Euroopan unioni (EU) – sen 27 jäsenmaata ja Suomi (FI)

  • 54 915
  • 429

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kyllä sähköllä paikkansa on, mutta kuten todettua sillä on myös puutteensa. Laitappa pari moottorikelkkaa kärryyn ja lähde ajamaan Lappiin. Jos saat ajettua 200km, niin on jo melkoinen suoritus. Ja talvella kantama edelleen tippuu. Mutta kuten kirjoitit, niin päivittäisessä taajama-ajossa on toimiva ja mukava laite. Ja varsinkin, jos kotonaan lataa, niin kyllähän se pelittää.

Pointtina tosiaan olikin, että käyttövoimia tarvitaan muitakin kuin sähkö. Varsinkin jos ajatellaan globaalisti. EU oli turhan hätäinen asiassa, mutta eiköhän asia korjaannu ajallaan.
Entä jos ei ole tarvetta ajaa Lappiin moottorikelkkaa vetäen? Kuinka monelle ihmiselle tuo on niin yleinen juttu että pitää nimenomaan sen takia olla polttomoottoriauto?
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Entä jos ei ole tarvetta ajaa Lappiin moottorikelkkaa vetäen? Kuinka monelle ihmiselle tuo on niin yleinen juttu että pitää nimenomaan sen takia olla polttomoottoriauto?

Ei tarvitse näsäviisastella. Ymmärrät kyllä tuon kirjoituksen pointin. Sama koskee kaikkia, jotka ajavat pidempiä matkoja ja eivät halua käyttää aikaansa ja energiaansa matkan suunnitteluun auton lataamisen vuoksi, ja auton latailuun.
 
Viimeksi muokattu:

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Entä jos ei ole tarvetta ajaa Lappiin moottorikelkkaa vetäen? Kuinka monelle ihmiselle tuo on niin yleinen juttu että pitää nimenomaan sen takia olla polttomoottoriauto?
Kuten sanoinkin, niin kyllä sähköautolle on paikkansa. Mutta sillä on myös puutteensa, mikä on yhtä selvää. Tarvitaan useampia käyttövoimia, ja EUn tulisi pikkuhiljaa tämä ymmärtää. Ja ehkäpä se pikkuhiljaa myös komissiolle kirkastuu.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Kuten sanoinkin, niin kyllä sähköautolle on paikkansa. Mutta sillä on myös puutteensa, mikä on yhtä selvää. Tarvitaan useampia käyttövoimia, ja EUn tulisi pikkuhiljaa tämä ymmärtää. Ja ehkäpä se pikkuhiljaa myös komissiolle kirkastuu.
Todennäköisesti sähköautoissakin tekniikka vielä kehittyy, mutta ei niitä vielä kaikkiin tilanteisiin ole. Pitäisi priorisoida semmoisen kaluston (etenkin raskaan) sähköistäminen, mikä onnistuisi jo vanhanaikaisella akkuteknologialla. Mainio esimerkki oli pari vuotta sitten bongaamani keuruulaisyritys, joka täyssähköisti vanhoja dumppereita yms. kuorma-autoja, joilla oli tarkoitus ajaa ainoastaan lyhyttä matkaa tehdasympäristössä, jolloin rajallinen käyttösäde on täysin merkityksetön tekijä. Pitäisi jaksaa selvittää, ovatko saaneet tuotantoa kasvatettua vai löysikö asiakkaan ylipäätään yritystä.
 

molari

Jäsen
Todennäköisesti sähköautoissakin tekniikka vielä kehittyy, mutta ei niitä vielä kaikkiin tilanteisiin ole. Pitäisi priorisoida semmoisen kaluston (etenkin raskaan) sähköistäminen, mikä onnistuisi jo vanhanaikaisella akkuteknologialla. Mainio esimerkki oli pari vuotta sitten bongaamani keuruulaisyritys, joka täyssähköisti vanhoja dumppereita yms. kuorma-autoja, joilla oli tarkoitus ajaa ainoastaan lyhyttä matkaa tehdasympäristössä, jolloin rajallinen käyttösäde on täysin merkityksetön tekijä. Pitäisi jaksaa selvittää, ovatko saaneet tuotantoa kasvatettua vai löysikö asiakkaan ylipäätään yritystä.

