Eettisiä, filosofisia ja moraalisia pohdintoja

  • 28 146
  • 163

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Onko ihminen lähtökohtaisesti "tyhjä taulu" (Locken ajatus), joka muovaa itse oman kohtalonsa reagoimalla ympäristön ärsykkeisiin? Vai onko ihminen ensisijaisesti osa yhteisöä, kansaa, etnisyyttä, sukupuoli-identiteettiä tai sukua? Aiemmin kuvailemani, luonnonlakeihin vetoava "rationalisti" (vähän poleeminen ilmaisu, myönnän) pohjaa järkeilynsä empiirisesti havaittaviin asioihin: kuvailtu henkilö on mies, joten hänellä on tämä ja tuo todennäköisyys käyttäytyä tavalla X ja Y. Konstruktionisti puolestaan etsii läkähdyksiin asti syitä sille, miksi henkilö toimii kuten toimii; onko taustalla yhteiskunnan harjoittama patriarkaalinen hapatus? Ehkä henkilö kasvoi turvattomassa ympäristössä tai kärsi vanhemmuuden puutteesta?
Väitän ihmisen olevan tietyllä tapaa tyhjä taulu. Jos otettaisiin joku suomalainen lapsi ja hänet laitettaisiin aikakoneella Antiikin Roomaan tai Kreikkaan ja palattaisiin myöhemmin katsomaan miten pojalla menee, niin hän varmaan osaisi selittää meille miksi orjuus on ihan oikein ja on täysin loogista, että jumalille pitää tehdä uhrauksia. Tämmöiset asiat ovat kulttuurillisia, joten en usko että sieltä tulisi automaattisesti henkilö jolla on modernit suomalaiset arvot.

Sitten on tietysti erilaisia biologisia asioita jotka vaikuttavat elämään jollakin tavalla (esimerkiksi likinäköisyys, perinnölliset sydänsairaudet) tai voi olla enemmän hoivaviettiä. Minähän siis uskon siihen, että perintötekijät vaikuttavat ihmisen elämään merkittävästi kun ihmisille antaa mahdollisuuden valita mitä tekee elämällään. Älykkyys tuppaa olemaan perinnöllistä, kuten urheilullinen suoriutuminenkin. Jos älykkyys ei pohjautuisi geeneihin niin kuka tahansa voisi olla yhtä älykäs kuin Einstein tms.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
@Walrus21 Minusta kristinuskoon kyllä sisältyy tietty emansipatorinen teema, pitkälle koska se syntyi kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin puitteisiin. Mitä sanommekin Ateenasta, käytännössä hyvin repressoiva orjavaltio (niin kuin kaikki historialliset agraari-imperiumit) niin siellä oli tietty about ainutlaatuinen lisätekijä: ajatus yksilöllisestä vapaudesta ja kansalaisuudesta, vaikka sitten miten tiukasti ja brutaalin epäoikeudenmukaisesti rajattu. Kristinusko sitten toi tähän ajatuksen universaalisuudesta, että kaikki ovat veljiä (ja jopa sisaria) Jumalan edessä ja nämä yhdessä sitten ovat luoneet valistuksen ja liberalismin.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
@Walrus21 Minusta kristinuskoon kyllä sisältyy tietty emansipatorinen teema, pitkälle koska se syntyi kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin puitteisiin. Mitä sanommekin Ateenasta, käytännössä hyvin repressoiva orjavaltio (niin kuin kaikki historialliset agraari-imperiumit) niin siellä oli tietty about ainutlaatuinen lisätekijä: ajatus yksilöllisestä vapaudesta ja kansalaisuudesta, vaikka sitten miten tiukasti ja brutaalin epäoikeudenmukaisesti rajattu. Kristinusko sitten toi tähän ajatuksen universaalisuudesta, että kaikki ovat veljiä (ja jopa sisaria) Jumalan edessä ja nämä yhdessä sitten ovat luoneet valistuksen ja liberalismin.
Juu, olihan kristitty filosofia melko pitkälti uusplatonismin oppeja noudattavaa. Ikävä kyllä siinä kävi melko nopeasti niin, että kun kristityt pääsivät valtaan niin kaikkien piti sen jälkeen uskoa samaan Jumalaan. Muita uskomuksia ei oikein suvaittu. Kun heitä oltiin vainottu aina välillä niin oli aika kostaa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings

Onko oikein kasvattaa aivoja laboratoriossa, jotka voisivat olla merkittävällä tavalla tietoisia? Voiko näitä tutkia kuin ne olisivat vain kudosta, vai tulisiko tässä olla jotain eettisiä rajoitteita. Ensimmäinen ajatus, joka tuli mieleeni on lause: "I have no mouth, and I must scream". Onko aivojen tutkiminen niin tärkeää, että voidaan ohittaa kaikki etiikkaan liittyvät ongelmat?
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Lätkäpalstalla kun ollaan niin mietin hetken että pitäisikö sohaista kepillä tätä ketjua. Sanon heti kärkeen että tämä pieni aihe, jonka pian esitän ei minun mielestäni ole niinkään mikään "ongelma" sinänsä, mutta ehkä jonkun mielestä ei niin korrektia ja ainakin itse aloin pohtia tätä hieman syvemmin.

Eli, jääkiekkoilija Ilkka Heikkinen lopetti ansiokkaan uransa ja antoi tänään paikallislehdelle mittavan haastattelun (maksumuurin takana). Yksi lausahdus joka poikkeuksellisen suorasanaisen ja kalastajakylässä ehkä arroganttinakin tunnettu jääkiekkoilija sanoi lehdessä:

"onneksi ei tarvitse töihin mennä"

Bono on kertonut aiemmin elämästään johon kuuluu perheen lisäksi laaja skaala harrastuksia: metsästys, kalastus, veneily, höntsälätkä ja luonnossa samoilu. Minusta tuo ed mainittu lausahdus oli sellainen, jota monikaan omilla ansioillaan vaurastunut ihminen, varsinkaan Suomessa, ei ole ääneen sanonut.

Työnteon filosofiasta, syvemmästä merkityksestä ja tarvehierarkiasta on varmasti hyllymetreittäin tieteellistä aineistoa, mutta oikeastaan Heikkisen yksi lyhyt lausahdus tyhjentää pajatson niiden kaikkien rinnalla. Heikkinenkin on jääkiekkoilijaksi fiksu mies, ylioppilas ja kaikki joten työntekeminen uran jälkeen ei jäisi siitä kiinni etteikö palikat riittäisi. Tämmöinen tästä postauksesta tuli. Tuli vaan sellainen olo että voiko noin sanoa tässä maassa. Ja mikseipäs voisi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

ipaz

Jäsen
Mä luulen että iso osa jääkiekkouransa lopettaneista sanoo samalla tavalla heti uran jälkeen. Kun on 20+ vuotta mennyt ja tehnyt toisten antamien aikataulujen mukaan, paikat saattavat olla klesana, mutta tilillä on riittävästä rahaa jotta talous on turvattu, niin on mielestäni aivan oikeutettuakin sanoa, että "onneksi ei tarvitse mennä töihin".

Mutta mitä tässä on seurannut ja tarinoita lukenut, niin aika nopeasti se tylsyys iskee entiseen ammattilaisurheilijaan. Sitä jaksaa ehkä vuoden tai kaksi olla perheen parissa ja nauttia ansaitsemistaan rahoista, mutta aika pian moni alkaa etsiä itselleen merkityksellistä päivittäistä tekemistä. On se sitten "oikeisiin" töihin meno, opiskelu, valmentaminen tai mitä vaan.

On liian monia tapauksia, jossa pelaaja ei ole keksinyt itselleen uran jälkeen mieluisaa tekemistä ja sitten se kaikki vapaa-aika ja tilillä olevat rahat ovatkin valuneet yllättäen kurkusta alas. On todella hienoa, jos ihmisellä on pelaajauransa sivussa myös joku toinen todellinen mielenkiinnon kohde johon siirtyä sitten kun pelaajaura on ohi. Kuten esim. Heikkisellä metsästys ja luonto.

