Ilmoitukset

Nimimerkki Salama15 pääsee viikon päästä kokeilemaan uudelleen, jos Trumpin ketjuun eksyisi pelkän nimittelyn ja sisällöttömän huutelun sijasta välillä vaikka jotain asiaakin.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki Nynoamous jatkoi offtopicia ja turhaa vääntöä ketjunootin jälkeenkin, joten hän saa harjoitella viikon ajan luetun ymmärtämistä.

Sulje ilmoitus

Ensimmäinen maailmansota

Viestiketju osiossa 'Vapaa keskustelu' , aloittajana Barnes, 09.05.2015 klo 12.44.

  1. Barnes Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KalPa, Leijonamiehistö
    Kakkosrähinästä onkin ollut jo aika paljon puhetta, mutta tuon suursodan pohjimmainen syy eli ensimmäinen maailmansota on jäänyt vähälle huomiolle. 1.MS muutti maailmaa radikaalisti, muutamat maat ml. Suomi itsenäistyivät ensimmäisen maailmansodan aikoihin.

    Ensimmäisen maailmansodan syitä on lukuisia(kuten nationalismi ja siirtomaat), mutta itse sotaan päädyttiin, kun Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinand ja hänen eukkonsa Sophie murhattiin serbinationalisti Gavrilo Principin toimesta. Tämä aiheutti lumipalloefektin, jonka seurauksena sodanjulistukset alkoivat aloittaen Euroopan jakautumisen Keskusvaltoihn(Saksa, Itävalta-Unkari, Osmanivaltio sekä Bulgaria) sekä Ympärysvaltoihin(Britannia, Ranska, USA sekä Venäjä tärkeimpinä).

    Sota siis muokkasi erittäin merkittävästi maailmaa, sodan lopulta hävinnyt Saksa joutui nöyryytetyksi Versailles'n rauhassa, mikä aiheutti 1930-luvulla Adolf Hitlerin valtaannousun, Venäjä menetti lukuisia maita 1.MS:n aikana, ja maa muuttui tsaarinvallasta sosialistiseksi Neuvostoliitoksi. Italian talous romahti totaalisesti raskaan sodan jälkeen, seurauksena fasismin nousu Benito Mussolinin johdolla. Ja onhan näitä muitakin, esim. Mao Zedongin poliittinen ura alkoi Kiinalle epäedullisen rauhansopimuksen takia.

    Tässä tällainen kevyt pohjustus, taisteluvaiheen jätin ihan tarkoituksella pois, keskityin vain pintapuolisesti sodan syihin ja sodan aiheuttamiin, tuhoisiin, seurauksiin. Sana on vapaa, katsotaan minne keskustelu meneekään.
     
  2. MustatKortit Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
    Lainaus:
    Harvemmin noin arjen puheissa on keskustelua siitä, kuinka pitkälle 1 MS:n syyt oikeastaan menevät. En nyt ehdi hirveästi kirjoittamaan - seuraan tulevaa keskustelua innolla - mutta tässähän mennään poliittisen historian opissa niinkin kauas kuin Bismarckin ajan Saksan yhdistämiseen ja Oton lanseeraamaan liittoutumispolitiikkaan, joka lopulta aiheutti ketjureaktion, kaikkien liittojen iskiessä voimaan vuonna 1914. Saksa itse epäonnistui liittoutumispolitiikassaan, sillä tuon perusteena oli alun perin ollut useamman rintaman sodan välttäminen, vaan kuinkas sitten kävikään.

    Ja tietysti vielä laajemmassa mielessä, yhteiskunta- ja kulttuurihistoriallisesti ajateltuna syyt menevät vielä kauemmas kohti nationalismin nousua Euroopassa.

