Estonian uppoaminen

[Tuamas]

Helvetillinen myrsky? Osa sanoi että onpa ne kulkenut pahemissakin keleissä.

Estonia oli yhtä haastavassa kelissä kulkenut olemassaolonsa aikana maksimissaan kaksi kertaa, lisäksi Estonia ajoi keliin nähden huomattavan kovaa.

Samoissa olosuhteissa samana yönä muuan Silja Europan keulaportti vaurioitui myös, mutta koska on eri tavalla rakennettu (sivuille aukeava kaksiosainen, ei ylöspäin aukeava yksiosainen) vaikutus oli, että toista keulaporttia ei saatu satamassa auki kuin 0,4m.

 

[Rommeli]

@Gorba @Tuamas

Onnettemuustutkinnan luvussa 21 "Johtopäätökset" otetaan kantaa olosuhteisiin seuraavalla tavalla:

ESTONIA oli ainoastaan kerran tai
kaksi aikaisemmin matkalla Tallin-
nasta Tukholmaan joutunut yhtä an-
karaan merenkäyntiin kuin onnetto-
muusyönä. Todennäköisyys kohdata
voimakas vasta-aallokko oli aluksen
aiemmilla reiteillä ollut hyvin pieni.
Näin ollen onnettomuus tapahtui olo-
suhteissa, joissa aaltojen aiheuttama
kuormitus oli todennäköisesti pahin,
minkä alus koskaan kohtasi.

Eli käytännössä mitä suurimmalla todennäköisyydellä Estonian kohdalla olosuhteet olivat aluksen käyttöhistorian pahimmat.

Edit. Eli vastaavan aallokon oli kohdannut pari kertaa, mutta noilla kerroilla aallot olivat tulleet edullisemmasta suunnasta.

Edit 2. Raportin mukaan aalloilla oli huomattavasti nopeutta suurempi vaikutus visiirin irtoamiseen. Eli tuon mukaan pienempi nopeuskaan ei välttämättä olisi ainakaan visiiriä pelastanut.

 

[asyouwere]

Sitten on vielä sellainen teoria, että laivan lastiin liittyisi jotain arkaluontoista, jonka ei ole haluttu onnettomuuden jälkeen paljastuvan.

Itse olen juuri tämän koulukunnan miehiä. En usko hetkeäkään, että Estonian uppoaminen olisi jotain muuta kuin onnettomuus mutta onnettomuuden jälkeiset tapahtumat, esim. se kiima peittää hylky betonilla herättää meikäläisen papereissa aika paljon kysymyksiä. Samoin kuin se, että on jo myönnetty, että Estonialla on salakuljetettu kamaa ennenkin.

En myöskään varsinaisesti usko, että esim. Avo Pihtin ja Kalev Vahtrasin tapauksissa olisi taustalla muuta kuin sekaannus kaoottisessa tilanteessa mutta kyllä mä silti ihan pikkiriikkisen minimaalisen mahdollisuuden annan sille, että pojat ovat tietäneet jotain lastista ja likvidoitu, koska onnettomuuden vuoksi pelättiin tuon lastin paljastuvan. Kaikkein hienointahan olisi, jos Avo Piht olisi feikannut kuolemansa ja palaisi any day now kertomaan miten asiat on. No tämä viimeinen kappale nyt oli kevyttä hassuttelua, mutta annan silti sen pikkiriikkisen minimaalisen mahdollisuuden tälle koska I want to believe!

 

[Hexa]

Visiiri irtosi, takana olevasta rampista ei kai kukaan osaa sanoa mitään, toiset uppoamisen aikana kiipesivät päältä yli, sukelluksissa se oli melkein kiinni.

