Erilaiset lämmitysmuodot ja niiden taloudellisuus

[Kimmo_Ahteri]

Tämä taas johtaa siihen, että kaukolämmön kilpailukyky heikkenee, eli kaukolämpöasiakkaat saattavat vähetä, tai ei ainakaan nouse. Se taas on erittäin huono juttu Helsingin taloudelle, koska energialaitos tuottaa hyvin voittoa kaupungin kassaan.. Retoriikkaa nyt viljellään puolin ja toisin, mutta kyllä tässä pääasiassa on kyse siitä ihan tavallisesta; rahasta

Tämä on totta ja Helsinki nyt voi vaan syyttää itseään ettei ole aikaisemmin ruvennut toimeen kivihiilen vähentämiseksi energian tuotannossa. 200milj. rahaa vuodessa on luultavasti sokaissut päättäjien silmät, tai ainakin rahoille on löytynyt parempaa käyttöä. Nyt on paska housussa.

Kiviniemen piikki Kokoomukselle, Vihreille ja Demareille on tavallaan osuva koska Keskusta ei nyt juuri ole juhlinut valtuustopaikolla Helsingissä. Suurimmalle puolueelle Kokoomukselle vihreät sävyt ovat vasta nyt lisätty puolueen teemoihin vaikka puolue on ollut suurin lähemmäs 20vuotta Helsingissä. Mutta miksipä kajota lypsykoneeseen? Niimpä...

Mitä lie tulevaisuudessa. Ilmastopoliittiset tavoitteet on tehty jossa uusiutuviin panostetaan mutta samalla voitot kutistuvat uusiin investointiin ja nyt vielä kilpaileviin lämmitysmuotoihin. Puolueet eivät ole yksimielisiä pitääkö leikata vai nostaa veroja. Mielenkiintoisia aikoja luvassa!

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Kallistuva energia panee kaupunkilaisen miettimään miten säästää energiakulutuksessa.

 

[Vanha Len]

Niin vastaus otsikon kysymykseen on suora sähkö jos taloudellisesti ajattelee. Jos talo on tehty huolella ja tiiviiksi ei edes kilpailijaa sähkölämmitykselle+ilmanlämpöpumpulle.

Vastaus on passiivitalo ja poistoilmalämpöpumppu sekä takka. Jos siis uudistalosta on kyse. Sähkölämmitys on totaalisesti perseestä uudistalossa tällä hetkellä. 2-4 senttiä tulee sähkön hinta nousemaan ensi vuonna per kWh. Tuo tekee sähkölämmitystalossa (15000 kWh) noin 400 euron lisäystä vuosittaiseen sähkölaskuun.

 

[Huerzo]

Aurinkopaneeleista kysymys: näin maallikkona ihmetyttää, mitä konkreettista eroa on eri valmistajien paneeleilla. Eurolla saatavan nimelliswatin hinta vaihtelee melkoisesti. Onko wattimäärä "repäisty hatusta", vai perustuvatko luvut standardoituun mittaustapaan. Epäilemättä lisähinnassa pätee sama kuin autokaupassa, mutta mitä lisäominaisuuksia lisähinnalla esimerkiksi saa ja onko niistä Suomen ilmastossa hyötyä. Aika monessa valmispaketissa on mukana Heckert Solarin paneelit ja olisi kiinnostavaa tietää (muulta kuin myyjältä) mikä tekee ko. valmistajan tuotteista niin erinomaisia.

Kattoremontti suunnitelmissa ja ajattelin siinä yhteydessä selvittää, olisiko aurinkosähkösysteemin raken(nut)taminen fiksu liike.