Puolueensa nuorelle nousevalle kyvylle meni minunkin ääneni.
Itsekin aion äänestää Sebua
Puolueensa nuorelle nousevalle kyvylle meni minunkin ääneni.
Sehän on jo keski-ikäinen (35 v).Itsekin aion äänestää Sebua
Pitää huomioida, että eduskuntavaaligallupit korreloivat vaaleista kenties heikoiten eurovaalien kohdalla. Moni eduskunta- ja kuntavaaleissa ahkerasti äänestävä demarieläkeläinen jää kotiin. Tämä siis ihan mutuilua.Iltalehdessä Timo Soini ennustaa SDP:lle vain 2 paikkaa. Se olisi kyllä melkoinen alisuoritus, kun yleiskannatus on 25% paikkeilla ja maassa epäsuosittu hallitus.
Sehän on jo keski-ikäinen (35 v).
Iltalehdessä Timo Soini ennustaa SDP:lle vain 2 paikkaa. Se olisi kyllä melkoinen alisuoritus, kun yleiskannatus on 25% paikkeilla ja maassa epäsuosittu hallitus.
Ylen eurovaaligallup toukokuun alussa povasi demareille 19,7 % kannatusta. Jotta demarit jäisi kahteen paikkaan, pitäisi kannatuksen todennäköisesti jäädä 16 prosentin alle. On kai se mahdollista, mutta ei nähdäkseni missään määrin todennäköinen lopputulema.Pitää huomioida, että eduskuntavaaligallupit korreloivat vaaleista kenties heikoiten eurovaalien kohdalla. Moni eduskunta- ja kuntavaaleissa ahkerasti äänestävä demarieläkeläinen jää kotiin. Tämä siis ihan mutuilua.
Demareilla muutenkin näyttää olevan eurovaalikampanja aika vaisu, eikä Don Eero kärkiehdokkaana oletettavasti juuri houkuttele liikkuvia mukaan.
Yhtä lailla valitettavaa, etteivät eurovaalit edelleenkään suomalaisia kiinnosta riittävästi, vaikka äänestäminen näissä vaaleissa on ihan yhtä helpoksi tehty, kuin muissakin. Vuonna 2019 esim. Tanskassa äänestysprosentti oli peräti 66,08%, siinä missä Suomessa 40,80%. En jaksa uskoa että se tavan Jesper Jaspersen olisi meikäläistä keskivertokansalaista niin paljoa poliittisesti valveutuneempi, mitä luvut osoittaisivat.Tähän asti julkaistujen tietojen perusteella äänestysaktiivisuus jää odotettua vähäisemmäksi. Ylittyykö edes vuoden 2019 lukema 50,6%?
Tanskalaisilla on aikalailla eri tulokulma EU:hun kun jokaisesta koko unionia koskevasta päätöksestä maa voi itse valita koskeeko heitä vai ei.Yhtä lailla valitettavaa, etteivät eurovaalit edelleenkään suomalaisia kiinnosta riittävästi, vaikka äänestäminen näissä vaaleissa on ihan yhtä helpoksi tehty, kuin muissakin. Vuonna 2019 esim. Tanskassa äänestysprosentti oli peräti 66,08%, siinä missä Suomessa 40,80%. En jaksa uskoa että se tavan Jesper Jaspersen olisi meikäläistä keskivertokansalaista niin paljoa poliittisesti valveutuneempi, mitä luvut osoittaisivat.
Kokoomus 77%
Keskusta 76%
Liberaalipuolue 73%
Liike Nyt 71%
Huh, en ole taantunut. Niin ja Toveria äänestän.
Yhtä lailla valitettavaa, etteivät eurovaalit edelleenkään suomalaisia kiinnosta riittävästi, vaikka äänestäminen näissä vaaleissa on ihan yhtä helpoksi tehty, kuin muissakin. Vuonna 2019 esim. Tanskassa äänestysprosentti oli peräti 66,08%, siinä missä Suomessa 40,80%. En jaksa uskoa että se tavan Jesper Jaspersen olisi meikäläistä keskivertokansalaista niin paljoa poliittisesti valveutuneempi, mitä luvut osoittaisivat.
Toisaalta, jos ihmisiä ei kiinnosta ja ei avata niitä uutisia, niin mitäpä niihin aikaa haaskaamaan. Tai no, näissä YLEn velvollisuus olisi nimenomaan tuottaa sitä demokratialle tärkeää sivistystä ja ajankohtaisuutisia, vaikkei sille olisikaan isosti tilausta.Väitän että iso osatekijä on Suomen laiska media.
Mepeistä ja EU:sta kirjoitetaan joskus ja jouluna, yleensä lähinnä edustajien läsnäolosta sekä EU-säädösten erikoisuuksista.
Väitän että tarvitsee olla keskimäärin melko vahvasti politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut sekä tehnyt omatoimisesti tiedonhankintaa, että on selvillä siitä, kuinka vaikkapa päätöksenteko Euroopan Unionissa käytännössä toimii tai mitä eri elimiä EU-päätöksentekoon osallistuu.
Olisin odottanut laajempaa taustoitusta esimerkiksi Yleltä tai Hesarilta ennen näitä vaaleja, mutta aika vaisuksi on tällä(kin) kertaa jäänyt.
Toisaalta, jos ihmisiä ei kiinnosta ja ei avata niitä uutisia, niin mitäpä niihin aikaa haaskaamaan. Tai no, näissä YLEn velvollisuus olisi nimenomaan tuottaa sitä demokratialle tärkeää sivistystä ja ajankohtaisuutisia, vaikkei sille olisikaan isosti tilausta.
Väitän että iso osatekijä on Suomen laiska media.
Mepeistä ja EU:sta kirjoitetaan joskus ja jouluna, yleensä lähinnä edustajien läsnäolosta sekä EU-säädösten erikoisuuksista.
Väitän että tarvitsee olla keskimäärin melko vahvasti politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut sekä tehnyt omatoimisesti tiedonhankintaa, että on selvillä siitä, kuinka vaikkapa päätöksenteko Euroopan Unionissa käytännössä toimii tai mitä eri elimiä EU-päätöksentekoon osallistuu.
Olisin odottanut laajempaa taustoitusta esimerkiksi Yleltä tai Hesarilta ennen näitä vaaleja, mutta aika vaisuksi on tällä(kin) kertaa jäänyt.
Olin jo hetken, että onko pienpuolueiden määrä pudonnut vain viiteen, koska aika monelle vedettiin viime eduskuntavaalien jälkeen henkselit yli puoluerekisterissä. Mutta taitaa tosiaan olla kyse siitä, että vain nuo viisi pienpuoluetta ovat asettaneet ehdokkaita näihin vaaleihin..Pienpuoluetentti ensi keskiviikkona.
Pienpuoluetentti | Eurovaalit 2024
Pienpuoluetentissä kohtaavat eduskunnan ulkopuolisten, ehdokkaita asettaneiden puolueiden edustajat. Keskustelemassa puheenjohtajat Petrus Pennanen (ap.), Ossi Tiihonen (vl.) ja Lassi Kivinen (lib.) sekä pääsihteeri Tiina Sandberg (skp.) ja puheenjohtajan sijainen Liisa Mariapori (tot.)...areena.yle.fi
Tästä muistan jo aiemmin nähneeni juttua Suomen mediassa. Eli usein mepit antavat keskenään täysin erilaisia tai ristiriitaisia lausuntoja asioista siksi, koska eivät vain ole ymmärtäneet tai ovat vähintään herttaisen erimielisiä siitä, että mistä ihmeestä nyt ylipäätään edes päätettiin..Perusongelma on, että EU:n päätöksenteko on aivan hemmetin sekava systeemi, missä eivät edes kaikki prosessissa mukana olevat tiedä missä mennään. Kun lukee/kuuntelee meppien kokemuksia heidän aloittaessaan työnsä, niin kuulostaa siltä, että ihmisillä menee ainakin vuosi, ennen kuin pääsevät jyvälle missä oikein mennään
Tuore galluppi Tanskasta kertoo, että sosiaalidemokraatit ovat edelleen suosituin puolue, vaikka ero liberaaleihin on kaventunut. Muutos viikkoa aikaisempaan tulokseen näyttää suurelta, liekö sitten kyselty samoja asioita.Tanskalaisilla on aikalailla eri tulokulma EU:hun kun jokaisesta koko unionia koskevasta päätöksestä maa voi itse valita koskeeko heitä vai ei.
Lisäksi maa on huomattavasti selkeämmin Euroopan ytimessä ja markkinat ovat siinä vieressä.
Poliittinen keskustelu on paljon vireämpää kuin täällä. Puolueita on enemmän ja niitä syntyy ja kuolee paljon tiuhempaan tahtiin kuin täällä.
Yhtä lailla valitettavaa, etteivät eurovaalit edelleenkään suomalaisia kiinnosta riittävästi, vaikka äänestäminen näissä vaaleissa on ihan yhtä helpoksi tehty, kuin muissakin. Vuonna 2019 esim. Tanskassa äänestysprosentti oli peräti 66,08%, siinä missä Suomessa 40,80%. En jaksa uskoa että se tavan Jesper Jaspersen olisi meikäläistä keskivertokansalaista niin paljoa poliittisesti valveutuneempi, mitä luvut osoittaisivat.
Pienpuoluetentti ensi keskiviikkona.
Pienpuoluetentti | Eurovaalit 2024
Pienpuoluetentissä kohtaavat eduskunnan ulkopuolisten, ehdokkaita asettaneiden puolueiden edustajat. Keskustelemassa puheenjohtajat Petrus Pennanen (ap.), Ossi Tiihonen (vl.) ja Lassi Kivinen (lib.) sekä pääsihteeri Tiina Sandberg (skp.) ja puheenjohtajan sijainen Liisa Mariapori (tot.)...areena.yle.fi
Tässä nyt on tullut seurattua muutaman maan EU-vaalikeskustelua, eikä se missään ole niin perseestä, kuin Suomessa. Suomessa media itse jaksaa pitää pinnalla jotakin vitun pullonkorkkikeskustelua, vaikka tässä nyt on vähän vakavampiakin asioita Euroopan Unionin agendalla.