Vanhanen: EU tekee historiaa viikonlopun päätöksillä / Yle
Nostetaanpas keskustelun tasoa, ja lähdetään pohtimaan, että mitä tästä tilanteesta voi vielä seurata.
Kenelläkään mitään substanssiin asti ulottuvaa tietoa, että mitä tarkalleen ottaen aikoivat esittää?
Varmasti kaikki mahdolliset ja mahdottomat toimet ovat olleet aikaisemminkin jossakin esillä, mutta poliittinen tahto niiden läpiviemiseksi on puuttunut, joten ehdotusten sisältöä voitaisiin varmasti arvioida jo ennen kuin virallisesti lyövät päätöksiä lukkoon? Mielenkiintoisen lisävärin tähän antaa sekin, että Britannian tilanne on vaalituloksen jälkeen se mikä se on.
Parhaimmillaan yhteisö viitoittaa tässä tietä pitkälle 2000-luvulle, tavalla, jossa pääsisimme irti 1800-luvun "katuteatterista", mutta pahimmillaan Eurooppa kangistuu taloudellisesti entisestään ja siirtyy vanhainkodin terminaalisosastolle.
Osittain vastaus siihen, että kumpaa kohti mennään, voisi olla ihan aidonkin keskustelun kohteena, eikä siis pelkästään syvästä tietämättömyydestä ja olemattomasta arvostelukyvystä kumpuavan huutelun.
Jos ja kun olemme sitoutuneet Saksaan, Saksan tie on oleva Suomenkin tie, niin "helpommalla" pääsisimme, jos Saksa ja me muut osittainkin fiskaaliseen vastuullisuuteen kykeneväiset kansat antaisimme Etelä-Euroopan selvitellä sotkunsa "itse", ja yhteisön rakenteiden annettaisiin kehittyä suuntaan, mikä mahdollistaisi "erivauhtisuuden".
Koska tätä vaihtoehtoa ei suoraan ole otettu neuvottelupöydälle, niin kysymyksessä lienee sitten tämä solidaarisuus.
Kysymys on kuitenkin pohjimmiltaan siitä, että löytävätkö työhaluiset, vastuullisuuteen kykenevät ihmiset toisensa yli Euroopan? Yli monenlaisten henkisten rajojen, jotka ovat syntyneet historian saatossa. Kysymys on varmasti ainakin satojen, ellei sitten tuhansien miljardien eurojen "arvoinen", eikä tässä tapauksessa puhuta vain leikkirahasta tai toinen toisensa kumoavista johdannaispositioista! Ei kuitenkaan niin, että Eurooppa yhdentyisi henkisesti kansallisvaltiota muistuttavaan tilaan vielä ainakaan seuraavaan sataan vuoteen, mutta että perusasioista vallitsisi alustava yhteisymmärrys!
Perusasioista kuten, että onko kadulle soveliasta kusta aina, kun hätä tulee tai että kannattaako niitä veroja maksaa? Kaikilla eurooppalaisilla olisi näissä asioissa edelleen opittavaa, henkistä ja sydämen sivistystähän täällä pitäisi olla, ja jonkinlaista osaamistakin.