Varmasti kehittyvät, mutta niin kehittyvät varmasti polttomoottoritkin (päästöt, kulutus), kuten ovat jo kehittyneet, nyt esim. litran kokoluokkaa olevasta polttomoottorista otetaan tehoa lähes tuplat, kulutus on saatu puolitettua, samoin päästöt, siis jos verrataan 80-90-luvun moottoreita nykyisiin.

Niin kauan kuin öljyä porataan ja jalostetaan, siitä kai syntyy useita eri tuotteita, että jonnekin se bensiini ja polttoöljy on (kai) käytettävä, lisäksi biopolttoaineilla lienee jatkossa iso merkitys. Jos nyt ilmastoa ja päästöä kokonaisuutena ajateltaisiin, kaiketi se paljon kuluttava ja päästöjä aiheuttava kalusto olisi hyvä saada liikenteestä pois/vähenemään.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näen ennen kaikkea pienyritysten kannalta valitettavana, mikäli käteispakko menee läpi EU:ssa. Käteisen käyttö on joka tapauksessa koko ajan vähentynyt ja yhä pienemmän porukan takia sitä käsitellään. Käteisestä tuskin päästään kokonaan eroon ennen ~2040-2050-lukua, mutta maksuliikenteen sähköistymistä ei EU:n tulisi ainakaan hidastaa.

Saksassa olen ymmärtänyt ihmisillä olevan edelleen hyvin lämmin suhden käteisen rahan käyttöön ja varmaan tervehtivät esitystä ilolla. Itse en ole vuosiin käyttänyt käteistä kuin poikkeustapauksissa.

According to the latest study by Germany’s central bank, the Bundesbank, on payment behavior, Germans pay for nearly 60 percent of their purchases—both goods and services—in cash.
Niin moderni ja kehittynyt maa Saksa kun onkin, todella mielenkiintoinen nyanssi sikäläisestä yhteiskunnasta. Voin vain kuvitella millaisia kustannuksia isossa maassa kaiken tuon maksuliikenteen käsittely teettää.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jotkut yli 80-vuotiaat, jotka ovat pitäytyneet vanhoissa tottumuksissaan ja haluavat maksaa ostoksensa edelleen käteisellä toki ymmärrän, mutta kun puhutaan työikäisistä, niin vaikea käsittää, mitä etua käteisen käytöstä koituu.

Niin Suomessa kuin Saksassakin palkat, eläkkeet, sosiaalietuudet jne. kun tulevat tilille lähtökohtaisesti sähköisenä valuuttana, niin miksi nähdä vaiva ja nostaa lompakkoon seteleitä, kun välivaiheen on jo vuosikymmenet voinut ohittaa ja maksaa suoraan kortilla ja nykyään yhä erilaisimmilla maksusovelluksilla?
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Jotkut yli 80-vuotiaat, jotka ovat pitäytyneet vanhoissa tottumuksissaan ja haluavat maksaa ostoksensa edelleen käteisellä toki ymmärrän, mutta kun puhutaan työikäisistä, niin vaikea käsittää, mitä etua käteisen käytöstä koituu.

Niin Suomessa kuin Saksassakin palkat, eläkkeet, sosiaalietuudet jne. kun tulevat tilille lähtökohtaisesti sähköisenä valuuttana, niin miksi nähdä vaiva ja nostaa lompakkoon seteleitä, kun välivaiheen on jo vuosikymmenet voinut ohittaa ja maksaa suoraan kortilla ja nykyään yhä erilaisimmilla maksusovelluksilla?
Itseäni kanssa ihmetyttää yli kaiken fiksaatio käteiseen rahaan. Todella epäkäytännöllinen konsepti verrattuna sähköisiin maksuvälineisiin kun esimerkiksi enää ei tarvitse suunnilleen reisitaskua pelkän pörssin kantamiseen, korttien mennessä puhelimen kuoreen tai litteään korttilompakkoon. Ne saa vaikka farkkujen muihinkin kuin perstaskuun eikä edes pahasti paina reisivaltimoa tai tunnu että olisivat tippumassa pois.

Käteistä tarvinnut lähinnä jossain humppaseurojen kaljatiskillä ja olisiko kerran viimeisten 5 vuoden aikana bensapumpulla joutunut hätäseteliin turvautumaan kun kortinlukija oli hajalla ja autossa bensavalo vilkutellut tovin. Niinjuu ja yksi siitä ihmeellinen käytetyn kellon kauppias vielä Torista löytyi että halusi setelin (kuulemma lahjaksi sukulaiselle) kun yleensä saa esimerkiksi Mobilepaylla hoidettua kaikki privaattihenkilöidenkin väliset maksuliikenteet.

Huumekaupassa ja muissa laittomissa ympyröissä käteinen on varmaan yhä se "kuningas".
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Näen ennen kaikkea pienyritysten kannalta valitettavana, mikäli käteispakko menee läpi EU:ssa. Käteisen käyttö on joka tapauksessa koko ajan vähentynyt ja yhä pienemmän porukan takia sitä käsitellään. Käteisestä tuskin päästään kokonaan eroon ennen ~2040-2050-lukua, mutta maksuliikenteen sähköistymistä ei EU:n tulisi ainakaan hidastaa.

Saksassa olen ymmärtänyt ihmisillä olevan edelleen hyvin lämmin suhden käteisen rahan käyttöön ja varmaan tervehtivät esitystä ilolla. Itse en ole vuosiin käyttänyt käteistä kuin poikkeustapauksissa.


Niin moderni ja kehittynyt maa Saksa kun onkin, todella mielenkiintoinen nyanssi sikäläisestä yhteiskunnasta. Voin vain kuvitella millaisia kustannuksia isossa maassa kaiken tuon maksuliikenteen käsittely teettää.
Nyt kun kotitalousvähennystä leikataan reilusti pienemmäksi, niin käteinen alkaa taas kiinnostaa ennen kaikkea pienyrityksiä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nyt kun kotitalousvähennystä leikataan reilusti pienemmäksi, niin käteinen alkaa taas kiinnostaa ennen kaikkea pienyrityksiä.
Et kai vain vihjaa, että lainkuuliaisessa ja iloisten veronmaksajien Suomessa joku maksaisi tehdystä työstä pimeänä?
 
Nyt kun kotitalousvähennystä leikataan reilusti pienemmäksi, niin käteinen alkaa taas kiinnostaa ennen kaikkea pienyrityksiä.
Kotitalousvähennys on kyllä varsinkin remonttityössä mennyt niin selkeästi hintoihin, että mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu jos sitä ajetaan alas. Laskeeko hinnat vai alkaako ”käteiskauppa” tehdä nousuaan.

Niin moderni ja kehittynyt maa Saksa kun onkin, todella mielenkiintoinen nyanssi sikäläisestä yhteiskunnasta. Voin vain kuvitella millaisia kustannuksia isossa maassa kaiken tuon maksuliikenteen käsittely teettää.
Saksa nyt on ihan kehitysmaa tuon suhteen, eihän siellä monessa paikassa käy edes kortti. Koronan vuoksi tilanne vähän parani mutta esimerkiksi vuonna 2018 ei kortilla voinut maksaa kaikissa kaupoissa (esim Penny), Mediamarketeissa (ihan kohtuulisen kokoinen ketju), Mäkkäreissä jne.

En itse oikein muuta järkevää syytä käteisen käytölle keksi kuin sen ettei tietosuojasyistä halua antaa kenellekään tietoa siitä mihin rahansa käyttää.
 
Tämän linkin voisi postata moneen ketjuun. Istuvalle konservatiivi hallitukselle on ominaista, etteivät sopimukset tai lupaukset kiinnosta. Suomi menee monella rintamalla eri suuntaan kuin sivistysvaltiot.
En jotenkin jaksa uskoa, että 5€/kk korotus vaikuttaa sähköautojen suosioon millään lailla.

Niin, jos tuote ei pysty menestymään ilman valtion avokätisiä tukia, niin voidaan kysyä että onko sähköautot riittävän hyviä. Jos täytyy yhtään ajaa pitkiä välimatkoja, niin vastaus on todennäköisesti että sähköauto ei ole kovinkaan hyvä tuote. Tämän lisäksi elinkaaripäästöjen osalta sähköauto on melko kaukana "päästöttömästä", vaikka näin yritetään meille uskotella. Itse siirryn polttoaineella pelittävästä autosta pois, sitten kun sen rinnalle saadaan joku varteenotettava vaihtoehto. Minulle sähköauto ei valitettavasti sitä ole.
Kyllä niitä kalliita sähköautoja alkaa jo olla sillä tekniikalla, että lähes kaikille olisi sopiva kulkuväline. Tuohon kun tekniikka vielä kehittyy niin vähissä on ne kenelle tuo ei käy.

Ja eiköhän merkittävä syy siihen miksi EU sähköautoja myös puskee ole se, että ei haluta olla riippuvaisia Venäjästä tai arabimaista öljyn suhteen. Toki samalla pitäisi pitää huoli ettei komponenttien osalta olla riippuvaisia esimerkiksi Kiinan suhteen mutta se toki koskee myös ihan polttiksiakin ja monia muita tuotteita.
 

ADX_03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Näen ennen kaikkea pienyritysten kannalta valitettavana, mikäli käteispakko menee läpi EU:ssa. Käteisen käyttö on joka tapauksessa koko ajan vähentynyt ja yhä pienemmän porukan takia sitä käsitellään. Käteisestä tuskin päästään kokonaan eroon ennen ~2040-2050-lukua, mutta maksuliikenteen sähköistymistä ei EU:n tulisi ainakaan hidastaa.

Saksassa olen ymmärtänyt ihmisillä olevan edelleen hyvin lämmin suhden käteisen rahan käyttöön ja varmaan tervehtivät esitystä ilolla. Itse en ole vuosiin käyttänyt käteistä kuin poikkeustapauksissa.


Niin moderni ja kehittynyt maa Saksa kun onkin, todella mielenkiintoinen nyanssi sikäläisestä yhteiskunnasta. Voin vain kuvitella millaisia kustannuksia isossa maassa kaiken tuon maksuliikenteen käsittely teettää.

Itävalta, Italia, Saksa, Espanja esimerkiksi, niin on pirusti paikkoja joissa ei käy kortti ollenkaan, vaan pitää maksaa käteisellä mikäli kyseisessä liikkeessä/ravintolassa haluaa asioida. Pidän todella epätodennäköisenä, että ihan lähitulevaisuudessa näissä esimerkkimaissa tultaisiin muuttamaan käytäntöjä käteisen suhteen.

Saksassakin voi käydä ostamaan liikkeestä vaikka 100.000€ auton käteisellä ja kunhan summa täsmää, niin vastaanottavat rahat kyllä.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Niin moderni ja kehittynyt maa Saksa kun onkin, todella mielenkiintoinen nyanssi sikäläisestä yhteiskunnasta. Voin vain kuvitella millaisia kustannuksia isossa maassa kaiken tuon maksuliikenteen käsittely teettää.

Noo, eipä se nyt mikään erikoisen moderni ja kehittynyt ole, mutta sekään ei varsinaisesti liity tuohon käteisen rahan käyttöön.

Kaikki vaan tykkäävät siellä mielummin käyttää käteistä, kun siitä nyt ei kustannuksia tule. Baarit, ravintolat, taksit jne pitävät lähinnä huolen omista asioistaan.

Että silleen...
 

RustEnuff

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Viime vuoden kevättalvella olin Itävallan alpeilla suht isossa kohteessa. Siellä juna-aseman kupeessa oli kebab-kioski, josta sai erinomaista mättöruokaa illan päätteeksi. Ensimmäisenä iltana, kun tarjosin maskuvälineenä korttia, niin omistaja sanoi että ainoastaan käteinen käy. Kun kysyimme miksi näin, niin hän sanoi, että kortilla maksettaessa joutuu hän maksamaan veroja ja naurahti perään...
 

OLLI58

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Varsinkin Saksassa ja Itävallassa käteisen käyttö on vielä aika yleistä. Jostain syystä entisisissä Varsovan liiton maissa kortin käyttö on yleisempää. Juttelin joskus tutun kanssa joka piti ravintolaa StAntonin kupeessa, esim Diners Club kortilla maksettaessa provikat on niin korkeat että heidän kannatti mielummin ottaa maksu käteisenä jotta itsellekin jää jotain. Hlökohtaisesti kortin käytössä ei juuri muuta asiat kaiherra kuin jonkin verran se kuinka paljon omasta ostokäytöksestä valuu tietoa korttifirmoille ja sitä kautta ties minne.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Kesällä Berliinissä ainoastaan etninen aasialaisravintola vaati käteistä kun otettaan vaan juomat, muuten meni kortilla sujuvasti. Tai no, vessaan piti olla kolikoita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itävalta, Italia, Saksa, Espanja esimerkiksi, niin on pirusti paikkoja joissa ei käy kortti ollenkaan, vaan pitää maksaa käteisellä mikäli kyseisessä liikkeessä/ravintolassa haluaa asioida. Pidän todella epätodennäköisenä, että ihan lähitulevaisuudessa näissä esimerkkimaissa tultaisiin muuttamaan käytäntöjä käteisen suhteen.

