Ja mitenköhän uskot, että noita yli 10k keskiarvoja alkaa näkyä tässä eurooppalaisessa liigassa? Jokerit ja TPS ovat ainoat, joilla halleissa riittää edes kapasiteettia yli 10k:n katsojamääriin.
Tuo oli osittain piikittelyä Legendan heittoon katsojamääristä, mutta osittain tuossa on jotain totuuden siementä mukana.
*Kaudesta 1997 lähtien Jokereilla oli yli tuon 10k:n keskiarvo aina kauteen 2001 asti. Nyt ollaan kymmen vuotta menty alle tuon ja 9 000:n paremmalle puolelle päästiin viimeksi kaudella 2004-05.
*Samaan malliin esimerkiksi TPS:llä trendi on ollut selkeästi laskussa, 90-luvun alussa ka lähenteli 9 000:n pintaa, kaudella 08-09 se oli enää vähän yli 5 000.
*HIFK:lla on ollut 2000-luvulla neljä sellaista kautta, jolloin yleisökeskiarvo on noussut edellisestä, tosin esimerkiksi kauden 08-09 ka oli alhaisin sitten vuoden 2001-02, eroa tähänkin hikiset 9 katsojaa.
* Tapparan keskiarvo on mennyt HIFK:n tyyliin: kasvua kolmella kaudella 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kauden 08-09 ka oli tippunut yli 10%:lla edelliskaudesta ja sitä alhaisempi oli viimeksi kaudella 2000-01
* Ilveksen yleisökeskiarvoissa ei 2000-luvulla ole tapahtunut samanlaista aaltoilua, mitä nyt vuosikymmenen alkuun osui pari heikkoa kautta.
* Kärppien yleisökeskiarvoissa ei sinäällään ole valittamista, mitä nyt hallin kapasiteetti tulee vastaan.
Joku voisi jo kysyä onko itse tuotteessa jotain vialla kun maksavien asiakkaiden määrä on suurimmilla markkina-alueilla tuollainen.Tuo euroliiga voisi onnistuessaan olla yksi tekijä, joka nostaisi tuon keskiarvon taas vähän ylemmäs.
http://www.sm-liiga.fi/joukkueet/karpat/historia.html#tabs luvut kaivettu tuosta liigan taulukosta.
Eikös ongelma olekin ollut se, että vaikka yksittäisillä toimijoilla olisi ideoita ja visioita, ei niitä pystytä toteuttamaan, jos koko liiga ei ole yhteistuumin liigan kehittämisen takana.
Suuret liigatason muutokset vaatisivat tätä, mutta itse hain tässä takaata joukkueiden sisäistä perseilyä vuodesta toiseen. Ehkä koomisimpana esimerkkinä tästä voidaan pitää Jokereita: kyllä puitteet oli kunnossa, mutta TJ juoksenteli Ikeassa pelaajien asioilla sen sijaan, että olisi keskittynyt päätyöhönsä. Lisäksi usealla liigaseuralla palkkakuluja säästetään aivan väärästä päästä: skouttaaminen on jotain penamaista Prahan baarien kiertelyä, Virmasen koulukunta kyttää testi-TV:tä ja Takko roudaa ykkössentterin ECHL:stä ilman, että kukaan on edes nähnyt kaveria jäällä. Päälle vielä Saken MV-koulu, olematon panostus fysiikkavalmennukseen ja A-junnujen pyörittäminen saunakavereiden alaisuudessa.
Samaa voisi sanoa myös hallikannasta. Esimerkiksi Ruotsissa hallikanta on uudempaa johtuen siitä, että seurat itse ovat lähteneet ajamaan etujansa. Suomessa nämä projektit ovat taas enemmän tai vähemmän kupolin kiillotusta "remonteilla" tai muilla. Lyhyellä tähtäimellä "ladon" remontointi voi tuoda vähän boostia, mutta kauhean pitkäkestoisina ratkaisuina en noita näe. Ei taustalle tarvita Hjallista tai Salonojaa, vaan kaupunki pitää ottaa mukaan projektiin. Tampereella näin toimitaan ja Ruotsissa tuo on käsitykseni mukaan aika yleinen tapa saada kasaan nykyaikaisempia halleja.
Katsotaan vaikka Raksilaa. 4 760 istumapaikkaa ja 1 854 seisomapaikkaa (Wikipedia) on aika helvetin vähän 2000-luvun kovimmalle joukkueelle, jonka yleisökeskiarvo on parhaina vuosina ollut yli 6 000 ja jonka markkina-alue on kilpailijoiden puutteen ja Suomen mittakaavassa suuren asukasmäärän takia kunnossa. Nykyinen Raksila on sitä paitsi avattu vuonna 1974, eli 40 ehtinee tulla täyteen ennen korvaajaa. Huonolla lykyllä puolen Suomen joukkueella on tulevaisuudessa puolen vuosisadan halli, joka on potentiaaliin nähden pieni. Pitkässä juoksussa joku 7 000 istumapaikkaa ja 500-1 000 seisomapaikkaa sisältävä halli olisi enemmän kuin tervetullut. Tuskin kasvukeskuksen vetovoima ainakaan katoaisi jos Suomen parasta kiekkoa pelattaisiin modernilla areenalla.
Tällaisissa asioissa ammattimaisuus (tai sen puute) tulee hyvin esille ja noihin jokainen seura voi itse vaikuttaa. Ei toimivaa mallia tarvitse vaihtaa ellei siitä saada etua, mutta tuotteillakin on omat parasta ennen-päiväyksensä. Omiin silmiini suomalainen meininki näyttää siltä, että ollaan tyydytty vanhoihin keinoihin eikä olla huomioitu ympäristön muutoksia. Hinku mennä eteenpäin on kadonnut ja ollaan tyytyväisiä jo saavutettuun tasoon.
Ja muistelisin, että liigan tai liiton pomot olisivat jossain yhteydessä valitelleet, että muutamat isojen seurojen pomot nimenomaan eivät halua osallistua tämän oman liigamme kehittämiseen, vaan kampittavat kehitystyötä ja haikailevat pohjoismaiseen liigaan/KHL:ää/Euroliigaan tai oikeastaan mihin tahansa muualle.
Liigatason päätöksiä tehdessä tämä pitänee valitettavasti paikkansa. Tosin itse en lähtisi kauheasti osoittelemaan sormella "pikkuseurojan muutosvastaisia johtajia" tai "suurseurojen hjalliksia". Kunkin joukkueen johto ajaa ensisijaisesti oman joukkueensa etua ja aina edut eivät mene yksi yhteen. Jokaisen ajaessa omia etujaan homma menee yleensä kampitteluksi.