    Yksi varsin paljon tutkittu, mutta arjen historiakeskusteluissa kuitenkin paitsioon jäänyt ilmiö ja selitys maailmansodalle on teollistumisen myötä alkanut porvarillistuminen ja kaupungistuminen. Aateliston ja eliitin keskuudessa etenkin Saksassa sotavoimaa ja väkivaltaa oli ihannoitu pitkään ja voitokkaiden sotien myötä 1800-luvun puolenvälin jälkeen syntyi mielenkiintoisia lieveilmiötä, esimerkiksi kaksintaistelu-kulttuurin leviäminen yliopistolaitokseen. Mutta ennen kaikkea aatelisto ei olisi yksin saanut tarpeeksi isoa liekkiä aikaiseksi, sodan ja nationalismin ihannoinnin leviäminen syntyneeseen keskiluokkaan, pikkuporvaristoon ja jopa työväkeen oli kohtalokas, laukaiseva tekijä.
     
  3. Hereworth Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kerho, Joni Puurula, Philadelphia Flyers
    Olihan ensimmäiselle maailmansodallekin jo aika saada ketju tälle palstalle, sodan alusta kun on kuitenkin jo yli sata vuotta.

    Franz Ferdinandin murha oli vain otollinen tekosyy aloittaa sota, jota oli jo pidempään tahdottu alkavaksi kaikissa Euroopan suurvalloissa. MustatKortit jo ehtinkin avata näitä syitä tuossa ylempänä, eli kyllähän nämä syyt ajoittuivat pitkälle 1800-luvun puolelle. Suurvaltojen kilpailu siirtoimaista, armeijoiden kilpavarustelu, liittoutumispolitiikka sekä nationalismin nousu ovat nuo pääsyyt ensimmäiselle maailmanpalolle, joka olisi siis voinut alkaa 1900-luvun alussa mistä tahansa pienemmästäkin syystä. Ja kun kipinä tuli, ei paloa sitten pysäyttänyt mikään.

    Ensimmäinen maailmansota oli myös päätepiste ns. sivistyneemmälle aikakaudelle, esim. viktoriaaninen aika loppui Iso-Britanniassa ja vilhelmiininen aikakausi Saksan keisarikunnassa sotaan joka lopettaisi kaikki sodat. Rauhan tultua radikaalit aatteet, fasismi, kansallissosialismi ja kommunismi saivat jalansijan Euroopassa ja ajoivat maailman vielä tuhoisampaan konfliktiin eli toiseen maailmansotaan ja vielä edelleen kylmään sotaan. Vielä 1990-luvulla ensimmäisen maailmansodan jälkeen vedetyt rajalinjat aiheuttivat Jugoslavian hajoamissodat, joten ensimmäisen maailmansodan merkitystä historian kululle ei todellakaan voida vähätellä. Sodan seurauksista 1900- ja 2000-luvun Euroopalle voidaan keskustella tästäkin ketjussa loputtomiin.

    Itse sota muodostui traagisen veriseksi, kun 1800-luvun jalkaväen taktiikat kohtasivat modernit aseet kuten konekiväärin, tykistön ja taistelukaasut. Sodan uhriluvut yksittäisissä taisteluissa ovat jopa suurempia kuin toisen maailmansodan konflikteissa, mikä kertoo karua kieltään siitä millaista oli olla ententen tai Saksan keisarillisen armeijan rivimosuri länsirintaman juoksuhaudoissa. Ei ollut mukavaa, ei. Ensimmäinen maailmansota päätti näin myös ns. sotimisen herrasmiessäännöt, mutta vielä 1914 kukaan ei osannut tätä sotakiihkossaan kuvitella. Ensimmäistä kertaa laajempaa sodanaikaista terroria kohdistui myös siviiliväestöön, kun esimerkiksi Iso-Britannian siviilikohteita pommitettiin ilmalaivoin ja myöhemmin alkeellisin lentokonein, millaista ei uudella ajalla ollut koettu. Ei sitten keski-ajan. Sota joka lopettaisi kaikki sodat, veikin sodan näin aivan uudelle asteelle, toki ei siinä mittakaavassa kuin toinen maailmansota kaksi vuosikymmentä myöhemmin.
     
