Eppu Normaali

[Fordél]

Vieläkö yhtä plaattaa pukkaisi? Martti on useissa yhteyksissä kertonut, että Pantsella olisi biisejä laatikossa valmiina ja totesi leikillään, että täytyisi äijien välillä jotain uuttakin tuottaa ansaitakseen palkkansa.

Uuden levyn mahdollisuudestahan on jo puhuttu julkisuudessa ja se on vakaa aikomus. En siis usko, että siitä on kyse.

 

[Individual]

Martti Syrjä sanoi Arto Nybergin haastattelussa muistaakseni näin, että mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä vaikeammaksi tulee myös biisinteko viitaten kai ennen kaikkea omaan sanoitustyöhönsä. Ohjelmassahan nähtiin Eppu-dokkari-klippi missä Pantse oli jo uutta biisiä melkeinpä viemässä treeneihin ja Ratinaan ensi-iltaa saamaan, mutta Martti toppuutteli ja eihän se sitten päivänvaloa nähnytkään. Arkuissa Vainaan kappale mielestäni kertoo juuri tästä tyhjän paperin kammosta.

Noh, eiköhän ne biisit puserru ulos tasalaatuisena kun sen aika on.

 

[Moto]

Tuli tuossa tiistaina käytyä Mikko Saarelan muistokonsertissa ja Eppujen siellä vetämä esitys oli aika positiivinen yllätys. Ensinnäkin siksi, että se oli "jopa" tunnin mittainen - tämän tapaisista tilaisuuksista ei oikein koskaan tiedä, vedetäänkö vain puolihuolimattomasti joku vartin setti. Yhtä (Hipit rautaa) lukuunottamatta kaikki biisit olivat peräisin kolmen ensimmäisen albumin ajoilta ja jopa niiltä edeltäviltä ajoilta kuultiin neljä levyillä julkaisematonta biisiä (Rantsille omalle, Maitokuski-twist, Pispalaan, Aku Ankka-twist). Saarela oli kuulemma esittänyt toivomuksen, että biisit vielä levytettäisiin, joten olisiko jotain mielenkiintoista tulossa. Liekö setien iästä kiinni vai ovatko ne olleet tuollaisia alunperinkin, mutta enemmän olivat Akun tehtaan kuin Aknepopin tyyliä.

Muutenkin bändi oli selvästi paremmassa vireessä kuin edellisellä kerralla kun heidät näin kesällä 2017. Varsinkin Martin laulu oli silloin keikan alkupuolella aika vaivaannuttavaa kuultavaa. Joku "Saarela Years"-kiertue voisi olla hyvä idea, kun homma toimii näinkin hyvin.

 

[Skruf]

Eppu Normaalin, Juicen ja Popedan kappaleista kantoaaltonsa saava, Tampereen Työväen Teatterissa vuosina 2006-2013 esitetty musikaali luetaan ja lauletaan siinä mukana olleiden näyttelijöiden voimin verkossa vappuaattona 30.4.2020 klo 19 alkaen.

Lisäsimme mahdollisuuden tukea työryhmän freelance-taiteilijoita ja teknikoita näinä poikkeuksellisina aikoina!
Voit nyt halutessasi ostaa täysin vapaaehtoisen tukilipun täältä: https://events.liveto.io/events/vuonna-85-remix

Lukudraaman jälkeen pidetään Kasaribileet musikaalin alkuperäisen Alabama House Bandin johdattamana. Bileissä bändi soittaa Radio 957:n kuuntelijoiden äänestämän Top 10-listan kasariklassikoista. Yleisö pääsee osallistumaan ohjelmaan kotikatsomoista käsin. Lukudraaman musiikkikappaleiden aikana sanat laitetaan ruutuun, jotta katsojat voivat laulaa mukana ja Kasaribileissä Alabama House Bandille voi esittää biisitoiveita live-lähetyksessä.

Olemme lisänneet mahdollisuuden tukea työryhmän freelance-taiteilijoita ja teknikoita! Halutessasi voit ostaa täysin vapaaehtoisen tukilipun täältä: https://events.liveto.io/events/vuonna-85-remix

Vuonna 85 Livestream

Comedy event by Vuonna 85 Livestream and 2 others on Thursday, April 30 2020 with 3.1K people interested and 2.8K people going. 68 posts in the discussion.

www.facebook.com

 

[Kulminaatiopistelijä]

ja jopa niiltä edeltäviltä ajoilta kuultiin neljä levyillä julkaisematonta biisiä (Rantsille omalle, Maitokuski-twist, Pispalaan, Aku Ankka-twist). Saarela oli kuulemma esittänyt toivomuksen, että biisit vielä levytettäisiin, joten olisiko jotain mielenkiintoista tulossa. Liekö setien iästä kiinni vai ovatko ne olleet tuollaisia alunperinkin, mutta enemmän olivat Akun tehtaan kuin Aknepopin tyyliä.

Nuo piisit on julkaistu DVD:llä Klubiotteella, jossa olivat liveä Saarelan syntymäpäiviltä.

 

[Mane Schimanski]

Eiköhän olisi jo aika nostaa ylös Manserokin ykkönen:
Olen ehkä ennenkin tämän maininnut mutta Eppu Normaali jäi Dingon jalkoihin 1980 -luvulla aivan suotta. Eppujen levysuora: Rupisia riimejä, karmeita tarinoita 1984, Kahdeksas ihme 1985, Valkoinen kupla 1986, Imperiumin vastaisku 1988, Historian suurmiehiä 1990. Noissa on ehkä 50 kappaletta, jotka "kaikki 60-80 -luvuilla syntyneet osaavat ulkoa" ja ne toimivat edelleen JA yhtye toimi edelleen! Jos näillä perusteilla olen vitun tyhmä juntti ja muistan väärin, niin olkoon näin! Ja vanhemmat muistavat Eppujen todella laadukkaat punk-ajan levyt 1978-1983!
Itse näin Eput livenä vasta 1999 kiertueella. Ison vaikutuksen teki Saimaa-ilmiö dokumentti, jonka tiimoilta useat palstaveljet ovat ilmeisesti Eput bonganneet myös myöhemmin.

 

[heavy]

Olen ehkä ennenkin tämän maininnut mutta Eppu Normaali jäi Dingon jalkoihin 1980 -luvulla aivan suotta.

En kyllä kuvailisi tilannetta jalkoihin jäämisenä... Dingo oli teinityttöjen hetkellinen suosikki, mutta ei Eput niiden takia mitään suosiota menettäneet. Niiden levyjäkin myytiin ihan hitosti tuossa kahdeksankymmentäluvun puolivälissä.

 

[Simolainen]

En kyllä kuvailisi tilannetta jalkoihin jäämisenä... Dingo oli teinityttöjen hetkellinen suosikki, mutta ei Eput niiden takia mitään suosiota menettäneet. Niiden levyjäkin myytiin ihan hitosti tuossa kahdeksankymmentäluvun puolivälissä.

Levymyynti on hyvä mittari. Lisäksi kuulijakunta oli/on totaalisen eri.
Hienoja bändejä molemmat, vinyylei löytyy kotoa.

 

[Sistis]

Ja vanhemmat muistavat Eppujen todella laadukkaat punk-ajan levyt 1978-1983!

Tuona aikana Eput tekivät genressään hyvin päteviä levyjä. Tosin mielestäni vain debyyttilevy Aknepop on tyylipuhdasta punkia, ja sen jälkeen punk jäi vain vaikutteeksi sinne taustalle ja Cocktail Bar vuodelta 1981 on viimeisin, jolla sitä kuuluu. Tie Vie vuodelta 1982 ja Aku ja Köyhät Pojat vuodelta 1983 ovat käytännössä jo täysin samaa tyyliä kuin tuo Rupisista Riimeistä alkanut putki, jossa tapahtui toki evoluutiota.

Mitä tulee itse yhtyeeseen, niin minulla oli oma Eppu-kauteni, joka alkoi lukioikäisenä suunnilleen vuonna 1996. Se kesti ehkä noin kymmenen vuotta hiipuen loppuaan kohden. Enää en ole kuunnellut vuosiin. Levyt tuli kuunneltua tuolloin moneen kertaan, ja kun oma musiikkimakuni on muuttunut, en enää ole vain kokenut tarvetta pistää noita soimaan. Musiikki toimii sinänsä ihan kohtuullisesti edelleen, mutta oma kiero korvani vain löytää nykyään helposti muuta kuunneltavaa.

Eli yhteenvetona sanoisin, että arvostan suuresti bändin uraa ja sillä on minunkin elämässäni ollut joskus suurikin paikka, vaikkei se enää soittimeeni päädykään.

 

[teemu73]

Minä innostuin muutama vuosi sitten aloittamaan Eppu-vinyylien keräämisen (kaiken muun keräilyn ohella) ja nyt olen onnistunut aika hyvän nipun saamaan kasaan, mutta joitakin vaikeammin löydettäviä puuttuu edelleen. Oleellisin puutos lienee Studio Etana, jonka originaalin 1993 painoksen olen hävinnyt huutonetissä jo useamman kerran. Olen jo miettinyt, että tyytyisikö hiljattain julkaistuun uusintapainokseen, mutta en ole ainakaan vielä sitä ostanut. Periaatteessa kai sekin on kauneusvirhe, että Mutala on mulla vain cd:nä ja Ratina vain DVD:nä. Ja onhan Sadan vuoden päästäkin sekä livelevy Onko vielä pitkä matka jonnekin jo julkaistu hiljattain vinyylinä, mutta kun nuokin on ennestään mulla cd:nä niin en oikein lämpene noista uusintajulkaisuista. Näköjään Repullinen hittejäkin olisi nykyään vinyylinä, mutta inhoan muutenkin tuollaisia hittikokoelmia, niin en aio sitä hankkia. Tosin on tullut hankittua noista kokoelmista kuitenkin Pop pop pop, Lyömättömät (vain vihreillä kansilla sentään) sekä molemmat Paskahatut. Ja tietysti myös Soolot, jos se kokoelmaksi lasketaan.

Sinkkupuolelta tyydyin PPT:n ja Jee jee:n osalta uusintapainoksiin, koska budjetti ei riitä millään originaaleihin. Pidetään ikävää on löytynyt jo selvästi edullisempaan hintaan. Sinkkuja / maxeja mulla on yhteensä noin 15, joten muutamia sieltä puuttuu. Lisäksi toki on Eppupopedanormaalin sinkku.

Maximum Jee&Jee:stä täytyy toki olla myös vuoden 1999 cd-painos. Siihen on sisällytetty toiselle levylle mm. mielenkiintoisia live-versioita.

Säännöllisessä kuuntelussa mulla on edelleen lähinnä Maximum ja Akun tehdas sekä sitten yksittäisiä biisejä sieltä täältä. Aku ja köyhät pojat -levyllä on esim muutama kestosuosikkini. Suuremmista hiteistä jaksan kuunnella lähinnä Näin kulutan aikaa, Viherjoki ja Reppu -biisejä. En ole oikein koskaan tykännyt Valkoinen kupla -levystä enkä Historian suurmiehistä. Varmaan liian masentavan kuuloista minun makuuni.

Livenähän toki monet sellaisetkin kappaleet toimii, joita ei levyltä jaksa kuunnella. Viimeksi olin Eppuja katsomassa 2019 DBTL:n helteessä ja tykkäsin kyllä. Popedan keikka oli silti parempi.

 

[Introexpertti]

Pitipä ihan laittaa Eppuja soimaan. Tosin vain spotista, kun en soittimia omaa. Eikä ihan oo hetkeen tullutkaan kuuntelemalla kuunneltua, mutta nyt kuunnellaan ja naatittaan.
Hieno pumppu ja ehdoton ManseRokin ykkkönen.
Kiitos ketjulle, tykkään!!

 

[Jaakkon78]

Jaahas keikkoja luvassa ilmeisesti kourallinen kesällä 2024.