Tuohan se on juuri se ydinkysymys, kuinka paljon vettä pääsi sisään ajorampista ja kuinka paljon se oli vääntynyt tai muuten irti paikoiltaan. Jostainhan laivaan on täytynyt tulla todella paljon vettä ja silloin myös ramppi pitäisi joko puuttua kokonaan tai olla todella paljon vääntynyt. Onhan se voinut aluksen upotessa vääntyä takaisin lähes kiinni-asentoon, mutta todistajien lausunnoissa on myös kummallisia ristiriitaisuuksia. Se nyt löytynyt pienempi reikä kyljessä melko keskellä ja vesirajan yläpuolella ei olisi alusta upottanut missään olosuhteissa ja lisäksi se on suurella todennäköisyydellä syntynyt vasta myöhemmin merenpohjassa.

 

[CreaseMonkey]

En usko hetkeäkään, että Estonian uppoaminen olisi jotain muuta kuin onnettomuus mutta onnettomuuden jälkeiset tapahtumat, esim. se kiima peittää hylky betonilla herättää meikäläisen papereissa aika paljon kysymyksiä.

Eikö se olisi ollut loogisempaa, jos lastina on ollut jotain huipputärkeää tai -salaista, että se olisi nostettu ylös ja lasti olisi kerätty talteen sen jälkeen?

 

[BitterX]

Estonia oli yhtä haastavassa kelissä kulkenut olemassaolonsa aikana maksimissaan kaksi kertaa, lisäksi Estonia ajoi keliin nähden huomattavan kovaa.

Tarkoitat siis nimenomaan Estlinen aikana? Samainen laiva oli tietenkin usein kovemmissakin myrskyissä Itämerellä seilannut Viking Sallynä ja Silja Starina.

Turmayönä merkitsevä aallonkorkeus taisi olla 3-4 metriä, joka on erittäin kova keli, muttei tosiaankaan mikään poikkeuksellinen Itämerellä.

Ongelma ei ollut keli sinänsä, vaan juuri tuo ylinopeus (jonka takia aallot kuormittavat laivaa aivan toisella tavalla) sekä todennäköisesti laiminlyödyt tai huonosti tehdyt tarkastukset / huollot.

 

[Remy Martin]

En muista että uppoamisen jälkeen olisi ollut mitään erityistä kiimaa peittää hylky betonilla. Toimenpide oli kyllä tapetilla hautarauhan turvaamiseksi sen jälkeen kun oli päätetty ettei hylkyä nosteta. Betonilla peittämisestäkin luovuttiin luultavasti taloudellisista syistä.

Miksi hylky olisi sitten pitänyt nostaa? Haverin juurisyy, eli keulaportin irtoaminen, oli tiedossa. Hylky ei makaa sellaisella paikalla että se aiheuttaisi haittaa tai vaaraa. Joskus tulevaisuudessa voi tosin tulla eteen että hylky alkaa vuotamaan öljyä, jolloin toimenpiteisiin pitänee ryhtyä, puhuttaneen kuitenkin vieläkin kymmenistä vuosista.

Kuka olisi voittanut ja mitä hylyn nostamisessa? Laiva ei ollut enää kovin uusi, joten laivan kunnostaminen takaisin käyttöön olisi tuskin ollut taloudellisesti kannattavaa. Nostokustannusten lisäksi jollekin olisi langennut laivan romutuskustannukset.

Itse en näe yhtään varteenotettavaa syytä miksi hylky olisi pitänyt nostaa. En näe myöskään syitä miksi se olisi pitänyt peittää betonilla, ja luultavasti tilanteen rauhoituttua ei muutkaan tahot tälläiselle nähneet tarvetta koska se betonilla peittäminen jäi tekemättä.

Jos kuitenkin hylky olisi nostettu ja romutettu niin tälläkin palstalla osa kirjoittajista näkisi asian siten että Estonia nostettiin ja romutettiin salaliiton peittelemiseksi.

 

[asyouwere]

Eikö se olisi ollut loogisempaa, jos lastina on ollut jotain huipputärkeää tai -salaista, että se olisi nostettu ylös ja lasti olisi kerätty talteen sen jälkeen?

En tiedä. Kai siinäkin riskinsä on. En ole koskaan koittanut salakuljettaa mitään, jos ei piilopulloja lätkämatseihin tai festareille lasketa, joten kokemusasiantuntijuuteni on aika pientä tässä.

 

[Hexa]

En muista että uppoamisen jälkeen olisi ollut mitään erityistä kiimaa peittää hylky betonilla. Toimenpide oli kyllä tapetilla hautarauhan turvaamiseksi sen jälkeen kun oli päätetty ettei hylkyä nosteta. Betonilla peittämisestäkin luovuttiin luultavasti taloudellisista syistä.

Noin itsekin muistelen ja hylyn peittämistä betonikuorella perusteltiin silloin hautarauhan säilyttämisellä, mikä oli varmaan ihan vilpitön ajatus sen ajan poliitikoilla, ilman mitään salaliiton peittelemisyrityksiä. Niin ainakin ajattelin silloin.

 

[Gorba]

En muista että uppoamisen jälkeen olisi ollut mitään erityistä kiimaa peittää hylky betonilla. Toimenpide oli kyllä tapetilla hautarauhan turvaamiseksi sen jälkeen kun oli päätetty ettei hylkyä nosteta. Betonilla peittämisestäkin luovuttiin luultavasti taloudellisista syistä.

Siinä oli suuri hinku peittää betonilla, siitä luovuttiin ja alettiin kippaamaan soraa ja kiviä päälle. Soran mättäminen päättyi kun omaiset nostivat siitä suuren haloon.

 

[Rommeli]

Tarkoitat siis nimenomaan Estlinen aikana? Samainen laiva oli tietenkin usein kovemmissakin myrskyissä Itämerellä seilannut Viking Sallynä ja Silja Starina.

Turmayönä merkitsevä aallonkorkeus taisi olla 3-4 metriä, joka on erittäin kova keli, muttei tosiaankaan mikään poikkeuksellinen Itämerellä.

Ongelma ei ollut keli sinänsä, vaan juuri tuo ylinopeus (jonka takia aallot kuormittavat laivaa aivan toisella tavalla) sekä todennäköisesti laiminlyödyt tai huonosti tehdyt tarkastukset / huollot.

Niin siis onnettomuustutkintaraportin mukaan nopeus ei juurikaan vaikuttanut asiaan. Ja samaan syssyyn raportti nimenomaan toteaa, ettei laiva ollut käytännössä koskaan ennen ollut yhtä pahassa säässä liikenteessä.

Aiempien käyttäjien aikana laiva oli Saaristo- ja Ahvenanmerellä sekä Merenkurkussa. Eli kyllä tuo raportissa mainittu tarkoittaa koko aluksen käyttöhistoriaa.

Josko noita viestejä lukisi vähän tarkemmin, niin ei tarvittaisi jatkuvaa toistoa.

 

[BitterX]

Niin siis onnettomuustutkintaraportin mukaan nopeus ei juurikaan vaikuttanut asiaan. Ja samaan syssyyn raportti nimenomaan toteaa, ettei laiva ollut käytännössä koskaan ennen ollut yhtä pahassa säässä liikenteessä.

Aiempien käyttäjien aikana laiva oli Saaristo- ja Ahvenanmerellä sekä Merenkurkussa. Eli kyllä tuo raportissa mainittu tarkoittaa koko aluksen käyttöhistoriaa.

Josko noita viestejä lukisi vähän tarkemmin, niin ei tarvittaisi jatkuvaa toistoa.

Eikö tuon jälkeenkin asiaa ole Ruotsin viranomaisten toimeksiannosta tutkittu ja todettu, että ylinopeus oli jopa pääsyy? Ja eikö muut laivat alueella pitäneet alhaisempaa matkanopeutta juuri kelin takia? Ja eikö myös heti onnettomuuden jälkeisessä tutkinnassa todettu, että tilannenopeuden alentaminen olisi pienentänyt onnettomuuden riskiä?

Olet oikeassa tuossa, että laiva oli liikennöinyt lähinnä Saaristomerellä ja Merenkurkussa. En ottanut tätä huomioon. Mutta kyllä laiva itsessään kelvollinen oli koviinkin olosuhteisiin - sehän alun perin tilattiinkin Meyer Werftiltä liikennöimään Pohjanmerellä. Sen sijaan - kuten todettua - laivan tarkastukset ja huolto oli laiminlyöty tai tehty huonosti.

