Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 392 452
  • 11 635

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Nyt kun on selvää, että suljettu sarja olisi laiton kartelli, niin Liiga ei voi estää Mestismestareita nousemasta Liigaan, jos lisenssiehdot täyttävät. Se on bitter sweet uutinen esim. Joensuulle ja Rovaniemelle. Meinaan käytännössä Liigaan siis päästään lähi vuosina. Muitakin potentiaalisia joukkueita tulee perässä. TuTo nyt ainakin. Mutta onko se kivaa pelata vaikka 25 joukkueen sarjassa? Enpä tiedä.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Katso karttaa, niin huomaat, että Tampere on lähempänä Poria ja Raumaa, kun Helsinkiä. Samoin Turku, joten ehdotuksesi on jo maantieteellisesti typerä.

Jos olet perillä siitä, miten Liigaa nykyään pelataan, niin esim. HIFK ja Kärpät pelaavat samassa välisarjassa (vaikkei noista välisarjoista aktiivisesti ääntä pidetä). Tämä siitä huolimatta vaikka esim. HIFK:lle löytyisi Liigasta vissiin 13 joukkuetta, jotka olisivat maantieteellisesti lähempänä, kuin Oulun Kärpät. Tältä osin ehdotukseni ei siis merkittävästi muuttaisi Liigan suhtautumista "maantieteeseen".
 
Suosikkijoukkue
Jokerit, Detroit Red Wings
Paras näkemäni ehdotus:

A-Liiga: 12 joukkuetta
B-Liiga: 10 joukkuetta, nostetaan 12 jengiin muutamassa vuodessa.

A:n ja B: 8 parasta playoffeihin.
A:n jumbo tippuu B-Liigaan.
B:n Mestari nousee A-Liigaan.

A:n 11, 10 ja 9 pelaavat B:n playoffien aikana sisäisen "karsintasarjan", esim 2x sarja.

Karsintasarjan viimeiseksi jäänyt joukkue pelaa karsinnat B:n finaalit hävinnyttä joukkuetta vastaan.

- Ei tyhjennysmyyntejä
- Urheilullinen panos loppuun saakka
- Nousu / putoaminen + kiinnostava karsinta joka vuosi.

Sarjoilla olisi yhteinen TV-sopimus, yhteinen pelaajasopimus, yhteiset sponsorit (sarjan omat, esim. nimisponssit). TV-sopparista jyvitettäisiin esim. 58 % A:n jengeille ja 40 % B:n jengeille. 2 % tai muu summa käytettäisiin putoajan sopeutusrahaan, jota maksettaisiin seuraavat 3 vuotta putoajalle "korotettuna tv-rahana", jos se ei nouse tuona aikana A-Liigaan. X-osa rahasta olisi laitettava juniorityön kehitykseen.

Seuraava sarjataso olisi Suomi-Sarja, joka jaettaisiin alueittain. Esim:

Pohjoinen, Itä, Etelä, Länsi.

Jokaista Suomi-Sarjan lohkoa pelattaisiin vain lohkon sisäisesti. Runkosarjan jälkeen kunkin lohkon parhaat 2 pääsisivät "final 8" playoffeihin. Tuon playoff-sarjan voittaja pelaisi paras seitsemästä sarjan B-Liigan jumboa vastaan. Voittaja B:hen, häviäjä oman alueensa Suomi-Sarjaan.

Ja miksi ei 10 jengin Liigaa? Mulla on hyvät syyt uskoa, että sen kanssa jouduttaisiin tekemään joko Urheilullinen kompromissi tai mahdoton taloudellinen kompromissi.

10 joukkueen 4x sarja ei ottelumäärällisesti riitä. Talous kärsisi liikaa. Ottelumäärä on saatava ylemmäs. Toki paikallispelejä lisäämällä saisi tuohon päälle vielä tarvittavat ottelut. Se taas ei olisi urheilullisesti reilu ratkaisu.

Pitkällä aikavälillä voisin hyväksyä myös 14+12 sarjan, jos joukkuemäärä nousisi esim. 5 vuoden päästä kahdella. Ehdottamassani 11, 10 ja 9, etenkin 9, ovat kaikki pahassa raossa, kun teoreettinen uhka putoamisesta on läsnä, vaikka vielä viimeisillä kierroksilla saatoit taistella playoff-paikasta. Toisaalta kelatkaa mikä kiinnostuksen multihuipennus. 14 jengin sarjassa 2 olisi putoamisuhalta turvassa, missaten kuitenkin playoffit. Tai voisivat pelata sääliplayoffit, kun niitä täällä rakastetaan ilmeisesti.

Esittämässäni mallissa Suomi-Sarja saisi kestävämmän kulurakenteen säilyttäen kuitenkin kiinnostuksen loppuun saakka.

A:n runkosarjan ja B:n finaalien välistä gäppiä täytettäisiin ehdottamallani sisäisellä "karsintasarjalla". Vastaavan voisi kehittää myös B-sarjan loppupäähän ennen B:n ja Suomi-Sarjan karsintapeliä. Toisaalta Suomi-sarjan runkosarja olisi sen verran lyhyt, että Final 8 päättyisi hyvissä ajoin suhteessa B:n runkosarjaan.

Saman vois pienoiskoossa monistaa myös U20 sarjaan, ehkä myös U18.
 
Viimeksi muokattu:

Peluuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Itse pidän tätä housuunpaskomispäätöksenä, mutta mitä muuta nyt osasi odottaa. Tästä ei seuraa mitään muuta, kun joukkuemäärän nousua ja merkityksettömien pelien lisääntymistä. Nyt pitäis oikeasti vaan avata se sarja ja miettiä tarkkaan joukkuemäärä, että Liiga ja Mestis pysyvät mielenkiintoisina.
Mitä järkeä on kauhistella joukkuemäärän nousua, kun ne jaetaan 2 eri liigatasoon. Mestis on jatkossa sitten vasta 3 korkein sarjataso (jos yleensä jää sillä nimellä eloon) , eikä sitä nyt kannata tähän sen enempää sotkea. Oleellista on nyt se, että myös 2. korkein taso tulee olemaan ammattimainen ja laadukas sekä sitä kautta liigan 1 ja 2. tason väliset karsinnat jatkossa mielenkiintoisia. Tämähän nostaa myös 1. liigan tasoa ja pitemmässä juoksussa erityisesti 2. liigan tasoa.
 

P Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avoimen liigan karsinnat, Marcin Kolusz
Amerikkalaisista on olemassa sanonta "anything but metric", heillä kun esimerkiksi torin kokoa mitataan mieluummin sanonnoilla, kuin oikeilla numeroilla. "Two and a half football fields", "basketball court size", ym. Mitään järkeä tässä ei ole.

Liigan sarjajärjestelmäkeskustelussa on jostain syystä lipsuttu vastaaville raiteille. Kaikkea ehdotetaan, paitsi urheilua. Eikö kukaan enää ole sitä mieltä, että urheilu on parempaa viihdettä, kuin kabinetit? Eikö kaiken maailman ABC-roskapuheiden olisi pitänyt kuolla samalla, kun Juhani Tamminen siirtyi TuTosta twitteriin? Meneekö kiekkoväellä täysin ohi, että futiksessa on jokakeväiset bileet, kun siellä päästään karsimaan ja nousemaan suoraan oikean kokoiseen liigaan?
 

Hannutic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Liigan sarjajärjestelmäkeskustelussa on jostain syystä lipsuttu vastaaville raiteille. Kaikkea ehdotetaan, paitsi urheilua. Eikö kukaan enää ole sitä mieltä, että urheilu on parempaa viihdettä, kuin kabinetit? Eikö kaiken maailman ABC-roskapuheiden olisi pitänyt kuolla samalla, kun Juhani Tamminen siirtyi TuTosta twitteriin? Meneekö kiekkoväellä täysin ohi, että futiksessa on jokakeväiset bileet, kun siellä päästään karsimaan ja nousemaan suoraan oikean kokoiseen liigaan?
A:lla ja B:llä tasoitetaan sarjojen välistä eroa. Pienimpien liigaseurojen ja isoimpien Mestisseurojen budjettien ero on viisinkertainen, pelaajabudjettien luultavasti vielä isommat. Nouseminen on näin ollen erittäin haastavaa. Ongelma ei olisi päässyt näin pahaksi jos liiga olisi koko ajan pidetty auki. Mutta kun se suljettiin ja jäi suljetuksi, niin pelkkä avaaminen ei enää riitä.

Edit.: eiköhän täällä kaikki aja avointa liigaa?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Jokerit, Detroit Red Wings
Amerikkalaisista on olemassa sanonta "anything but metric", heillä kun esimerkiksi torin kokoa mitataan mieluummin sanonnoilla, kuin oikeilla numeroilla. "Two and a half football fields", "basketball court size", ym. Mitään järkeä tässä ei ole.

Liigan sarjajärjestelmäkeskustelussa on jostain syystä lipsuttu vastaaville raiteille. Kaikkea ehdotetaan, paitsi urheilua. Eikö kukaan enää ole sitä mieltä, että urheilu on parempaa viihdettä, kuin kabinetit? Eikö kaiken maailman ABC-roskapuheiden olisi pitänyt kuolla samalla, kun Juhani Tamminen siirtyi TuTosta twitteriin? Meneekö kiekkoväellä täysin ohi, että futiksessa on jokakeväiset bileet, kun siellä päästään karsimaan ja nousemaan suoraan oikean kokoiseen liigaan?
Esimerkiksi omassa ehdotuksessani yllä tapahtuu joka vuosi molemmat: nousu/putoaminen + huippukiinnostavat karsinnat.

Kaikkihan täällä haluavat avoimen sarjan.
 

Nadchal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Paras näkemäni ehdotus:

A-Liiga: 12 joukkuetta
B-Liiga: 10 joukkuetta, nostetaan 12 jengiin muutamassa vuodessa.

A:n ja B: 8 parasta playoffeihin.
A:n jumbo tippuu B-Liigaan.
B:n Mestari nousee A-Liigaan.

A:n 11, 10 ja 9 pelaavat B:n playoffien aikana sisäisen "karsintasarjan", esim 2x sarja.

Karsintasarjan viimeiseksi jäänyt joukkue pelaa karsinnat B:n finaalit hävinnyttä joukkuetta vastaan.
Hyvännäköinen ehdotus, mikä jää itseä mietityttämään on että tuossa tulisi B:n finaalien hävinneelle aika pitkä kevät kun neljä playoff sarjaa.

Itse ottaisin B:n playoffeihin vain kuusi parasta siten että B:n runkosarjan kaksi parasta pelaisivat keskenään finaalit, joiden voittaja nousisi suoraan A:n viimeisen tilalle. Samaan aikaan B:n sijat 3-6, pelaisivat keskenään karsintojen 1. kierroksen. Karsintojen 2. kierrokselle osallistuisi 1. kierroksen voittajien lisäksi, A:n runkosarjan 11. sekä B:n finaaleiden häviäjä. Karsintojen finaaleissa ratkaistaisiin seuraavan kauden A:n paikka 2. kierroksen voittajien kesken.
 
Suosikkijoukkue
Jokerit, Detroit Red Wings
Hyvännäköinen ehdotus, mikä jää itseä mietityttämään on että tuossa tulisi B:n finaalien hävinneelle aika pitkä kevät kun neljä playoff sarjaa.

Itse ottaisin B:n playoffeihin vain kuusi parasta siten että B:n runkosarjan kaksi parasta pelaisivat keskenään finaalit, joiden voittaja nousisi suoraan A:n viimeisen tilalle. Samaan aikaan B:n sijat 3-6, pelaisivat keskenään karsintojen 1. kierroksen. Karsintojen 2. kierrokselle osallistuisi 1. kierroksen voittajien lisäksi, A:n runkosarjan 11. sekä B:n finaaleiden häviäjä. Karsintojen finaaleissa ratkaistaisiin seuraavan kauden A:n paikka 2. kierroksen voittajien kesken.
Toisaalta jos mentäisiin ilman suoraa nousua, niin silloin B:n voittaja karsisi. Ja pelaisi yhden lisäkierroksen. Näillä mennään!
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Nämä kommentit on aina ihan sitä itseään, kun perusteena on pelkkä mutu. Oma mutu kertoo, ettei Liigan yleinen taso tai heikoimpien pelaajien taso ole muuttunut vuosikymmenien aikana juurikaan - tai ainakaan huonompaan suuntaan. Nykyään urheilullinen ja taktinen vaade on mennyt niin paljon eteenpäin, että pelaajienkin taso on väkisin noussut.
Yleisesti pelaajien taso on noussut, mutta suhteessa muihin sarjoihin, niin se on Liigassa laskenut.
Usein tunnutaan unohtavan, että pelaajia voidaan hankkia myös ulkomailta. Puhutaan aina siihen tyyliin, että nykyiset liigapelaajat pitäisi jakaa suuremmalle määrälle joukkueita ja loput paikat täytetään Mestiksestä. Käytännössähän lähes kaikki paikat täytettäisiin ulkomailta. Joko ulkomaalaisilla pelaajilla, tai sitten suomalaisilla, jotka ovat pelanneet nyt ulkomailla.
Olisit nyt edes lukenut viestini kunnolla. Minähän sanoin, että pelaajia ruvettaisiin tuomaan ulkomailta, mutta kun eihän se nosta tasoa täällä yhtään, jos ja kun sieltä rupeaisi tulemaan arpoja. Ei sieltä tulisi mitään SHL-tason tai NLA-tason seppää.

Kabinettinostot olisivat karsea virhe. Ihan myös pelin tasonkin kannalta.
 

Animal

Jäsen
Esittämässäni mallissa Suomi-Sarja saisi kestävämmän kulurakenteen säilyttäen kuitenkin kiinnostuksen loppuun saakka.
Viesti on asiaa, mutta sinällään tämä on koomista, että ehdotus on likimain sama, mitä sarjajärjestelmä oli 90-luvulla ennen suljettua SM-Liigaa.

SM-Liiga - 12 joukkuetta
I-Divisioona / Fazer Liiga 12-16 joukkuetta
Alueellinen II-divisioona

Myöhemmin kakkosen ja ykkösen väliin keksittiin täysin tarpeeton suomisarja. Ja tietty suljettu Liiga.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Itse pidän tätä housuunpaskomispäätöksenä, mutta mitä muuta nyt osasi odottaa. Tästä ei seuraa mitään muuta, kun joukkuemäärän nousua ja merkityksettömien pelien lisääntymistä. Nyt pitäis oikeasti vaan avata se sarja ja miettiä tarkkaan joukkuemäärä, että Liiga ja Mestis pysyvät mielenkiintoisina.

Kyllä, todella nolo suorastaan. Toivon K-Espoota Liigaan, mut oli se sitten Espoo tai mikä tahansa, niin vaan nousun kautta. Eli jonkun on pudottava, jotta Mestis saa yhden isomman jengin tilalle. Sillähän se Mestiksen kiinnostavuus nousee kun aina käydään poimimassa paras jengi pois kabinetilla. Hyvä Liiga ja sen huikea ajatushautomo.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Ennustus mullistavasta muutoksesta sarjajärjestelmään.

- Parin vuoden päästä on 17 joukkueen liiga. 4 kertainen runkosarja, 64 ottelua jokaisella.
- 5 parasta suoraan poffeihin.
- 6 seuraavaa sääleihin-> voittajat poffeihin
- Siitä eteenpäin niin kuin nytkin
- 6 huonoimman kausi päättyy runkosarjaan.
 

Kiekoton Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit ja Alasarjat sekä suomalaiset maailmalla
A:lla ja B:llä tasoitetaan sarjojen välistä eroa. Pienimpien liigaseurojen ja isoimpien Mestisseurojen budjettien ero on viisinkertainen, pelaajabudjettien luultavasti vielä isommat. Nouseminen on näin ollen erittäin haastavaa. Ongelma ei olisi päässyt näin pahaksi jos liiga olisi koko ajan pidetty auki. Mutta kun se suljettiin ja jäi suljetuksi, niin pelkkä avaaminen ei enää riitä.

Pelkkä avaaminen voisi kyllä riittää, mikäli annettaisiin aikaa ja voisi luottaa siihen, että auki pysytään aina. Mestiksen seuroista osa alkaisi kyllä vimmalla kehittämään tuotetta liigakuntoon ja erot alkaisi kaventumaan. Ei sieltä ekana vuonna nousijoita varmasti olisi, varsinkin jos Liigan karsijoita olisi useampi jengi ja samalla pudotettaisiin Liigan joukkuemäärää esim 12 jengiin. Mutta ajan kanssa alkaisi erot kaventumaan ja nousut toteutumaan kuten 90-luvulla aikanaan. Silloin Liigaan nousi Jokerit, JoKP, TuTo ja SaiPa. Nyt ei muisti pelaa miten Kärpät ja KalPa nousivat, mutta KalPa taisi ainakin nousta 13. jengiksi?
 

jeani

Jäsen
10+10. Siinä pitää valitettavasti olla mukana kikkailua, että se voisi kelvata Liigan pikkuseuroille.

Minun skenaariossani lisäisin samalla runkosarjan arvoa. Ensimmäisen toimintavuoden joukkuejaot tehdään ”yleisten syiden” perusteella.

SM-Liiga A:

HIFK
Ilves
Jokerit
JYP
Kiekko-Espoo
Kärpät
Lukko
Tappara
TPS
Ässät

SM-Liiga B:

HPK
Jokipojat
Jukurit
KalPa
Kiekko-Vantaa
KooKoo
Pelicans
RoKi
SaiPa
Sport

A-sarjan joukkueet pelaavat nelinkertaisen sarjan kaikkia muita A-sarjan joukkueita vastaan, eli 4x9 = 36 ottelua. Lisäksi kaksinkertaisen sarjan B-sarjan joukkueita vastaan, eli 2x10 = 20 ottelua. Yhteensä siis 56 ottelua runkosarjassa. Runkosarjan viimeiset yhdeksän ottelua ovat vain A-sarjan joukkueita vastaan.

B-sarjassa otteluohjelma käänteisesti A-sarjaan nähden.

Sarjataulukkoihin vaikuttavat yhtälaisesti A:n ja B:n joukkueita vastaan pelatut ottelut.

A:n runkosarjan kaksi parasta suoraan välieriin. 3vs6 ja 4vs5 pelaavat välieräpaikoista paras kolmesta -menetelmällä. Välierät paras viidestä -menetelmällä. Pronssiottelu pelataan. Finaali paras seitsemästä -menetelmällä.

A:n Runkosarjan kymmenes tippuu suoraan B-liigaan, ja B:n runkosarjan voittaja nousee suoraan A:han. A:n runkosarja yhdeksäs karsii paras kolmesta -menetelmällä B:n runkosarjan kakkosta vastaan paikasta A-liigaan.

B:n runkosarjan viimeinen tippuu suoraan alemmalle sarjatasolle, josta ”mestari” nousee suoraan B:hen. B:n runkosarjan toisiksi viimeinen karsii paras kolmesta -menetelmällä alemman sarjan kakkosta vastaan paikasta B-liigaan.

TV-rahat jaetaan tasan kaikkien A- ja B-liigojen joukkueiden kesken.

Pudotuspeleissä ja karsintaotteluissa kotijoukkueet pitävät kaikki rahat, ne eivät mene enää yhteiseen pottiin.

Hallien koolla tai fasiliteeteilla ei vaikutusta liigakelpoisuuksiin. Pitää olla: ok-kuntoinen jää, turvakaukalo ja hyvät valot.

Edit: Lisättäköön vielä, että minulle kyllä sopii, että ehdottamani malli otetaan käyttöön vasta, kun kannattamani Jokerit on ensin noussut jotenkin muuten pelaamalla Liigaan (sikäli kun se jotenkin on mahdollista :D ).
 
Viimeksi muokattu:

Hannutic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Pelkkä avaaminen voisi kyllä riittää, mikäli annettaisiin aikaa ja voisi luottaa siihen, että auki pysytään aina. Mestiksen seuroista osa alkaisi kyllä vimmalla kehittämään tuotetta liigakuntoon ja erot alkaisi kaventumaan. Ei sieltä ekana vuonna nousijoita varmasti olisi, varsinkin jos Liigan karsijoita olisi useampi jengi ja samalla pudotettaisiin Liigan joukkuemäärää esim 12 jengiin.
Joo siis välttämättä ei tarvita saman organisaation alla olevaa A- ja B-sarjaa, "B- sarja" voi olla Jääkiekkoliiton alainen Mestis. Se toimenpide mitä avaamisen lisäksi kaipaan on tuo Liigan joukkuemäärän merkittävä pudottaminen. Minulle ei olisi mikään ongelma jos kannattamani Kiekko-Espoo tai esim. Jokerit pelaisi alempaa, mutta hyvätasoista sarjaa vaikka seuraavat kolme vuotta sanotaan nyt vaikka 2M€ vuosibudjetilla (koko organisaation budjetti). Samalla rakennettaisiin organisaatio, jolla voisi jollain tapaa pärjätä ylemmässäkin sarjassa.

Jos pelkästään avataan sarja eikä vähennetä Liigan joukkuemäärää, niin käytännössä sieltä voi Jokerit poislukien ehkä joku nousta/pudota kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Karsintapelien tulee olla mielekkäitä. Jos taas tasoerot ovat suuria niin suora nousu/putoaminen ei mielestäni ole hyvä vaihtoehto kenellekään.

edit.: pientä viilausta ja tarkennusta.
 
Viimeksi muokattu:

Kiekoton Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit ja Alasarjat sekä suomalaiset maailmalla
Jep. Oma ehdotukseni on ollut jo useamman kerran esillä, mutta taas kerran. Liigan 11-15 paikoilta karsintasarja Mestiksen 1-3 sijojen kanssa. Vaikka ottelupareilla, mutta vain 4 seuraa jatkasi Liigassa seuraavalla kaudella. Samaa jatkettaisiin pari kautta ja oltaisiin 12 joukueessa Liigassa ja tässä B-Liigassa/Mestiksessä olisi 12 joukkuetta, jossa olisi varmuudella kolme vanhaa Liigajengiä ja ehkä enemmänkin, jos Jokerit ja K-Espoo onnistuisi kepittämään karsintasarjoista itsensä ylös jo aiemmin. Mutta kuitenkin olisi vähintää 5 potentiaalista Liigaseuraa alemmalla tasolla sekä vielä JoKp, RoKi, TuTo ja vielä Niemen proketiseura K-Vantaa. Kolme muuta voisi olla mallia Ketterä, IPK ja vielä joku KeuPa/Hermes/KOOVEE. Siinä olisi Liigan tuote kunnossa ja alempi tasokin potentiaalinen. Rahoitusta TV-rahoista jollakin kompensaatiolla myös alemmalle tasolle.
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Ja miksi ei 10 jengin Liigaa? Mulla on hyvät syyt uskoa, että sen kanssa jouduttaisiin tekemään joko Urheilullinen kompromissi tai mahdoton taloudellinen kompromissi.

10 joukkueen 4x sarja ei ottelumäärällisesti riitä. Talous kärsisi liikaa. Ottelumäärä on saatava ylemmäs. Toki paikallispelejä lisäämällä saisi tuohon päälle vielä tarvittavat ottelut. Se taas ei olisi urheilullisesti reilu ratkaisu.
Ihan mielenkiinnosta, jos olisi 10 jengin Liiga, niin mikä estäisi pelaamaan vaikka 6x sarjan? 54 pelin runkosarja, johon pleijarit päälle. Tuo olisi myös omasta mielestä loogisin vaihtoehto urheilullisesti, kun 8 parasta etenisi pleijareihin. 9. ja 10. suhteen olisi muutamakin vaihtoehto:
a) 9. on "turvassa", 10. putoaa suoraan B-liigaan, jonka mestari nousee tilalle
b) vaihtoehto a, jonka lisäksi 9. karsii B-liigan kakkosta vastaan
c) 10. karsii B-liigan mestaria vastaan
d) 9. ja 10. pelaa "playout"-sarjan, jonka häviäjä karsii B-liigan mestaria vastaan

Eri putoamisskenaarioissa omat hyvät ja huonot puolensa. Karsintasarjat on urheiluromanttisia kyllä, mutta lähtökohtaisesti tilanne, jossa B-liigan seura on jo pelannut raastavat playoffit ja A-liigan seura on 2-3 kuukautta vain harjoitellut, on molemmille todella haastava. Itse näistä taipuisin johonkin vaihtoehtoon, jossa vain yksi joukkue vaihtaa sarjatasoa per vuosi.

Se miten tähän sarjamalliin päästään, pitäisi hoitaa "kerralla". Mennään tulevaisuudessa sitten 10+10 tai 12+10 tai jotain muuta, niin yhden joukkueen vähentäminen per vuosi vie todella pitkän aikaa, jolloin eletään tietynlaista välikautta Liigan kehityksessä. Varmasti jo tämän vuoden aikana suunnitelmat saadaan sen verran pitkälle, että tiedetään mikä se malli tulee olemaan kaudelle 2025-26. Sitten kylmästi ilmoitetaan seuroille, että urheilullinen menestys kaudella 2024-25 tulee määrittämään seuraavan kauden sarjatasot, jolloin seuroilla on riittävästi aikaa investoida joukkueeseensa sen mukaan missä haluavat tulevaisuudessa pelata.

Sarjoilla olisi yhteinen TV-sopimus, yhteinen pelaajasopimus, yhteiset sponsorit (sarjan omat, esim. nimisponssit). TV-sopparista jyvitettäisiin esim. 58 % A:n jengeille ja 40 % B:n jengeille. 2 % tai muu summa käytettäisiin putoajan sopeutusrahaan, jota maksettaisiin seuraavat 3 vuotta putoajalle "korotettuna tv-rahana", jos se ei nouse tuona aikana A-Liigaan. X-osa rahasta olisi laitettava juniorityön kehitykseen.
Tämä kuulostaa kyllä fiksulta mallilta. Iltalehden artikkelin mukaan tällä hetkellä tv-sopimus on nyt ollut 1,125M€/joukkue, eli n. 17M€ koko sarjalle. Luonnollisesti tuo tulisi nousemaan kun joukkueidenkin määrä nousee, mutta nykyisestäkin summasta 2% sopeutusraha olisi vajaa 350 000€ (joka tietenkin voisi jakautua myös usella seuralle, kun maksetaan 3 vuoden ajan).
 

Jape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Ennustus mullistavasta muutoksesta sarjajärjestelmään.

- Parin vuoden päästä on 17 joukkueen liiga. 4 kertainen runkosarja, 64 ottelua jokaisella.
- 5 parasta suoraan poffeihin.
- 6 seuraavaa sääleihin-> voittajat poffeihin
- Siitä eteenpäin niin kuin nytkin
- 6 huonoimman kausi päättyy runkosarjaan.
Olen pitkälti samoilla linjoilla, mutta mielestäni pelinsä runkosarjaan päättävien joukkueiden lukumäärää ei saisi ainakaan kasvattaa nykyisestä. Ehdotus 17 joukkueen Liigan nelinkertaisen runkosarjan jälkeen olisi siis:

- 4 parasta suoraan playoffeihin
- 8 seuraavaa sääleihin -> voittajat playoffeihin, jotka tästä jatkuvat entisellään
- 5 heikoimman kausi päättyy runkosarjaan
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Olisit nyt edes lukenut viestini kunnolla. Minähän sanoin, että pelaajia ruvettaisiin tuomaan ulkomailta, mutta kun eihän se nosta tasoa täällä yhtään, jos ja kun sieltä rupeaisi tulemaan arpoja. Ei sieltä tulisi mitään SHL-tason tai NLA-tason seppää.
Mikä ihmeen olettamus tämä olisi, että jos liigaan hankittaisiin nykyistä enemmän pelaajia ulkomailta, niin olisivat väistämättä pelkästään arpoja? Mihin ihmeeseen tämä perustuu?

Syy Liigan tason laskuun muihin sarjoihin nähden ei ole joukkueiden määrässä, vaan syy on puhtaasti taloudellinen. Meillä ei pystytä maksamaan erityisen kovaa palkkaa ja verotuskin on kohtalaisen kovalla tasolla.

Yritä nyt edes.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Ehdotus 17 joukkueen Liigan nelinkertaisen runkosarjan jälkeen olisi siis:

- 4 parasta suoraan playoffeihin
- 8 seuraavaa sääleihin -> voittajat playoffeihin, jotka tästä jatkuvat entisellään
- 5 heikoimman kausi päättyy runkosarjaan

Vaikka itsekin ehdottelen tänne kaikenlaista, niin jos vetoa pitäisi lyödä ja omaa rahaa laittaa pöytää, niin kyllä ne varmaan menisi kaikesta huolimatta tämän kaltaiselle ehdotukselle.

Ja kun täällä keskustelu käy, niin heitetään taas yksi uus/vanha ehdotus. Eli kun aika ajoin keskustelua käydään myös suljetusta Liigasta kartellina ja että se sen takia pitäisi avata, niin onkohan asia juridisesti näin vai riittääkö siis se, että tämän suljetun ringin ulkopuoleltakin pääsee pelaamaan Suomen mestaruudesta? Jos pelkkä Suomen mestaruudesta pelaaminen riittää, niin kilpailunhan voisi järjestää vaikka seuraavalla tavalla.

Syksyllä sekä Mestiksessä, että Liigassa pelattaisiin kaksi kierrosta kaikki kaikkia vastaan. Eli Liiga seuroille tekisi 28 peliä ja Mestis seuroille 24 peliä. Tämän jälkeen jakauduttaisiin jatkosarjoihin. Eli Liigan kuusi parasta jatkaa ylempään loppusarjaan, jossa pelattaisiin vielä kuusi kertaa kaikki kaikkia vastaan. Näille seuroille runkosarja vaiheeseen tulisi kokonaisuudessa 58 peliä.

Liigan yhdeksän heikointa ja Mestiksen kolme parasta jakautuisi sitten kahteen rinnakkaiseen lohkoon alempaan jatkosarjaan. Täten kumpaankin lohkoon tulisi kuusi joukkuetta ja nämäkin pelaisivat kuusi kertaa kaikki kaikkia vastaan ja pelejä tulisi osallistuville Liiga seuroille siis runkosarjaan sama määrä, kuin ylemmällä jatkosarjalla, eli 58 peliä kullekin.

Kun runkosarja olisi ohi, niin ylemmästä loppusarjasta viisi parasta menisi puolivärieriin ja kuudennen kausi päättyisi runkosarjaan.

Alemman loppusarjan molemmista lohkoista kolme parasta menisi neljännesvälieriin ja muodostaisivat kolme paria. Näistä voittajat jatkaisivat pelejä puolivälierissä viiden ylemmän loppusarjan joukkueen kanssa. Tuosta sitten pudotuspelit jatkuisivat normaaliin tapaan loppuun asti.

Tällä tavalla voitaisiin jatkaa nykyrakenteilla, mutta Mestis seuroille (ja jos se pysyy avoimena) ja sen myötä ihan jokaiselle suomalaiselle kiekkoseuralle aukeaisi teoreettinen mahdollisuus Suomen mestaruuteen.
 

Tuossa vielä tarkemmin avattuna samasta asiasta, mistä eilen tähän ketjuun kirjoitin.

Tilanne on ollut jo jonkin aikaa se, että Liiga on tiennyt toimivansa vastoin lainsäädäntöä, ja osa johtoryhmän jäsenistä on tätä vahvastikin kyseenalaistanut. Aika hurjalta tuntuukin, ettei tämän murtamiseen lopulta vaadittu kuin yksi seura, mikä oli valmis katsomaan Liigan bluffin (toki myös Jokerien hurjat yleisömäärät lisäsivät sisäistä painetta) ja Liiga ryhtyi perääntymään ja Hiltusen suulla keksimään hataria selityksiä.

Kiekko-Espoo ansaitsisi vuoden urheiluteko-palkinnon.
 

Wormatsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Anaheim Ducks
14 joukkueen liigan kanssa voisi mielestäni suht hyvin elää. Itse toteuttaisin niin, että nykyisistä joukkueista viimeinen tippuisi suoraan ja toiseksi viimeinen karsisi Mestiksen mestarin kanssa, jonka jälkeen ihan simppeleillä karsinnoilla siitä eteenpäin. Toki kesken kauden moista päätöstä ei voi eikä pidäkään tehdä.

Jotenkin en näe, miten joku A+B liigasäätö toisi mitään autuutta nykytilanteeseen. Liigan tv-oikeuksien hintaa nykyisen sopimuskauden jälkeen on vaikea arvioida. Noinkohan vastaavilla summilla löytyy innokkaita palveluntarjoajia polttamaan näppinsä vuorollaan? Joukkuemäärien (ja Liigojen) lisääminen soppariin ei varmasti mikään läpihuutojuttu ole.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Mikä ihmeen olettamus tämä olisi, että jos liigaan hankittaisiin nykyistä enemmän pelaajia ulkomailta, niin olisivat väistämättä pelkästään arpoja? Mihin ihmeeseen tämä perustuu?

Syy Liigan tason laskuun muihin sarjoihin nähden ei ole joukkueiden määrässä, vaan syy on puhtaasti taloudellinen. Meillä ei pystytä maksamaan erityisen kovaa palkkaa ja verotuskin on kohtalaisen kovalla tasolla.

Yritä nyt edes.
No mikä se sun olettamus oikein on uusien tulijoiden suhteen? Otetaan nyt vaikka esimerkki kun Joly pelasi HPK:ssa ja Jokerit olisi tehneet paluun ja lyöneet mottipäisen Jolylle ja hommannut tämän itselleen. Minkälaisen pelaajan luulet HPK:n hankkivan hänen tilalleen? HPK teki hyvän löydön ja maksoi Jolylle vähän tämän tasoonsa nähden. Arpana Joly Liigaan tuli. Joly on hieno tarina, mutta yhtä Jolya yms. kohden moni arpa puolestaan pettää. HPK ei rahoilla mässäile niin kuin ei moni muukaan Liiga-seura. Lähtökohtaisesti uskon, että jos Jokerit ja K-Espoo nousee Liigaan ja sitä myötä syntyy noin 50 uutta työpaikkaa pelaajille Liigasta, niin tuo 50 pelaajaa on selvästi alempaa kastia tasoltaan. Eivät Jokerit ja K-Espoo täytä joukkueitaan NLA:n tai SHL:n huipuista ja eivät muut myöskään paikkaa lähtijöitään noista.

Jos sä luulet, että 50 uutta työpaikkaa täytetään edes vähintään keskitason Liiga-pelaajilla ja sitä kautta taso pysyisi samana, niin en edes enää mutuile vaan väitän, että olet väärässä.

Liigassa on nyt liikaa joukkueita mikä vaikuttaa tasoon. 17 joukkuetta olisi aivan karsea lisäkolaus tasolle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös