EU:n ja euron tulevaisuus?

  • 592 678
  • 4 708

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Onko aikaisemmissa taantumissa kestänyt enemmän kuin viisi vuotta saavuttaa taantumaa edeltäneen nousun huippu

a) kyllä

b) ei

Vai määritelläänkö kyllä ja ei ensiksi?

Et vastannut itse minun kysymykseeni, joten miksi minä vastaisin sinun. Selvitä asiat itse, jos et tiedä. Vaikea keskustella henkilön kanssa talousasioista, joka ei hallitse prosenttilaskua. Sen verran voin vastata sinulle SergeiK.

Ai niin, laitetaan seuraava kysymys. Milloin Suomi nousee vuoden 2007 tasolle ja millä kasvuprosentilla se asia toteutuu. Esitä vaihtoehtoja SergeiK.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Ketkä tuollaista puhuvat ja missä? 2000-luvulla syntyneet
1940-1970 luvuilla syntyneet, nuorempia en viitsi edes mainita koska käsitystä kyseisestä tilanteesta ei varmaan ole kuin mitä on kuullut tai lukenut. Eräs firmakin oli aloittanut vähän ennen sitä toimintansa, kasvoi silloin "laman" aikana isommaksi ja nyt on meinannut mennä tämän "laman"/"taantuman"/"taloudellisen epävarmuuden" aikana nurin. Tämän yrityksen perustaja on juuri tälläistä puhunut. Yhtenä esimerkkinä. Näitä löytyy tietysti useampia. Sitten on myös juttuja että terve firma kaadettiin pankkien toimesta.

Nämähän riippuvat usein siitä keneltä kysytään, jos verrataan siis kuinka paha joku asia oli. Ne ketkä olivat töissä firmassa jolla meni hyvin, ei varmaan tuo niin kauhean paha ollut. Sitten taas ne keiltä lähti työpaikat, pitävät tuota varmaan aika pahana. Sama pätee nytkin. Tietysti jos työttymyyslukuja tai itsemurhatilastoja verrataan, huomioiden muuttuneen kulttuurin, voidaan tuota pitää pahempana. Toisaalta nykyinen tilanne ei ole vielä loppunut.

Tottakia se on mahdollista ja näin varmasti kommunistissa maissa toimitaankin. Se että valtio alkaisi toimimaan pankkia tarkoittaisi vain sitä, että yksi taho alkaisi tekemään jotain mitä ei osaa ja kansalaiset kuittaisivat luottotappiot.
Sen takia sanoin että sinne pitäisi saada ammattimaista sakkia tutkimaan mille kannattaisi lainata. Sanotaanko näin että Finnveran parempi versio.


Kuitenkin on hyvä huomata että valtio on ruvennut nyt säästölinjalle, Urpilainen ilmoitti että säästösyistä tunnelin päässä näkyvä valo on vihdoin sammutettu.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
1940-1970 luvuilla syntyneet, nuorempia en viitsi edes mainita koska käsitystä kyseisestä tilanteesta ei varmaan ole kuin mitä on kuullut tai lukenut. Eräs firmakin oli aloittanut vähän ennen sitä toimintansa, kasvoi silloin "laman" aikana isommaksi ja nyt on meinannut mennä tämän "laman"/"taantuman"/"taloudellisen epävarmuuden" aikana nurin. Tämän yrityksen perustaja on juuri tälläistä puhunut. Yhtenä esimerkkinä. Näitä löytyy tietysti useampia. Sitten on myös juttuja että terve firma kaadettiin pankkien toimesta.
90-luvulla ei muuten terveitä yrityksiä paljoakaan kaatunut pankkien toimesta vai miten sen nyt oli. Yrityksillä ei ollut runsaasti valuuttalainoja joiden määrä olisi devalvaation myötä räjähtänyt käsiin, vai oliko kuitenkin. On jotenkin IHAN VITUN turhauttavaa edes keskustella tällaisesta asiasta, kun silloin korot olivat pahimmillaan 18%:ssa kun nyt ovat parissa kolmessa prossassa. Ei pitäisi olla kenellekään aivoilla ajattelevalle ihmiselle mikään ylivertainen tehtävä päätellä kummassa yrityksien on hieman vaikeampi ottaa tai lainaa maksaa. Ihan sama vaikka jonkun enon kummin kaiman Thai-hierontapaikka olisikin poikkeus.

Nämähän riippuvat usein siitä keneltä kysytään, jos verrataan siis kuinka paha joku asia oli. Ne ketkä olivat töissä firmassa jolla meni hyvin, ei varmaan tuo niin kauhean paha ollut. Sitten taas ne keiltä lähti työpaikat, pitävät tuota varmaan aika pahana. Sama pätee nytkin. Tietysti jos työttymyyslukuja tai itsemurhatilastoja verrataan, huomioiden muuttuneen kulttuurin, voidaan tuota pitää pahempana. Toisaalta nykyinen tilanne ei ole vielä loppunut.
Jos ei tämä vielä tarpeeksi selväksi tullut, niin asiaa voi viedä hieman pidemmälle. Yleisesti hyväksytty täysityöllisyyden määritelmä on, että täystyöllisyys vallitsee tilanteessa, jossa työttömyys on 3%:ssa. Siitä pienempää on käytännössä mahdoton päästä monista syistä johtuen. Jos siis tuosta 90-luvun 17%:sta ja finanssikriisin 8%:sta vähennetään se osuus pois, niin pääsemme tuloseen että toisessa työttömiä olisi 14% ja toisessa 5% kuin täystyöllisyystilanteessa. Tilanne on siis ollut yksinkertaistettusti laskettuna kolminkertaisesti pahempi silloin. Tähän vielä yhdistetään nuo asuntolainojen pompsahtamiset, niin ei tästä pitäisi enää keskustelua syntyä.
Sen takia sanoin että sinne pitäisi saada ammattimaista sakkia tutkimaan mille kannattaisi lainata.
Paras keino homman muuttamisessa ammattimaiseksi olisi varmasti toiminnan yksityistäminen. Eikun. Niin kauan kun toimintaa ohjaavat demokraattisesti politiikot eikä eikä osaamisen perusteella valitut ammattilaiset, niin homma ei ammattimaiseksi muutu. Niin kauan kun hommista maksetaan valtion palkkoja, ei niihin parhaat osaajat hakeudu vaan menevät yksityiselle puolelle. Tahtotila on siis paradoksaalinen.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
90-luvulla ei muuten terveitä yrityksiä paljoakaan kaatunut pankkien toimesta vai miten sen nyt oli. Yrityksillä ei ollut runsaasti valuuttalainoja joiden määrä olisi devalvaation myötä räjähtänyt käsiin, vai oliko kuitenkin. On jotenkin IHAN VITUN turhauttavaa edes keskustella tällaisesta asiasta, kun silloin korot olivat pahimmillaan 18%:ssa kun nyt ovat parissa kolmessa prossassa. Ei pitäisi olla kenellekään aivoilla ajattelevalle ihmiselle mikään ylivertainen tehtävä päätellä kummassa yrityksien on hieman vaikeampi ottaa tai lainaa maksaa. Ihan sama vaikka jonkun enon kummin kaiman Thai-hierontapaikka olisikin poikkeus.
En tiedä mitä ensimmäisellä lauseella haet, mutta niinhän se oli että niitä kaatui. En tarkoittanut suoranaisesti tuota valuuttalainoja yms, vaan sitä että valtiohan suostui takaamaan elinkelpoisen yrityksen lainoja, mutta pankkihan sai määritellä mikä on elinkelpoinen ja mikä ei. Toisaalta korkea korko yleensä laskee esim. asuntojen/toimitilojen hintoja. Ja en tarkoittanut mitään yhden miehen pikkufirmoja (tosin niistäkin varmaan poikkeuksia löytyy). Mikäs tässä nyt turhauttaa niin paljon? Jotkut firmat menestyivät silloin ja jotkut eivät, sama homma nytkin, tosin silloin oli mm. korkeat korot yms ja nyt jotkut eivät edes meinaa saada "halpaa" lainaa (kun verrataan korkoja tuohon aikaan). Kumpikaan ei kauhean hyväksi yritykselle ole. Ja kuten silloin alussa sanoin, riippuu keneltä kysytään. Joidenkin mielestä tämän hetkinen tilanne on pahempi, joidenkin mielestä ei edes verrattavissa. Ja kuten sanoin, jos työttymyyttä verrataan, niin onhan tämä pahempi.


Jos ei tämä vielä tarpeeksi selväksi tullut, niin asiaa voi viedä hieman pidemmälle. Yleisesti hyväksytty täysityöllisyyden määritelmä on, että täystyöllisyys vallitsee tilanteessa, jossa työttömyys on 3%:ssa. Siitä pienempää on käytännössä mahdoton päästä monista syistä johtuen. Jos siis tuosta 90-luvun 17%:sta ja finanssikriisin 8%:sta vähennetään se osuus pois, niin pääsemme tuloseen että toisessa työttömiä olisi 14% ja toisessa 5% kuin täystyöllisyystilanteessa. Tilanne on siis ollut yksinkertaistettusti laskettuna kolminkertaisesti pahempi silloin. Tähän vielä yhdistetään nuo asuntolainojen pompsahtamiset, niin ei tästä pitäisi enää keskustelua syntyä.
En tiedä miksi tästä asiasta jankkaat, en ole sanonut että minun mielestäni nykyinen tilanne on pahempi. Ja silti, jos ihmisiltä kysytään, mielipiteitä löytyy kummallekkin puolelle. Eikä tämä nykytilanne ole vielä loppu. Nuorisotyöttömyydessa eroa taitaa olla 10% (35% silloin, nyt 25%).

Paras keino homman muuttamisessa ammattimaiseksi olisi varmasti toiminnan yksityistäminen. Eikun. Niin kauan kun toimintaa ohjaavat demokraattisesti politiikot eikä eikä osaamisen perusteella valitut ammattilaiset, niin homma ei ammattimaiseksi muutu. Niin kauan kun hommista maksetaan valtion palkkoja, ei niihin parhaat osaajat hakeudu vaan menevät yksityiselle puolelle. Tahtotila on siis paradoksaalinen.
Jos kyseessä on firma jonka tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, niin se voisi tuoda jotain lohtua asiaan. Osa ihmisistä voi hakeutua valtion hommiin koska työpaikka on suhtkoht varma ja palkka on parempi kuin kunnalla. Lisäksi kaikki eivät saa sitä paikkaa mitä haluavat ja voisivat vaihtaa jopa tuonne. Spekulaatiota spekulaatiota. Äläpä tartu näiden todennäköisyyksiin sitten liikaa. Kunhan vähän leikittelen ajatuksella
 

Tuamas

Jäsen
En tiedä mitä ensimmäisellä lauseella haet, mutta niinhän se oli että niitä kaatui. En tarkoittanut suoranaisesti tuota valuuttalainoja yms, vaan sitä että valtiohan suostui takaamaan elinkelpoisen yrityksen lainoja, mutta pankkihan sai määritellä mikä on elinkelpoinen ja mikä ei. Toisaalta korkea korko yleensä laskee esim. asuntojen/toimitilojen hintoja. Ja en tarkoittanut mitään yhden miehen pikkufirmoja (tosin niistäkin varmaan poikkeuksia löytyy). Mikäs tässä nyt turhauttaa niin paljon? Jotkut firmat menestyivät silloin ja jotkut eivät, sama homma nytkin, tosin silloin oli mm. korkeat korot yms ja nyt jotkut eivät edes meinaa saada "halpaa" lainaa (kun verrataan korkoja tuohon aikaan). Kumpikaan ei kauhean hyväksi yritykselle ole. Ja kuten silloin alussa sanoin, riippuu keneltä kysytään. Joidenkin mielestä tämän hetkinen tilanne on pahempi, joidenkin mielestä ei edes verrattavissa. Ja kuten sanoin, jos työttymyyttä verrataan, niin onhan tämä pahempi.

Joku on nyt pihalla kuin lintulauta.
Kaikki nämä sinun juttusi perustuvat puhtaaseen MuTuun, mukana ei ole totuutta kuin hiukan siteeksi.

Otetaan nyt vaikka konkurssien lukumäärä vuosina 1991-1994, keskiarvona konkurssiin meni 6513 firmaa per vuosi tuona aikana ja työpaikkansa menetti konkurssin seurauksena keskimäärin 36 896 henkeä per vuosi.

Vertailukohdaksi vaikkapa 2008-2012, keskiarvona konkurssiin meni 3012 firmaa per vuosi tuona aikana ja työpaikkansa menetti konkurssin seurauksena keskimäärin 14 024 henkeä per vuosi.

(Lähde: Tilastokeskus - Konkurssit)

Ja työttömyysastehan oli 2008-2012 aikalailla 8 %, kun se 1993 lähtien oli vuoteen 1996 asti 15 % pinnassa.

Ja tämä nykyinen kriisi muka pahempi?

Kyllä on nyt todellisuudentaju hämärtynyt melko pahasti ja nuo puheesi ovat mielestäni suora loukkaus päin naamaa 90-luvun laman kokeneille.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jotkut firmat menestyivät silloin ja jotkut eivät, sama homma nytkin
Tämä nyt on vain 98%:sti paskaa. 90-luvun alussa ei mennyt käytännössä kellään hyvin. Toki aina on poikkeuksia, kuten omaisuudenhoitoyhtiöt, hautausfirmat ja ulosottomiehet. Yhteisöveron tuotto on paras indikaattori yritysten menestykselle ja sattumalta se byt vain oli historian alhaisin vuonna 1992 vain 0,94 mrd euroa. Vertailun vuoksi veron tuotta vuonna 2009 romahti 4,3 euroon (2008 ja 2010 se oli viiden ja puolen miljardin tuntumassa). 2000-luvun parhaina vuosinahan se on pyörinyt 7,5 miljardissa eurossa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Mutta mutta, jenkithän ovat elvyttäneet eivätkä ole säästäneet, joten eihän tuollaisen olisi pitänyt olla mahdollista? Eikös sen elvytyksen pitänyt olla sitä oikeaa politiikkaa jopa lähes kaikkivoipaa?

Sekoitat ehkä ihan vilpittömästikin löysän rahan sekä varsinaisen elvytyksen, mikä oli Obamalla sangen vaatimattomalla tasolla, ja minkä vaikutukset ovat jo lähes täysin kadonneet. Toki nämä vaikutukset olivat täysin empiirisesti nähtävissä tuotannossa, jos nyt keynesiläisyyden vastustajia empiria enää edes alusta kiinnostaa, kun tosiseikat ovat niin ikäviä nykyisin.

Se että USA:lla sentään menee paremmin kuin EU:lla johtuu ensisijaisesti Fedin aktiivisuudesta ja ECB:n passiivisuudesta rahapolitiikan suhteen eli EU ei elvytä juuri millään tasolla (tosin euroalueen säilyminen yhtenäisenä perustuu markkinoiden uskolle Draghin vihjailuihin, että tarvittaessa ECB tulee tarttumaan setelipainoonkin euron puolustamiseksi), ja USA edes harjoittaa löysän rahan politiikkaa, mikä tosin on tälläisen 30-luvun laman tyyppisen kysyntätaantuman kontekstissa melkoisen tehotonta).
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Bkt supistui v. 2012 0,8% kertoo Tilastokeskus. 1975-2012 on 5 kpl pudotusvuosia, jotka ovat 1991-93 ja 2009 ja 2012. Suurin pudotus verrattuna edelliseen vuoteen tapahtui v. 2009, kun bkt tipahti 8,5 prosenttia. En silti kiistä 1990-luvun alkuvuosien synkkyyttä verrattuna nykypäivään.
Tilastokeskus - Kansantalouden tilinpito 2012
Tilastokeskus -
Viitevuoden 2000 hinnoilla korjattu bkt ei muuten ollut vielä v. 2012 lopussa ohittanut suhdannehuippua, joka oli v. 2008 lopussa. Tilastoista kyllä löytää jokainen haluamansa totuuden. : ) Vuoden 2011 lopusta on lähdetty uuteen laskuun ja tuleeko tästä tuplapohjat v. 2014 aikana, saa nähdä miten talouden kehitys etenee.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Bkt supistui v. 2012 0,8% kertoo Tilastokeskus. 1975-2012 on 5 kpl pudotusvuosia, jotka ovat 1991-93 ja 2009 ja 2012. Suurin pudotus verrattuna edelliseen vuoteen tapahtui v. 2009, kun bkt tipahti 8,5 prosenttia. En silti kiistä 1990-luvun alkuvuosien synkkyyttä verrattuna nykypäivään.
Tilastokeskus - Kansantalouden tilinpito 2012
Tilastokeskus -
Viitevuoden 2000 hinnoilla korjattu bkt ei muuten ollut vielä v. 2012 lopussa ohittanut suhdannehuippua, joka oli v. 2008 lopussa. Tilastoista kyllä löytää jokainen haluamansa totuuden. : ) Vuoden 2011 lopusta on lähdetty uuteen laskuun ja tuleeko tästä tuplapohjat v. 2014 aikana, saa nähdä miten talouden kehitys etenee.

Niin, ehkä ero 90-lukuun oli, että valtavan syvää pudotusta seurasivat silloin nopean kasvun vuodet. Nyt esim. Krugman ennustaa Japanin "menetetyn vuosikymmenen" tapaista tilannetta, jossa melkoisen pahaa taantumaa seuraa pitkä ajanjakso hyvin matalaa tai peräti 0-kasvua. Tosin nythän voi olla, että ainakin EU menee jo uuteen taantumaan, kun ei vielä olla toivuttu edellisestäkään.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
näin minäkin uskon. Olisi huomattavasti helpompi päätös elvyttää velkarahalla jos olisi realistista odottaa vuosia kestävää vakaata talouskasvua. Nykyisessä tilanteessa elvyttäminen on enemmänkin syömävelan ottamista.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Mutta mutta, jenkithän ovat elvyttäneet eivätkä ole säästäneet, joten eihän tuollaisen olisi pitänyt olla mahdollista? Eikös sen elvytyksen pitänyt olla sitä oikeaa politiikkaa jopa lähes kaikkivoipaa?

Niin, se siis toimisi, jos myös nousukaudella olisi harjoitettu "keynsiläisyyttä" . Nythän lamaa koitetaan (USAssa) elvyttämällä, ja vieläpä rahaa painamalla, nostaa, mutta kuoppa on syvä, koska nousukautta ei jarrutettu ja kerätty taantumaa varten varoja (joka olisi siteä Keynsiläistä politiikkaa). Nyt nousukaudella harjoitettiin lievää monetarismia, eli menot pääsi lisääntyyn ja ylojäämiä ei jätetty valtiolle varannoiksi. Näin myös Suomessa, jossa 90 luvun laman jälkeen on kullosenkin VMn puheista huolimatta painettu kaasua, vaikka julkisen talouden himmaamisen olisi pitänyt olla itsestään selvää jo 2000luvun alkuvuosien jälkeen. Sen sijaan perinteisesti Keynsiläistä politiikkaa ajavat demarit alkoivat puhua "jakovarasta" joka sitten säästämisen sijaan tosiaan jaettiin. Ja kas laman tullessa ei ole mistä ammentaa.. paitsi velalla... no valtiovelkahan on lamassa ok, mutta kokoomusvetosen hallituksen ideologinen idea valtiohallinnon supistamisesta osu vähän huonoon talousuhdanteeseen, aikaan jolloin sitä nimenomaan ei pitäisi tehdä (keynsiläisestä näkökulmasta)
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Sen sijaan perinteisesti Keynsiläistä politiikkaa ajavat demarit alkoivat puhua "jakovarasta" joka sitten säästämisen sijaan tosiaan jaettiin.

Jakovarasta puhuminen taisi ajoittua vuoden 2007 ek-vaalien alle. Demarithan joutui oppositioon niiden vaalien seurauksena, joten sikäli väitteesi on ainakin jossakin määrin hassu, koska eihän demarit päättäneet vaalien jälkeen asioista.

Fakta muuten taitaa olla se, että vaalikaudella 2003-2007 valtion velkaa lyhennettiin enemmän kuin koskaan muulloin Suomen poliittisessa historiassa. Tuolloin vm:nä toimivat demarit Antti Kalliomäki ja Eero Heinäluoma.

Ei ne puheet vaan ne teot...
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Fakta muuten taitaa olla se, että vaalikaudella 2003-2007 valtion velkaa lyhennettiin enemmän kuin koskaan muulloin Suomen poliittisessa historiassa. Tuolloin vm:nä toimivat demarit Antti Kalliomäki ja Eero Heinäluoma.

Ei ne puheet vaan ne teot...

No teot.. valtion ja ennenkaikkea kuntien menoja, eli palveluja, lisättiin koko nousukauden. Ne jotka perinteisesti puhuivat suhdanteiden tasaamisesta, demarit, muuttivat linjaansa, eikä ollut ketään poliittisella kentällä vaalimassa keynsiläisyyttä.

Valtion velan lyhentäminen ei ole mikään pointti, kuten nytkään sen lisä velan otto, vaan ne käyttömenot. Ja niiden vähentäminen laskusuhdanteessa on kansantalouden kannalta, hei jopa monetaristi Friedmanin mukaan, idioottimaista. Siinä se Urpilainen rimpuilee pseudotakuidensa kanssa kun sovittu on kokoomuksen kanssa iseologisesti 50/50 säästöjä ja veronkorotuksia. Kun kumpiakaan ei pitäisi tehdä taantumassa.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Fakta muuten taitaa olla se, että vaalikaudella 2003-2007 valtion velkaa lyhennettiin enemmän kuin koskaan muulloin Suomen poliittisessa historiassa. Tuolloin vm:nä toimivat demarit Antti Kalliomäki ja Eero Heinäluoma.

Ei ne puheet vaan ne teot...
Eikös valtion velka lyhene siten että vuosibudjettiin lisätään automaattisesti eräntyyvät lainat? Ei siitä ministeri itse päätä, paljonko velkaa maksetaan minäkin vuonna. Se on epäsuorasti päätetty aikoinaan kun velkakirjat on laitettu jakoon. Toki saavutus sekin sinänsä, että ei tarvinnut lyhentää niitä velkarahalla.

Käytännössähän nuo 2003-2007 erääntyneet lainat ovat vuosina 1990-1995 otettuja lainoja. Tuolloin Suomi velkaantui enemmän kuin koskaan muulloin historiansa aikana (jopa enemmän kuin nyt, vaikkei inflaatiota huomioitaisi), joten ei liene mikään yllätys että siitä 15 vuoden kuluttua velkoja maksettiin takaisin enemmän kuin koskaan ennen.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Valtion velan lyhentäminen ei ole mikään pointti, kuten nytkään sen lisä velan otto, vaan ne käyttömenot.

Jaahas. Itse olen kylläkin käsittänyt, että keynesiläisyyden perusidea nimenomaan on laatia budjetti hyvinä aikoina ylijäämäiseksi ja heikkoina aikoina alijäämäiseksi. Tällä tavoinhan demarit pitkälti ovat viime aikoina toimineet. Toki on helppoa jälkikäteen sanoa, että 2000-luvulla olisi ennen 2008 alkanutta lamaa pitänyt suitsia enemmän menoja ja toisaalta myöskin luopua veronkevennyksistä. Mutta kyseessä taisi olla enemmän yleismaailmallinen ilmiö, että vauhtisokeus kasvoi, kun hyviä aikoja jatkui niin pitkään. Ihan määräänsä enempää en siitä Suomen demareita alkaisi syyttämään.

Nyt toki on niin, että keynesiläisyyden nimissä Suomen ei pitäisi leikata eikä kiristää veroja, mutta toisaalta pitää kai sekin ymmärtää, että ei valtion velka nyt ihan holtittomasti voi kasvaa. Toki en ymmärrä, miksi kehitysavusta tai Venäjän Karjalan lähialuetuista ei voisi leikata, sillä ei niiden leikkaamisella luulisi olevan oleellista heikentävää vaikutusta Suomen kotimaiseen kysyntään tai työllisyyteen.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Eikös valtion velka lyhene siten että vuosibudjettiin lisätään automaattisesti eräntyyvät lainat? Ei siitä ministeri itse päätä, paljonko velkaa maksetaan minäkin vuonna. Se on epäsuorasti päätetty aikoinaan kun velkakirjat on laitettu jakoon. Toki saavutus sekin sinänsä, että ei tarvinnut lyhentää niitä velkarahalla.

En osaa sanoa. Oleellista lienee kuitenkin, että valtion kokonaisvelka oli sen punamultahallituksen jäljiltä noin seitsemän miljardia pienempi kuin ennen sen aloittamista. Mielestäni saavutus, jolle ei riittävästi ole annettu arvoa.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mutta mitä tapahtui, kun vuonna 2007 meni vielä hyvin lähes kaikilla ja silloinen vvm Jyrki-boy päätti lyhentää melkein koko käsiin jääneellä 1,4 miljardilla eurolla valtion velkaa? Kyseistä täysistuntoa pääsee tutkimaan tästä linkistä.
Täysistunto - 73/2007 | KAMU

Jotenkin vaikuttaa siltä, että vasen puoli salista olisi keksinyt rahalle muutakin käyttöä.
 

Anonymous

Jäsen
Mutta mitä tapahtui, kun vuonna 2007 meni vielä hyvin lähes kaikilla ja silloinen vvm Jyrki-boy päätti lyhentää melkein koko käsiin jääneellä 1,4 miljardilla eurolla valtion velkaa? Kyseistä täysistuntoa pääsee tutkimaan tästä linkistä.
Täysistunto - 73/2007 | KAMU

Jotenkin vaikuttaa siltä, että vasen puoli salista olisi keksinyt rahalle muutakin käyttöä.

Käsittämätön päätös, sillä ei ole mitään järkeä lyhentää valtion velkaa - valtiolla on iso armeija, pankilla vain....

...muutama kassaneiti?

Ismo Leikola - Velka
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Jaahas. Itse olen kylläkin käsittänyt, että keynesiläisyyden perusidea nimenomaan on laatia budjetti hyvinä aikoina ylijäämäiseksi ja heikkoina aikoina alijäämäiseksi.

No siis tuo on yksi tapa harjoittaa keynsiläistä talouspolitiikkaa. Ideahan on valtiovallan toimin tasata suhdannevaihteluita. Eli noususuhdanteessa jos ei nyt nostaa, mutta ei ainakaan laskea verotusta (kuten nykynen suomenpankinjohtaja sdp teki aikanaan vm:nä). Valtio pidättäytyy investoinneista ja veroin ja maksuin hillitsee taloutta. Laskusuhdanteessa laskee veroja ja investoi (vaikka velalla, paitti että pitäs olla ylijäämää jos nousun aikana sitä jätettiin, mutta jos ei, maksellaan seuraavan nousun tullessa)

Monetaristisessa taloudessa annetaan markkinoiden itse korjata itseään, jolloin nousut ovat korkeita ja laskut syviä. Tämä tuo noususuhdanteissa paljon hyvää ja on siksi houkuttelevaa. Laskusuhdanteissa sitten inhimilliset "kärsimykset" äänestäjien keskuudessa on pakottanut poukkoilemaan suuntaan ja toiseen. Nyt kun (kärjistetysti) hallituksessa on yhtäaikaa montaristit ja keynsiläiset ei oikein synny mitään. Mutta itse katson nimenomaan demareiden olevan se ongelma. Laintakuita, ei rakenteellisia muutoksia (eläkeikä) ja sekä Sote että kuntauudistuksessa populistisen pienet alueet hyväksyen demarit estää hallitusta toimiasta. Demareista on tullu sellanen jarrupuolue ilmeisesti persuvuodon takia, ja se on tosi harmi Suomen kannalta. Ei sillä että kannattasin kokoomuslaista "markkinat hoitaa" mutta nyt ei oikein tehä kumpaakaan suuntaa, eli ei mitään.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
"Kreikan velkapommi vain paisuu: vuodessa +24,1 %-yksikköä"

Mitäs mitäs. Eikös se asiaosaaja eurooppaministerimme jo yli vuosi sitten ollut täysin vakuuttunut siitä, että asiat Kreikassa, ja muuallakin Euroopassa, on täysin kunnossa ja on pölhöpopulismia väittää muuta. Nyt olisi ihan hauskaa viihdettä jos toimittajat ottaisivat Alexin syyniin ja tenttaisivat oikein kunnolla, vieläkö Alex seisoo lausuntonsa takana. Joku roti sitä paskan puhumisella ja valehtelullakin on oltava, vaikka kuinka on median lemmikkipoika kyseessä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös