Eroa-armeijasta.fi?

[Ahar]

Tämä on kyllä idioottivarma tapa välttyä sodalta, mennä töihin / naimisiin maahan jolla on ylivoimaisesti suurimmat sotaresurssit, joilla se myös pitää huolen että näin on jatkossakin.

Proven Oil Reserves by Country

Tuo taitaa pitää paikkansa. Taitaisi tosin ottaa koville vakaumuksellisille idealisteille muuttaa suuren saatanan kotipesään, mutta eiköhän tuo kuitenkin onnistuisi.

 

[Byvajet]

Ovatko nämä pakolaisuutta hyvänä ideana pitävät uhranneet ajatustakaan sille että mitä se lopullinen lähtemispäätös pitää sisällään?

Jos sotaan lähtee, niin sen jälkeen paluuta entiseen elämään ei enää ole. Useimmat tulevat sodasta psyykkisesti vaurioituneina eivätkä selviä traumoistaan koko elinikänään. Lisäksi yhteiskunta on sosiaalisesti tuhoutunut, materiaaliset vauriot ovat suuria eikä mikään toimi. Ja tämäkin vain siinä tapauksessa, että Suomi pystyy pistämään viholliselle hanttiin. Jos ei pysty, kohtalo on vielä kurjempi.

Sotaa ei vain käydä sotimassa. Vaikka sieltä selviäisi yhtenä kappaleena takaisin, niin elämä on joka tapauksessa pilalla, eikä ainoastaan oma elämä, vaan myös omien lasten elämä, koska traumat siirtyvät lapsiin.

Rikkaista sotaan osallistuisi vain pieni osa. He huolehtisivat omaisuudestaa hyvissä ajoin ja myös lähtisivät ajoissa. Prosentuaalisesti sotaan ottaisi osaa eniten työväenluokka. Rikkailla on sodassa liikaa menetettävää, he pakenevat.

Mummoni on kertonut, että sodan varjo alkoi poistua hänen tulkintansa mukaan Suomesta 70-luvulla. Silloin elettiin kehityksen aikaa ja kätseet alkoivat kääntyä menneestä tulevaan.

Sodasta on kuluntu jo niin pitkä aika, että sitä romantisoidaan. Sen totaalista tuhovoimaa ei ymmärretä. Ihmiset kuvittelevat, että sota vain käydän sotimassa pois ja sitten jatketaan elämää, vaikka tosiasiassa sotaan joutuvat henkisesti ottamaan osaa nekin, jotka vasta syntyvät sodan aikana.

 

[pernaveikko]

Ovatko nämä pakolaisuutta hyvänä ideana pitävät uhranneet ajatustakaan sille että mitä se lopullinen lähtemispäätös pitää sisällään? Eli oletteko valmiit myymään koko omaisuutenne pilkkahinnalla jollekin keinottelijalle ja maksamaan nämä rahat jollekin hämärälle tyypille joka lupaa auttaa teidät maasta pois?

Se lopullinen lähtöpäätös piti sisällään sen, että näin tämä ei voi jatkua. Tämä ei toimi näin, jonkun pitää muuttua. Ja sitten niitä asioita mitkä ei toimi muutettiin. Omaisuutta oli kymmenisen kiloa, jotain vaatteita ja läppäri missä on suomenkielinen näppis.

Hassu homma kuinka myös eri maissa on kauppoja missä voi haalia lisää omaisuutta. Perheelle ei tarvitse sanoa ikuisia hyvästejä, koska meillä on tietotekniikka.

En saa sitä kirjettä enkä edes tarvitse sitä, koska en kuitenkaan menisi kertaamaan. Voisin maata puolustaa taustajoukoissa, jos tarve tulisi, mutta eiköhän tuhansien etulinjojen poikien tappaminen ole jo nähty.

 

[Remy Martin]

Hassu homma kuinka myös eri maissa on kauppoja missä voi haalia lisää omaisuutta. Perheelle ei tarvitse sanoa ikuisia hyvästejä, koska meillä on tietotekniikka.

Mikäli Suomesta lähtee enemmänkin pakolaisia varastelemaan itselleen omaisuutta kaupoista, niin voi tulla kollektiivisesti myös ikävät oltavat siellä uudessa kotimaassa. Rahaa tuskin paljon jää normaali-ihmiselle mukaansa vietäväksi, jos nyt vaikka vertaa tällä hetkellä kriisialueilta Suomeen tuleviin pakolaisiin.

En nyt oikein tiedä miten se tietotekniikka auttaa mikäli sukulaiset joutuu hirmuvallan alle. Kyllähän sitä kautta saa varmaan vielä vapailta sukulaisilta tilannetietoja että keitä on vangittu ja ketkä ovat kuolleet. Siis mikäli valloittaja nyt on kiinnostunut antamaan sellaisia vapauksia kuin yhteydet ulkomaailmaan.

Kannatta pitää mielessä että maastamuutto rauhan aikana on täysin eri asia kun lähteä sotaa karkuun.

 

[Joe Plop]

Yksi asia tässä pakolaishommassa vielä... Eli jos länteen lähtee karkuun niin Ruotsiin voi vielä päästä ja ehkä Norjaan ja Tanskaan ehkä mutta siitä eteenpäin muuttuukin vaikeamaksi. Rajat laitettaan kiinni ja passeja ja lupia aletaan kyselemään kohtuullisen aktiivisesti jos tilanne eskaloituu ja Suomen passilla voi pyyhkiä sen jälkeen vaikka nenää... Sen lisäksi jos tilanne on koko eurooppaa koskeva niin euro menettää arvonsa tai arvo laskee radikaalisti. Eli tulevaisuus ei ole sielläkään ruusuinen...

 

[Vuokralainen]

Sitä vastausta ei vaan edelleenkään tule, että miten aiotte karata Suomesta sodan sytyttyä?

Muutama on ilmoittanut muuttavansa Suomesta jo lähivuosina, mutta entäs ne, jotka karkaavat sodan alettua tai sodan uhan ollessa päällä?

 

[A Siente]

Sitä vastausta ei vaan edelleenkään tule, että miten aiotte karata Suomesta sodan sytyttyä?

Muutama on ilmoittanut muuttavansa Suomesta jo lähivuosina, mutta entäs ne, jotka karkaavat sodan alettua tai sodan uhan ollessa päällä?

Varmaan vaan metsään tai johonkin saaristoon piiloon. Ei sitä oikein mihinkään euroopan maahan uskalla luottaa, kun luovuttaisivat heti takaisin. Reppuun sen verran vaihtovaatetta mukaan et tarkenee kesät talvet + hieman ruokaa. Ravintoa saa metsästäkin ja vesistöistä kaloja. Melkoista survival menoahan se tuossa vaiheessa olisi, mutta ainakin olisi yhä hengissä. Oma sijoitus sodan aikana on niin eturintamassa et henki lähtis välittömästi. Jos siis kerettäis edes ryhmittäytyä asemiin.

 

[Byvajet]

Sitä vastausta ei vaan edelleenkään tule, että miten aiotte karata Suomesta sodan sytyttyä?

Kyllähän päätös tulee tehdä paljon aikaisemmin. Kun kriisitila julistetaan, menemisiä valvotaan tiukasti. Lähdettävä on silloin, kun se on vielä laillisesti mahdollista. Näin rikkaat tekisivätkin.

 

[kalkkifredi]

No tietysti helppoahan se on, kun on saanut itse kirjeitse jo tiedon siitä, mihin joutuu kun se ryssä hyökkää, mutta silti. Voi hyvänen aika sentään!

Siinä skenaariossa, jossa maa joutuu sotatilaan, on todennäköistä että näistä maanpettureista ja isänmaanpojista osa vaihtaa roolia ja loput jatkaa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Edelleen palaan siihen, että on helppoa huudella sodan aikaisen suunnitelman perään, mutta silti suurimmalle osalle tämä sotatiia on yhtä utopistinen tulevaisuus kuin vaikka eläkepäivät ja niitä varten säästäminen. Näitä kahta yhdistää se, että lähestyessään konkretiaa ne osoittavat ennusmerkkinsä, jolloin tulevaisuuttaan tarkemmin ajattelevat tekevät valintansa jo etukäteen ja osa muusta porukastakin alkaa kyhäämään omia suunnitelmiaan. Loput päättävät sitten ryhtyä toimiin paskan iskiessä tuulettimeen.

Se, miten kukin karkureista päättää oman päämääränsä realisoida on joko omien kykyjen taidonnäytös, tai niiden puutteiden osoitus. Minä tunnen täältä kotosuomesta nyrkillisen todella epärehellesiä liikemiehiä ja reilun tusinan verran muita rikollisia. Miksi nämä määrät näitä kategorioita? No siksi, että ynnäämällä kiinnijääneet joukkoon olisi luvut jo ihan uusissa mitoissa, kun näiden veijarien laatoissa ei suurempia merkintöjä löydy - ja noistakin osan oli tarkoitus toimia alunperin ihan rehellisesti, mutta aika, tapahtumat ja sen tuomat tilanteet vie ihmistä aina johonkin suuntaan.

Se, että huutelee tällä hetkellä jonkun sodan aikaisen pakosuunnitelman perään on vielä tälläkin hetkellä kuin huutelisi neitsyille, että mites meinasitte päästä orgasmiin.

 

[Byvajet]

Varmaan vaan metsään tai johonkin saaristoon piiloon.

Sen verran tulee metsässä ryynättyä, että en suosittele tuota vaihtoehtoa. Piileskely on pitemmän päälle sekä henkisesti että fyysisesti mahdotonta. On otettava jalat alleen aikaisemmin ja perustettava elämä toiseen maahan ennen sodan syttymistä. Suunnitelmat täytyy rakentaa jo nyt, jos aikoo lähteä.

 

[Jymäkkä]

Sanattomaksi vetää tämän ketjun anti. Hamekangastouhusta tehdään henkistä ylevyyttä ja viisautta. No, lohduttaudun sillä, että tämän sananvapauden takiahan ne isoisätkin taistelivat. Omiin arvoihini tämä keskustelu sohii nyt niin terävällä keihäällä, että voi olla, että on pakko jättää ketju lukematta jatkossa.

EDIT: Ja tarkennus vielä, että tuolla hamekangastouhulla tarkoitan tätä pakoilua, en aseista kieltäytymistä sinänsä. Tuosta alkuperäisestä voi saada väärän kuvan ja joku provosoitua ihan aiheesta. Ei kaikkien tarvitse olla rintamalla ja osallistua tappamiseen vakaumuksensa vastaisesti, mutta kaikkien panokselle olisi tositilanteessa käyttöä.

 

[Imagined]

Jos sotaan lähtee, niin sen jälkeen paluuta entiseen elämään ei enää ole. Useimmat tulevat sodasta psyykkisesti vaurioituneina eivätkä selviä traumoistaan koko elinikänään.

Vaikka sieltä selviäisi yhtenä kappaleena takaisin, niin elämä on joka tapauksessa pilalla, eikä ainoastaan oma elämä, vaan myös omien lasten elämä, koska traumat siirtyvät lapsiin.

mun ukki oli sodat käyny mies ja kuoli reilu 10 vuotta sitten. menetti sodassa hampaansa ja kävi niin lähellä, että oli tappaa oman ryhmänjohtajansa. Sai lapsia sodan jälkeen ja kaikesta huolimatta oli isäni, enojeni ja tätieni mukaan hyvä isä ja vaikka välillä tuli tuppiremmistä niin yleensä sitä tuli aiheesta. Kaikilla meistä lastenlapsista vain hyviä muistoja ukista ja vaikka viimeisillä vuosillaan luuli leivänmuruja lattialla kirpuiksi, joita hakkasi vasaralla "hengiltä",suhtautui silti huumorilla myös omiin sekoiluihinsa.

Puhui myös, että nykyajan (2000-luvun) tiedoilla ja taidoilla olisi kasvattanut lapsensa aivan eri tavalla, joten uutta oppimaan pystyi myös sodan käynyt kovia kokenut mies.

Ukin muistolle, t.Hokipoika

 

[Mosku]

Sanattomaksi vetää tämän ketjun anti. Hamekangastouhusta tehdään henkistä ylevyyttä ja viisautta. No, lohduttaudun sillä, että tämän sananvapauden takiahan ne isoisätkin taistelivat. Omiin arvoihini tämä keskustelu sohii nyt niin terävällä keihäällä, että voi olla, että on pakko jättää ketju lukematta jatkossa.

EDIT: Ja tarkennus vielä, että tuolla hamekangastouhulla tarkoitan tätä pakoilua, en aseista kieltäytymistä sinänsä. Tuosta alkuperäisestä voi saada väärän kuvan ja joku provosoitua ihan aiheesta. Ei kaikkien tarvitse olla rintamalla ja osallistua tappamiseen vakaumuksensa vastaisesti, mutta kaikkien panokselle olisi tositilanteessa käyttöä.

Samoilla mielin, surulliseksi vetää jos suomalaiset jättävät laivan kuin rotat. Ne asiat miksi meistä Suomalaisista puhutaan kunnioittavaan sävyyn, kumpuavat talvi-, ja jatkosodasta. Kunnia, Joukkuepeli, Sinnikkyys, Ystävät, Isänmaa... siinä lienee asioita jotka yhdistivät meidän esi-isiämme. Mikäli pilliin puhalletaan, aion johdattaa paikalle vaivautuvat taisteluihin, ja toivottavasti mahdollisimman monen (myös itseni) hengissä kotiin. Olkoon se koti sellainen paikka missä liehuu siniristilippu.

 

[Jymäkkä]

mun ukki oli sodat käyny mies ja kuoli reilu 10 vuotta sitten. menetti sodassa hampaansa ja kävi niin lähellä, että oli tappaa oman ryhmänjohtajansa. Sai lapsia sodan jälkeen ja kaikesta huolimatta oli isäni, enojeni ja tätieni mukaan hyvä isä ja vaikka välillä tuli tuppiremmistä niin yleensä sitä tuli aiheesta. Kaikilla meistä lastenlapsista vain hyviä muistoja ukista ja vaikka viimeisillä vuosillaan luuli leivänmuruja lattialla kirpuiksi, joita hakkasi vasaralla "hengiltä",suhtautui silti huumorilla myös omiin sekoiluihinsa.

Puhui myös, että nykyajan (2000-luvun) tiedoilla ja taidoilla olisi kasvattanut lapsensa aivan eri tavalla, joten uutta oppimaan pystyi myös sodan käynyt kovia kokenut mies.

Ukin muistolle, t.Hokipoika

Sama. Molemmat isoisät olivat sodassa ja haavoittuivatkin siellä. Toinen kuoli jo ollessani alle kouluikäinen, joten en paljoa muista, mutta toinen ei paljon sotakokemuksista puhunut, kai ne oli liian kipeitä. Mitään muuta traumaattisuutta en asian tiimoilta havainnut, ja kummankaan vanhempani käytöksessä ei ole koskaan ollut mitään perheidensä sotatraumoihin viittaavaa. Mutta toisaalta olihan näitä perheitä, joissa isä oli sodan runtelema ihmisraunio, en sitä kiistä. Automaatti tuo ei kuitenkaan ollut.

 

[Lert]

Jos kirjoittaisin ihan kaiken totuuden kaikista velliperseistä mitä olen mieltä, niin saisin varmaan elinkautisen tänne palstalle. mutta joo mun mielestä Suomessa on joukko ihmisiä, jotka ovat ehkä saaneet elää liian hyvässä hyvinvointiyhteiskunnassa. Jokainen päätelköön itse ketä tai mitä tarkoitan.

 

[mjr]

Niin no, kyllä tosiaan ajattelen, että aseeton palvelus on äärimmäisen kunniallista: ei halua tappaa missään olosuhteissa, mutta kuitenkin auttaa hädässä olevia ihmisiä vaikka siitä olisi vaaraa itsellekin. Sen sijaan tämä huomattavan individualistinen livahtaminen hyvissä ajoin jonnekin rauhallisimmille (ja paremman ilmaston omaaville) seuduille kuulostaa toki rationaaliselta, mutta ei kuitenkaan kauhean ihanteelliselta. Tietysti on täysin luonnollista, että siitä numero-ykkösestä pitää visusti eniten huolta, mutta en oikein osaa yhdistää tätä mihinkään (täälläkin laupiaasti siteerattuun) hartaaseen pasifismiin.

 

[Byvajet]

Niin no, kyllä tosiaan ajattelen, että aseeton palvelus on äärimmäisen kunniallista: ei halua tappaa missään olosuhteissa, mutta kuitenkin auttaa hädässä olevia ihmisiä vaikka siitä olisi vaaraa itsellekin.

Ryssät ovat sodassa ihan yhtä hädässä kuin suomalaisetkin. Vaikka osallistuisi sotaan palvellen isänmaataan muuten kuin aseellisesti, niin tappamiseen siinä kuitenkin osallistuu, koska sitä toiminnallaan tukee.

 

[Ahar]

Jos kirjoittaisin ihan kaiken totuuden kaikista velliperseistä mitä olen mieltä, niin saisin varmaan elinkautisen tänne palstalle. mutta joo mun mielestä Suomessa on joukko ihmisiä, jotka ovat ehkä saaneet elää liian hyvässä hyvinvointiyhteiskunnassa. Jokainen päätelköön itse ketä tai mitä tarkoitan.

Saman olen havainnut. Kun kaikki on maailman mittakaavassa hyvin, jopa liian hyvin, niin se alkaa joidenkin mielestä tuntua pidemmän päälle siltä, että kaikki onkin päin persettä. Perspektiivi puuttuu eikä kapasiteetti riitä asioiden laittamiseen oikeisiin mittasuhteisiin. Suomi on hyvä maa, ja ehkä omista kokemuksistani vain Sveitsiä voisin kuvailla paremmaksi, vaikka vikansa on sielläkin.

 

[mjr]

Ryssät ovat sodassa ihan yhtä hädässä kuin suomalaisetkin. Vaikka osallistuisi sotaan palvellen isänmaataan muuten kuin aseellisesti, niin tappamiseen siinä kuitenkin osallistuu, koska sitä toiminnallaan tukee.

Sangen omaperäinen näkökulma! Jos vaikka ajattelee, ettei puolalaisena ota osaa Natsi-Saksan vastaiseen taisteluun niin on saksalaisten hädässä olevien sotilaiden ja siviliien auttaja ja siten kaikki on erittäin ok noin pasifismin kannalta? Tiedän että olet aika oikeistolainen ja konservatiivinen, mutta itse näin keskustavasemmistolaisena henkilönä olen melko motivoitu, tarvittaessa, puolustamaan pohjoismaista, liberaalia Suomea semi-fasistista, militaristista ja revansistista Venäjää vastaan. Ja tavallaan, tai ei-tavallaan vaan ihan konkreettisesti näen, että tämä olisi Venäjän kansan auttamista, mikä voi sinusta tuntua oudolta, mutta mitä ehkä oheinen kirjoitus saattaa hieman selventää:

"Venäjä on muuttanut keskiajalle" - Venäjä - Kulttuuri - Helsingin Sanomat

 

[kalkkifredi]

Jos kirjoittaisin ihan kaiken totuuden kaikista velliperseistä mitä olen mieltä, niin saisin varmaan elinkautisen tänne palstalle. mutta joo mun mielestä Suomessa on joukko ihmisiä, jotka ovat ehkä saaneet elää liian hyvässä hyvinvointiyhteiskunnassa. Jokainen päätelköön itse ketä tai mitä tarkoitan.

Ja minä saisin luultavasti elinikäiset bännit, jos laukoisin tiskiin mielipiteitä teidän ''valmiina taisteluun'' -joukoista. Edellisestä bännistä tuli jotain ja sillä selvä.

Suomalainen sananvapaus on hieno asia. Se sama sananvapaus koskettaa myös suurta osaa Eurooppaa ja monen mielestä se onkin taistelemisen arvoinen asia. Minä kunnioitan sitä. Minä myös kunnioitan - jo isoisästäni lähtien - taisteelua sen aatteen puolesta, mutta siten tullaan siihen, mitä en kunnioita: oman totuuden lyöminen muiden edelle, koska kotona kerrottiin niin. Sananvapaus taisi hukkua jonnekkin?

Jos olisi mahdollista, niin voitaisiin luoda aito larppiskene, jossa minä taistelen ryssiä vastaan käskystä ja sinä pakenet maasta omin ehdoin, niin sen jälkeen voidaan tarkastaa uudelleen kuka se hyvinvointiyhteiskunnan hemmoteltu räkänokka onkaan.

 

[attendo]

Mua todella vituttaa se että tässä maassa on ihmisiä jotka eivät ole valmiita puolustamaan tätä maata mutta vaativat Suomen liittymistä NATO:on jotta emme jää yksin. VOI VITTU! Itse juostaan karkuun mutta vaaditaan muiden puolustaa tätä maata. Juoskaa niin pitkälle kun voitte!

 

[pernaveikko]

Suomi on hyvä maa, ja ehkä omista kokemuksistani vain Sveitsiä voisin kuvailla paremmaksi, vaikka vikansa on sielläkin.

Slovakia on nyt kaadettu historiallisella nollapelillä siinä jääkiekossa. Suomi on hyvä maa, mutta ei sen erikoisempi. Kuinka moneen ketjuun se pitää kirjoittaa ennen kuin ihmiset ymmärtävät? Miksi juuri Suomessa luullaan meidän maan olevan jotenkin erikoinen.

 

[attendo]

Slovakia on nyt kaadettu historiallisella nollapelillä siinä jääkiekossa. Suomi on hyvä maa, mutta ei sen erikoisempi. Kuinka moneen ketjuun se pitää kirjoittaa ennen kuin ihmiset ymmärtävät? Miksi juuri Suomessa luullaan meidän maan olevan jotenkin erikoinen.

ehkä sen takia että tässä maassa asuvat äitimme, vaivomme ja lapsemme.

 

[Imagined]

Maailma on meidän oistari täynnä mahdollisuuksia. Ne vaan pitää osata tunnistaa ja ottaa niistä kaikki hyöty irti. Kun yksi ovi edessä sulkeutuu, raottaa kaksi uutta selustasta valoa.

Itse olen sen verran individualisti etten pidä pelkästään Suomea kotinani ja turvanani. Suomi on toki kotimaani, mutta näen koko länsimaisen ajattelumallin ja varsinkin koko pohjolan yhtenä isona -meidän- elinalueena. Varmaa on, että kaikki näistä pohjolan maista (paitsi suomi) haluavat mielellään taistella taistelunsa suomen maalla. Se täytyy ottaa maantieteellisenä faktana vastaan. Lopulta kaikki pohjolan maat taistelee yhdessä ja minä niiden mukana.

Olipa ylä-asteella kerran sellainen tilanne missä kaverilleni tokaisin, että olisi niin siistiä sotia jotain ryssää vastaan ja ampua pyssyllä niitä. Jonkin verran omaa ajatteluani edellä käynyt luokkakaverini kertoi minun paskovan housuuni välittömästi kutsun saadessani. Muistan tuon hetken edelleen sinä jona aloin ajatella omilla aivoilla. Siitä on suhteellisen lyhyt aika ja ehkä siksi sitä on niin pysäyttävä miettiä. Nykyään se tosiaan on omilla aivoilla ajateltu päätös.

 

[mjr]

Slovakia on nyt kaadettu historiallisella nollapelillä siinä jääkiekossa. Suomi on hyvä maa, mutta ei sen erikoisempi. Kuinka moneen ketjuun se pitää kirjoittaa ennen kuin ihmiset ymmärtävät? Miksi juuri Suomessa luullaan meidän maan olevan jotenkin erikoinen.

Eivätköhän nämä asiat liene hieman suhteellisia? Itse en välttämättä evääni väräyttäisi, jos Ruotsi loihe valtaamaan tai painostamaan tätä ikiroutaista isänmaatamme, mutta puolestaan jos sangen fasistinen ja militaristinen Venäjä tänne pyrkisi niin sitten kyllä olisinkin valmis tarttumaan kättä pidempään. Kun en nimittäin tykkää tuollaisesta militarismista ja aggressiivisuudesta.