Kiva, kun kuitenkin jaksat toistaa ;)

 

[CreaseMonkey]

Ja eikö muut laivat alueella pitäneet alhaisempaa matkanopeutta juuri kelin takia?

Jep. Minusta jossain luki, että Siljat ja Viikkarit kulkivat noin 10 solmun vauhdilla, eli noin puolella huipuista.

 

[Rommeli]

Jep. Minusta jossain luki, että Siljat ja Viikkarit kulkivat noin 10 solmun vauhdilla, eli noin puolella huipuista.

Silja Europa ajoi melko tarkalleen samalla nopeudella kuin Estoniakin, eli noin 13-15 solmua. Muiden alusten nopeustietoja en ihan nopeasti löytänyt.

@BitterX

 

[BitterX]

Silja Europa ajoi melko tarkalleen samalla nopeudella kuin Estoniakin, eli noin 13-15 solmua. Muiden alusten nopeustietoja en ihan nopeasti löytänyt.

@BitterX

Tässä lisätietoa tuosta myöhemmästä tutkimuksesta:

Simulating a Fatal Turn: Scientists Unveil Cause of Estonia Ferry Disaster

Scientists in Hamburg recently simulated the sinking of the Estonia, the 1994 Baltic Sea ferry disaster that killed 852 people. They discovered that the vessel was traveling much too fast in stormy seas and that the crew's attempts to save the ship by turning it actually caused it to capsize.

www.spiegel.de

 

[Tuamas]

Olet oikeassa tuossa, että laiva oli liikennöinyt lähinnä Saaristomerellä ja Merenkurkussa. En ottanut tätä huomioon. Mutta kyllä laiva itsessään kelvollinen oli koviinkin olosuhteisiin - sehän alun perin tilattiinkin Meyer Werftiltä liikennöimään Pohjanmerellä. Sen sijaan - kuten todettua - laivan tarkastukset ja huolto oli laiminlyöty tai tehty huonosti.

Kiva, kun kuitenkin jaksat toistaa ;)

Tämäkin on sinänsä taas toistoa, mutta ongelma ei ollut sinänsä tarkastusten ja huoltojen laiminlyönti, vaan se, että keulavisiirit olivat pääosin telakalta tullessaan liian heppoisia kovempaan merenkäyntiin.

Estonian uppoaminen

Jaa nyt kun katsoin uudestaan, niin se taitaa olla. Näin eilen jossain uutisissa videopätkän, missä se näytti omaan silmään tulleen sisältäpäin. No ei se sitten pommikaan ole. Itseasiassa räjähdys tekee samankaltaista jälkeä mutta tässä tapauksessa jäljet ei asiantuntijan mukaan viitanneet...

keskustelu.jatkoaika.com

Merkittäviä merkkejä huollon ja tarkastusten laiminlyönneistä ei käsittääkseni löytynyt, isoimpana oli se ettei Diana II:n ongelmien jälkeen vahvistettu molempien laivojen keulavisiirien mekanismeja. (Toki ongelma tiedostettiin Estonian turman jälkeen, kun Diana II:n keulavisiiri ensin hitsattiin kokonaan umpeen ja omistajanvaihdoksen jälkeen muutettiin sivuille aukeavaksi).

 

[Jan Koller]

Miksi hylky olisi sitten pitänyt nostaa? Hylky ei makaa sellaisella paikalla että se aiheuttaisi haittaa tai vaaraa. Joskus tulevaisuudessa voi tosin tulla eteen että hylky alkaa vuotamaan öljyä, jolloin toimenpiteisiin pitänee ryhtyä, puhuttaneen kuitenkin vieläkin kymmenistä vuosista.

Hyvä viesti, mutta korjaan sen verran, että Estoniasta pyrittiin tyhjentämään poittoaineet vuosien 1995-96 aikana. Toki siellä varmasti vielä öljyjä on, mutta suurta ympäristöriskiä ne eivät aiheuttane.

 

[BitterX]

Tämäkin on sinänsä taas toistoa, mutta ongelma ei ollut sinänsä tarkastusten ja huoltojen laiminlyönti, vaan se, että keulavisiirit olivat pääosin telakalta tullessaan liian heppoisia kovempaan merenkäyntiin.

Estonian uppoaminen

Jaa nyt kun katsoin uudestaan, niin se taitaa olla. Näin eilen jossain uutisissa videopätkän, missä se näytti omaan silmään tulleen sisältäpäin. No ei se sitten pommikaan ole. Itseasiassa räjähdys tekee samankaltaista jälkeä mutta tässä tapauksessa jäljet ei asiantuntijan mukaan viitanneet...

keskustelu.jatkoaika.com

Toki toki. Siksi vastaavan mallisiin keulavisiireihin tehtiinkin muutoksia onnettomuuden jälkeen.

Varmasti ro-ro-alukset, joissa on sivuille aukeava keulaportti, kestävät paremmin rasitusta suuremmillakin nopeuksilla.

 

[magnum37]

Mietin noita kertomuksia autokannen alta, että vesi tuli seinistä tai alhaalta kuten ovien alta jne. Missä vaiheessa aikajanalla tämä huomattiin? Eli oliko autokansi vielä tuolloin kuiva, mutta alemmilla kansilla vettä? Jos tuosta ei ole tietoa/varmuutta niin voisiko käydä niin, että vettä pääsi sisään ensin autokannelle. Sieltä vesi alkaa valumaan luonnollisesti alaspäin. Jossain oli ovi auki portaikkoon, tuuletusaukko, viallinen luukku tai muu luonnollinen tapa, josta vesi pääsee valumaan alas. Ja valuva vesi tulee ensin lattiaa pitkiin seuraavaan tilaan. Jos tällaisessa tilassa on este tai tila on lukittu tai umpinainen tiettyyn korkeuteen saakka, alkaa se luonnollisesti täyttymään, kunnes vesi löytää uuden reitin eteenpäin, vaikka ilmastointikanava, sähköpistoke tms reikä. Ja sitten monta osastoa myöhemmin näyttääkin että vesi tulee sinne alhaalta tai seinästä matalalta, koska aiemmissa osastoissa on jo enemmän vettä mutta valuva vesi nyt menee aina ensin alhaalla, ellei kyse ole jostain painemaisesta suihkusta.

Ainakin toistaiseksi virallisen autokansiteorian mukaisesti vesi on varmasti kyllä kulkeutunut autokannen alla oleviin kerroksiin ja osastoihin. Mutta ennen uppoamista tapahtuneen kallistuman ja sitä seuranneen kaatumisen tapahtuessa niihin olisi kaiken järjen mukaan jäänyt myös merkittävässä määrin ilmataskuja, koska kaatumisen yhteydessä vesimassat olisivat vaihtaneet paikkaa ja kulkeutuneet vastakkaiseen suuntaan laivan sisätiloissa. Tässä skenaariossa on siis todennäköisintä, että Estonia on menettänyt vakautensa ennenkuin autokannen alapuoliset kerrokset ovat olleet kokonaan veden peitossa. Miksi siis laiva kuitenkin upposi niin nopeasti eikä sinnitellyt "ponttooneina" toimivien alimpien kerrosten ansiosta?

Reikä vesirajan alapuolella taas auttaisi ymmärtämään nopeaa uppoamista paremmin. Tällöin vesimassat olisivat täyttäneet ensin autokannen alapuoliset kerrokset ja osastot ja tulvineet sieltä autokannelle. Autokannella autot ja rekat ovat siirtyneet ja moninkertaistaneet epävakauden valtavan vesimassan painon lisäksi. Seurauksena äkillinen vakauden menetys ja uppoaminen, koska laivan alemmat osat olisivat olleet jo täynnä vettä ennen kallistumaa ja tapahtumia autokannella.

Pelastuneiden joukossa oli huomattavasti niitä, joilla oli hytti autokannen alla. Ymmärsivät ensimmäisenä että jotain on pahasti pielessä, kun vesi tuli sisään.

 

[dana77]

Osaako joku sanoa että mikä on ollut tuulen nopeus metriä sekunnissa asteikolla? Tuli ketjua lukiessa mieleen miten joskus 90-luvun loppupuolella matkustin Finnjetillä Saksaan kun tuuli oli yli 25 ms/s ja olihan se epätavallinen kokemus. Kauppojen hyllyiltä viinapullot tippuivat lattialle ja vesi tuli keulasta kahdeksannen kerroksen kannelle ja ihan paineella "tuulilasin" ylitse.

Eniten asiassa mietityttää näin jälkikäteen ettei homma millään tavoin pelottanut tai jännittänyt, vaikka nyt kun asiaa katsoo niin sehän on ollut ihan heti melkein perään. Toki silloin aikoinaan teininä koko uppoaminen ei hirveästi kiinnostunut.

 

[Steril]

Joo, tuon mä uskon kyllä wikipedian artikkelin suhteen. Oli vaan tuon Pihtin katoaminen tarttunut pihteihin ennen Rabea.

99 pilkku jotain % ihmisistä ei osaa hakea menneisyyttä edes googlen kautta liki parhain mahdollisin metodein. Sieltä löytyy kaikkea mielenkiintoista vaikka archiveista.

Rabe on varmasti tuonut tuon asian esiin, mutta luultavasti sen on keksinyt tai havainnut joku muu. Ehkä?

Kuka se sitten on, niin siihen en valitettavasti osaa vastata. Pitääkö se paikkansa vai ei, niin en tietenkään pysty siihen sanomaan varmuutta. Pikku betsejä voisin ottaa hyvällä kertoimella, mutta oikeaa vastausta ei taida olla saatavilla.

Olisiko se voinut olla virolaisen ministerin Andi Meisterin kautta tullut tieto? Kuinka luotettava henkilö on sitten kyseessä, niin naapurini hän ei ole, joten haastava tuota on nyt vahvistaa.

Näin juuri, ja lisäksi noita outoja tarinoita pelastuneista ja sittemmin kadonneista ihmisistä on ollut jo ennen kuin Rabe oli edes ottanut koko asiaa esiin. Esimerkiksi kaksostyttöjen isä kertoo oudoista puheluista jota oli alkanut saamaan jonkin ajan päästä tyttärensä äänellä tapahtuman jälkeen. Tässä uutislinkki isän haastatteluun:

Enno Tammeri intervjuu Aino ja Ülo Veidega

epl.delfi.ee

Enkä siis itse ota kantaa siihen, pitääkö nämä paikkaansa. Mutta outo juttu on kyseessä vähintäänkin.

 

[BitterX]

Osaako joku sanoa että mikä on ollut tuulen nopeus metriä sekunnissa asteikolla? Tuli ketjua lukiessa mieleen miten joskus 90-luvun loppupuolella matkustin Finnjetillä Saksaan kun tuuli oli yli 25 ms/s ja olihan se epätavallinen kokemus. Kauppojen hyllyiltä viinapullot tippuivat lattialle ja vesi tuli keulasta kahdeksannen kerroksen kannelle ja ihan paineella "tuulilasin" ylitse.

Eniten asiassa mietityttää näin jälkikäteen ettei homma millään tavoin pelottanut tai jännittänyt, vaikka nyt kun asiaa katsoo niin sehän on ollut ihan heti melkein perään. Toki silloin aikoinaan teininä koko uppoaminen ei hirveästi kiinnostunut.

Loppuraportin mukaan kaiketi 15-20 m/s - joku voi korjata, jos olen väärässä.

Kyllä näitä vastaavia myräköitä tosiaan Suomenlahdellakin ihan säännöllisesti on. Itse muistan myös yhden lahden ylityksen teininä Tallinnaan Eestin Linjojen (nyk. Eckerö Line) M/S Apollolla (muistaakseni), jolloin kanssa viinapullot lentelivät tax free -myymälässä ja lasit baareissa, ja varmaankin vähintään neljäsosa matkustajista voi pahoin. Paatti heilui kuin haavanlehti ja oksennuksen katku laivassa oli häiritsevänpuoleinen.

Tuokin oli syysmyrsky ja vuosi taisi olla 1996. Ikävä ylitys etenkin, koska itsekin tulin merisairaaksi. Ei kuitenkaan mitenkään pelottanut, vaikka Estonia-turma oli aika tuore tapaus tuolloin.

 

[Rommeli]

@magnum37

Uppoaminen on simuloitu useammankin tahon toimesta ja todettu sen olleen mahdollista suunnilleen onnettomuustutkintaraportissa esitetyn kaltaisesti. Joka tapauksessa, jos nyt tiivistää pitää, niin Estonia pysyi käsittääkseni suunnilleen pystyssä niin pitkään, että autokannen alapuolisiin osastoihin ehti kertyä niin paljon vettä, etteivät mahdolliset ilmataskut enää kyenneet pitämään alusta pinnalla. Alkuun vesi pääsi alakertaan keskikapin rappukäytävien kautta ja myöhemmin perässä nelos- ja vitoskansien ovien ja ikkunoiden kautta. Tässä vaiheessa myös ilmanvaihtoputkillakin on ollut jo oma roolinsa. Tästä eteenpäin kallistuma on lisääntynyt ja perän vajotessa vuotokohdat ovat siirtyneet laivan keulaa ja yläosaa kohti...

@BitterX Kiitos vinkistä tuohon saksalaiseen tutkimukseen. Oli pakko kaivaa tuon lopullinen versio ja selailla se nopsaan läpi. Mieleen jäi sen verran, että tuon tulokset poikkesivat hienoisesti virallisesta onnettomuustutkintaraportista, mutta lopputulema oli siinäkin sama, eikä kyseinen raportti edes sulkenut pois virallisen raportin tulosta.

Edit. Mitkään silminnäkijähavainnot kannelta 1 eivät käsittääkseni tue teoriaa autokannen alapuolisesta vuodosta. Vain osa pelastuneista havaitsi vettä kyseisellä kannella, eikä yksikään merkittäviä määriä.

 

[D.A.D]

Ok. Onkin ihan uusi tieto, että meren pohjassa kyljellään olevan laivan täysi autokansi on helppo sukelluskohde.

Eikö olekkin hienoa, että jääkiekkopalstaa lukemalla tietopankki kertyy hyvin laaja alaisesti.
Kun et selvästikkään omaa mittavaa kokemusta hylkysukelluksesta saanen informoida aiheesta sen verran, että autokansi ja konehuone ovat ainakin omien kokemuksieni mukaan mukavampia kohteita kuin monet muut laivan osat.
Estonia ei olisi helppo sukelluskohde, mutta kuitenkin useaa kertaluokkaa vaativammissa kohteissa ihmiset sukeltavat ihan vaan huvikseen esimerkiksi Font Estramarin ja vaikka Pluran luolastot ovat monta kertaluokkaa haastavampia.

 

[dana77]

Loppuraportin mukaan kaiketi 15-20 m/s - joku voi korjata, jos olen väärässä.

Kyllä näitä vastaavia myräköitä tosiaan Suomenlahdellakin ihan säännöllisesti on. Itse muistan myös yhden lahden ylityksen teininä Tallinnaan Eestin Linjojen (nyk. Eckerö Line) M/S Apollolla (muistaakseni), jolloin kanssa viinapullot lentelivät tax free -myymälässä ja lasit baareissa, ja varmaankin vähintään neljäsosa matkustajista voi pahoin. Paatti heilui kuin haavanlehti ja oksennuksen katku laivassa oli häiritsevänpuoleinen.

Tuokin oli syysmyrsky ja vuosi taisi olla 1996. Ikävä ylitys etenkin, koska itsekin tulin merisairaaksi. Ei kuitenkaan mitenkään pelottanut, vaikka Estonia-turma oli aika tuore tapaus tuolloin.

Tarkistuslaskennan mukaan taisi minunkin reissun olla vuonna 1996. Ties vaikka olisi sama myrsky ollut, vaikka en tarkempaa vuodenaikaa muista.