Antti Rinne/sdp
Tämä oli varmaankin odotetuin tentti. Rinteeltä on tivattu vastauksia siihen, millä lailla sdp:n vaaliohjelma rahoitetaan. Tunnin kuuntelun perusteella olen entistä hämmentyneempi.
Puhe oli kohtuullisen hyvä. Rinne keskittyi koko Suomea koskevien asioiden haarukoimiseen ja valitsi viisaasti tulevaisuuteen suuntaavan lähestymistavan. Ongelmia oli kuitenkin teknisessä toteutuksessa: Rinne juoksi puheen läpi hirveällä temmolla, minkä vuoksi kontakti yleisöön katosi. Vaikutti siltä, että joku muu on kirjoittanut onnistuneen puheen, jonka Antti lukee kuin uutiset prompterilta. Loppua kohden itsevarmuuden taso koheni, kun Rinteelle valkeni, että hän ehtii saada kaiken sanotuksi. Taitava poliitikko olisi hyödyntänyt myös kelloon jääneet 30 sekuntia.
Tentti alkoi maltillisesti: ensimmäisissä teemoissa Rinne oli selvästi kotonaan. Hän oli myös puheen jäljiltä hyvässä flow'ssa ja huojentuneen oloinen. Viitteitä tulevasta saatiin kuitenkin jo ennen pöytään istumista, kun Rinteen ainoa vastaus Aamulehden uutiseen oli toistaa, miten "päin honkia" otsikointi oli.
Rinne ajettiin todelliseen umpikujaan viimeistään vero- ja ilmastokysymyksissä. Viimeinen vartti tentistä menee heikoimpien näkemieni julkisten esiintymisten kategoriaan. Poliittisen retoriikan perusjuttuja on ymmärtää, että koskaan ei saa vaikuttaa 1) epävarmalta, 2) yllättyneeltä, 3) tietämättömältä, 4) huonosti perehtyneeltä tai 5) ärsyyntyneeltä. Henkilö, joka ei ole varautunut vastapuolen hyökkäyksiin, on heikko poliitikko. Jokainen numero, vaaliohjelman luku ja oma lausunto on oltava kirkkaana mielessä jo ennakkoon. Puolueen puheenjohtaja on se henkilö, jonka täytyy tietää puolueen kanta jokaiseen asiaan.
Kaikista suurin farssi nähtiin, kun Rinteeltä kyseltiin vastauksia sdp:n sekaviin lihaveropuheisiin. Olin aiemmin päivällä kuunnellut, kuinka Marin tiivistää sdp:n kannan puolen minuutin seikkaperäiseen selostukseen. Kanta on mielestäni typerä, mutta ainakin Marin on opetellut sen. Rinteen vastaus toimittajan tiedusteluihin oli kaivaa lukulasit ja sdp:n punainen kirja esiin. Ala-arvoista. Miten Suomen pääministeriksi voi hakea poliitikkoja, joka ei ole lukenut omaa vaaliohjelmaa? Jäin myös pohtimaan, kulkeeko samainen pumaska Suomen EU-politiikkaa johtavan valtiomiehen povarissa myös EU-huippukokouksissa.
Veroehdotuksista on turha edes aloittaa. Rinne heittelee satasia kuin miljardööri jahdin kannelta. Onneksi sentään vaaliohjelmalle saatiin lopulta hintalappu: kyseessä on miljardiluokan paketti, joka ei kuitenkaan ole kolme miljardia mutta joka on kuitenkin enemmän kuin miljardi; eli se on siis joko 1001 miljoonaa tai 2900 miljoona, minkä vain sdp:n ohjelmatyöryhmä tietää. Luottamus on palautettava, joten katsojan on uskottava Rinnettä tämän haarukan suhteen.
Minua ja miljoonia muita alle 50-vuotiaita ei Rinteen lupauksilla hyväillä. Sen sijaan tiedossa on - kuten Rinne totesi - prosenttien korotukset eläkemaksuihin ja kasvava verotaakka. Onneksi sentään Toyota kulkee, vaikka sdp:n ohjelman mukaisesti ei pitäisi kulkea. Tai mistä minä tiedän, kun ei heidän ilmastopolitiikasta saa selvää, vaikka lukisi pientä punaista kirjaa (ei sitä Maon) mikroskoopin ja läpivalaisimen kera. Lihansyöntiä pitää vähentää, mutta lihaveroa ei pidä asettaa. Polttomoottoriautoista pitää luopua, mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin. Tekniikassa on paljon mahdollisuuksia, kuten Antti totesi.
Vappusataselle saatiin vihdoin uusi hintalappu. Paitsi että ei saatu, sillä sekin on ehdollinen. Rinteen mukaan tulevina vuosina myönnettäisiin 35-40 euroa vuosittainen lisäys eläkkeisiin, jolloin täysi satanen toteutuisi vaalikauden aikana. Tämäkään ei kuitenkaan toteudu, mikäli ikäviä asioita ilmenee - ja niitähän tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä ilmenemään. Toimittajat nostivat ansiokkaasti esiin sen, että korotukset voisi hyvin allokoida sinne, missä niitä todella tarvitaan. Rinteen vastaus jäi epäselväksi.
Sdp on ottamassa SITRAn pääomasta 350 miljoonaa. Toimittajat heittivät, että näinkö SITRAn johtokunta on harrastanut onnistunutta taloudenpitoa. Rinteen mukaan näin ei ollut käynyt, vaan Nokian osakkeiden suhteen kävi hyvä tuuri. Rinne oli myös aiemmin sitä mieltä, että Sipilän hallituksella kävi hyvä tuuri. Sillä hallituksella, jossa Rinne oli kirstunvartijana, kävi hirvittävän huono tuuri. Toimittajat tivasivat, että eikö SITRAn taseeseen kajoaminen ole lainsäädännöllisesti mahdotonta. Rinne palasi mutisemaan jotain Vanhasen toimista hallituskaudella 2007-2011, joten allekirjoittanelle jäi tämäkin kohta epäselväksi.
Rinteen hallitus laskisi pieni- ja keskituloisten verotusta mutta takaisi silti miljardien lisäykset budjetin tulopuolelle. Rivien väleistä voikin jo arvata, että rikkailtahan ne fyrkat tulee. Siis juuri niiltä, joiden aktiivisuutta rahoitusmarkkinoilla odotetaan kämmenet hikoillen. Sen, miten tämä verotuksellinen kokonaisuus lutviutuu tulevina vuosina, tietää vain kotimainen David Copperfieldimme.
Toimittajille aion antaa tästä tentistä kiittettävän arvosanan. Heikel ja Seuri olivat paremmin perillä sdp:n linjauksista kuin haastateltava itse. Ensi vaalikaudelle voidaankin vaihtaa paikkoja: Rinne voi lukea papereista luvan kanssa ja Seuri tai Heikel vastailla ulkoa opetellut faktat. Katsoja kiittää.
Tämä oli varmaankin odotetuin tentti. Rinteeltä on tivattu vastauksia siihen, millä lailla sdp:n vaaliohjelma rahoitetaan. Tunnin kuuntelun perusteella olen entistä hämmentyneempi.
Puhe oli kohtuullisen hyvä. Rinne keskittyi koko Suomea koskevien asioiden haarukoimiseen ja valitsi viisaasti tulevaisuuteen suuntaavan lähestymistavan. Ongelmia oli kuitenkin teknisessä toteutuksessa: Rinne juoksi puheen läpi hirveällä temmolla, minkä vuoksi kontakti yleisöön katosi. Vaikutti siltä, että joku muu on kirjoittanut onnistuneen puheen, jonka Antti lukee kuin uutiset prompterilta. Loppua kohden itsevarmuuden taso koheni, kun Rinteelle valkeni, että hän ehtii saada kaiken sanotuksi. Taitava poliitikko olisi hyödyntänyt myös kelloon jääneet 30 sekuntia.
Tentti alkoi maltillisesti: ensimmäisissä teemoissa Rinne oli selvästi kotonaan. Hän oli myös puheen jäljiltä hyvässä flow'ssa ja huojentuneen oloinen. Viitteitä tulevasta saatiin kuitenkin jo ennen pöytään istumista, kun Rinteen ainoa vastaus Aamulehden uutiseen oli toistaa, miten "päin honkia" otsikointi oli.
Rinne ajettiin todelliseen umpikujaan viimeistään vero- ja ilmastokysymyksissä. Viimeinen vartti tentistä menee heikoimpien näkemieni julkisten esiintymisten kategoriaan. Poliittisen retoriikan perusjuttuja on ymmärtää, että koskaan ei saa vaikuttaa 1) epävarmalta, 2) yllättyneeltä, 3) tietämättömältä, 4) huonosti perehtyneeltä tai 5) ärsyyntyneeltä. Henkilö, joka ei ole varautunut vastapuolen hyökkäyksiin, on heikko poliitikko. Jokainen numero, vaaliohjelman luku ja oma lausunto on oltava kirkkaana mielessä jo ennakkoon. Puolueen puheenjohtaja on se henkilö, jonka täytyy tietää puolueen kanta jokaiseen asiaan.
Kaikista suurin farssi nähtiin, kun Rinteeltä kyseltiin vastauksia sdp:n sekaviin lihaveropuheisiin. Olin aiemmin päivällä kuunnellut, kuinka Marin tiivistää sdp:n kannan puolen minuutin seikkaperäiseen selostukseen. Kanta on mielestäni typerä, mutta ainakin Marin on opetellut sen. Rinteen vastaus toimittajan tiedusteluihin oli kaivaa lukulasit ja sdp:n punainen kirja esiin. Ala-arvoista. Miten Suomen pääministeriksi voi hakea poliitikkoja, joka ei ole lukenut omaa vaaliohjelmaa? Jäin myös pohtimaan, kulkeeko samainen pumaska Suomen EU-politiikkaa johtavan valtiomiehen povarissa myös EU-huippukokouksissa.
Veroehdotuksista on turha edes aloittaa. Rinne heittelee satasia kuin miljardööri jahdin kannelta. Onneksi sentään vaaliohjelmalle saatiin lopulta hintalappu: kyseessä on miljardiluokan paketti, joka ei kuitenkaan ole kolme miljardia mutta joka on kuitenkin enemmän kuin miljardi; eli se on siis joko 1001 miljoonaa tai 2900 miljoona, minkä vain sdp:n ohjelmatyöryhmä tietää. Luottamus on palautettava, joten katsojan on uskottava Rinnettä tämän haarukan suhteen.
Minua ja miljoonia muita alle 50-vuotiaita ei Rinteen lupauksilla hyväillä. Sen sijaan tiedossa on - kuten Rinne totesi - prosenttien korotukset eläkemaksuihin ja kasvava verotaakka. Onneksi sentään Toyota kulkee, vaikka sdp:n ohjelman mukaisesti ei pitäisi kulkea. Tai mistä minä tiedän, kun ei heidän ilmastopolitiikasta saa selvää, vaikka lukisi pientä punaista kirjaa (ei sitä Maon) mikroskoopin ja läpivalaisimen kera. Lihansyöntiä pitää vähentää, mutta lihaveroa ei pidä asettaa. Polttomoottoriautoista pitää luopua, mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin. Tekniikassa on paljon mahdollisuuksia, kuten Antti totesi.
Vappusataselle saatiin vihdoin uusi hintalappu. Paitsi että ei saatu, sillä sekin on ehdollinen. Rinteen mukaan tulevina vuosina myönnettäisiin 35-40 euroa vuosittainen lisäys eläkkeisiin, jolloin täysi satanen toteutuisi vaalikauden aikana. Tämäkään ei kuitenkaan toteudu, mikäli ikäviä asioita ilmenee - ja niitähän tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä ilmenemään. Toimittajat nostivat ansiokkaasti esiin sen, että korotukset voisi hyvin allokoida sinne, missä niitä todella tarvitaan. Rinteen vastaus jäi epäselväksi.
Sdp on ottamassa SITRAn pääomasta 350 miljoonaa. Toimittajat heittivät, että näinkö SITRAn johtokunta on harrastanut onnistunutta taloudenpitoa. Rinteen mukaan näin ei ollut käynyt, vaan Nokian osakkeiden suhteen kävi hyvä tuuri. Rinne oli myös aiemmin sitä mieltä, että Sipilän hallituksella kävi hyvä tuuri. Sillä hallituksella, jossa Rinne oli kirstunvartijana, kävi hirvittävän huono tuuri. Toimittajat tivasivat, että eikö SITRAn taseeseen kajoaminen ole lainsäädännöllisesti mahdotonta. Rinne palasi mutisemaan jotain Vanhasen toimista hallituskaudella 2007-2011, joten allekirjoittanelle jäi tämäkin kohta epäselväksi.
Rinteen hallitus laskisi pieni- ja keskituloisten verotusta mutta takaisi silti miljardien lisäykset budjetin tulopuolelle. Rivien väleistä voikin jo arvata, että rikkailtahan ne fyrkat tulee. Siis juuri niiltä, joiden aktiivisuutta rahoitusmarkkinoilla odotetaan kämmenet hikoillen. Sen, miten tämä verotuksellinen kokonaisuus lutviutuu tulevina vuosina, tietää vain kotimainen David Copperfieldimme.
Toimittajille aion antaa tästä tentistä kiittettävän arvosanan. Heikel ja Seuri olivat paremmin perillä sdp:n linjauksista kuin haastateltava itse. Ensi vaalikaudelle voidaankin vaihtaa paikkoja: Rinne voi lukea papereista luvan kanssa ja Seuri tai Heikel vastailla ulkoa opetellut faktat. Katsoja kiittää.