Juuri pari päivää sitten oli Hesarissa juttu Niklas Hagmanista, kuinka hän vajosi masennukseen ja alkoi ryyppäämäään kun pelit oli pelattu. Siihen vielä avioero päälle, niin kierre oli valmis. Lopulta korkki kiinni ja terapiaan, niin alkoi taas päivä paistamaan. Nyt Hagman on lähes vuoden selvinpäin ja tanssii kuin vimmattu televisiossa. Mitäköhän kuuluu Janne Niinimaalle, joka tienasi urallaan lähes 20 miljoonaa taalaa? Kova metsämies hänkin, mutta usein oli vauhti päällä uran jälkeen. Toivottavasti on löytänyt rauhan ja tekemistä itselleen.

En sitten tiedä miten tämä liittyy ketjun otsikkoon ja uransa lopettaneeseen huippukiekkoilijaan muuten, kuin että jokainen tehkööt mitä lystää kunhan olisivat vaan itse onnellisia. Se kuitenkin on jo monesti todettu että miljoonat tilillä ei sitä onnea tuo, vaan ihmiset ympärillä ja mieluinen tekeminen.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
@ipaz
Onhan noita karuja kohtaloita. Se pitää lisätä aiempaan että tuo Bonon lausahdus on osa isompaa haastattelua ja näin ollen hieman irti kokonaisuudesta. Kyllä siinä mietittiin miten tuleva luppoaika tullaan täyttämään ettei "ihan hulluksi tule" kuten Heikkinen asian ilmaisi. Eli sitä mainitsemaasi mieluisaa tekemistä luulisi jossain vaiheessa kaipaavan. Valmentaminen on ehdottomasti poissa laskuista koska "bussissa istuminen ympäri Suomea ei kiinnosta yhtään, sitä on tullut jo tehtyä aivan tarpeeksi".

Kyllä toi Bonon boheemi ja hieman epäsovinnainen lausahdus silti sellaisen lämpimän läikähdyksen sisällä aiheutti. Jos nyt ketjun mukaisesti vähän filosofoidaan: Sanasta työ voidaan johtaa esim sana työläs, jolla on jo sellainen negatiivinen sävy. Ei kai kukaan ei masokisti itselleen sellaista kaipaa saati tavoittele. Työlästä elämää. Kuulostaa ikävältä. Sana "ponnistelu" on vähän samaa tyyliä, mutta siinä on mukana vähän sitä omaakin halua ja motivaatiota. Silti siitäkin tulee vähän mieleen sellainen pyristely joka ei välttämättä johda mihinkään hyvään lopputulokseen.
 

Zeic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
On liian monia tapauksia, jossa pelaaja ei ole keksinyt itselleen uran jälkeen mieluisaa tekemistä ja sitten se kaikki vapaa-aika ja tilillä olevat rahat ovatkin valuneet yllättäen kurkusta alas. On todella hienoa, jos ihmisellä on pelaajauransa sivussa myös joku toinen todellinen mielenkiinnon kohde johon siirtyä sitten kun pelaajaura on ohi. Kuten esim. Heikkisellä metsästys ja luonto.
Uusimmassa petopodissa käsiteltiin urheilupsykologiaa ja vaikuttaa tuo urheilun ulkopuolisen identiteetin vahvistaminen olevan yksi tärkeimmistä urheilupsykologin tehtävistä. Tarkoituksena tieten sen lisäksi että valmistaa peliuran jälkeiseen aikaan, auttaa toimimaan vapautuneemmin kovassa painetilanteessa ja esimerkiksi estää leijumista ja tyhjyyden tunnetta voiton hetkellä. Mielenpelit petopodissa.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Ässät, KPL, Kiovan Dynamo
Ilmiö nimeltä kulttuurimarxismi. Mitä se on vai onko sitä olemassakaan?
Tätä mietin joskus viime vuosikymmenellä ja tuli taas mieleen poliittisen korrektiuden, salaliittoteorioiden, valeuutisten ynnä muiden paljon esillä olevien aiheiden yhteydessä.
Koska Skepsis-julkaisu lienee kelvollinen lähde sekä poliittisesti korrekteille että epäkorrekteille, niin tässä asiapitoista pohdintaa kulttuurimarxismista:
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Vanhojen muistelua. Tarina perustuu löyhästi tositapahtumiin. Olisi mielenkiintoista nähdä Jatkislaisten mielipiteitä tästä seuraavasta tapauksesta. Ehkä varttuneemmilla on jopa aiheen tiimoilta itsekoettuja tietoja.

Tapahtumat sijoittuvat 90-luvun alkuun. Sotainvalidien Veljesliitto järjesti toimintansa kannalta tärkeän vuotuisen syyskeräyksen. Vielä tuolloin veteraaneja oli yhä paljon keskuudessamme.

Varusmiehet osallistuivat näihin keräyksiin kiertämässä ovelta ovelle ympäri Suomea. Lahjoittaja antoi rahaa, laittoi nimensä ja antamansa summan keräyslistaan. Lopuksi rahat tilitettiin ja tarkistettiin.

Varusmiehiä motivoitiin ahkeraan keräämiseen lupaamalla 1vrk kuntoisuusloma niille jotka saivat kerättyä vähintään 1000 markkaa.

Eräs varusmies ehti annetussa ajassa kerätä vain 800 markkaa, MUTTA hän laittoi itse omista rahoistaan 200 markkaa omaan listaansa johon laittoi keksityn nimen. Näin ollen 1000 markan raja täyttyi ja varusmies sai kuntoisuusloman. Rahat toki menivät Sotainvalideille kuten pitikin.

Kuinka näette tuon edellä kuvatun kokonaisuuden? Täysin tuomittavaa? Ei vääryyttä? Rikas poika osti kuntsarin jota ei ansainnut? Olisiko ollut parempi jos veteraanit olisivat saaneet 200 markkaa vähemmän keräysrahaa ja varusmies ilman kuntsaria?

Kai tämä ketju oli liki oikea tälle pohdinnalle.
 
Viimeksi muokattu:

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kuinka näette tuon edellä kuvatun kokonaisuuden? Täysin tuomittavaa? Ei vääryyttä? Rikas poika osti kuntsarin jota ei ansainnut? Olisiko ollut parempi jos veteraanit olisivat saaneet 200 markkaa vähemmän keräysrahaa ja varusmies ilman kuntsaria?
Mielestäni tuossa ei ole mitään tuomittavaa. Hyvin toimittu.

Pelkäsin jo viestiä lukiessani, että sieltä on kusetettu keräysrahoja omaan taskuun.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mielestäni tuossa ei ole mitään tuomittavaa. Hyvin toimittu.
Joskus kun kerroin tämän intti-tarinan jossain illanvietossa niin osa ihmisistä koki että kuvattu toiminta oli erittäin kyseenalaista ja moraalitonta.

Tiedä sitten miten kapiaiset olisi suhtautunut asiaan jos tuosta olisi huudellut kassulla.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Joskus kun kerroin tämän intti-tarinan jossain illanvietossa niin osa ihmisistä koki että kuvattu toiminta oli erittäin kyseenalaista ja moraalitonta.

Millä perusteella? Tuossahan on selvästi luotu kannustin (kuntsari) kerätä mahdollisimman paljon rahaa sotaveteraanien hyväksi. Kannustin on toiminut kertomassasi tapauksessa erinomaisella tavalla ja tavoite on saatu toteutettua.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Millä perusteella?
Muutama ulkomuistista.

"Ei sitä noin ole tarkoitettu"
"Mitä siitä tulisi jos kaikki tekisivät noin"
"Vapaamatkustaja, sluibaamista"
"Palveluksen välttelyä"
"Kultalusikka suussa syntynyt"
"Ei kaikilla ole varaa ostaa itselleen kuntsaria"
"Ei tulisi ikinä mieleenikään tehdä noin"
"En pystyisi nauttimaan tuollaisesta lomasta"
"Ei ole tasapuolista"
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös