalaukaus-linjalaiset nimittelevät epäiltyä henkilöä ties millä nimityksillä ja saman linjan vastustajat vastaavat punaniska-argumentilla ja tästä taas niskalaukaus-linjalaiset vetävät hernettä nenään.
Näin jälkikäteen ketjuun tulleena olen samaa mieltä msg:n koosteen kanssa. Kuitenkin tahtoisin ehdottaa, että nämä vakio-jäsenet joutuisivat tulevaisuudessa kirjoittelemaan viestinsä pelkästään vasemmalla kädellä, sillä he pystyvät ylivertaisella argumentoinnillaan perustelemaan asiat liian hyvin, jotta kunnon keskustelua syntyisi. Tai sitten tämä mielipiteeni johtuu vain siitä että olen heidän kanssaan samaa mieltä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti vanha herra
Otetaan esimerkki: Sairaalaan tulee samaan aikaan kaksi potilasta, yliannostuksen heroiinia vetänyt narkkari, 25 v, ja 60 vuotias mies joka on saanut pahan sydänkohtauksen, kummalle apua ensin?
Kumpikin aiheuttaa matemaattisesti laskettuna todennäköisesti tulevaisuudessa enemmän kustannuksia, kuin hyötyä yhteiskunnalla, joten armeliaisuuden nimissä molemmat tulisi välittömästi lopettaa niskalaukauksella. Lisäksi molemmat ovat täysin syyllisiä omaan huonoon kuntoonsa; narkkari huumeiden käytöllään ja 60-vuotias epäterveillä elämäntavoillaan. Narkkari on aiheuttanut elämäntavoillaan kärsimystä läheisilleen ja 60-vuotias kapitalisti on kerskakulutuksellaan tuhonnut maapallon resursseja kohtuuttomasti, joten kummallakaan ei ole edes moraalisesti oikeutta jatkaa elämäänsä.
 

Carlos

Jäsen
Viestin lähetti vlad
Piruuttani esitän tämän kysymyksen uudelleen kaikille kuolemantuomion puolesta puhujille, olette vaienneet tyystin tämän kysymyksen kohdalla. Olisi mielenkiintoista kuulla kantanne tämän mahdollisuuden suhteen.

No tämähän on helppoa, GWB:llä on siihen jo valmis vastaus: "Olen varma että Texasissa ei ole tuomittu kuolemaan yhtään syytöntä ihmistä". Sulje silmäsi, niin ei ole ongelmaa. Tosin suomalaiset eivät ole ihan niin tyhmiä kuin jenkit, joten tämä ei välttämättä menisi läpi.

Mutta vakavasti puhuen, minä hyväksyisin kuolemantuomion vain niissä tapauksissa missä syyllisyydestä ei ole kertakaikkiaan mitään epäselvyyttä, ja rikollinen on osoittanut että on liian vaarallinen tälle planeetalle.

Onhan tässä sitten tietysti se moraalinen kysymys että jos minä tapan murhaajan, niin olenko yhtään parempi kuin se murhaaja?

Enpä tainnut sitten vielä minäkään vastata itse kysymykseen, eikä tuohon helppoa vastausta olekaan. Samoja sääntöjä voisi ehkä soveltaa kuin syyttömänä linnaan tuomittujenkin kohdalla? Tietysti pienellä painokertoimella varustettuna.

Ja mitenkäs muuten toimittaisiin esim. sairaalassa, kun eutanasiaa toteutetaan (Suomessakin kyllä, siitä ei vain puhuta), jos lääkäri sattuisikin tuuppaamaan myrkkyruiskun väärän ihmisen käsivarteen?
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti Carlos
No tämähän on helppoa, GWB:llä on siihen jo valmis vastaus: "Olen varma että Texasissa ei ole tuomittu kuolemaan yhtään syytöntä ihmistä". Sulje silmäsi, niin ei ole ongelmaa. Tosin suomalaiset eivät ole ihan niin tyhmiä kuin jenkit, joten tämä ei välttämättä menisi läpi.

...tai, että Guantanamossa on vain tyystin pahoja ja syyllisiä rikollisia, eikös GWB ole näinkin sanonut, joten toimi siinä sitten sotilaspuolustusasianajana kun ylipäällikkö on jo tuominnut syytetyn rikolliseksi ja pahaksi ihmiseksi.

Heh... menipä hitusen sivuraiteille.

Mutta, peruuttamattoman tuomion ollessa kyseessä, kenelle korvaus ja onko mikään inhimillisesti ajateltavissa oleva korvaus riittävä tällaisessä tapauksessa. Entä millaisissa tapauksissa tuomari rohkenisi langettaa kuolemantuomion jos on olemassa pelko siitä, että joutuu langettamastaan tuomiosta vastuuseen tai oikeuslaitos joutuu siitä vastuuseen.

vlad#16.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Fc Jazz, Colorado Avalanche
Viestin lähetti dana77
Kumpikin aiheuttaa matemaattisesti laskettuna todennäköisesti tulevaisuudessa enemmän kustannuksia, kuin hyötyä yhteiskunnalla, joten armeliaisuuden nimissä molemmat tulisi välittömästi lopettaa niskalaukauksella. Lisäksi molemmat ovat täysin syyllisiä omaan huonoon kuntoonsa; narkkari huumeiden käytöllään ja 60-vuotias epäterveillä elämäntavoillaan. Narkkari on aiheuttanut elämäntavoillaan kärsimystä läheisilleen ja 60-vuotias kapitalisti on kerskakulutuksellaan tuhonnut maapallon resursseja kohtuuttomasti, joten kummallakaan ei ole edes moraalisesti oikeutta jatkaa elämäänsä.

Niin, kyllä minun mielestäni tuo narkomaani todellakin on itse syyllinen kohtaloonsa. Seuraavaksi tästä varmaan aletaan syyttää välittäjää liian vahvojen huumeiden kauppaamisesta.
Mielipiteeni on se, että jokaiselle huumediilerille tulisi langettaa mahdollisimman kova rangaistus, ehkä jopa kuolemantuomio olisi "fiksu" tapa. Tosin näitä pellejä tulee aina olemaan, mutta kuitenkin.
 

Mace

Jäsen
Viestin lähetti Maple Leaf:

"Rikollisuuden määrä on likimain vakio, oli rangaistusasteikko mikä hyvänsä. Esimerkiksi kuolemanrangaistuksen uhka ei vähennä rikollisuutta, sillä se toimii pelotteena ainoastaan niille (meille) ihmisille, jotka eivät rikoksia tekisi muutenkaan. Rikollinen, useimmiten siis psyko- tai sosiopaattinen mieli ei analysoi tekemistensä panos/tuotos/riski-suhdetta valtaväestön tavoin - muutenhan se kuuluisikin valtaväestöön."

Tähän on pakko kommentoida sen verran, että kuolemanrangaistus toimisi varmasti pelotteena huomattavasti paremmin, mikäli sen nopeaan täytäntööpanoon olisi olemassa edellytykset. Kuitenkin esimerkiksi Yhdysvalloissa loputtomat valituskäsittelyt ovat saaneet aikaan sen, että kuolemaantuomitut saattavat lojua kuolemanselleissä kymmeniäkin vuosia ennen tuomion täytäntöönpanoa. Eli pelotevaikutus ei liene kauhean suuri...

"Rikolliset kuuluvat vankilaan tai hoitoon, se on selvää. Vastustan silti kuolemanrangaistusta siitä yksinkertaisesta syystä, että se on peruuttamaton. Näen mieluummin kymmenen rikollista vapaalla jalalla kuin yhdenkään syyttä kuolemaanrangaistukseen tuomitun hautajaiset. Jos joku on tästä periaatteesta toista mieltä, voi miettiä, miltä tuntuisi nähdä esimerkiksi varmasti syyttömän, mutta erehdyksessä tuomitun veljensä kuolevan sähkötuolissa/kaasukammiossa/myrkkypistokseen. Tällaista kuitenkin tapahtuu, ja se tosiasia ei muutu miksikään."

Kuolemanrangaistuksista puhuttaessa nousee vääjäämättä esille myös mahdollisten syyttömien henkilöiden kuolemaantuomioiden täytäntöönpano. On totta, että vuosien saatossa monia vankeja on tuomittu syyttömänä kuolemaan, ja mikä oleellisinta, teloitus on myös ehditty laittaa täytäntöön ennen syyttömyyden selviämistä. Usein esimerkkejä haetaan Yhdysvalloista, ja siksi esitänkin saman kysymyksen, jonka esitin jo viimeksi kuolemanrangaistuskeskustelun yhteydessä: milloin viimeksi Yhdysvalloissa on teloitettu jälkeenpäin syyttömäksi todistettu henkilö? Jos joku löytää tällaisen tapauksen vuoden 1977 (muistaakseni) lakiuudistuksen jälkeen, olen halukas kuulemaan asiasta.

Maple Leafille pientä pohdittavaa: Kuinkahan monen syyttömän elämän nämä kymmenen vapaalla jalalla olevaa rikollista ehtivät tuhota vain sen vuoksi, että yhteiskunta ei tuominnut heitä kuolemaan sen mitättömän pienen mahdollisuuden takia, että he eivät olisikaan syyllisiä? Eli: en osaa sanoa, kumpi minua raastaisi enemmän: se, että veljeni teloitettaisiin syyttömänä vai se, että hän joutuisi murhatuksi jonkun vapaalla olevan henkirikollisen toimesta. Uskon kuitenkin vahvasti, että vapaalla juoksentelevien murhaajien rikosten uusiminen on huomattavasti todennäköisempää kuin syyttömän teloittaminen, joten jokainen voi tuosta yhtälöstä laskea itse. Joka hetki riskeeraamme täysin syyttömän ihmisen hengen vain sen vuoksi, että pelkäämme teloittavamme syyttömiä. Huomaako kukaan muu tuossa mitään ristiriitaa?

Vladille voisin sanoa, että tuo valtion vastuu on kieltämättä hankala tilanne ja on vaikea sanoa, mikä olisi "oikea" tuomio valtiolle syyttömän teloituksesta. Olen asiaa joskus miettinyt, mutta mitään taloudellista korvausvelvollisuutta kummempaa en päähäni ole saanut. Vaikea kysymys...
 

Mace

Jäsen
Viestin lähetti msg:

"Kuinka yhteiskunnan tekemä harkittu hengenriisto voi millään tavalla olla yhtään oikeutetumpi kuin syyllisen tekemä vastaava toimenpide?
Jos yhteiskunnalla on oikeus riistää jäsenensä henki kuinka se voi sen samalla yleisellä tasolla kieltää?
Eikös siis teloituksen toimeenpanija syyllisty samaan rikokseen kuin teloitettu eli teloittaja pitää teloittaa ja niin edelleen."

Tässä kysymyksenasettelussa on yksi oleellinen virhe: asetat yhteiskunnan ja yksilön samanarvoiseen asemaan vaikka ne eivät ole samanarvoisia. Yhteiskunta on yksilön yläpuolella. "Valtio" säätää lait, mutta yksittäiset kansalaiset eivät saa niitä säätää. Valtio kerää kansalaisiltaan verojakin, mutta yksityinen kansalainen ei saa kerätä veroja kanssaihmisiltään. Esimerkkejä on loputon lista. Valtio edustaa koko kansaa ja tekee päätökset "enemmistön" voimin. Näin ollen se on luonnollisestikin myös eri asemassa kuin yksittäinen ihminen.

Tässä ketjussa on taidettu jo mainitakin, että tuolla logiikallasi myöskään vankeustuomiot eivät olisi mahdollisia, koska vapaudenriisto on laissa kielletty...

Mielestäni yhteiskunnan tekemä murha eli kuolemantuomio on "reilumpi" myös siinä mielessä, että kuolemaantuomitulle on etukäteen laissa kerrottu, mitä hänen teostaan on seurauksena. Hän olisi siis voinut valita myös toisin. Henkirikoksen uhrilta tuo samainen "valinnanmahdollisuus" tuppaa puuttumaan. Joudut uhriksi, halusit tai et...
 

Zeppo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti tsei_tsei
Hohhoijjaa. Tuskin uskon lukemaani. Tony Halmeen opetuslapsiko siinä on vauhdissa? Voit mennä postaamaan näitä nerouksia johonkin hh-88-forumille ennemmin. Tällaista sontaa ei halua lukea. Itseasiassa koko Jatkoajan vapaa keskustelu on aika yököttävää luettavaa. Natseja ja punaniskaporvareita kuhisee nurkat täynnä.

Oletko koskaan ajatellut, että mitä jos joku sinun läheisesi ihminen jää koukkuun huumeisiin? Ei mitään hoitoa ja kylmäksi vaan? Mitäs, jos se 13-vuotias pikkutyttö ei joudukaan nyt raiskausmurhan kohteeksi, vaan ajautuu käyttämään huumeita? Pitäisikö se unohtaa, jos varastaa mummojen eläkkeet?

Helvetin yksisilmäistä ajattelua koko palsta täynnä.

Kyllä sä herra Tsei Tsei näit ihan oikein. Mutta en minä ole Tony Halmeen mikään aseeenkantaja vaikka häntä äänestinkin.
Tässä todettiin jo aiemminkin että tämä on keskustelupalsta ja täällä saa ilmaista itseään vapaasti. Me emme elä Ddr:ssä tai Neuvostoliitossa.

Minä tunsin 2 henkilöä jotka ovat kuolleet huumeisiin, mä tiedän
tasan tarkkaan mitä ne tuo tullessaan. Nämä henkilöt eivät olleet
läheisiäni kuitenkaan. Mä en mielipidettäni muuta missään vaiheessa. Aika pitkälle kyllä menet kun syytät natsiksi tai punaniskaporvariksi......
 

Power

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mace

Vastauksessasi Maple Leafille kirjoitit:

"Eli: en osaa sanoa, kumpi minua raastaisi enemmän: se, että veljeni teloitettaisiin syyttömänä vai se, että hän joutuisi murhatuksi jonkun vapaalla olevan henkirikollisen toimesta."

Hetkeä myöhemmin, vastauksessasi msg:lle (hänen verrattuaan yksilön ja valtion tekemää hengenriistoa) kirjoitit:

"Tässä kysymyksenasettelussa on yksi oleellinen virhe: asetat yhteiskunnan ja yksilön samanarvoiseen asemaan vaikka ne eivät ole samanarvoisia."

Jälkimmäisessä lainauksessa on aika hyvin tiivistettynä se pointti, mihin itse perustan omat ajatukseni siitä aihepiiristä, jota käsittelet ensimmäisessä lainauksessa. Vaikka ihmishenki on aina yhtä arvokas ja vaikka suru läheisen kuolemasta olisi kuolintavasta riippumatta musertava, valtion toteuttama syyttömän ihmisen murha olisi mielestäni - jos ei muuten niin yleisellä tasolla - huomattavasti pahempi asia kuin yksilön tekemä henkirikos. (Omasta puolestani voin sanoa, että läheiseni teloitus syyttömänä tuntuisi todennäköisesti vielä tavallistakin pahemmalta ja ainakin jättäisi minut huomattavan paljon katkerammaksi kuin jos tappajana olisi ollut joku "vittumarko", yhtä lailla kuin ko. vittumarkon tekemä henkirikos jättäisi katkerammaksi kuin jos läheiseni kuolisi onnettomuudessa.)

Valtio/yhteiskunta ja yksilö eivät todellakaan ole samanarvoisessa asemassa. Yhteiskunnassa tapahtuu aina jonkin verran rikoksia. Koska yhteiskunta on toteamallasi tavalla yksilön yläpuolella, täytyy myös valtiokoneiston toiminnalle, johon laillisen tuomiovallan käyttäminen ja ihmisten turvallisuuden takaaminen viime kädessä kuuluu, asettaa korkeammat vaatimukset kuin yksilöiden toiminnalle. Vaikka yksilöiden välisiä rikoksia ei voidakaan täysin estää, on viime kädessä voitava edellyttää, että valtio ei itse syyllisty rikoksiin.

Arvokysymyshän tämäkin viime kädessä on. Itselleni syyttömän ihmisen kuolemantuomio olisi lähestulkoon pahinta, mitä voisin oikeusvaltiossa kuvitella tapahtuman. Mikäli itse olet sitä mieltä, että kuolemanrangaistuksella saavutettava hyöty on niin suuri, että riski kannattaa ottaa - tai pikemminkin tosiasia täytyy hyväksyä - niin OK, we agree to disagree. Haluan kuitenkin tuoda tässä yhteydessä esiin, että käsityksesi teloitusten hyödystä näytää perustuvan melko täydellisesti uusien rikosten ehkäisemiseen. Tämä hyöty voidaan saavuttaa myös elinkautisella vankeustuomiolla, johon ei tarvita minkäänlaisia lainmuutoksia. Se, että noita mainitsemiasi kymmentä rikollista ei haluta erehtymisriskin vuoksi tuomita kuolemaan, ei tarkoita sitä, että heidät täytyisi päästää vapaalle jalalle.

Siinä oleellinen. Vielä jotain:

Aiemmassa viestissäsi kirjoitat ensin, että kuolemanrangaistus toimisi paremmin pelotteena, mikäli se voitaisiin panna täytäntöön nopeammin ja vähän myöhemmin myönnät, että joissain tapauksissa tuomio on ehditty panna täytäntöön ennen syyttömyyden selviämistä. Voisikohan tuohon täytäntöönpanon venyttämiseen olla syynä juuri se, että uusia tosiasioita ehtisikin vuosien saatossa ilmaantua? Ilmeisesti Yhdysvalloissakin yritetään tasapainoilla (oletetun) pelotevaikutuksen ja syyttömien teloitusten ehkäisemisen välillä.

Suomessa tehdään muistaakseni eniten henkirikoksia Euroopan unionin jäsenmaista. Uskotko todella, että merkittävänä syynä tähän on kuolemantuomion mahdollisuuden puuttuminen? Tai että kuolemanrangaistuksen käyttöönotto vaikuttaisi merkittävästi asiaan? Onko tyypillisen suomalaisen henkirikoksen tekijällä puukkoon tai haulikkoon tarttuessaan tavallisesti mielessään että kävi miten kävi, kuolemaan mua ei voida tuomita?

"Usein esimerkkejä haetaan Yhdysvalloista, ja siksi esitänkin saman kysymyksen, jonka esitin jo viimeksi kuolemanrangaistuskeskustelun yhteydessä: milloin viimeksi Yhdysvalloissa on teloitettu jälkeenpäin syyttömäksi todistettu henkilö?"

Syyttömäksi todistaminen ei pääsääntöisesti liene kovin helppoa ja koska lähtökohtana on todetusti syyllisyyden todistaminen, voisin vastata tähän kysymällä, kuinka vahvaa näyttöä syyllisyyden tueksi yleensä on teloitustapauksissa vaadittu ja saatu, ja onko lieventäviä asianhaaroja tavanomaisesti otettu huomioon (muistaakseni Teksasissa kuolemanrangaistuksen voivat saada myös alaikäiset, elleivät jopa jälkeenjääneetkin)? Voi myös kysyä, kuinka suuri motiivi Yhdysvaltojen oikeuslaitoksella on jälkikäteen tutkia rikoksia, joiden uudelleen tutkimista ei välttämättä kukaan vaadi.

Itselleni jo riski syyttömän tuomitsemisesta on riittävä syy vastustaa kuolemanrangaistuksen käyttöön ottamista (arvomaailmani sinänsä sallisi kuolemanrangaistuksen tietyistä rikoksista, kuten jo toin esiin). Koska päätöksiä tekevät vain ihmiset, erehtymisen mahdollisuus on aina olemassa ja pelkästään matemaattinen todennäköisyys sanoo, että ennemmin tai myöhemmin sähkötuoliin istutettaisiin väärä henkilö. Kuten jo totesin, itselleni se yksikin on liikaa.

Luottamukseni Suomen oikeuslaitokseen lienee korkeampi kuin suomalaisilla (ja Jatkoajan jäsenillä) keskimäärin. Luoja meitä silti varjelkoon siltä päivältä, jolloin tuomarit ja lautamiehet katsotaan päteviksi tekemään lopullisia päätöksiä elämästä ja kuolemasta.


- Kiitokset joka tapauksessa sinulle perustelluista mielipiteistäsi; tässäkään aihepiirissä ei ole absoluuttisia totuuksia. Sinun lisäksesi kovin moni kuolemanrangaistuksen kannattaja ei ole vielä ottanut tässä ketjussa minkäänlaista kantaa nyt keskustelun kohteena oleviin kysymyksiin.



EDIT: ilmeisesti luin liian nopeasti ja huolimattomasti aiemman viestisi pelotetta koskeneet kommentit; mikäli olemme yhtä mieltä siitä, että merkittävän pelotevaikutuksen aikaansaanti on käytännössä vaikeaa, ovat aiheesta esittämäni kysymykset turhia.
 
Viimeksi muokattu:

tsei_tsei

Jäsen
Kun tässä ketjussa on puhuttu paljon rikoksista ja rangaistuksista, niin tulipahan mieleen, että monen tässä kirjoittaneen kannattaisi varmaan lukea myös tuon niminen teos. Dostojevski käsittelee mielestäni aika mielenkiintoisella tavalla moraalikysymyksiä. Välillä lukiessa tulee jopa hieman skitsofreeninen olo. Toinen varsin hyvä teos on Victor Hugo'n Kurjat. Suosittelen ehdottomasti molempia kirjoja. Toki moni on nämä varmaan jo lukenutkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös