Siirretty Käärijä-ketjusta:
Jos jotain Käärijän perintönä, toivon edelleen että Yle alkaisi lobbaamaan "asiantuntijaraatien" vallan vähentämistä. Äänestyssysteemi on hyvin epädemokraattinen lähtökohtaisesti (Keravan kokoisella San Marinolla saman verran ääniä, kuin 83 miljoonan asukkaan Saksalla.), mutta jos raatien valtaa voitaisiin rajoittaa edes hieman? Meillä oli toimiva televoting-systeemi, miksi se murrettiin?
Nyt seuraa kunnon euroviisujen historiapaasaus (ei ihme että meikäläistä luullaan viikoittain homoseksuaaliksi...).
Televote otettiin käyttöön 1990-luvun lopulla, koska raatien katsottiin jääneen ajastaan jälkeen: singlelistoja dominoivat eurodance, grunge ja britpop, mutta viisuissa menestystä kerättiin etnomusiikilla, balladeilla sekä vahvoilla laulusuorituksilla. Kilpailu oli tuolloin vielä todella
Song Contest, minkä johdosta esimerkiksi Suomea edustivat niinkin ysärit hahmot kuin Katri Helena, Pave Maijanen (RIP legenda) ja Kaija Kärkinen.
Suuri muutoskohta olivat 1996 viisut, joiden ylivoimaisesti muistetuin biisi,
Gina G:n Ooh Aah... Just A Little Bit, sijoittui vasta kahdeksanneksi, ja Saksan "Bad Boys Blue meets E-Type" -henkinen
Leonin Planet Of Blue jäi yllättäen karsintakierrokselle, johon osallistuivat isäntämaa Norjaa lukuun ottamatta kaikki maat. Kun vielä viisut voitti sadatta kertaa lyhyen aikaan sisään Irlanti Eimearr Quinnin kelttibiisillä
The Voice, oli jotain tehtävä. Eurooppalaiset halusivat kuulla Scooteria, raadit Värttinää - tämähän on ongelma vielä tänäkin päivänä, joskin erilaisista syistä -, joten jo seuraavana vuonna muutamassa maassa äänestettiin televotella ennen kuin 1998 se olisi käytössä kaikkialla. Ja voi pojat että siitä debyytistä tulikin show, voittihan kisan transsukupuolinen Dana International rytmikkäällä mutta huonosti lauletulla
Divallaan. Ylen selostaja Sami Aaltonen kommentoikin, että "jos tämä tällaista on, niin vedän ensi vuonna hameen päälle!"
Mainittaakoon tuosta Mikojen Häkkisen ja Myllylän vuodesta vielä sekin, että Suomihan osoitti tässä todellista nerokkuutta: raadit tykkäsivät etnosta, joten eikös mekin lähetetä
Edean Aava ohi Nylon Beatin, Sanin & Samulin ja Siltsun! (sitä yhtä sittemmin työministerinäkin toimineen naisen sanoittamia biisejä laulanutta kammotusta älköön mainittako) Mutta ai vittu raatejahan ei enää ollutkaan...
Kun vielä samoihin aikoihin luovuttiin kielisäännöstä ja sallittiin taustanauhan käyttö, oli heti kättelyssä selvää, että euroviisut muuttuisivat rajusti. Vaikkapa sillä Katri Helenalla ei ollut enää mitään asiaa kilpailuun, koska esityksen piti olla a) näyttävä b) biisin enemmänkin tarttuva kuin "oikeasti" hyvä tai hyvin laulettu ja c) camp-henkinen. Tämä yhdistettynä Itä-Euroopan maiden itsenäisyysaaltoon sekä toistensa ristiin äänestämiseen johti siihen, että Euroopan suurmaat kuten Iso-Britannia ja Saksa julistivat kisan täydeksi vitsiksi ja Italia pysyi poissa koko 2000-luvun. Jotain oli taas tehtävä, tai muuten euroviisuissa pärjäisivät lähinnä örisevät hirviöt ja ukrainalainen drag queen (HUOM! Minä pidin paljon molemmista), ja se ratkaisu oli raatien palauttaminen 50-50 jaolla. Tulos olikin heti viisujen kannalta loistava, kun voiton vei naapurinpoika Alexander Rybak ympäri Eurooppaa hitiksi nousseella kappaleellaan
Fairytale ja kakkossijan nappasi oma suuri suosikkini Yohanna lumoavalla
Is It Truellaan. Pienet maat pohjoisesta dominoivat, repikää siitä Serbia, Puola ja Venäjä!
Kun vielä seuraavana vuonna Saksa nappasi pitkästä aikaa voiton Lenan tuolloin hyvin vahvasti valtavirtaa edustaneella biisillä
Satellite- joka pahojen kielten mukaan houkutteli Italian takaisin, koska "hyvällä" musalla saattoi jälleen pärjätä -, näytti systeemi hyvinkin toimivalta ja ainakin minusta sitä myös oli. Esimerkiksi Conchitalla oli kyllä parta mutta myös helvetinmoinen laulutaito = shokki ja lahjat samassa paketissa, sitä kai popmusiikissa haetaan, vai mitä Saara Aalto?
Väittäisinkin alkuvuosien hyvien kokemusten perusteella, että se suurin syy, miksi raadeista ei monessakaan paikkaa pidetä, juontaa juurensa enemmänkin nykyiseen tapaan ilmoittaa pisteet kuin niinkään systeemin toimimattomuuteen. Olihan se kieltämättä helvetin vaikea käsittää, miten ympäri Eurooppaa hehkutettu Käärijä sai monesta maasta nollaa, kun taas puhkituotettu Loreen sai raadeilta toisensa perään täysiä pisteitä. Ei kai se Loreen nyt
noin hyvä ollut, tuli mietittyä monessa kohtaa. Jos yleisöääniä ei ilmoitettaisi erikseen, olisi tuo helpompi ollutkin ymmärtää, koska Loreen niitäkin sai kiitettävästi.
Summa summarum, sanoisin historian perusteella että raadit ovat loppupeleissä ehdottoman tarpeelliset, jotteivät viisut mene aivan vitsiksi tai naapuri- ja synnyinmaan (esim. jossain Saksassa taitaa olla 7 miljoonaa turkkilaistaustaista) äänestämiseksi. Toisin vain itse takaisin vanhan pisteformaatin.
Kaikki linkit vievät YouTubeen ja kyseisiin biiseihin.