Eppupopedanormaali vai Normaalipopedaeppu?

[bebeto]

Onko Martsalla loppunut raittius?

Ei viiniä lasketa.

 

[Kaukosäädin]

Onko Martsalla loppunut raittius?

Ei mitään haju(havainto)a. Kuitenkin miehen olemuksesta ja asustuksesta voisi joka kerta tavattaessa uskoa vähintään kuukauden ryyppyputkesta. Autolla kuitenkin oli liikenteessä.

 

[Roku]

Taitaa olla samanlaista raittiutta kuin Mustajärvelläkin että saunakaljoja vaan juodaan ja sitäkin alkoholittomana, paitsi että jos kaupassa ei satu alkoholitonta olemaan niin otetaan keskikaljaa sitten.

Tai en minä sen paremmin tiedä onko Paten raittius pitänyt. Joskus vaan hän sitä itse mainosti ettei ole ihan niin nokoranttu sen kanssa.

 

[-OO-]

Popedaa nyt ei kuuntele perkelekään, mutta Eppu Normaalilla on iso läjä hienoja biisejä ja muutenkin arvostan sitä miten ovat hommat hoitaneet.

 

[attendo]

Eput

 

[Prof. Puck]

Eput vastaan minäkin. Ensimmäinen suomalainen rokki-bändi jonka näin livenä, kun olin nuorna poikana mansikoita poimimassa. Samana iltana sain myös eka kertaa pillua, joten tämä olisi jo yksistään hyvä syy antaa ääneni Epuille...

Itse diggaan Epuissa ennenkaikkea muka-junttimaisesta sanoituksista, joissa on kuitenkin "kätkettynä" aika paljon viisauttakin. Mulle Syrjä menee sanoittajana lähes samaan kategoriaan Helismaan ja Junnu Vainion kanssa (muttei aivan..). Tai no, pari naksua liian pessimististä sanoitukset ovat omaan makuun, mutta kuitenkin.

Popeda on hiukan rokimpi, mutta häpeilemättömän junttia meininkiä, jota myös täytyy arvostaa, vaikken Popedaa ole koskaan juuri kuunnellutkaan!

 

[heavy]

Tämä kai on ollut se Eppujen ikiaikainen ongelma. Silloin joskus ennen Eppujen monivuotista taukoa lehdissä oli usein juttuja bändistä ja aina miehet sitä valittelivat että joku asiaa tietämätön toimittaja tulee ja aloittaa kysymällä että "joo tota kukas teistä sitten on se Eppu?".

Maj Karma luultavasti osasi nimeä valitessaan ennakoida tämä ongelman :)

Eppuja ja Popedaa tuli kuunneltua paljon 79-85 mutta sitten kasvoin molemmista erilleen eikä kumpikaan kiinnosta riittävästi enää jotta esim. keikalle jaksaisin vaivautua. No, Eppuja näin pari biisiä Qstockissa joku vuosi sitten. Jokatapauksessa ääneni menee Popedalle pelkästään Raakaa voimaa livealbuminsa ansiosta (oli yhden hienon kesän soundtrack aikoinaan).

 

[Aurinkotuuli]

@heavy ja @Roku; kyllähän Abby Normal Young Frankenstein -elokuvasta on jäänyt mieleen. Eiks jeh? Ohessa asianomaisen filmin dialogia kopypastattuna.

Dr. Frederick Frankenstein: [to Igor] Now that brain that you gave me. Was it Hans Delbruck's?
Igor: [pause, then] No.
Dr. Frederick Frankenstein: Ah! Very good. Would you mind telling me whose brain I DID put in?
Igor: Then you won't be angry?
Dr. Frederick Frankenstein: I will NOT be angry.
Igor: Abby someone.
Dr. Frederick Frankenstein: [pause, then] Abby someone. Abby who?
Igor: Abby... Normal.
Dr. Frederick Frankenstein: [pause, then] Abby Normal?
Igor: I'm almost sure that was the name.
Dr. Frederick Frankenstein: [chuckles, then] Are you saying that I put an abnormal brain into a seven and a half foot long, fifty-four inch wide GORILLA?
[grabs Igor and starts throttling him]
Dr. Frederick Frankenstein: Is that what you're telling me?

 

[pehtoori]

Eput tietenkin, koska Aku oli mun ylppäreissä. Ja kyllä tuo musapuoli toimii vielä vuosikymmenten jälkeenkin, kunhan ei liikaa tule joka paikassa vastaan. Eikä kyllä tulekaan. Popeda on aina ollut kirosana.

 

[PeteX]

Popedan keikalla olen ollut kerran, Eppujen en kertaakaan. Pelleä heiteltiin kananmunilla nuoruudessa. Tasapeli.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Vastaan Eppu.

Itse diggaan Epuissa ennenkaikkea muka-junttimaisesta sanoituksista, joissa on kuitenkin "kätkettynä" aika paljon viisauttakin. Mulle Syrjä menee sanoittajana lähes samaan kategoriaan Helismaan ja Junnu Vainion kanssa (muttei aivan..). Tai no, pari naksua liian pessimististä sanoitukset ovat omaan makuun, mutta kuitenkin.

Popeda on hiukan rokimpi, mutta häpeilemättömän junttia meininkiä, jota myös täytyy arvostaa, vaikken Popedaa ole koskaan juuri kuunnellutkaan!

Jaan ym. Prof. Puckin ajatukset aika pitkälle. Eppu Normaali lakkasi jo liki 30 vuotta sitten olemasta erityisen kiinnostava ja tai ainakaan omaa genreään uudistava kokoonpano, mutta ammatillista kunnianhimoa orkassa on ollut kuitenkin niin paljon, että suomalaisissa rokkiympyröissä sillä erottuu vääjäämättä laumasta. On välttämättä arvostettava Pantse Syrjän koko lailla syvällistä perehtymistä sekä äänitystekniikkaan että omaan soittimeensa. Pantsen professionalismi ei ole ihan tyypillisin piirre, joka manserockin liepeillä touhunneesta väestä tulee mieleen. Mitä sanoituksiin tulee, niin aiemmin Mikko Saarelan ja myöhemmin Martti Syrjän riimittelynokkelointiosasto on parhaimmillaan ollut älyllisen viihdyttävää, mutta on siellä ollut myös aikamoista ankkalinnaa seassa. Jälkimmäisen tekstittäjän sielunmaisemakuvauksista moni on pitänyt, mutta minun korvaani nuo ovat olleet aina vähän latteita.

Popeda on jonkinlainen luokkakantaisesti perityn ja omaksutun tyhmyyden sekä formaalisen oppimattomuuden ylistys. Jos Popedasta pitäisi kaivaa esiin jokin erityisen positiivinen piirre, niin varmaankin teeskentelemättömyys on sellainen. Epäilemättä rehellisen junttia ja umpityhmää settiä, johon ei ole eksynyt tekotaiteen eikä minkään muunkaan taiteen häivää edes vahingossa. Mustajärvellä on ollut kyllä hyvät lahjat laulajan hommiin. Hänellä olisi ollut edellytyksiä ottaa paljon haastavampaakin tavaraa haltuun.

 

[Delter]

Popeda on jonkinlainen luokkakantaisesti perityn ja omaksutun tyhmyyden sekä formaalisen oppimattomuuden ylistys. Jos Popedasta pitäisi kaivaa esiin jokin erityisen positiivinen piirre, niin varmaankin teeskentelemättömyys on sellainen. Epäilemättä rehellisen junttia ja umpityhmää settiä, johon ei ole eksynyt tekotaiteen eikä minkään muunkaan taiteen häivää edes vahingossa. Mustajärvellä on ollut kyllä hyvät lahjat laulajan hommiin. Hänellä olisi ollut edellytyksiä ottaa paljon haastavampaakin tavaraa haltuun.

Mustajärven laulutaidoista muistan Costello Hautamäen sanoneen kerran, että biiseihin on ihan turha laittaa mitään kunnianhimoisia nyansseja tai modulaatioita, kun Paten laulussa kaikki krumeluurit heitetään "sepelimyllystä" läpi. Toki tuossa oli varmasti paljon veljellistä huumoria mukana, mutta eiköhän Mustajärvi ole Popedassa aikalailla omien laulutaitojensa mukaisessa seurassa.

Mitä tulee ketjun kysymykseen, niin Eppu Normaali aivan ehdottomasti, vaikkei Popedassa varsinaisesti mitään suurta vikaa ole. Hetkensä sillekin.

 

[Rinksu]

Jo pelkästään Niilo Yli-Mainion takia Eput.

 

[Jupe]

Popedassa on munaa mitä pistää pullien päälle.
Eput on liian köykäistä rillumareita mun makuun ja Martti Syrjällä on masentava ääni.

_

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mustajärven laulutaidoista muistan Costello Hautamäen sanoneen kerran, että biiseihin on ihan turha laittaa mitään kunnianhimoisia nyansseja tai modulaatioita, kun Paten laulussa kaikki krumeluurit heitetään "sepelimyllystä" läpi. Toki tuossa oli varmasti paljon veljellistä huumoria mukana, mutta eiköhän Mustajärvi ole Popedassa aikalailla omien laulutaitojensa mukaisessa seurassa.

Tuo pitää varmasti siltä osin paikkansa, että Mustajärvi on omaksunut sepelimyllymäisen lähestymistavan. Osuva ilmaisu Hautamäeltä kyllä. Arvelin ylempänä, että vähän enempäänkin olisi Patella ollut edellytyksiä.

 

[stiflat]

Popeda on huonolla tavalla junttia, Eppu Normaali hyvällä tavalla junttia. Siinä oma erottelu. Harvalle suomibändille annan mitään ns. krediittiä, mutta Eput on yksi harvoista (mm. J.Karjalainen mukana näissä).

 

[Vaughan]

Popeda.

Molempia tuli kuunneltua nuorena tamperelaisexpattina todella paljon, mutta vanhentuessa kilpailu on koventunut ja molemmat ovat jääneet vähemmälle. Popeda vähemmän vähemmälle.

Ehkä siksi, että Popeda on yksittäisten levyjen sisällä musiikillisesti vaihtelevampaa tiukasta hevistä slovareihin. Epuilla kehitys taas kulki täydestä punkista myöhempien aikojen aikuisrokkiin, mutta yksittäiset levyt ovat enemmän oman aikakautensa vankeja...

Epuilta auton cd-soittimessa pyörii lähinnä kokoelmia tai Valkoinen kupla. Popdelta soi epäsäännöllisen säännöllisesti ainakin Raakaa voimaa, Mustat enkelit, Kaasua, Harashoo, Täällä pohjantähden alla, Svoboda ja H.Ö.N.Ö. Puhumattakaan live-esiintymisistä...

 

[arvee]

Eput.
Pantse on nero ja Torvinen taitaa olla vasenkätinen.
Pobedaa on toki aina kiva kuulla ja nähdäkin kun yhteen satutaan.
Hassisen Kone-rasittavuutta en olisi kestänyt ilman Pobedan ja Eppujen tarjoamaa turvapaikkaa.

 

[UnenNukkuja]

Ihan vaan tuli mietittyä parhaita biisejä noilta, Popeda vei voiton.

Jatkanpa tähän, sain viime torstaina paremmat perustelut. Tämän avauduin toiseen ketjuunkin, mutta toinen perustelu olkoon tämä:

Keikoilla Popeda viitsii kunnioittaa yleisöään, Eput eivät. DBTL:ssa nämä esiintyivät peräkkäin ja ero oli kuin yöllä ja päivällä. Popeda oli panostanut. Koko bändi oli soittokunnossa, halusivat tarjota maksaneille kunnon keikan. Ja kyllä, allekirjoittanut taputti ja lauloi mukana koko keikan. Eput kun tulivat Popedan lopetuksen jälkeen puolen tunnin päästä lavalle, pettymykseni oli suuri. Martin tahti laahasi pahasti perässä. Seuralaiseni totesi, että pakko lähteä kesken keikan pois (musiikissa asiantunteva, kova Eppujen fani).

 

[Jokeriarska]

Keikoilla Popeda viitsii kunnioittaa yleisöään, Eput eivät. DBTL:ssa nämä esiintyivät peräkkäin ja ero oli kuin yöllä ja päivällä. Popeda oli panostanut. Koko bändi oli soittokunnossa, halusivat tarjota maksaneille kunnon keikan.

Tästä on oltava samaa mieltä. Eput on olleet ties kuinka kauan nimenomaan melko kuollut livebändi. Tuo keikkailu ollut taas (pahimpia Paten vuosia lukuun ottamatta) Popedan vahvuus aina vaikka heikompia levyjä on uralle myös mahtunut. Eput on toki saanut sen aseman itselleen, jossa yleisölle riittää käytännössä "olihan tämäkin jotain" -suoritus.


Bändeillä on toki muutenkin eroa. Eppujen setti taitaa rakentua jo suuremmalti osin niistä hieman myöhemmin tehdyistä biiseistä, jotka noudattavat samaa sateessa itkemisen kaavaa.

 

[Roger Moore]

Eppu Normaali, niiden biisejä on kiva laulaa karaokessa. Kumpikaan nyt ei mikään varsinainen suosikki kyllä ole.

Näin Popedan Kuopiorockissa lauantaina, ihan hyvässä kunnossa ne jätkät kyllä oli, ei siinä mitään. Costello nyt ilmeisesti oli vähän tuubassa, mutta muuten meni ihan jees. Äänentoisto tosin oli ihan perseestä, ääni puuroutui pahasti.

 

[Eino_Mies]

Yle Teemalta tulee parhaillaan joku dokumenttifilmi Epuista.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Yle Teemalta tulee parhaillaan joku dokumenttifilmi Epuista.

Ja perään lisää samasta aiheesta, Suomi-ilmiö, alkaa parhaillaan.

 

[teemu73]

Tykkään molemmista, ja olen kerännyt näiltä likimain koko tuotannon niin vinyylinä kuin cd-muodossa. Sinkku-julkaisuja puuttuu sitten enempi. Melko paljonhan näitä tulee kuunneltua.

Eppujen osalta mielestäni parhaat biisit ovat bändin alkuajoilta. Levyistä Maximum jee & jee:tä pidän parhaana kokonaisuutena. 1980-luku on tasaisen hyvää Kahdeksanteen ihmeeseen asti. Tuon jälkeen alkaa vähän tökkimään. Imperiumin A-puoli on sentään hyvä, ja Paskahatuille on myös laitettu useita helmiä, kuten esim Pari kaunista riviä. Tahroja paperilla on hirvein biisi, mitä bändi on tehnyt, enkä myöskään pahemmin syty näistä uudemmista sateessa itkemisistä.

Popedan ensimmäisiä levyjä en oikein jaksa kuunnella, paitsi jossain oudossa mielentilassa. Sen sijaan Mustat enkelit -levystä alkaen alkaa olemaan meikäläisen mieleen. Noihin aikoihinhan Costello tuli mukaan bändiin. Harasoota olen varmasti kuunnellut enemmän kuin mitään muuta Popedan levyä. Kauttaaltaan mainio teos, josta ei heikkoa biisiä löydä. Popeda on tehtaillut hyviä biisejä ja levyjä myös läpi 90-luvun ja edelleen 2000-luvullakin. Ja bändi on toiminut livenä yleensä aina mainiosti.

Kyllä täältä menee ääni Popedalle.

 

[arvee]

Satuin osumaan lauantaina Tampereelle ja vieläpä Ratinalle. Viihdyin oikein hyvin. Nautin Normaalista menosta.
Ääh, oli aivan helvetin mahtavaa!!!

Ehkä ensi vuonna Popeda vetää samalla tyylillä.