MustatKortit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Heh, tilastot ja gallupit... helppohan se on vastata noissa kyseleyissä mitä lystää. Todellisuus vain on hieman eri ja melko suuri porukka jättäisi kyllä sodan väliin. Ainakin suurin osa armeijan käyneistä työkavereistani on suoraan sanonut että ei todellakaan lähde sotimaan paskan osuessa tuulettimeen. Ja jopa omina inttiaikoina (noin 10 vuotta sitten Vekaralla) totesin että monille se intti oli aikamoista pakkopullaa ja tositilanteessa ei heistä monestakaan olisi kylläkään tämän maan puolustajaksi. Siellä oli kyllä kaikenlaista VMTL-sankaria ja soheltajaa, tuntui että tällainen "pasifistivellihousu" oli yksi nohevimmista taistelijoista silloin siellä. En haluais sen porukan kanssa lähteä kyllä mihinkään, varsinkaan sotimaan.
Niin, tässä on nyt vastakkain sinun kertomasi tarinat ja asiasta tehdyt tilastot ja tutkimukset, kukin tietysti päättelee tahollaan, kummalle lähteille antaa lähdekriittiesti enemmän arvoa.
Voisin lisätä, että ainakin minun joukko-osastossani oli ja on yhä ihan mukava yhteishenki, edellisistä kertausharjoituksista komppanian sodanajan vahvuudesta taisi olla pois joku viisi henkilöä. Sotahulluja ei ainakaan meillä ole yhtään, ihan normaaleja suomalaisia miehiä. Yksi epävakaasti käyttäytyvä oli mukana varusmiehenä, mutta sodanajan vahvuudesta hänet poistettiin, hyvä näin.
Mutta eihän tämä minun kokemukseni ole sen luotettavampi kuin sinun vastakkainen kokemuksesi.
Minulla muuten on hyvin vastakkainen näkemys myös siitä, kuka tositilanteessa lähtisi maata puolustamaan, sillä uskoisin kriisin pikemminkin yhdistävän kuin erkaannuttavan, myös puolustustahdostaan epävarmoja henkilöitä. Suurelle osalle olisi liian iso asia jättää taakseen tai turvatta läheisiään.
Kuten edellisistä sodistamme tiedämme, ovat niin täällä muodikkaat "sotahullut" kuin todelliset vastuunpakoilijat marginaalissa, tolkun suomalainen mies on aika vastuuntuntoinen yksilö
Viimeksi muokattu: