Työpaikkojen säilyminen on vain viimeisimpiä hätävalheita tai ainakin puolitotuuksia, joilla taistellaan seuraavasta hallituspaikasta. Työpaikkojen säilyminen olisi todella ihanaa, mutta arkielämässä näyttää siltä, että niitä lakoaa oikealta ja vasemmalta huolimatta Jutan ja Jyrkin tekemisistä. Tilanne on vaikea, kansa ehkä kuitenkin arvostaisi enemmän realismia ja rehellisyyttä kuin väsähtäneitä sloganeita takuuksista.
Noinhan se on käytännössä mennyt, "ei koske Suomea". Päättäjät pelaavat toimillaan lähinnä aikaa, kunnes lopulta ollaan viimeisen totuuden edessä jos ei tämä "hallitus", niin seuraava. Voidaan kysyä minkälainen ylipäätään on eurooppalaisten kansojen luottamus talous ja rahaliittoon, jossa oikeastaan mitkään keskeisimmät perustamis-asiakirjan sopimuskohdat eivät ole pitäneet Ranskan tai Saksan painostavan sanelupolitiikan takia ja merkittäviä päätöksiä tehdään kokouksissa viikonloppuisin & öisin kertoen niistä kansoille lähinnä ilmoitusluontoisina asioina koskien mm. unionin talousasioita.
Voidaan myös kysyä mitä hyötyä kansalaisille oikeastaan on ollut rahaliitosta, kuin matalat lainakorot? Eli viesti on ollut: ottakaa velkaa, että saatte hankittua kaikki ne lukemattomat, osin turhatkin asiat, joiden hintataso on räjähtänyt. Talot, kesämökit, autot, veneet, ja näihin liittyen kaikki peruskustannukset, lämmitys, polttoaineet, vakuutukset, ruoka jne. Ennen liittymistä asiaa perusteltiin halvalla hinnoilla ruoassa, vapaalla matkustamisella jne. On käynyt päinvastoin, ruoan hinta taivaissa, oma ruokatuotantomme ajettu käytännössä alas ja vientiteollisuutemme siirtynyt tuotantoa halpamaihin kustannustason vuoksi saaden työttömyyden räjähtämään käsiin. Verotuspohjaa muutettu päätöksillä suuntaan, jotka syövät teollisuutemme ja yrityksien kilpailukykyä ja nostavat entisestään viennin kustannuksia, kuten mm. laivojen rikkidirektiivi. ja maamme velkaantuu entisestään kovaa vauhtia. Rajojen avaus on myös lisännyt rikollisuutta, harmaata & pimeää työvoimaa, mikä on polkenut palkkoja ja muita lieveilmiöitä. Maahanmuuttajia on perusteltu työvomapulalla tilanteessa, jossa mm. nuorisomme ja kiihtyvää vauhtia kokeneempikin työväestö on ilman työtä. Työhönotosta, välityksestä ja palkkauksesta ylipäätään tehty oma bisnesalansa vuokratyövoimayritysten toimesta.
Poliitikkomme ovat joko sokeita ja tyhmiä tai ovat täysin tietoisesti saattaneet taloutemme kriisiin, että integroituisimme "globaaliin eurooppaan" helpommin vastaanpanematta. Meillä ei kuitenkaan juurikaan pohjoisena kansakuntana ole yhteisiä intressejä eteläisen euroopan maiden kanssa ja silti Suomelle sanellaan osin täysin järjettömiä, lobbareiden toimesta aikaansaatuja direktiivejä ja vaatimuksia, jotka kenties voivat toimia jossain muualla, mutta ei täällä jossa on kylmät olosuhteet suurimman osan vuodesta. Useat näistä pykälistä antavat vain kilpailusedun tai jopa uuden bisneksen tahoille, jotka ovat ajaneet niiden läpivientiä.
Jos maamme päättäjät eivät halua myöntää virheitään ja pitävät kansaansa niin avuttomana, ettemme heidän mielestään omana valtiona ja kansana omalla rahayksiköllä pärjää tässä globalisoituvassa maailmassa (miten ennen pärjättiinkään?), niin eikö kannattaisi vakavasti miettiä esim. valheisiin rakentuvalle EU:lle vaihtoehtona liittoa pohjolan alueen valtioiden kesken, jossa olisi suunnilleen ilmastoltaan ja olosuhteiltaan ja kulttuurihistorialtaan samankaltaiset valtiot Norja, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Islanti keskenään? Tälläisessa liittoumassa paremmin ymmärtäisi mm. valvontalennot hävittäjillämme Islannin ilmatilassa. Ottaisiko vauras Norja kumppaneikseen naapurinsa Ruotsin ja persaukisen Suomen?, on aiheellinen kysymys tässä. Tälläinen liittouma taloudellisine etuineen ja yhteisine puolustuksineen olisi pinta-alallisesti ja asukasluvultaankin jo merkittävä. Ehkäpä kansalaisemme suhtautuisivat ns. "pakkoruotsiin" toisin tälläisessä tilanteessa.