Saksassakin voi käydä ostamaan liikkeestä vaikka 100.000€ auton käteisellä ja kunhan summa täsmää, niin vastaanottavat rahat kyllä.
Sinänsä mielenkiintoisia kulttuurieroja nämä. Kehittyneitä maita kun kaikki luettelemasi kun kuitenkin ovat, mutta syystä tai toisesta "digiloikkaa", mikä täällä Suomessa on otettu jo aikoja sitten ei haluta siellä edelleenkään, vaikka käteisen käsittely maksaa ja yhtä lailla lisää harmaan talouden riskiä.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Itävalta, Italia, Saksa, Espanja esimerkiksi, niin on pirusti paikkoja joissa ei käy kortti ollenkaan, vaan pitää maksaa käteisellä mikäli kyseisessä liikkeessä/ravintolassa haluaa asioida. Pidän todella epätodennäköisenä, että ihan lähitulevaisuudessa näissä esimerkkimaissa tultaisiin muuttamaan käytäntöjä käteisen suhteen.

Saksassakin voi käydä ostamaan liikkeestä vaikka 100.000€ auton käteisellä ja kunhan summa täsmää, niin vastaanottavat rahat kyllä.

Sinänsä mielenkiintoisia kulttuurieroja nämä. Kehittyneitä maita kun kaikki luettelemasi kun kuitenkin ovat, mutta syystä tai toisesta "digiloikkaa", mikä täällä Suomessa on otettu jo aikoja sitten ei haluta siellä edelleenkään, vaikka käteisen käsittely maksaa ja yhtä lailla lisää harmaan talouden riskiä.

Pääsyy siihen, että varsinkin Saksa on digitalisaation suhteen kivikaudella on se, että saksalaiset ovat tietoturva-asioissa totaalisen paranoideja ja irrationaalisia. Mitään teknologista ratkaisua, johon liittyy jollakin tavalla inttärweb (eli mitään uutta ratkaisua) ei voida ottaa käyttöön, ennen kuin siihen liittyvästä tietoturvasta on käyty perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu.

Esimerkiksi Whatsapp ei meinannut pitkään aikaan lyödä kunnolla läpi Saksassa siksi, että siinä pitää antaa puhelinnumero Metalle, josta se "menee saletisti kaikille tiedustelupalveluille". Ikäänkuin niitä kiinnostaisi yhtään perus-Dieterin viestit vaimolleen ja siten laittomasti digitaalisesti vakoilla häntä. Ja vaikka kiinnostaisi, niin ikään kuin ne eivät muutenkin pystyisi sitä tekemään, kun kaikilla kuitenkin oli älypuhelin tuolloinkin jopa Saksassa.

Olisi mielenkiintoista nähdä jonkun kertovan saksalaisille, että niiden Mersuissaankin on paljon teknologiaa, joka jättää digitaalisia jälkiä. Sen asian käsittely olisi hauskaa seurattavaa, kun vastakkain ovat tietoturva ja kansan pyhä lehmä.

Itävallassa on vähän sama, mutta siellä sentään nykyään käytössä on jo joitakin kohtuullisen hyvin toimivia digitaalisia ratkaisuja jopa byrokratian osalta. Saksassa ei. Saksassa pitää edelleen mennä virastoihin jonottamaan: tiistaisin kello 9:20-10:35 tai 14:20 - 15:55, keskiviikkoisin vain ajanvarauksella, torstaina kello 15:20 - 16:50, tai perjantaina kello 8:15-11:05.

Käyntikorttien pitää olla fyysisiä ja niissä pitää näkyä faxinumero.

Yksi syy tälle paranoialle on taannoiset valvontayhteiskuntia ja niiden urkintakoneistot Gestapo ja Stasi. Mutta ei nuokaan kaikkea selitä. Euroopassa on lukuisia muitakin entisiä valvontayhteiskunta, jotka ovat uskaltaneet ja onnistuneet digitalisoitumaan.
 
Viimeksi muokattu:

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Juttelin viime viikolla itävaltalaisen konsultin kanssa pienen markkinatutkimuksen teettämisestä. Hänen ensisijainen ratkaisunsa uusien kontaktien tavoittamiseen oli henkilökohtainen kirje! Vasta sitten sähköposti ja puhelin.
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Varsinkin Saksassa ja Itävallassa käteisen käyttö on vielä aika yleistä. Jostain syystä entisisissä Varsovan liiton maissa kortin käyttö on yleisempää. Juttelin joskus tutun kanssa joka piti ravintolaa StAntonin kupeessa, esim Diners Club kortilla maksettaessa provikat on niin korkeat että heidän kannatti mielummin ottaa maksu käteisenä jotta itsellekin jää jotain. Hlökohtaisesti kortin käytössä ei juuri muuta asiat kaiherra kuin jonkin verran se kuinka paljon omasta ostokäytöksestä valuu tietoa korttifirmoille ja sitä kautta ties minne.
Saksassa asuneena sanoisin, että selitys korttiterminaalin vuokran suuruudesta ja korttimaksuyhtiön veloittamista palvelumaksuista on täyttä puppua. Saksassa se on puhtaasti harmaan talouden tukemista/edistämistä. Saksassa vielä muuta vuosi sitten hoideltiin isotkin kaupat käteisellä. Turkkilainen sutenööripelihalliyrittäjä saattoi mennä pesemään rahaa autokaupoille. 200k€ MB ostoon ja myydään se sitten muutamaan kuukauden päästä 180k€ verotta ja tadaa, rahaa on pesty helposti ja nopeasti isoja summia.

Ainahan kauppa voi ilmoittaa, että Dinersia ei hyväksytä, jos maksu on liian kallis. Muiden, yleisimpien korttien maksut varmaan kutakuinkin samalla tasolla ja 90% korteista heiltä, niin siirtää kulut hintoihin. Yksinkertaista ja toimii mm. Italiassa niin, että jos ostat käteisellä, hinta on hiukan halvempi, kortilla maksaessa hieman korkeampi. Pohjoismaissa, Itä-Euroopassam Hollannissa, Englannissa etc. homma taas tuntuu toimivan mutkitta, kuten me sen tunnemme.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Olisi mielenkiintoista nähdä jonkun kertovan saksalaisille, että niiden Mersuissaankin on paljon teknologiaa, joka jättää digitaalisia jälkiä. Sen asian käsittely olisi hauskaa seurattavaa, kun vastakkain ovat tietoturva ja kansan pyhä lehmä.

Itävallassa on vähän sama, mutta siellä sentään nykyään käytössä on jo joitakin kohtuullisen hyvin toimivia digitaalisia ratkaisuja jopa byrokratian osalta. Saksassa ei. Saksassa pitää edelleen mennä virastoihin jonottamaan: tiistaisin kello 9:20-10:35 tai 14:20 - 15:55, keskiviikkoisin vain ajanvarauksella, torstaina kello 15:20 - 16:50, tai perjantaina kello 8:15-11:05.

Käyntikorttien pitää olla fyysisiä ja niissä pitää näkyä faxinumero.

Yksi syy tälle paranoialle on taannoiset valvontayhteiskuntia ja niiden urkintakoneistot Gestapo ja Stasi. Mutta ei nuokaan kaikkea selitä. Euroopassa on lukuisia muitakin entisiä valvontayhteiskunta, jotka ovat uskaltaneet ja onnistuneet digitalisoitumaan.
Äitini kertoi että Saksassa ihmisillä on hyvä hammashoito olemassa kunhan käyvät siellä säännöllisesti. Nuo käynnit sitten kirjataan tietenkin ylös. Johonkin helvetin vihkoon tietenkin joka pitää sitten aina viedä sinne hammaslääkärille näytille eikä tietenkään ole mitään digitalisaatiota olemassa vaan semmoinen nyt pitää vain olla tallessa ja jos ei ole niin tulee hampaiden hoitaminen kalliiksi.

Tosiaan Viro on esimerkki yhteiskunnasta jossa on menty ihan suoraan sinne digitaaliseen maailmaan vaikka sielläkin oli melkoinen valvontayhteiskunta olemassa tuossa 1940-1991.
 
Pääsyy siihen, että varsinkin Saksa on digitalisaation suhteen kivikaudella on se, että saksalaiset ovat tietoturva-asioissa totaalisen paranoideja ja irrationaalisia. Mitään teknologista ratkaisua, johon liittyy jollakin tavalla inttärweb (eli mitään uutta ratkaisua) ei voida ottaa käyttöön, ennen kuin siihen liittyvästä tietoturvasta on käyty perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu.

Esimerkiksi Whatsapp ei meinannut pitkään aikaan lyödä kunnolla läpi Saksassa siksi, että siinä pitää antaa puhelinnumero Metalle, josta se "menee saletisti kaikille tiedustelupalveluille". Ikäänkuin niitä kiinnostaisi yhtään perus-Dieterin viestit vaimolleen ja siten laittomasti digitaalisesti vakoilla häntä. Ja vaikka kiinnostaisi, niin ikään kuin ne eivät muutenkin pystyisi sitä tekemään, kun kaikilla kuitenkin oli älypuhelin tuolloinkin jopa Saksassa.

Olisi mielenkiintoista nähdä jonkun kertovan saksalaisille, että niiden Mersuissaankin on paljon teknologiaa, joka jättää digitaalisia jälkiä. Sen asian käsittely olisi hauskaa seurattavaa, kun vastakkain ovat tietoturva ja kansan pyhä lehmä.

Itävallassa on vähän sama, mutta siellä sentään nykyään käytössä on jo joitakin kohtuullisen hyvin toimivia digitaalisia ratkaisuja jopa byrokratian osalta. Saksassa ei. Saksassa pitää edelleen mennä virastoihin jonottamaan: tiistaisin kello 9:20-10:35 tai 14:20 - 15:55, keskiviikkoisin vain ajanvarauksella, torstaina kello 15:20 - 16:50, tai perjantaina kello 8:15-11:05.

Käyntikorttien pitää olla fyysisiä ja niissä pitää näkyä faxinumero.

Yksi syy tälle paranoialle on taannoiset valvontayhteiskuntia ja niiden urkintakoneistot Gestapo ja Stasi. Mutta ei nuokaan kaikkea selitä. Euroopassa on lukuisia muitakin entisiä valvontayhteiskunta, jotka ovat uskaltaneet ja onnistuneet digitalisoitumaan.
Tämä on kyllä totta. Saksalainen saattaa esimerkiksi toimia verkkokaupasta tilatessaan niin, että syöttää tahallaan puhelinnumeron väärin. Sitten ihmettelevät miksi kotiinkuljetus tökkii eikä kuski soittanut ennen jakelua.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Äitini kertoi että Saksassa ihmisillä on hyvä hammashoito olemassa kunhan käyvät siellä säännöllisesti. Nuo käynnit sitten kirjataan tietenkin ylös. Johonkin helvetin vihkoon tietenkin joka pitää sitten aina viedä sinne hammaslääkärille näytille eikä tietenkään ole mitään digitalisaatiota olemassa vaan semmoinen nyt pitää vain olla tallessa ja jos ei ole niin tulee hampaiden hoitaminen kalliiksi.

Tosiaan Viro on esimerkki yhteiskunnasta jossa on menty ihan suoraan sinne digitaaliseen maailmaan vaikka sielläkin oli melkoinen valvontayhteiskunta olemassa tuossa 1940-1991.

Normi lääkäripalvelut toimivat hyvin kotilääkärijärjestelmän ansiosta. Mutta annas olla, jos menetkin toiselle lääkärille sairastuessasi vaikkapa toisella paikkakunnalla. Mikään tieto ei liikahda mihinkään sähköisesti, koska ei ole mitään järjestelmää semmoiseen ja sähköpostilla ei voi varmaan lähettää potilastiedoista edes kotipaikkakuntaa. Koska tietoturva. Muussa byrokratiassa tietoja voi lähettää sähköisesti...

...faksilla.

Pena Matikainen lässt grüßen.


Ja jep - Viron esimerkki kertoo parhaiten, miksi tuo valvontayhteiskuntatausta ei selitä saksalaisten tietoturva -vainoharhaa kuin osittain.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös