Tuossa aiemmin oli hyvin sanottu, että taklaamisen tarkoitus on laittaa maila tärisemään vastustajan kädessä, ettei ne avaukset enää lähde ajatuksen kanssa koska pelottaa että taas jysähtää. Myönnetään, taklaamisen tarkoitus tuon kiekonriistämisen lisäksi on siis aiheuttaa tuota tärinää vastustajalle, jonka kanssa on vaikeampaa pelata.
Asia mitä en kuitenkaan mitenkään voi ymmärtää, on se, että siinä vaiheessa, kun on taklaajallekin selvää, että "jos mä nyt vedän täysillä, niin on hyvin todennäköistä, että kaverille käy huonosti", niin silti vedetään täysillä ja kaiken lisäksi pahennetaan tilannetta kohdistamalla voima ylös. Jos aletaan priorisoimaan, niin mun mielestä on päivänselvää, että 1) pelaajan terveys 2) kiekonriisto 3) vastustajan satuttaminen 4) näyttävä taklaus. Paljon hienoja pelaajia, jotka ymmärtävät jättää taklaamatta, kun näkevät että tilanne on vaarallinen sikäli kun on aikaa tehdä tuo taklaamattajättämispäätös.
Viimeisimmässä JYP - SaiPa pelistä (neljäs peli siis taisi olla) näin tuon klipin, jossa tuomari loukkaantui, ja en meinannut uskoa silmiäni, mitä juuri ennen tuota tapahtui. Järkyttävä ryntäys, jonka seurauksena pelaaja holtittomasti laidan vieressä todella vaarallisen näköisesti katolleen. Tällä kertaa oli taivaankappaleet kivasti kohdallaan ja kummempaa ei sattunut taklattavalle. Tässä kun on pienempänä poikasena nähnyt Matti Veivon halvaantuvan kaukaloon huomattavan paljon vähemmästä, niin tulee mieleen, että eikö pelaajat vaan oikeasti tajua?