Jos vain poistetaan "osakepelleilyt" ja vaihtuvuus tapahtuu karsintojen kautta, niin on mahdollista, että palataan tähän ketjuun toteamaan, että eipä tästäkään ollut mitään hyötyä, kun sarjojen ero on liian suuri, eikä nousuja tapahdu ollenkaan.
On helppoa heitellä näitä ylätason kommentteja, että osakepelleilyt pois ja liiga aidosti auki, niin kaikki paranee kuin itsestään. Oikeasti asiat täytyy suunnitella ja toteuttaa kunnolla, jos halutaan aidosti positiivisia muutoksia aikaiseksi.
Jep. Voi olla, että tässä tuleekin nyt pidempi siirtymäkausi, johon asti mennään täällä viimeisimmällä ratkaisulla noiden nousuehtojen suhteen. Toki voi olla, että tuota osakkeen arvoa tarkistetaan vielä ennen tuota karsinnan alkamista.
Voi myös olla, että karsinnat joudutaan unohtamaan hetkekski kokonaan, kun aletaan tekemään uudelleen järjetelyitä. Ensin katsellaan onko joku, joka haluaa vapaaehtoisesti luopua sarjapaikastaan. Jos niin se paikka jää vapaaksi. Sitten aletaan pelaamaan liigaa, josta joka kausi putoaa joukkue, mutta kukaan ei nouse, kunnes ollaan siinä toivotussa kymmenessä. Samaan aikaan samaa tehdään mestiksessä, jotta sieltä putoaa enemmän kuin sinne liigasta valuu, joten suomi-sarjastakaan ei päästä nousemaan useampaan kauteen. Tätä jaketaan kunnes on se joukkuemäärä 10 + 10.
Tässä siirtymäajassa myös selviää samalla, että onnistuvatko pudonneet joukkueet pitämään toiminnan ammattimaisena, ja muut kehittämään sen sille tolalle. Jos, niin siinä tapauksessa oltaisiin sitten siinä tilanteessa, jossa olisi se 20 ammattilaiseuraa.
Tässä ajassa myös onnistuttaisiin varmaankin sen pelaajayhdistyksenkin kanssa miettimään sopimusyksityiskohtia, joiden myötä vältettäisiin mahdolliset tulevat oikeudenkäynnit noiden sopimusten laillisuudesta jos niissä jokin tippumispykälä sisällä olisi. Toisaaltahan ammattilaisurheilussa homma pitää olla sillä tolalla, että joukkue pärjää taloudellisesti myös mestiksessä ilman sopimusten purkua, joten kyllä siellä pitää jatkossa olla jotakuinkin se budjetti joukkueilla, mikä nyt on liigajoukkueiden keskikastissa.
Ilman järjellisät siirtymäaikaa sei tule taas kuin paskaa, joten tässä olisi malli, jolla tuo saavutettaisiin porrastetusti siten, että kaikilla olisi aikaa reagoida tuleviin muutoksiin.
Merkittävä tekijä siinä, miten nopeasti tämä saavutetaan olisi siinä, että miten moni joukkue olisi mahdollisimman nopeassa tahdissa valmiita luopumaan liigapaikastaan. Siihen eittämättä tarvitaan taloudellinen tuki liigasta, että toiminta kuitenkin voi jatkua mestiksessä ilman että koko pohja menee jo tässä uhrauksessa. Yksi osa siitä olisi tuon liigaosakkeen lunastus määritettyllä arvollaan.
Toki vaatii myös neuvotteluita sponsorien kanssa, että eivät heti ole hylkäämässä. Pelaajien kanssa, että ovatko halukkaita jatkamaan mestiksen puolelle miltä osin, sekä edelleen pitäisi miettiä millainen mestiksen TV-sopimus saataisiin aikaiseksi.
Liigan tv-sopimuksen jakautuminen kahdellekymmenelle seuralle ei voi tulla kysmykseen, sillä se olisi paha isku liigaan jääville seuroille, vaikka lopputulemana olisikin aikanaan vain se viiden joukkueen lisäys jakajiin.
Tiivistyksenä siis kuitenkin, että tässä ajassa, noin 3-5 vuotta, pitäisi kaikilla mestiseuroilla olla kokonaan ammattilaisista koostuva joukkue ja budjetit nousseet sinne liigan keskikastin tasolle. Silloin voisi olla uskottavaa tällaiselle tulevaisuudelle. Tässä olisi -jos mennään tuolla pidemmällä kaavalla, eli viidellä vuodella - aikaa rakentaa talous kuntoon, ja etsiä niitä onnessaan rahojaan jakelevia miljonäärejä laittamaan taloudet uskottavaan kuntoon päämääränään tulevat nousmahdollisuudet liigaan.
Samassa ajassa myös siten nähtäisiin, että onnistuuko tämä uskottavasti, vai ainoastaan unelmissa.
Ilman talouden vakiinnuttamista tuollaiseen noin 1-1,5 miljoonan pelaajabudjettiin siellä mestiksessäkin on silkkaa haihattelua leikkiä tulevaisuudessa ammattilaisjoukkuetta, joka on pyrkimässä liigaan pelaamaan.