retro kirjoitti:En ottanut kantaa tehdäänkö Amerikassa parempitasoista tutkimusta kuin täällä Suomessa, vaan siihen, että yliopistot Amerikassa tekevät parempaa ravitsemustutkimusta kuin yliopistot Suomessa (Tämä on Suomessa vielä lapsen kengissä). Tämän halusin sanoa siksi, että Harvardin yliopistostatus ei välttämättä vakuuta kaikkia, mutta myönnetään, ilmaisin asian huonosti.
Toki voit sitten myös osoittaa tämän, siis että ravitsemustutkimus on Jenkeissä jotenkin erityisen kovatasoista?
Esitäpä vaikka artikkelin lukumäärä/asukasluku tms. lukuja.
Itse asiassa Walterin löydökset eivät mielestäni tukeneet tuonkaltaista pyramidia. Mutta mielestäni tuo Walterin suosittelema pyramidi olisi väestötasolla lähellä optimia, jos olisi saatavilla hapanjuuri menetelmällä valmistettua leipää.
Eiköhän Willett itse osaa tehdä johtopäätöksensä ja hänhän tuon pyramidin uusimisen on ehdottanut.
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/extract/331/7511/281 Tuolta löytyy juttua, kuinka eniten referoitu low-fat tutkimus on feikki. Kyseinen henkilö "teki" v.92 tutkimuksen, jonka mukaan oli kuulemma kokeellisesti todettu että runsaskuituinen ja vähärasvainen ruokavalio puolitti mm. sydäntaudit ja syövän. Ja kuinka ollakaan, juttu tuli heti klassikoksi, sitä siteerattiin pian sadoissa lehdissä. Eikä siinä ole kuin yksi pikkupikku vika: kyseinen tutkimus on osoittautunut väärennökseksi. Mutta asiaan puututaan vasta 13 vuoden jälkeen. Ja siihen ylipäätään puututtiin vain siksi, että silloinen BMJ'n päätoimittaja epäili ja alkoi penkoa tapausta, mihin meni vuosia. Ja vasta tilastollisten analyysien virheiden ja datan takka analysointi vahvisti lopullisesti väärennöksen. Eli pitkän ja perhanallisen prosessin jälkeen. Epäilyjen takia saman tekijän töitä ole vuosiin enää hyväksytty BMJ'hin. Mutta muita seuraamuksia ei kyseinen "tutkija" ole saanut: väärennös elää jo omaa elämäänsä satojen muiden artikkelien lähdeviitteissä ja Ram B. Singh on maassaan tutkimusprofessori. Tuolla tapauksen jälkipuintia bmj:n sivulla, jos kiinnostaa. http://bmj.bmjjournals.com/cgi/eletters/331/7511/281
Ja mitä tästä opimme? Tiede korjaa itseään, joskus nopeasti, joskus hitaasti.
Se, että yksi tutkimus on mätä, ei tarkoita että kaikki muutkin ovat.
Huuhaadieettien taustalla kun ei yleensä löydy edes niitä mätiä _tieteellisiä_ julkaisuita, nekun harvoin edes pääsevät lehdistöön.
Anssi Mannisen mielipide ravitsemussuosituksista. http://www.keho.net/keho?&m=magazine&cat=6&id=972&part=read : "Ravitsemuspolitiikka ovat tunnetusti pohjautunut rasvojen demonisoitiin ja hiilihydraattien kritiikittömään ihannointiin. Toisin kuin näyttöön perustuva lääketiede, perinteiset ravitsemuspoliitikot eivät lieemmin tarvinneet kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia suositustensa tueksi. ”Näytöksi” riitti se, että joku arvovaltainen asiantuntijataho päätti mikä oli hyvästä ja mikä pahasta. