Kuulin samoja perusteluita Rooman valtakunnan, Kalmarin Unionin, Itävalta-Unkarin, Venäjän keisarikunnan, Tsekkoslovakian, Neuvostoliiton ja Jugoslavian ylikansallisten liittovaltioiden kannattajilta.
USE:n sijasta voisimme turvautua vanhoihin, aikoinaan olemassa olleisiin rajoihin ja valtioliittoihin. Vaikkapa Puolalais-ruotsalaiseen Unioon, josta voi lukea lisää vaikkapa
enkkuwikin artikkelista. Jos ei jaksa lukea, niin voi edes vilkaista
tätä karttaa, jossa erottuvat tämän unionin eteläisemmät maarajat. Suomi ei kuvassa edes erotu, mutta tähän porukkaan Suomikin siis kuului 1592-1599. Eli voisi sanoa Suomen olleen ennenkin mukana varhaisissa Euroopan Unionin esimuodoissa, tosin lähinnä itä-Euroopan ja Skandinavian Unionissa.
Puola-Ruotsin Unionia hallitsi asiaankuuluvasti vanhan turkulaisen poika, eli Turun linnassa hoviaan pitäneen Suomen Juhana-herttuan (sittemmin kuningas Juhana III) ja tämän puolalaisvaimon Katariina Jagellonican poika Sigismund Vaasa, joka oli siis seitsemisen vuotta sekä Ruotsin kuningaskunnan että Puola-Liettuan kuningas.
Pikakertauksena ne maat, jotka tähän Sigismundin hallitsemaan unioniin kuuluivat. Suurpiirteisesti mukaan on laskettu myös osittaiset palat nykyisistä valtioista, esim. osia nyky-Venäjästä.
Ruotsi, Suomi (omana itäisenä herttuakuntanaan osana Ruotsia), Viro, Puola, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova, osa Venäjää, Slovakia ja Ukraina.
Ei mikään ihan pieni maapläntti. Tiedä sitten, minkälaista suurta yhteenkuuluvuutta silloiset suomalaiset tunsivat vaikkapa "oman valtionsa" itäisempiä ja eteläisempä veljiään kohtaan, tai minkälaista alamaisuutta he osoittivat Krakovassa Wawelin linnassa majailevaa kunkkuaan kohtaan. Hieno linna muuten, kannattaa käydä. Kryptassa makoilee itse Sigismund sekä muita Vaasa-suvun jäseniä.