Ensimmäinen maailmansota

[Thusberg]

Näinpä.

Oli todella ja myös Aselevon aikaan juuri jatkuvanakin sellaisena.

 

[pernaveikko]

Tässä on tullut seurattua englantilaisia ja ranskalaisia uutiskanavia. Kaikenlaisia koskettavia tarinoita.

Varsinkin tuo, kun aselepo oli jo saapunut, mutta tieto ei vielä ollut kentälle kiirinyt ja henki lähti.

 

[Musta Nuoli]

Tässä on tullut seurattua englantilaisia ja ranskalaisia uutiskanavia. Kaikenlaisia koskettavia tarinoita.

Varsinkin tuo, kun aselepo oli jo saapunut, mutta tieto ei vielä ollut kentälle kiirinyt ja henki lähti.

Tästä oli Tieteen Kuvalehden uusimmassa teemanumerossa paljonkin juttua (hyvä numero, koko lehti pelkkää ensimmäistä maailmansotaa, suosittelen ostamaan ja lukemaan). Ei ollut mitenkään sattumaa suurelta osin, vaan eri maiden joukkojen komentajat tiesivät tarkkaan, että aselepo astuu voimaan klo 11 mutta komensivat silti laajalti joukkojaan totaalisen turhiin hyökkäyksiin muutamaa tuntia tai jopa tuntia ennen aselevon alkamista. Miksikö? Siksi, että halusivat saada näillä turhilla hyökkäyksillä itselleen kunniaa ja ylennyksiä ja uhrasivat samalla satojen rivisotilaiden henkiä. Yhdysvalloissa asiasta nousi polemiikkiakin, mutta poliitikot halusivat painaa asian villaisella ja jättää kenraaleja ynnä muita tuomitsematta, jotta ikävä touhu ei häiritsisi seuraavia vaaleja yms.

Kusipäitä olivat lukuisat upseerit, tapattivat miehiä aivan turhaan järjettömissä rynnäköissä tyyliin klo 10.10 kun yhdeltätoista pantaisiin pillit pussiin.

Monen sodan kohdalla paras lopputulos olisi kansakunnille ollut, jos suurin piirtein majuria ylemmät upseerit sekä kaikki poliitikot olisi pistetty keskenään sotimaan käsikähmään ja sen jälkeen ammuttu tykistökeskitys selviytyjiin. Ensimmäinen maailmansota on varsinkin hyvä esimerkki aatelismulkkujen keskinäisestä perheriidasta, jossa serkukset eli Venäjän tsaari, Saksan keisari ja Englannin kuningas vähän päättivät setviä siniveristen perheriitoja ja kokonaislaskuksi koitui kymmeniä miljoonia kuolleita.

 

[Wiljami]

Tuoreimmassa kuvalehdessä oli juttua sodan loppuhetkistä ja myös sodan viimeisestä virallisesta uhrista (amerikansaksalainen kessusta rivimieheksi alennettu heppu kuka pyrki (ja onnistui, tuosta leivottiin kunnon sankarimyytti vuosikymmeniksi) todistamaan muille ettei ole saksalaissympatioita tai pelkuruutta tippaakaan), kuka päätti viimeisillä minuuteilla toteuttaa niiden idioottiupseerien hyökkäyskäskyn kun linjassa toverit olivat kollektiivisesti päättäneet olla kuulematta käskyä ja ketä sekä jenkki-että saksalaissotilaat pyysivät äänekkäästi palaamaan juoksuhautaansa.

Kentsuilla oli haussa kunniaa, tosin poliittinen ohjeistus oli että hunneja pitää nöyryyttää ja moukuttaa viimeiseen hetkeen asti (linjat olivat kuitenkin todella kaukana sovitusta aselepolinjasta ja ympärysvaltojen pomomiehet kokivat että kyllä se hunni on sinne aselepolinjan taakse vielä häntä koipien väliasä ajettava etteivät saa rauhassa sinne marssia) ja logistiikan puolesta oli painetta ampua mahdollisimman suuri osa tykistön ampumatarvikkeista vihollisen niskaan, ettei tarvitsisi roudata takaisin. Sotilaspäiväkirjojen mukaan viimeinen tykistökranaatti pistettiin brittien toimesta taivaalle 10:55 ja ehti tonttiin juuri ennen yhtätoista.

 

[BitterX]

Ensimmäinen maailmansota on varsinkin hyvä esimerkki aatelismulkkujen keskinäisestä perheriidasta, jossa serkukset eli Venäjän tsaari, Saksan keisari ja Englannin kuningas vähän päättivät setviä siniveristen perheriitoja ja kokonaislaskuksi koitui kymmeniä miljoonia kuolleita.

Tuon sodan inhimilliset ja myös poliittiset seuraukset olivat kaikin puolin katastrofaalisia, mutta sen paras lopputulos onkin se, että sodan välittömänä ja välillisenä seurauksena kuolivat Euroopan ja läntisen maailman viimeisetkin oikeat monarkiat. Ne aivan puhtaasti poistivat itsensä poliittiselta pelikentältä.

Joko suorilla hautaan tai Britannian tapauksessa taannutettiin lopullisesti ruotsalaistyyppiseksi vahakabinetiksi, jonka ei anneta päättää juuri edes omista asioistaan.

Toki joissakin maissa monarkioita vielä tämänkin jälkeen oli, mutta muiden kuningashuoneiden joukkotuho yhdessä sodan talousvaikutusten kanssa söi niiltä elintilan. Kiistämättä tietenkään sitä, että sodan talousvaikutuksien seurauksena syntyneet kansanliikkeet olivat tietenkin kaikki jo itsessään katastrofeja.

Ensimmäisen maailmansodan lopputulos löi pisteen meillä kotimaassa Mannerheimin ja muiden monarkistien haaveiluille. Tästä voimme olla syvästi kiitollisia.

 

[Wiljami]

Suursodan pakollisena seurauksena myös naisten asema koheni suuressa osassa länsimaailmaa ihan sen takia kun eukot olivat päässeet sotimassa olleiden miesten tilalle tehdas- ym. töihin ja sodan jälkeen eivät suostuneet enää palaamaan sinne nyrkin ja hellan väliin, mihin heille oli perinteisesti paikka merkattu. Lisäksi naisten onni oli suuri määrä kuolleita tai pahasti vammautuneita miehiä, mikä tarkoitti paljon avoimia työpaikkoja (ja vapautta niistä ukoista). USA:n värillinen kansanosa uskoi saavuttavansa täyden kansalaisluottamuksen ja täydet oikeudet sotimalla maansa puolesta ja värillisten pataljoonat viettivätkin eniten aikaa rintamalla. Tosin jenkkien valkoiset osastot eivät mustien kanssa halunneet olla missään tekemisissä, joten värilliset pataljoonat sotivat esim. ranskalaisten (ketkä olivat erittäin hyvillään mustien panoksesta ja arvostivat niitä kovasti, huolimatta siitä että jenkeistä lähetettiin jopa paimenkirjeitä joissa varoiteltiin neegerien vaaroista ja suositeltiin käyttämään barbaareja lähinnä miinanraivaukseen ja kuluttamaan vastustajan ammusvarastoja) komennossa. Sodan jälkeen kokivat kotona että osansa oli lähinnä huonontunut, kun kotirintamalla alkoi ristinpolttajaisten kultavuosikymmenet joita trumppilaiset edelleen onnesta soikeana muistelevat.

 

[eriatarka]

Juuri vähän aikaa sitten katselin Shell Shock -dokkareita YouTubessa. Todella karuja ja kertovat paljon sodan mielettömyydestä.

Shell shock WWI

 

[sampio]

Ekan mähinän seurauksista puhuttaessa on hyvä muistaa myös vaikutukset luokkayhteiskuntaan - moni palvelija ja kokkipoika jäi palaamatta herransa palvelukseen joko sen vuoksi, että puski horsmaa Belgiassa, tai että oli löytänyt muun tavan elättää itsensä maailmaa nähtyään.

 

[pernaveikko]

Ekan mähinän seurauksista puhuttaessa on hyvä muistaa myös vaikutukset luokkayhteiskuntaan - moni palvelija ja kokkipoika jäi palaamatta herransa palvelukseen joko sen vuoksi, että puski horsmaa Belgiassa, tai että oli löytänyt muun tavan elättää itsensä maailmaa nähtyään.

Kuinka moni jätti palaamatta, kun on kerrankin hirmuhallinnosta päässyt pois, vaikka viimeinen liksa jäikin saamatta.

 

[Musta Nuoli]

Peter Jackson on ohjannut puolentoista tunnin mittaisen dokumentin ensimmäisestä maailmansodasta, joka koostuu aikalaisfilminpätkistä väritettynä. Jackson on käynyt läpi satoja tunteja arkistokuvaa ja ensimmäisen maailmansodan veteraanien haastatteluja. Dokumentti on nimeltään They Shall Not Grow Old.

Ylen artikkelin mukaan "Aitojen haastattelujen lisäksi dokumentissa kuullaan näyttelijöiden lukemina sotilaiden lausumia, joita huuliltalukijat ovat poimineet arkistokuvista.
– Päätin antaa vain sodassa taistelleiden puhua. Ei historioitsijoita, ei kertojaa, ei mitään mutta, Jackson perusteli ratkaisuaan uutistoimisto Reutersille."

Eli siis vain aitoa aikalais/arkistokuvaa sekä aikalaissotilaiden aitoja lausumia. Tässä vielä dokumentin traileri.

Tämän haluaisin nähdä elokuvateattereissakin, vaan eipä taida tulla Finnkinon tai muidenkaan julkaisuohjelmaan. Olisi vain ajankohtainen ja tärkeä asia, jossa Suuren Sodan kokeneet saavat äänen ja värit. Luulisi Jacksonin nimen saavan teatteriketjujen johtajatkin uskaltamaan tuomaan dokkarin teattereihin kaiken perusbulkkiviihteen keskelle. Brittikouluissa tätä aiotaan näyttää oppilaille, ja olisi tälle minusta paikkansa myös suomalaisissa peruskouluissa historiantunneilla.

WW1-tag: @BitterX , @Wiljami , @eriatarka , @Thusberg , @sampio , @pernaveikko

 

[sampio]

Tuo dokkari olisi hieno näyttää seiskoille, jos sen saisi. Katsoin trailerin taannoin ja todella vaikuttava jo pelkästään se oli. Hieno idea kaikkinensa!

 

[Iisoppi]

Tästä oli Tieteen Kuvalehden uusimmassa teemanumerossa paljonkin juttua (hyvä numero, koko lehti pelkkää ensimmäistä maailmansotaa, suosittelen ostamaan ja lukemaan.)

Minulle se tuli ihan tilattuna kotiin. Luin mielenkiinnolla sodan "innoittamista" keksinnöistä sekä missä ns. kuuluisat ihmiset sodan aikana ja miten se vaikutti heihin. Muita artikkeleja olen lueskellut (kuten siitä miten hyökättiin loppuun saakka). Vaikka olen kiinnostunut historiasta niin sodat ei ole minun juttu. Olin kyllä vähän pettynyt kun uusin TK:n historia-lehti tuli... Voi hitsi, pelkkää sota koko lehti. Mutta ymmärrän kyllä että nyt tuli täyteen tämä sadan vuoden virstanpylväs ja se ansaitsi teemanumeron.

 

[Tarinankertoja]

Yhdysvalloissa asiasta nousi polemiikkiakin, mutta poliitikot halusivat painaa asian villaisella ja jättää kenraaleja ynnä muita tuomitsematta.

Myös Britanniassa tämä huomioitiin ja armeijan uudelleenorganisoinnissa upseeristatusta ei saanut enää WWI jälkeen pelkän syntyperän mukaan, vaan kaikki upseeristatukseen pääsevät joutuivat samaan koulutukseen ja upseeriarvot määräytyivät puhtaasti pätevyyden perusteella (toki yläluokkaisilla oli taustoistaan pohjaten paremmat lähtöasetelmat edelleen).


Tämä sitten näkyi WWII armeijan toiminnan huomattavana tehostumisena.

 

[Sako]

Tämä sitten näkyi WWII armeijan toiminnan huomattavana tehostumisena.

Vai pitäiskö sanoa, että pääesikunnat oppivat ymmärtämään mistä modernissa sodassa on kyse.

 

[Wiljami]

Vai pitäiskö sanoa, että pääesikunnat oppivat ymmärtämään mistä modernissa sodassa on kyse.

Varmasti molemmista kyse, lisäksi ensimmäisen sodan jälkeen poliittinen tilanne Euroopassa oli sellainen, ettei vallanpitäjät välttämättä uskaltaneet ihan samaan tyyliin piiskata duunaria sinne etulinjaan kuolemaan kun erilaisia kumousviritelmiä taisi olla joka maassa, UK mukaan lukien. (Tappamisen) Tekniikkahan kehittyi toki toiseen maailmansotaan mennessä huimin harppauksin, aloitteelliset osapuolet tajusivat että riski on jälleen tuhlata ihan perkeleesti ukkoja vanhentuneilla taktiikoilla niin kävivät harjoittelemassa mm. Abessiniassa (Italia) ja Espanjassa (Saksa ja N-liitto, joka ei tosin tuntunut paljon oppia ottaneen ja toisaalta samaan aikaanhan isä aurinkoinen murhasi sotilasjohtoaan kiivaimpaan tahtiin, mikä toki oli onni Suomelle).

 

[Tarinankertoja]

Vai pitäiskö sanoa, että pääesikunnat oppivat ymmärtämään mistä modernissa sodassa on kyse.

Pääesikunnassa ovat pisimmälle edenneet upseerit, jotka eivät enää valikoituneet syntyperän mukaan, kuten ennen WWI tapahtui.. varsinkin britanniassa. Joten tottakai pääesikunnat oli paremmin perillä sodankäynnistä, koska pätevimmät, ei sopivimmat, oli valikoituneet upseerikunnan johtoon.

 

[Alejandro]

Jep, tuli katsottua tuo Jacksonin tekele. Oli kyllä vaikuttava ja mielenkiintoinen dokumentti, että suosittelen tätä ehdottomasti. Sodan karmeus ja rumuus välittyy hienosti katsojalle. Kaikkea sitä saakin nykyteknologialla toteutettua.

Spoileri

Olin yllättynyt siitä, että preussilaiset eivät ilmeisesti nauttineet suurta kunnioitusta muiden saksalaisten keskuudessa. Tiedostan toki, että heillä oli jokseenkin määräävä asema suhteellisen nuoressa keisarikunnassa, mutta juuri Preussi pisti Ranskan polvilleen tätä konfliktia edeltäneessä sodassa. Luulisi siis heidän nauttineen suosiota tämän vuoksi.

Täytyy tietysti muistaa, että tämä oli tiettyjen vangittujen saksalaissotilaiden mielipide ja voi olla, että vedän mutkia liian suoriksi, mutta jännä yksityiskohta mielestäni. Joka tapauksessa on aina mielenkiintoista kuunnella tuon aikakauden rivisotilaan mielipiteitä tuosta järjettömästä sodasta.

 

[sampio]

@Alejandro

Mitä kautta/missä katsoit tuon?

 

[kahden suunnan sentteri]

@Alejandro

Mitä kautta/missä katsoit tuon?

BBC:n striimejä voi katsella selaimen "telly" lisäosalla, tai sopivalla VPN:llä jota eivät ole vielä blokanneet. Redditin r/Documentaries subredditin kommenttiketjuista löytää ihan YouTube, Google Drive, yms. linkkejä joista voi katsella ilman ylimääräistä säätöä, mutta nämähän syntyvät ja kuolevat nopealla tahdilla oikeudenhaltijoiden pelataessa kissa-hiiri-leikkiään.

Hieno dokkari kyllä.

Turhan vähille maininnoille ovat tässä ketjussa tainneet jäädä vielä nämä hienot sarjat (YouTube):

1. Dan Carlin's Hardcore History - Blueprint for Armageddon

2. The Great War Channel

 

[Alejandro]

@Alejandro

Mitä kautta/missä katsoit tuon?

Tuossa @kahden suunnan sentteri ansiokkaasti kertoikin erilaisia konsteja tämän dokumentin katsomiseen. Tärppäsikö mikään?

 

[arvee]

Kevennyksenä sotien järjettömyyden tuskaan voi joskus katsoa huumoriteeveetä. Briteistä löytyy aina jännää settiä, Monty Pythonia ja myös Musta Kyy-sarja veti mielestäni rankkaa aateliupseeriston koodiston kritiikkiä, kunnian kaipuun hölmöyden naurettavuutta:

Blackadder Goes Forth - Wikipedia

 

[Wiljami]

Kevennyksenä sotien järjettömyyden tuskaan voi joskus katsoa huumoriteeveetä. Briteistä löytyy aina jännää settiä, Monty Pythonia ja myös Musta Kyy-sarja veti mielestäni rankkaa aateliupseeriston koodiston kritiikkiä, kunnian kaipuun hölmöyden naurettavuutta:

Blackadder Goes Forth - Wikipedia

Viimeksi tänään muistelin Mustan kyyn maailmansotakohtausta, missä kenraali Melchett esittelee onnessaan hyökkäyksellä saavutettua maa-alaa. Pöydällä vihreä lämpäre, kapteeni Blackadder kysyy että mikä on kartan mittasuhde, niin 1:1 (oli siis siinä pöydällä se vallattu alue kokonaisuudessaan). Muistelo liittyi luentoon maankäyttösuunnittelusta ja eri hallintotasojen summittaisista karttamittasuhteista (valtiotason yksi miljooniin -> paikallinen 1:10000 tai pienempikin).

 

[Ollakseni]

Viimeksi tänään muistelin Mustan kyyn maailmansotakohtausta, missä kenraali Melchett esittelee onnessaan hyökkäyksellä saavutettua maa-alaa. Pöydällä vihreä lämpäre, kapteeni Blackadder kysyy että mikä on kartan mittasuhde, niin 1:1 (oli siis siinä pöydällä se vallattu alue kokonaisuudessaan). Muistelo liittyi luentoon maankäyttösuunnittelusta ja eri hallintotasojen summittaisista karttamittasuhteista (valtiotason yksi miljooniin -> paikallinen 1:10000 tai pienempikin).

Toinen klassinen on se kun Melchett sanoo, että heillä on salainen suunnitelma hunnien lyömiseen. Blackadder sitten kysyy onko ideana kävellä rivissä kohti saksalaisten linjaa.

 

[Wiljami]

Toinen klassinen on se kun Melchett sanoo, että heillä on salainen suunnitelma hunnien lyömiseen. Blackadder sitten kysyy onko ideana kävellä rivissä kohti saksalaisten linjaa.

Juu näitähän oli. Länsirintaman pomomies kenraali Haig antoi viimeisessä jaksossa myös Blackadderille hienoja niksejä kuinka selvitä rintamapalveluksesta. Kentsu oli jäänyt Edmundille (tosin en äkkiseltään muista käytettiinkö Blackadderin hahmolla etunimeä muissa kuin ensimmäisen kauden jaksoissa, mutta arvaan että sama etunimikin säilyi) henkensä velkaa, kun Blackadder oli pelastanut hänet jossain siirtomaasodassa terävällä kumkvatilla aseistautuneen alkuasukkaan kynsistä. Toivat siis hieman perspektiiviä sille, millaisissa koettelemuksissa britit olivat sotataidon mestarien maineensa, sekä voittoisat taktiikkansa, hankkineet.

 

[Musta Nuoli]

Kevennyksenä sotien järjettömyyden tuskaan voi joskus katsoa huumoriteeveetä. Briteistä löytyy aina jännää settiä, Monty Pythonia ja myös Musta Kyy-sarja veti mielestäni rankkaa aateliupseeriston koodiston kritiikkiä, kunnian kaipuun hölmöyden naurettavuutta:

Blackadder Goes Forth - Wikipedia

Blackadderin neloskausi menee minusta hienosti huumorin tuolle puolen, eli vaikka se on huumoria niin siinä on tosiaan sekä rankkaa kritiikkiä sotilaskoodistolle ja lisäksi aitoa tunnetta ja kaihoa.

Varsinkin kauden ja sarjan viimeisen jakson viimeinen kohtaus saa palan kurkkuun ja silmäkulman kosteaksi silkalla traagisella liikuttavuudellaan. Sotilaat nousevat sarjan päähenkilöitä myöten poteroistaan viimeiseen järjettömään offensiiviin, sitä ennen vakavoitunut Blackadderkin kättelee ystävänsä ja toivottaa näille onnea. Hidastetun kohtauksen ja pianolla soitetun sarjan tunnarin jälkeen kuva leikkaa samaan paikkaan nykypäivänä jossa kukkapelto kukkii, muistona ensimmäisen maailmansodan totaaliselle mielettömyydelle. Tuo on todella koskettava kohtaus ja todella rohkea veto sarjan käsikirjoittajilta. Sarja ei päätykään mihinkään hassunhauskaan keplotteluun vaan aidosti kirpaisevaan hetkeen.