  4. Sako Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomalainen Jokerit, canes
    1MS sai alkunsa siitä,että kaikille osapuolilla oli tilausta lyhyelle ja voittoisalle sodalle. Joten ketään ei kiinnostanut estää sitä ja lopputulos oli kaikkea muuta kuin tilattu lyhyt ja voittoisa.
     
  5. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Niin oli ja jatkuvasti sodalle löytyy juuri ja juuri 100 vuoden jälkeenkin uusia tietoja. Etenkin mitä tulee sodan syiden tutkiskelujen lisäksi myös uusiin ja paljastuneisiin siviilikärsimyksiin ja joukkomurhiin. Pahimpana niistä tietysti oli Armenian Kansanmurha ja melko paljon on tullut ilmi myös näitä Serbian alueen pienempiä etnisiä puhdistuksiakin ilmi. Ja suomalaisten puolelta tietysti omanlaista mielenkiintoa on ollut myös noista Ympärysvaltojen (eli siis tässä tapauksessa muun kuin Venäjän.) riveissä taistelleiden tai olleiden suomalaisten määrästä. Yleisesti ottaenhan Ympärysvaltojen puolella mahdolliset suomalaiset olivat merimiehiä. Varmuudella ei taida olla enää tuon sodan viimeisenkään vuoden veteraaneja elossa lainkaan ja epävarmastikin vain hyvin vähän.
     
  6. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Siinäkin mielessä tuo on ollut kiinnostavaa kun usein Ensimmäinen Maailmansota tai kuten jopa Suomessakin aikanaan sanottiin eli Suuri Sota oli pidetty omana aikanaan ja pitkään vielä sen jälkeenkin jonkinlaisena ns. Sivistyneenä Sotana missä ei vielä ollut samanlaista siviilien kärsimystä joskin mitä lähemmäksi nykyaikaa on tultu niin sodan viimeinen vuosi ja sitä seuranneet lukuisat sisällissodat joista myös Suomi sai osansa olivat jo lähempänä totaalista sotaa kuin mitä aivan sodan ensimmäinen vuosi. Joskin ensimmäisenä vuonna Piikkikypärien suorittamat Palttootakkien puolisoiden väkisinmakaamiset olivat kyllä myös omalla tavallaan vastenmielisimmät sodan ilmiöt etenkin aivan sodan alkuvuosista puhuttaessa. Mielenkiintoista oli myös Japanin oma asema Suuressa Sodassa. Aivan alussa ja aivan sodan loppupuolella Japani oli aktiivinen ja muutoin erittäin vähäinen tekijä sodassa.
     
  7. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Ja omanlaisensa erikoisuus aivan sodan alkuvuosista puhuttaessa oli myös Joulun Aselepo joka pidettiin enimmäkseen vuonna 1914 joskin pienemmässä muodossa myös 1915 ja 1916. Joulun Aselepo oli siitäkin merkittävä, että lähes kaikilla sodan rintamilla jopa Itärintamallakin aseita laskettiin alas noin vuorokauden ajaksi tai jopa useammaksikin tilanteesta riippuen. Tuolloinhan asemasota oli jo monessa mielessä tullut olemaan lopullinen vaikka tietenkään tilannetta ns. Nötkötti-mosurit eivät aina ymmärtäneetkään tai siitä välttämättä niinkään välittäneet.

    Länsirintamalla Joulun Aselepo oli aiheuttaa jopa katastrofin kunniaa ja titteleitä himonneille kenraaleille joilla ei ollut kyllä käsitystäkään rintamamiesten kärsimyksistä. Etenkin kun sen levinneisyys oli äärimmäisen suurta. Hieman laajemmassa mittakaavassa jopa täydellisen aselevonkin aikaansaamista olisi voinut pitää mahdollisena, mutta lopulta vielä siinä vaiheessa viha voitti...
     
  8. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Omanlaisensa ja loppupelissä melko lyhytaikainen taistelukenttä oli myös siirtomaiden taistelut mitkä myöhemmässä merkityksessään laajensivat sodan Maailmansodaksi. Tansaniaa lukuun ottamatta melko nopeastikin saksalaisilla oli edessään tappioita täynnä ollut tie niissä.
     
  9. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Vuoden 1918 lopulla Saksalla tosiaan ei ollut hirvittävästi vaihtoehtoja enää jatkamiseksi vaikka maan rajoja ei ylitettykään niin antautuminen tehtiin täystuhon välttämiseksi mikä olisi todennäköisesti tapahtunut jo vuoden 1919 puolella tai ehkä hyvällä onnella vasta vuonna 1920 sillä oman osansa liittoutuneiden ongelmiin toi Saksan kannalta liian myöhään tullut Venäjän erillisrauha ja Venäjän oma sisällissota. Ja monien muidenkin lähialueiden samaan aikaan olleet sisällissodat tai erillissodat.

    Tosin Yhdysvaltain tuella ilman Venäjääkin sota olisi saatu kyllä Englannin ja Ranskan ja pienempien liittolaisten osalta loppuun asti. Oma ongelmansa tietysti olisi ollut myös Yhdysvaltain oma sodanvastainen ryhmittymä joka usutti maata eristäytymään Euroopan politiikasta ajamaan vain maan omia tai edes maata enemmän koskeviin lähialueasioihin.

    Ainakin sodan pitkittyessä samalla tavalla kun se pitkittyi. Loppuvaiheessa tietysti jo brittien ja ranskalaisten kehittyneet panssarivaunujen tuotantokin olisi voinut ratkaista sodan kehityksen ja itse asiassa ainakin läpimurtotapauksissa 100 päivän hyökkäyksessä ne jo korostuivatkin. Suomeenkin tiensä löytäneet hevosten ja miesten säikäyttäjät ja Koiviston Kylän taistelun Renault-vaunut ainakin olivat jo käytössä Belleaun metsätaisteluissa ja monissa muissakin sodan loppuaikojen Länsirintaman taisteluissa.
     
  10. pernaveikko Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Crusaders, Lechia
    Lainaus:
    Ihan tarkoituksella laitoin Historiaketjuun maininnan Gallipolin taistelun 100-vuotisjuhlista tuossa taannoin. Se ei ainakaan ketään kiinnostanut, mutta olihan sodassa muitakin taisteluita ja useampi isompikin. Parempi ketju myöhään kuin ei milloinkaan.
     
  11. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Näin oli. Belleaun metsätaistelut, Gallipoli jo mainittuna, Ypres, Passchendaelen, Somme, Verdun, Maasin taistelu, Tannerbergin taistelu, Masurian taistelu, Varsovan taistelu, Misse, Libau, Aa ja vaikka mitä muitakin taisteluja riitti.
     
  12. Denverin Munasyndi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Colorado Avalanche 1995-2009, Toronto Maple Leafs
    Lainaus:
    Länsirintama olisi mahdollisesti kestänyt, mutta takaportti oli täysin auki Itävalta-Unkarin romahduksen jälkeen. Italian armeija Baijerissa vuoden 1917 loppupuolella saatuine britti- ja ranskalaisvahvistuksineen olisi ollut täyttä totta parin kuukauden sisällä. Tämä olisi varmasti aiheuttanut vielä astetta radikaalimman loppurysäyksen.
     
  13. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Joo koska Italiallakin oli ennen pitkää jo melko vahva armeija käytettävissään joskin varmaan ikuisuuskysymys on pienten kysymysten rinnalla, että kumpi sinällän noista armeijoista oli huonompi eli Ensimmäisen Maailmansodan vai Toisen Maailmansodan Italian armeija?

    Molemmilla oli omanlaisensa puutteensa joskin Ensimmäisessä Maailmansodassa niitä vielä jokseenkin koordinoidusti hallittiin muun muassa vuoristotaisteluissa ja arotaisteluissa. Toisin kuin seuraavassa sodassa missä jopa kuninkaallisen Jugoslavian armeijan sotilaat ja Kreikan vuoristosissit ajoivat liiankin paljon omaan tasoonsa luottavat italialaiset pois valloittamiltaan alueilta. Italia tosiaankin liittyi erillisesti Ympärysvaltojen puolelle jo 1915 ja pysyikin niissä etenkin alkuvaiheen vaikeuksista huolimatta loppuun asti.
     
  14. Denverin Munasyndi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Colorado Avalanche 1995-2009, Toronto Maple Leafs
    Italia oli molemmissa rähinöissä varsin surullinen tapaus. Miehistöaines oli pääosin priimaa ja hyvin motivoitunutta, mutta johto ei ollut tehtäviensä tasalla. Maalta puuttui myös modernin sodankäynnin välineet joitakin pieniä valiojoukkoja lukuunottamatta. Ei kestä vertailua muiden suurvaltojen asevoimiin. Japanilla tekniikka oli maavoimien osalta käytännössä samalla alkeellisella tasolla, mutta puutteita paikattiin kelvollisella johdolla ja hyödyntämällä omia vahvuuksia.
     
  15. Sako Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomalainen Jokerit, canes
    Yhden historioitsijan mukaan Saksan tappio kulminoitui taistelutahtoon. Länsirintamalla alkoivat saksalaiset antatua sellaisella vauhdilla, että tilanne oli kestämätön.
     
  16. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Japanilla tosiaan oli vain hyvin vähäistä se taistelupuolen merkitys joskin aivan alussa ja juurikin viimeisenä vuonna Japanilla oli omanlaisensa taistelut meneillään. Japanilla oli melko kehittyvät merivoimat ja tiettävästi ensimmäinen lentotukialuksien käyttökin sodassa. Eräänlainen mielenkiintoinen paradoksi oli samalla aikaa havitella itselleen Kiinaa ja olla silti maan kanssa yhteisessä liitossa ja Kiinalla ei myöskään ollut asiasta hyvää mieltä, mutta Kiinan tilanne oli surullisen sekava tuohon aikaan ja vielä pitkään sen jälkeenkin.
     
  17. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Ainakin taudit ja tosiaan loppuvaiheen panssarikauhukin osoittautui melko todeksi saksalaisilla joskin käyttiväthän he saaliskalustoa ja kaikkiaan saivat valmiiksi 22 A7V-tankkia mikä oli heidän omansa kun muutamankin kerran eri tankkimalleja oli hylätty oman armeijan toimesta tuotannon osalta.
     
  18. Denverin Munasyndi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Colorado Avalanche 1995-2009, Toronto Maple Leafs
    Lainaus:
    Yksi ehdottomasti olennaisimmista tekijöistä. Saksan armeija ei kyennyt vuoden 1918 loppusyksystä enää kokonaisvaltaiseen hyökkäystoimintaan. Päiväannokset olivat juuri ja juuri hengissäpitäviä ja myös muista varusteista alkoi olla pahasti pulaa. Kevään 1918 suurhyökkäyksessä vallatut ympärysvaltojen yltäkylläiset muonavarikot eivät varmasti ainakaan lisänneet uskoa omien voittoon.
     
  19. Denverin Munasyndi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Colorado Avalanche 1995-2009, Toronto Maple Leafs
    Lainaus:
    Jees, viittasin lähinnä toiseen maailmansotaan Italian ja Japanin varustuksen osalta, pahoittelut epäselvästä viestistä.
     
  20. Barnes Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KalPa, Leijonamiehistö
    Lainaus:
    Kyllä. Se kiihko, jolla ihmiset värväytyivät armeijoihin oli aivan käsittämätöntä. Sotakriitikot vaiennettiin väkivallalla eikä toimittajia tahdottu päästää rintamalle, koska raporttien arveltiin aiheuttavan taistelumoraalin laskua. Suuri osa "tiedosta" oli ihan suoranaista propagandaa, esim. Britannian johtajat tarkistivat sodan alkuvaiheessa kaikki sotaa koskevat kirjoitukset.(Britit lähettivät upseereja kirjoittamaan sodasta, mutta upseerien oli pakko tarkistuttaa tekstinsä sotilasjohdon kautta)

    Teoria taistelumoraalin laskusta ei ollut sinänsä kaukaa haettu, Saksan pelihän oli pelattu, kun kotirintamalle paljastui lopullisesti sodan tilanne, joka ei ollut saksalaisittain mairitteleva. Kotirintama kyllästyi myöskin sodan kestoon, joka lamaannutti lähes koko valtion.

    Ykkösrähinä kertoo mielestäni informaaation voiman. Tieto oli kovin kyseenalaista, jotta sota ei vaarantuisi. Taitavat propagandistit ovat aina olleet kysyttyjä, mistä kertoo mm. Goebbelsin aika Natsi-Saksassa.
     
  21. sampio Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Menestyvin, sympatiat muille hyville.
    Ensimmäinen maailmansota oli monella tapaa propagandasotaa. Tekniikka oli kehittynyt merkittävästi sotaan mennessä ja painokustannukset halventuneet, lisäksi 1900-luvun alkupuolen massakulttuurin ensiaskeleet siihen sivuun sopivan nationalistisessa ilmapiirissä. Aikamoista valtiojohtoista aivopesuahan sodan alla oli liki kaikissa eurooppalaisissa maissa.

    Siirtomaakiistat alkoivat olla jo takana sodan alkaessa, vaikka toki ne olivat aiemmin hiertäneet välejä ja vieneet paikoin jopa lähelle laajempaakin selkkausta, kuten juuri sodan alla Marokon kriiseissä.
     
  22. Mauri-Antero Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    -
    Lainaus:
    Osittain tästä syystä en ole ikinä arvostanut Italialaisia. Jumalauta vaihdetaan puolta, kun ennakoa heikompaa vihollista vastaan tuleekin paskat housuun. Näiden mamman poikien vuoksi Saksan sotapyrkimykset viivästyikin 2. Maailmansodassa, kun Kreikkalaiset ampuivatkin kovilla vastaan. Helvetti, aina vituttaa, kun joku kävelee vastaan Italia- jalkapallo takki vastaan. Ruokaa osaavat tehdä, mutta ei kannata pilata oikeamielisten sotaa.
     
  23. Ollakseni Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Detroit Red Wings
    Olisivat Britit skipanneet tämän sodan niin 2. Maailmansota olisi jäänyt käymättä. Miksikö? Saksa olisi valloittanut Ranskan nopeasti ja Venäjä olisi luhistunut hyvin samalla tavalla kuin se luhistui muutenkin. Erona olisi ollut se, että Euroopassa olisi ollut vahva Saksa ilman rotuhygienian tarvetta niin Neuvostoliitto olisi pidetty hyvin aisoissa.

    Brittien syytä kaikki, helkkarin sotahullut. Melkein yhtä kahjoja kuin saksalaiset.
     
  24. Sako Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomalainen Jokerit, canes
    Lainaus:
    Kenet mahdat nähdä oikeamielisenä maailmansotien tiimoilta?
     
  25. TomiP Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jyp, Suomi
    Lainaus:
    Noihin merkittäviin vaikutuksiin voidaan lisätä Itävallan hajoaminen ja Ottomaanien valtakunnan luhistuminen, joka osaltaan loi pohjaa Lähi-idän epävakaudelle.