Euroopan yhdysvallat - United States of Europe

[BitterX]

Meikäläinenhän on tunnustautuva nurkkapatriootti, eli erittäin ylpeä omasta hämäläisyydestäni. Mutsin suku tosin tulee Pohjanmaalta, mutta olenkin hyvä esimerkki siitä, miten toisen polven mamukin voi tuntea itsensä täysin integroituneeksi kotimaahansa. Eli Suomi tai USE, ei väliä, meitsi pysyy hämäläisenä. Ollaanhan me jo ennen Suomea kuuluttu Ruotsiin ja Venäjäänkin. Itsenäisyydestä emme haaveile - itsenäisyys on sydämissämme!

In your face! In deinem Gesicht! Dans votre visage! Naamassasi!

 

[Musta Nuoli]

Kyllä vaihtuisi, ilman muuta. Olen itse liputtanut juhannusta jo useamman vuoden sinikeltaisella tähtilipulla ja soittanut B&Hovenin ysiä aika lujalla naapurien iloksi. Norjan miellän ystävällismieliseksi liittolaismaaksi ja Kreikan maakunta on suosittu lomamatka-alue Etelä-USE:ssa.

Miksi turhaan tyytyä Euroopan Yhdysvaltoihin? Planetaarisen ajattelun mukaan voi aina soittaa juhannuksena Star Trekin teemamusiikkia ja tehdä vulkaanitervehdyksiä tulevaa UFP-jäsenyyttä (United Federation of Planets) silmällä pitäen? Sitä varten on myös lippu jo olemassa.

Yksi planeetta, yksi valtio osallisena tähtienvälisessä liitossa, jonka käyttökielenä on kätevästi englanti ja pääkaupunkina San Francisco. Tämän jälkeen voi mieltää Qo'noSin ystävällismieliseksi liittolaisplaneetaksi (klingonit ovat ystäviämme) ja Omicron Delta -tähdistössä sijaitseva huvipuistoplaneetta on suosittu lomamatka-alue. Ainoa ongelma on toki se, että naapurustossa majailee edelleen kasvottomaan kuhilaiskulttuuriin ja jatkuvaan laajentamiseen perustuvia Borgeja. No, toisaalta assimilaatio ei ole varmaan haitaksi - saisipa ainakin neukkukuutioiden sijasta Borg-kuution.

Federaatio tosin syntyi kolmannen ydinsodan jälkimainingeissa, joten ehkä minäkin tyydyn USE:en. Jääkiekon MM-kisat tosin olisivat varsin suppeita, jos osallistujina olisivat vain USE, USA, Venäjä ja Kanada. Ja Norja, joka ei kuulu Euroopan liittovaltiomme ainakaan vielä. Viidellä joukkueella voidaan pelata kaksinkertainen sarja, josta joukkueet 1-4 pääsevät välieriin. Pelattakoon nekin paras kolmesta -sarjoina, jotta kisat eivät lopu kesken, samoin finaalit.

Tosin tässä vaiheessa on pakko toivoa, että Afrikan Yhdysvallat saa jostain marokkolaisista kasaan kiekkojoukkueen. Vaikka kahden passin kanukkeja, jotka ovat Torontoon muuttaneiden karvakäsi-kebabmiesten jälkeläisiä.

 

[Yläpesä]

Epäilen myös, että USE:n pääkaupungissa voisi olla hankalaa saada edes sitä pyttipannua, vaikka sitä omaa äidinkieltä käyttäen tilaisi.

Pytt i pannahan on arktista maakuntaruokaa. Voi sitä hyvinkin olla tarjolla jossain etnisessä kuppilassa kuten maakypsiä lampaanaivoja Katlan tapaan tai haggista.

Kyllähän minäkin ole kotiseuturakas, mutta tajuan sen olevan enemmän nostalgista fiilistelyä sillä kasvukeskukset ovat jo kupanneet osaavan väestön ja elämisen mahdollisuudet niiltä seuduilta ja näen tämän USEistumisen vain prosessin jatkumisena. Perusteet ovat täsmälleen samat.

Pressaehdokas Essayah taisi jo pudotella julkisuudessa että hän ei näe eduskunnalla enää merkitystä EU-hallinnon rinnalla. Yllättävän terävää ja rohkeaa kieltä nykyisessä tilanteessa, mutta ihan oikea havaintohan se on. Jollain pienehköllä demokraattisesti valittavalla aluehallintotoimistolla Suomen maakunnan asioiden pikkuyksityiskohtia ennen pitkää hoidetaan. Joku 50 henkeä olisi varmasti aivan riittävä ryhmä selviytymään tuosta haasteesta. Muilta osin tärkeä työ tehdään EU:ssa ja täällä tarvitaan lähinnä tarkastajia ja valvojia jotka huolehtivat päätösten toteutumisesta.

 

[BitterX]

Kyllähän minäkin ole kotiseuturakas, mutta tajuan sen olevan enemmän nostalgista fiilistelyä sillä kasvukeskukset ovat jo kupanneet osaavan väestön ja elämisen mahdollisuudet niiltä seuduilta ja näen tämän USEistumisen vain prosessin jatkumisena. Perusteet ovat täsmälleen samat.

No näinhän se juuri on.

Esimerkiksi taloudessa emme ole olleet enää n. 15 vuoteen itsenäisiä, eivätkä ole olleet muutkaan Euroopan maat. EU ei ole tätä kehitystä luonut, sen ovat luoneet yritykset, jotka eivät ole halunneet rajata kasvuaan ahtaisiin valtakunnanrajoihin. Koska markkinat toimivat ylikansallisesti, on markkinoita ohjaavien instrumenttien ja lainsäädännönkin (näitä tarvitaan - täysin vapaa markkinatalous on utopiaa) oltava ylikansallisia. Muuten markkinoiden ohjaus, yritystoiminnan edistäminen, innovaatiotoiminnan tukeminen, ym ei voi toimia optimaalisesti.

Ei itsenäisyys ole oma raha, oma armeija, oma postimerkki eikä ahdas "ainoastaan me päätämme, mitä näiden rajojen sisällä tapahtuu" -ajattelu. Itsenäisyys on ylpeyttä omasta kotiseudusta, kielestä ja juurista. Niitä voi symboloida vaikka lippu ja kansallislaulu. Liittovaltiokehitys ja integraatio ei kiintymystä kotiseutuun poista. Eikä se poista noita mainittuja symbolejakaan.

Sitä vähän niinkun koitin tuolla vitsailullani valottaa.

 

[Yläpesä]

Itsenäisyys on ylpeyttä omasta kotiseudusta, kielestä ja juurista. Niitä voi symboloida vaikka lippu ja kansallislaulu. Liittovaltiokehitys ja integraatio ei kiintymystä kotiseutuun poista.

Oma kiintymykseni kohdistuu nykyisen asuinympäristöni, lapsuuden asuinseudun ja Euroopan rakentamaan kolmioon. Esimerkiksi Helsinki ei merkitset minulle juuri mitään positiivista, parhaimmillaankin vain neutraalia vierailupaikkaa josta on joka kerta huojentavaa päästä pois. Lontooseen suhtaudun paljon enemmän tunteella kuten pariin muuhunkin eurooppalaiseen kylään. Lipputangossani ulkoilutan EU:n, Suomen ja vierailijoiden lippuja sekä isännänviiriä, vähän tilanteen mukaan.

Kieli on toki mielenkiintoisempi identiteetin osa kuin kylä tai ympäristö mutta en pitäisi siitäkään kynsin hampain kiinni. Näkyy historia opettavan että jopa parissa sukupolvessa vahvakin kieli voi kadota niin kartalta ettei sitä osaa kaivata muut kuin kielitieteilijät.

Eihän näitä tekijöitä kukaan ole poistamassa. Identiteettiin rakentuu muutenkin sipulinkaltaisesti eri kerrostumia, joista osa on ytimessä ja toiset vain kuorena päällä. Ei ne ranskalaiset, britit ja hollantilaisetkaan hirveän innostuneita olleet alunperin jostain "amerikkalaisuudesta", puhumattakaan sadoista alkuperäisväestön heimoista. Ottaa se aikansa.

 

[Steegil]

No näinhän se juuri on.

Esimerkiksi taloudessa emme ole olleet enää n. 15 vuoteen itsenäisiä, eivätkä ole olleet muutkaan Euroopan maat.

Voitko kertoa miten määrittelet "taloudellisesti itsenäisen"? Eri maiden välistä kaupankäyntiä on aina käyty ja ei EU:n syntyminen ollut sitä kaupankäyntiä luomassa.

 

[Toejoen Veikko]

Esimerkiksi taloudessa emme ole olleet enää n. 15 vuoteen itsenäisiä, eivätkä ole olleet muutkaan Euroopan maat.

Elinkeinoelämän vapauttaminen vuonna 1879 nosti erityisesti sahatavaran vientiä ja vientiä kokonaisuudessaan ja tuo veti Suomen suuriruhtinaskunnan tiiviimmin kiinni maailmankauppaan.
Toisin sanoen, Suomi on ollut kauemmin taloudellisesti riippuvainen ulkomaailmasta kuin valtiollisesti itsenäinen.

 

[Musta Nuoli]

Kuulin samoja perusteluita Rooman valtakunnan, Kalmarin Unionin, Itävalta-Unkarin, Venäjän keisarikunnan, Tsekkoslovakian, Neuvostoliiton ja Jugoslavian ylikansallisten liittovaltioiden kannattajilta.

USE:n sijasta voisimme turvautua vanhoihin, aikoinaan olemassa olleisiin rajoihin ja valtioliittoihin. Vaikkapa Puolalais-ruotsalaiseen Unioon, josta voi lukea lisää vaikkapa enkkuwikin artikkelista. Jos ei jaksa lukea, niin voi edes vilkaista tätä karttaa, jossa erottuvat tämän unionin eteläisemmät maarajat. Suomi ei kuvassa edes erotu, mutta tähän porukkaan Suomikin siis kuului 1592-1599. Eli voisi sanoa Suomen olleen ennenkin mukana varhaisissa Euroopan Unionin esimuodoissa, tosin lähinnä itä-Euroopan ja Skandinavian Unionissa.

Puola-Ruotsin Unionia hallitsi asiaankuuluvasti vanhan turkulaisen poika, eli Turun linnassa hoviaan pitäneen Suomen Juhana-herttuan (sittemmin kuningas Juhana III) ja tämän puolalaisvaimon Katariina Jagellonican poika Sigismund Vaasa, joka oli siis seitsemisen vuotta sekä Ruotsin kuningaskunnan että Puola-Liettuan kuningas.

Pikakertauksena ne maat, jotka tähän Sigismundin hallitsemaan unioniin kuuluivat. Suurpiirteisesti mukaan on laskettu myös osittaiset palat nykyisistä valtioista, esim. osia nyky-Venäjästä.

Ruotsi, Suomi (omana itäisenä herttuakuntanaan osana Ruotsia), Viro, Puola, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova, osa Venäjää, Slovakia ja Ukraina.

Ei mikään ihan pieni maapläntti. Tiedä sitten, minkälaista suurta yhteenkuuluvuutta silloiset suomalaiset tunsivat vaikkapa "oman valtionsa" itäisempiä ja eteläisempä veljiään kohtaan, tai minkälaista alamaisuutta he osoittivat Krakovassa Wawelin linnassa majailevaa kunkkuaan kohtaan. Hieno linna muuten, kannattaa käydä. Kryptassa makoilee itse Sigismund sekä muita Vaasa-suvun jäseniä.

 

[Toejoen Veikko]

Suomikin siis kuului 1592-1599...

Hieno ja arvokas havainto Musta Nuolelta. Noistakin vuosista 1592-1595 meni sotiessa Venäjän kanssa ja vuodet 1596-1597 sisällissodassa.

Seitsemän vuotta liittovaltiota ja niistäkin peräti kaksi rauhan vuotta. Mahtava ylikansallinen liittovaltio.

 

[BitterX]

Voitko kertoa miten määrittelet "taloudellisesti itsenäisen"? Eri maiden välistä kaupankäyntiä on aina käyty ja ei EU:n syntyminen ollut sitä kaupankäyntiä luomassa.

Perustan tämän ulkomaaninvestointeihin.

Suomeen tehdyt investoinnit (positio):

1985 1,338,600,000 USD
1990 5,132,200,000 USD
1995 8,464,400,000 USD
2000 24,273,000,000 USD
2005 54,801,800,000 USD
2010 85,800,400,000 USD

Suomalaisten ulkomaille tekemät investoinnit (positio):

1985 1,829,000,000 USD
1990 11,227,000,000 USD
1995 14,992,900,000 USD
2000 52,108,900,000 USD
2005 81,860,600,000 USD
2010 136,807,900,000 USD

Lähde: OECD statistics

Tuo ulkomaaninvestointien räjähdysmäinen nousu ei johdu pelkästään EU:sta. Tarkoitukseni ei olekaan osoittaa EU:n ansioksi mitään. Tarkoitukseni on osoittaa, kuinka paljon valtionrajojen merkitys on yritysten tekemissä investoinneissa vähentynyt.

Juuri tämän takia tarvitsemme talousintegraatiota. Yksittäisten valtioiden lainsäädännöllinen kömpelöinti lyö vain turhia kapuloita rattaisiin taloudessa, jossa olemme kuitenkin kaikki toisistamme yhä kiihtyvämmällä tahdilla riippuvaisia.

 

[seeyou@jäähalli]

Mikä on "Suomen kansallinen etu"? Onko sitä olemassakaan?

Suomen kansalaisia ovat mm. närpiöläinen tomaatinkasvattaja, eiralainen hienostorouva, Kontulan metsien mies, ivalolainen poromies, pohjoiskarjalalainen änkyräkommunisti, Saaristomeren kalastaja ja minä.

Onko meillä jotain yhteistä "Suomen kansallista etua"? Jos on, niin mikä se on?

Vastaukseksi ei kelpaa, että asioistamme on parempi päättää Helsingissä kuin Brysselissä. Miten muka Helsingissä tehtäisiin parempia päätöksiä kuin Brysselissä?

Pitäisikö siis eurooppalaisen integraation sijaan mennä toiseen suuntaan? Etelä-Suomen lääni itsenäiseksi valtioksi? Millä logiikalla Hämeenlinnassa tehtäisiin parempia päätöksiä kuin Helsingissä?

 

[ipaz]

Muutama sata vuotta sitten Keski-Eurooppa oli täynnä pieniä kaupunkivaltioita ja kuningaskuntia, jotka oli sen ajan puolustustekniikan takia hienosti linnoitettu korkeillla ja paksuilla muureilla (käykää ihmeessä Nürnbergissä). Ihmiset saattoivat puhua samaa kieltä useissakin kaupungeissa, mutta olivat silti "itsenäisiä" ja siihen yhteen kaupunkiin/seutukuntaan kuuluvia.

Kehityksen edetessä liikkuminen ja tiedonvälitys nopeutui ja näiden kieleltään- ja mieleltään samankaltaisten valtioiden rajat alkoivat hämärtyä. Perustettiin isompia kokonaisuuksia joita myös kansallisvaltioiksi kutsutaan. Ulkoisten uhkien vähetessä ja kaupunkien kasvaessa muurit purettiin ja kaupungit laajenivat. 1800-1900-lukujen taitteessa monella alueella kansallistunne alkoi kunnolla nostaa päätään ja omia intressejä alettiin vahvistamaan - tietysti muiden kustanuksella. Saksan alueella varsinkin, kun useista kymmenistä kaupunkivaltioista oli rakentunut yksi maa. Syttyi sota jonka jälkimainingeissa rajoja vedeltiin uudestaan - mm. Puola perustettiin uudelleen. Hommat ei kuitenkaan täysin onnistunut, koska ilmaan jäi katkeruutta, joten syttyi toinen sota ja taas vedettiin linjat uusiksi vuoden 1947 Pariisin rauhansopimusten mukaisesti. Tällöin Euroopasta lopetettiin mm. Preussin valtio kokonaan.

Nyt yli 60 vuotta noiden suurten rajavetojen jälkeen maailma on muuttunut, ts. "kasvanut pienemmäksi" niin paljon, että rajat ovat enää viivoja kartalla tai kylttejä maanteiden varsilla. Yhä useampi ihminen pystyy kommunikoimaan kahdella tai usemmalla kielellä ja taas on yksi kynnys ylitetty kansojen välisen yhteistyön onnistumiseksi.

Olen matkustellessani huomannut, että vaikka kuinka ollaan suomalaisia tai ruotsalaisia tai itävaltalaisia jne. niin tuo kotiseuturakkaus elää vahvana joka puolella. Itse olen ylpeästi hämäläinen, kaverini on erittäin ylpeä satakuntalaisuudestaan (porilainen heh) ja minulla on savolaisuuttaan korostavia tuttuja. Hollannissa asuessani huomasin että siellä nuo provinssiasiat otetaan vieläkin todemmin, vaikka välimatkat ovat todella lyhyitä Suomeen verrattuna. 10 km:n päässä toisistaan sijaitsevissa kylissä saatetaan puhua täysin eri murretta! Siellä eteläisen Limburgin asukkaat nauravat drentheläisille, koska pitävät heitä täysin maalaisina juntteina - ja välimatkaahan on melkein 200 km yhtä tiheimmin asuttua maailmankolkkaa.

Se mitä tässä yritän jauhaa on että ei "USE" ole mikään maailmanloppu tai suomalaisuuden loppu. Kyllä ne amerikassakin tykkäävät olla kalifornialaisia, alabamalaisia ja minnesotalaisia erittäin paljon. Kaiken lisäksi kun kysyt amerikan asukilta "what's your heritage" niin aika ylpeästi sieltä kerrotaan olevan jonkun eurooppaisen maan sukua, jos siis suku on Euroopasta. Ihminen pystyy kyllä halutessaan olemaan ylpeästi hämäläis-suomalais-eurooppalainen.