EU:n ja euron tulevaisuus?

[Ressa]

Ongelmia k Espanja-sopimusta - Ilta-Sanomat

Eli käännöstä ei tähän mennessä ole saatu kansanedustajille ja asiaa käsitellään huomenna! Haloo, ei kukaan pystyisi yön aikana tutustumaan muutamaan sataan sivuun, saati, että se on vielä aika rankkaa laki/taloustekstiä. Veikkaampa, että jos käännöstä ei tulisi ikinä, se menisi läpi koska ryhmäkuri. Tää on demokratiaa tämä... Kansanedustajat painaa pakon sanelemana "Jaa" tietämättä edes mitä äänestys koskee.

 

[Toejoen Veikko]

Veikkaampa, että jos käännöstä ei tulisi ikinä, se menisi läpi koska ryhmäkuri. Tää on demokratiaa tämä... Kansanedustajat painaa pakon sanelemana "Jaa" tietämättä edes mitä äänestys koskee.

Se nyt menee läpi joka tapauksessa. Esko Ahokin allekirjoitti Maastrichtin sopimuksen, vaikkei ollut edes lukenut sitä. Sillä tiellä tässä ollaan.

Edit. Nyt on toimitettu ministeriön sensuroima luonnos, kertoo Iltalehti

 

[Stonewall]

Suomi on siis tässä vaiheessa antamassa 36 ja risat miljardia euroa tukea maille, joiden ei olisi alunperinkään pitänyt tulla mukaan Euroalueeseen. Perusteena on, että kaikki samassa EU-veneessä ollaan. Vaan kun näyttää siltä että toiset soutaa ja toiset vaan vapaamatkustaa. Ja jos saalista tulee niin sitähän ei jaeta tasan vaan soutajat saa ainoastaan perkuutähteitä kasan. Solidaarisuuttahan aina tarvitaan.
En nyt näkisi että meidän pitäisi EUsta tai Eurosta erota, mutta on se nyt kumma ettei noita Välimeren vätyksiä voida muka jättää rannalle rantatuoleihinsa tuhlaamaan omia valuuttojaan. Kreikan, Italian ja Espanja paikka ei ole Eurossa, mökin mummokin asian käsittää. Ja varmaan sen käsittävät päättäjätkin lopulta. Mutta ensin pitää vain pumpata miljardeja pankkiirien tileille. Tavallista ihmistä kupataan ja katsotaan kuinka paljon irtisaadaan ennenkuin noustaan vastarintaan.

 

[12961]

.
En nyt näkisi että meidän pitäisi EUsta tai Eurosta erota, mutta on se nyt kumma ettei noita Välimeren vätyksiä voida muka jättää rannalle rantatuoleihinsa tuhlaamaan omia valuuttojaan. Kreikan, Italian ja Espanja paikka ei ole Eurossa, mökin mummokin asian käsittää. Ja varmaan sen käsittävät päättäjätkin lopulta. Mutta ensin pitää vain pumpata miljardeja pankkiirien tileille. Tavallista ihmistä kupataan ja katsotaan kuinka paljon irtisaadaan ennenkuin noustaan vastarintaan.

Kysymyshän taitaa olla oikeastaan siitä, että EMU-maiden suurin talous, Saksa ja sen vahva vientiteollisuus on hyötynyt suuresti nimenomaan heikosta eurosta.

Todennäköisesti saksalaiset (ainakin johtavat poliitikot) ovat koko ajan ainakin jollain tasolla olleet tietoisia ns. mañana-maiden leväperäisestä taloudenpidosta, mutta eivät ole siitä välittäneet, koska euro on erittäin suurella todennäköisyydellä ollut koko olemassaolonsa ajan ulkoiselta arvoltaan heikompi kuin DM olisi ollut, €:lle jatkuvasti hypetetystä yliarvostuksesta huolimatta. Tämä on antanut lisävirtaa saksalaisen teollisuuden EU:n ulkopuolelle tapahtuvalle viennille. Toinen syy välinpitämättömyyteen lienee se, että samassa saatiin Etelä-Eurooppaan lisää velkarahalla pumpattua ostovoimaa, joka taas tuki omalta osaltaan saksalaista teollisuutta, mm. autonvalmistajien EU-sisäistä vientiä.

Näkisin, että euron kasassa pitäminen pitemmällä aikavälillä vaatii välitöntä lähentymistä ja rahaliiton tiivistämistä liittovaltion suuntaan. Yhdenkin maan irrottaminen aiheuttanee ketjureaktion, erityisesti jos irroitettava maa on etelästä, koska sekä Espanja, Italia, Kreikka että Portugali pärjäisivät hyvin mahdollisesti paremmin omine valuuttoineen. Tällä hetkellä yhdenkään irtautuminen ei oikein ole poliittisesti helppoa. Laajempi etelän maiden irtoaminen yhteisvaluutasta jättäisi euroalueeseen liian vähän euron ulkoista arvoa heikentäviä tekijöitä, jolloin Saksa saattaisi viheltää pelin poikki. Saksa ei hyötyisi millään tavalla vahvasta yhteisvaluutasta, kuten ei muuten Suomikaan, päinvastoin.

Toinen vaihtoehto voisi olla (ulko)poliittinen unioni kelluvin, itsenäisin valuutoin, tiedä sitten miten tuommoinen toimisi. Meneekö liian rajuksi keskinäiseksi kilpailuksi?

Kuten sanottua, ei velkaantuminenkaan hyvä ole, mutta en menisi sanomaan että vahva valuuttaunioni/euroa vahvemmaksi muodostuva markka ainakaan parempi olisi. Velkaannutaan kaikki nyt vaan, niin EKP puhaltaa velkakirjapainoinflaatiolla pöydän puhtaaksi, toivottavasti ei karkaa liian rajuksi. Uudelle nousukaudelle sitten tiiviimpää unionia.

 

[Toejoen Veikko]

Uudelle nousukaudelle sitten tiiviimpää unionia.

Eli sama näytös vielä toiseen kertaan? Suomen kuuluminen sekä euroon että EU:hun on ollut täysin poliittinen - ei taloudellinen - ratkaisu. ETA olisi tarjonnut Suomelle taloudellisen hyödyn ilman, että Unioniin lähettämämme markka ja sittemmin euro olisivat palanneet sieltä 20% arvottomampana takaisin ja ilman, että olisimme joutuneet takaamaan veronkiertäjien velkoja monien kymmenien miljardien eurojen edestä.

 

[12961]

Eli sama näytös vielä toiseen kertaan? Suomen kuuluminen sekä euroon että EU:hun on ollut täysin poliittinen - ei taloudellinen - ratkaisu. ETA olisi tarjonnut Suomelle taloudellisen hyödyn ilman, että Unioniin lähettämämme markka ja sittemmin euro olisivat palanneet sieltä 20% arvottomampana takaisin ja ilman, että olisimme joutuneet takaamaan veronkiertäjien velkoja monien kymmenien miljardien eurojen edestä.

Ei, vaan tarkoitin taloudeltaan täysin EKP-vetoista ratkaisua, jossa vastaavaa epätasapainoista velkaantumista ei pääse tapahtumaan. Korjataan siis nykyisen talous- ja rahaliiton virheet ja tiukennetaan taloudellista kuria huomattavasti.

 

[BitterX]

Eli sama näytös vielä toiseen kertaan? Suomen kuuluminen sekä euroon että EU:hun on ollut täysin poliittinen - ei taloudellinen - ratkaisu. ETA olisi tarjonnut Suomelle taloudellisen hyödyn ilman, että Unioniin lähettämämme markka ja sittemmin euro olisivat palanneet sieltä 20% arvottomampana takaisin ja ilman, että olisimme joutuneet takaamaan veronkiertäjien velkoja monien kymmenien miljardien eurojen edestä.

Tässä me emme koskaan saavuta yksimielisyyttä, mutta minä en usko mahdolliseksi sitä, että Euroopan (ja siten Suomen) suhteellista taloudellista kilpailukykyä esimerkiksi Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin, Intiaan, Venäjään ja Brasiliaan nähden voidaan parantaa ilman tiivistä poliittista unioinia.

Eli ei riittävän toimintakykyistä talousunioinia ilman poliittista unioinia -> Euroopan suhteellinen kilpailukyky jatkaa heikentymistään. Nimim. 12961:n kanssa olen samaa mieltä EKP:n roolin vahvistamisesta.

Sitä, mikä on oikea tapa hoitaa tätä kriisiä, en tiedä. Enkä sitä, minkälainen unioinimalli tulevaisuudessa olisi Euroopalle oikea.

Tässä piilee myös syy sille, miksi puheet kansanäänestyksistä tässä asiassa nostaa ihokarvat suoranaisesta pelosta pystyyn: näen itseni tässä asiassa hieman keskimääräistä kansalaista informoidumpana ja käytössäni on enemmän taustatietoa ja työnikin puolesta osaamista sen käyttöön, kuin keskimääräisellä kansalaisella. Siitä huolimatta minulla ei ole kovinkaan vahvaa käryä erilaisten päätösskenaarioiden seurauksista. Eikä se vielä mitään, etten minä pysty arvioimaan seurauksia, mutta kun se tuottaa suuria vaikeuksia taloustieteilijöillekin (kuten HS:n parin päivän takainen haastattelu osoitti).

Ilman yhdenkään kansalaisen aliarvioimista, esitänkin kysymyksen, että miten ihmeessä kansalaisia voidaan vaatia analysoimaan taustatietoa potentiaalisen äänestyspäätöksensä seurauksia, kun kerran riittävää aineistoa ei ole käytössään asiantuntijoillakaan tai hekään eivät itsellään olevaa aineistoa pysty riittävissä määrin analysoimaan? Eivätkö kansalaiset tässä tapauksessa tekisi päätöksensä täysin tunteella sekä erilaisen poliittisen populismin ja mediapopulismin vaikuttamina?

 

[Kirjoittelija]

Eivätkö kansalaiset tässä tapauksessa tekisi päätöksensä täysin tunteella sekä erilaisen poliittisen populismin ja mediapopulismin vaikuttamina?

Kuulostaa siltä, että vaikuttimet olisivat samat, joilla kansanedustajat valitaan.

 

[pakki3000]

Ilman yhdenkään kansalaisen aliarvioimista, esitänkin kysymyksen, että miten ihmeessä kansalaisia voidaan vaatia analysoimaan taustatietoa potentiaalisen äänestyspäätöksensä seurauksia, kun kerran riittävää aineistoa ei ole käytössään asiantuntijoillakaan tai hekään eivät itsellään olevaa aineistoa pysty riittävissä määrin analysoimaan? Eivätkö kansalaiset tässä tapauksessa tekisi päätöksensä täysin tunteella sekä erilaisen poliittisen populismin ja mediapopulismin vaikuttamina?

Eli vaikka 75% kansasta haluaisi seuraamuksista huolimatta olla tukipaketteja vastaan, pitää päättäjien päättää kansalaisten tahtoa vastaan. Tämän lisäksi he eivät itsekään ole varmoja päätöksen seuraamuksista. Eikö se sodi aika paljon vastaan normaalia järjen käyttöä?

 

[mjr]

Ei, vaan tarkoitin taloudeltaan täysin EKP-vetoista ratkaisua, jossa vastaavaa epätasapainoista velkaantumista ei pääse tapahtumaan. Korjataan siis nykyisen talous- ja rahaliiton virheet ja tiukennetaan taloudellista kuria huomattavasti.

Edelleenkin, olennaisin tekijä tässä kriisissä on pankkisektorin heikkous, joka syntyi kuplavuosien silmittömästä spekulaatiosta ja uhkapelistä. Siihen tälläiset ratkaisut eivät vaikuta vaan tarvitaan tiukempaa valvontaa ja mahdollisimman pitkälle "finanssitavaratalojen" purkamista, jotta puhdas pankkitoiminta saadaan eristettyä mahdollisimman täydellisesti maailmantaloutta epävakaistavista kasino-peleistä. Mitä sitten tulee "tiukan kurin" pienempään euro-alueeseen (ja kannattaa muistaa, että alijäämä lama-aikana on edelleenkin taloudellisesti järkevä ratkaisu) niin se ei poista mahdollisuutta, että jokin talous joutuu eri sykliin Saksan kanssa, jolloin yhteinen korko-, valuutta- ja muu talouspolitiikka johtavat siihen, että harjoitettu taloudenpito on täysin väärää juuri tälle yksittäiselle kansantaloudelle: sen laskusuhdanne syventyy ja noususuhdanne ylikuumentuu. No, USA:ssa tämä toimii, mutta kuten sanottu niin on hyvin vaikea verrata sikäläisiä ja eurooppalaisia työmarkkinoita: työvoima ei liiku Suomen ja Saksan välillä kuten vaikka Arizonan ja Kalifornian. Vaikea on myöskin kuvitella samantyyppisiä tulonsiirtoja laskusuhdanteisille osavaltioille liittovaltion tasolta kuin mitä USA:ssa tapahtuu. ECB on myös vain puoliksi täysivaltainen keskuspankki, jolla on vain inflaatiotavoite eikä lisenssiä setelirahoitukseen, mikä tarkoittaa, että lähes jokainen maa joka ei ole Saksa on kiinni semi-kultakannassa, mikä ei jousta katastrofaalisissakaan tilanteissa.

 

[julle-jr]

No, USA:ssa tämä toimii, mutta kuten sanottu niin on hyvin vaikea verrata sikäläisiä ja eurooppalaisia työmarkkinoita: työvoima ei liiku Suomen ja Saksan välillä kuten vaikka Arizonan ja Kalifornian.

Miksi näin? Onhan se ennenkin nähty, että Suomesta päästään tarvittaessa sinne missä töitä on, esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan tai Ruotsiin. Miksi nykyisessä modernissa maailmassa liikkuvuus olisi vaikeaa? Onko liian helppoa jäädä kotiin vaikka ei olisikaan mitään tekemistä?

Okei, kielimuurilla on merkitystä, mutta kyllä englannilla pärjää Euroopassa vuosi vuodelta paremmin ja mitä enemmän ihmiset liikkuisivat, sitä enemmän myös jonkun yhteiseurooppalaisen kielen löytyminen helpottuisi kun ihmiset joutuisivat kommunikoimaan keskenään. Ja miksei sitä Saksaa voida opettaa eurooppaisisissa kouluissa sitten vaikkapa toisena kotimaisena?

 

[tomageeni]

Ilman yhdenkään kansalaisen aliarvioimista, esitänkin kysymyksen, että miten ihmeessä kansalaisia voidaan vaatia analysoimaan taustatietoa potentiaalisen äänestyspäätöksensä seurauksia, kun kerran riittävää aineistoa ei ole käytössään asiantuntijoillakaan tai hekään eivät itsellään olevaa aineistoa pysty riittävissä määrin analysoimaan? Eivätkö kansalaiset tässä tapauksessa tekisi päätöksensä täysin tunteella sekä erilaisen poliittisen populismin ja mediapopulismin vaikuttamina?

Tämä on ihan totta, mutta lienee useimpien kansanedustajien kohdalla ihan sama juttu. En äkkiseltään keksi, millä perusteella nyt vaikka nuoremman polven yo-pohjalla vetävillä kansanedustajilla olisi enemmän kompetenssia arvioida näitä merkittäviä talouspäätöksiä, kuin minullakaan. Kyllä ne ovat siellä ihan Pekkarisien ja Zyskowiczien vietävissä mielipiteidensä osalta - ja toki puoluejohtajiensa vietävissä äänestyspäätösten osalta.

En nyt halua kansanedustajia tarkoituksella väheksyä, sillä monellahan on mielenkiintoa ja siten myös kompetenssia täysin muihin kuin talousasioihin. Mutta kyllä tuolla selkeästi on kuitenkin homman nimi se, että puoluejohto tekee päätökset mitä nappia painetaan. Tämä uusi puolustusministeri antoi ehkä vähän tahdittoman kommentin jotenkin että "miksi oppositio edes haluaa lukea sopimuksen kun äänestää kuitenkin vastaan." Sama toki menee käänteisesti että se on lähes ihan sama mitä siellä papereissa lukee niin hallitus äänestää puolesta. Periaatteessa tämä Haglund on ihan oikeassa siinä että miksi tuhlata satoja miestyötunteja eduskunnan resursseja noiden papereiden ihmettelyyn kun lopputulokseen sillä ei ole merkitystä.

Kataisen ja Urpilaisen kohdalla muuten veikkaan, että heitäkin saattaa hyvinkin alkaa arveluttaa tämä EU-homma ja tukipaketit kun sitä paljon puhuttua talouskasvua ei ole nähty ja maita kippaa toisen perään. Nyt on kuitenkin ns. myöhäistä kääntää kelkkaa koska ovat jo poliittisen arvovaltansa laittaneet peliin tukipakettien ja vakuuksien puolesta.

 

[Kaukalon laidalla]

Kataisen ja Urpilaisen kohdalla muuten veikkaan, että heitäkin saattaa hyvinkin alkaa arveluttaa tämä EU-homma ja tukipaketit kun sitä paljon puhuttua talouskasvua ei ole nähty ja maita kippaa toisen perään. Nyt on kuitenkin ns. myöhäistä kääntää kelkkaa koska ovat jo poliittisen arvovaltansa laittaneet peliin tukipakettien ja vakuuksien puolesta.

Tässä voi hyvinkin olla perää. Mutta panoksena ei ole vain heidän arvovaltansa, vaan koko Suomen talous. Ja valitettavasti tilanne ei olisi sen kannalta yhtään helpompi jos Suomi kääntäisi Espanjalle selkänsä. Jos pankkikriisi iskee siellä silmille ja lähtee leviämään niin vaikutukset iskevät tännekin, ei Suomi ole mikään lintukoto kaiken pahan ulottumattomissa.

Kyllä minä mielummin näen Kataisen ja Urpilaisen vastaavan meidän ratkaisuista kuin Soinin ja Sipilän.

Ihme kitinää siitä että kansanedustajilla ei olisi aikaa perehtyä sopimukseen. Ihan sama vaikka Soini tavaisi paperia päivän tai vuoden, vastaan hän äänestäisi kuitenkin. Ja hallituspuolueiden edustajat taas puolesta, näin tämä meidän systeemimme toimii.

 

[mjr]

Miksi näin? Onhan se ennenkin nähty, että Suomesta päästään tarvittaessa sinne missä töitä on, esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan tai Ruotsiin. Miksi nykyisessä modernissa maailmassa liikkuvuus olisi vaikeaa? Onko liian helppoa jäädä kotiin vaikka ei olisikaan mitään tekemistä?

No, miten sen sanoisi, asiat vain ovat näin - 2000-luvun Suomi ei ole 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomi, jossa huonoina satovuosina osa väestöstä näki nälkää. Uskoisin myös, että muutokset EU:n työmarkkinoilla ovat melkoisen dynaamisia ja nopeita, kun taas muuttaminen vieraaseen maahan ja sen kielen oppiminen eivät ole nopeita ja helpptoja tapahtumia. Työmarkkinoiden rakenne on radikaalisti erilainen kuin 100 vuotta sitten: palvelutyöpaikat dominoivat, kun taas suomalaiset hiilimainarit tai tukkijätkät eivät tarvinneet montaa sanaa englantia pärjätäkseen hommissaan. EU:n työmarkkinat eivät voi toimia kuin USA:n, koska EU ei vain ole USA, eikä yhteinen valuutta tai edes yhteinen talouspolitiikka tee siitä USA:ta.

 

[Toejoen Veikko]

Tässä me emme koskaan saavuta yksimielisyyttä, mutta minä en usko mahdolliseksi sitä, että Euroopan (ja siten Suomen) suhteellista taloudellista kilpailukykyä esimerkiksi Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin, Intiaan, Venäjään ja Brasiliaan nähden voidaan parantaa ilman tiivistä poliittista unioinia.

Olen yllä olevasta samaa mieltä muusta paitsi siitä, että minä en vedä Euroopan ja Suomen suhteellisen kilpailukyvyn välille yhtäläisyysmerkkiä. Suomi on Euroopan Unionin suurille maille pelkkää rakennusmateriaalia. Vaikka EU nousisi suhteellisesti maailman mahtavimmaksi talousalueeksi, niin nykyistä keskitetympi valta ohjaisi kilpailukyvyn tuotokset niihin osiin Unionia, joilla on riittävän suuri edustus päättävissä pöydissä. Mielestäni tuon suuntainen kehitys on katkaistava ja Suomen pyrittävä harjoittamaan kahdenvälistä yhteistyötä kasvavien talouksien kanssa.

Eli ei riittävän toimintakykyistä talousunioinia ilman poliittista unioinia -> Euroopan suhteellinen kilpailukyky jatkaa heikentymistään.

Noin se todennäköisesti on. Eurooppa voi vajota. Suomen ei pidä vajota sen mukana. Tiukan paikan tullen uskon suomalaisten selviävän, kunhan verojakiertävät paellanpyörittäjät eivät ole meidän nilkkapainoina.

miten ihmeessä kansalaisia voidaan vaatia analysoimaan taustatietoa potentiaalisen äänestyspäätöksensä seurauksia, kun kerran riittävää aineistoa ei ole käytössään asiantuntijoillakaan tai hekään eivät itsellään olevaa aineistoa pysty riittävissä määrin analysoimaan?

Hyvä kysymys. Mielestäni EU-kansanäänestys on tästä hyvä esimerkki, kuten vaalit ylipäätään. Kuitenkin euro-kansanäänestys pelasti ruotsalaiset tältä velkataipaleelta. Sen sijaan, että ihmiset uskoisivat liikaa muiden puheisiin, niin kannattaisi itse kunkin kohdaltaan miettiä asioita realistisesti ja tutkia hieman sitä, miten asioita on tavattu aiemmin hoitaa.

Miksi näin? Onhan se ennenkin nähty, että Suomesta päästään tarvittaessa sinne missä töitä on, esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan tai Ruotsiin.

Onnea vaan suomalaiselle insinöörille työkilpailussa Saksan markkinoilla saksalaista insiööriä vastaan tai Italiassa italialaista insinööriä vastaan tai ylipäätään sellaisissa tehtävissä, joiden suorittaminen edellyttää erittäin hyvää paikallisen kielen taitoa.

 

[Midnight Rambler]

Onko vastuun kantaminen jopa demokratian toteutumista tärkeämpää?

 

[peruspata]

Miksi aina naurattaa, kun Mia-Petra Kumpula-Natri (huh, nimen kirjoittaminen kävi työstä) yrittää puhua fiksuja asioita televisiossa? Soini ja Tiilikainen puhuivat (en kirjoita uudestaan) täysin pussiin pari kertaa, () pystyi vetoamaan vain poliittiseen asemaan, hallituksessa tieto on erilaista.

 

[julle-jr]

Onnea vaan suomalaiselle insinöörille työkilpailussa Saksan markkinoilla saksalaista insiööriä vastaan tai Italiassa italialaista insinööriä vastaan tai ylipäätään sellaisissa tehtävissä, joiden suorittaminen edellyttää erittäin hyvää paikallisen kielen taitoa.

Öh, miksi suomalainen insinööri ei voisi kilpailla saksalaisen insinöörin kanssa? Onhan suomalaisia insinöörejä jo nyt Saksassa töissä vaikka kuinka paljon. Vietän minäkin suomalaisena insinöörinä Saksassa aika monta viikkoa vuosittain. Minun tehtävät ovat yleensä sellaisia, että asiakas maksaa jotain siitä että sinne mennään selvittelemään ongelmia tms. Kyllä suomalaista insinööriä siis siellä arvostetaan siinä missä saksalaistakin, ei kai meitä muuten sinne tilattaisi.

Toki saksaa pitäisi osata enemmän, jos haluaisi siellä olla vakituisesti töissä, mutta kuten sanoin, miksei sitä voisi opettaa koulussa toisena kotimaisena. Tietysti sitten tehtävät, jotka vaativat erittäin hyvää paikallisen kielen taitoa, ovat varmasti useimman suomalaisen ulottumattomissa, mutta tuskin moni hakeekaan Saksaan esimerkiksi paikallisen alakoulun äidinkielenopettajaksi. Kyllä insinöörimaailmassa ainakin yhteinen kieli lopulta suht helposti löytyy Euroopassa. Esimerkiksi Kiinassa tai Japanissa on jo ainakin mulla ollut välillä paljon vaikeampaa.

 

[pakki3000]

Öh, miksi suomalainen insinööri ei voisi kilpailla saksalaisen insinöörin kanssa? Onhan suomalaisia insinöörejä jo nyt Saksassa töissä vaikka kuinka paljon. Vietän minäkin suomalaisena insinöörinä Saksassa aika monta viikkoa vuosittain. Minun tehtävät ovat yleensä sellaisia, että asiakkaalla on jokin ongelma ja hän haluaa siihen jonkun selvittämään syitä tai sitten muuten vain kaivataan tuotantoprosessin optimointia. Kyllä suomalaista insinööriä siis siellä arvostetaan siinä missä saksalaistakin, ei kai meitä muuten sinne tilattaisi.

Toki saksaa pitäisi osata enemmän, jos haluaisi siellä olla vakituisesti töissä, mutta kuten sanoin, miksei sitä voisi opettaa koulussa toisena kotimaisena. Tietysti sitten thetävät, jotka vaativat erittäin hyvää paikallisen kielen taitoa, ovat varmasti useimman suomalaisen ulottumattomissa, mutta tuskin moni hakeekaan Saksaan esimerkiksi paikallisen alakoulun äidinkielenopettajaksi. Kyllä insinöörimaailmassa ainakin yhteinen kieli lopulta suht helposti löytyy Euroopassa. Esimerkiksi Kiinassa tai Japanissa on jo ainakin mulla ollut välillä paljon vaikeampaa.

Voisi kuvitella sinun liikkuvan siellä alihankkijan tai toimittajan palveluksessa. Toki ei tarkoita sitä, etteikö onnistuisi työnhaku, mutta ei nyt ole ihan sama asia sinun perusteluittesi suhteen..

 

[julle-jr]

Voisi kuvitella sinun liikkuvan siellä alihankkijan tai toimittajan palveluksessa. Toki ei tarkoita sitä, etteikö onnistuisi työnhaku, mutta ei nyt ole ihan sama asia sinun perusteluittesi suhteen..

No ei tietenkään ole ihan sama, pointti oli vain se, että kyllä Saksan insinööripulan lievittämiseen suomalainen insinööri kelpaa varsin hyvin. Eläviä todisteita löytyy varmasti. Eikä minunlaistakaan perusinsinööriä sinne tilattaisi asiakkaan maksamana, jos suomaista insinöörityötä ei siellä arvostettaisi. Pääasiassa mun tehtävät ovat service-tyyppisiä, asiakkaan maksamia töitä.

 

[Tadu]

Toki saksaa pitäisi osata enemmän, jos haluaisi siellä olla vakituisesti töissä, mutta kuten sanoin, miksei sitä voisi opettaa koulussa toisena kotimaisena.

Ei voi koska ruotsinkieli on sivistävää, tarpeellista ja myös portti muiden kielten opiskeluun.

 

[Toejoen Veikko]

Öh, miksi suomalainen insinööri ei voisi kilpailla saksalaisen insinöörin kanssa?

Varmasti voi kilpailla, mutta asiakkaat ja muut projektien osallistumisessa mukana olevat tahot haluavat tiedon välittämisen olevan mahdollisimman vaivatonta. En epäile sitä, etteikö asiaosaamista arvostettaisi.

Toki saksaa pitäisi osata enemmän, jos haluaisi siellä olla vakituisesti töissä, mutta kuten sanoin, miksei sitä voisi opettaa koulussa toisena kotimaisena.

Tuo auttaisi ehkä tulevia opiskelijoita. Ei silti muuttaisi EU:n työmarkkinoita vertailukelpoiseksi Yhdysvaltojen työmarkkinoiden kanssa.

 

[pakki3000]

No ei tietenkään ole ihan sama, pointti oli vain se, että kyllä Saksan insinööripulan lievittämiseen suomalainen insinööri kelpaa varsin hyvin. Eläviä todisteita löytyy varmasti. Eikä minunlaistakaan perusinsinööriä sinne tilattaisi asiakkaan maksamana, jos suomaista insinöörityötä ei siellä arvostettaisi. Pääasiassa mun tehtävät ovat service-tyyppisiä, asiakkaan maksamia töitä.

Alaa jonkun verran tuntevana ja myös matkanneena tiedän suuren osan olevan juuri tätä toimittajana tai alihankkijana toimimista. Service tyyppiset keikat yms käsittääkseni liittyvät monesti laitteen/tuontantolinjan alkuperään tai tuntemiseen aika vahvasti?

Tuskimpa esim. Saksassa, Italiassa tai missä tahansa suunniteltua/kyhättyä konetta tai linjaa erikseen tilataan kunnostamaan suomalaista insinööriä, kun ne on niin kovia jätkiä.

On se vaan kuitenkin ihan eri juttu tästä hypätä johonkin muuhun maahan pysyvästi asumaan, kuin vaihtaa osavaltiota jenkeissä. Siitä tässä juuri pitäisi keskustella koko eduskunnan ja miksei vaikka ihan kansanäänestyksenkin muodossa, että halutaanko me tuollainen yhteinen Eurooppa missä on jo yhteistä kieltä tai on normaalia muuttaa toiseen maahan töihin. Minä en halua.

 

[julle-jr]

Varmasti voi kilpailla, mutta asiakkaat ja muut projektien osallistumisessa mukana olevat tahot haluavat tiedon välittämisen olevan mahdollisimman vaivatonta. En epäile sitä, etteikö asiaosaamista arvostettaisi.

No, toki on helpompaa, jos kaikki puhuvat täydellisesti samaa kieltä. Olet tietysti oikeassa ja osittain väitän asioita pelkästään omiin kokemuksiini perustuen. Minusta vain välillä tuntuu siltä, että välillä kielitaidon puutteesta stressataan turhan paljon juuri Suomessa. Kyllä se yhteinen kieli jotenkin löytyy ja jos joutuu jossain maassa työskentelmään, oppii joka päivä paikallistakin kieltä lisää. Ja tosiaan, uskon että vuosi vuodelta englantia osataan Euroopassa paremmin, mikä helpottaa työvoiman liikkuvuutta.

 

[julle-jr]

Alaa jonkun verran tuntevana ja myös matkanneena tiedän suuren osan olevan juuri tätä toimittajana tai alihankkijana toimimista. Service tyyppiset keikat yms käsittääkseni liittyvät monesti laitteen/tuontantolinjan alkuperään tai tuntemiseen aika vahvasti?

Tuskimpa esim. Saksassa, Italiassa tai missä tahansa suunniteltua/kyhättyä konetta tai linjaa erikseen tilataan kunnostamaan suomalaista insinööriä, kun ne on niin kovia jätkiä.

Kyllä niitä tapauksia on yhtä lailla, että myös muiden toimittamia prosesseja säädetään jne. Tuotantolaitokset pyrkivät ulkoistamaan enemmän ja enemmän tehtäviä ja monenlaisille tutkimuspalveluille voi olla kysyntää. Mutta olet toki osittain oikeassa, että laitetoimitusten ja niihin liittyvän palvelutoiminnan kautta saatu jalansija vaikuttaa muidenkin palveluiden kysyntään. No, nyt eksytään aiheesta.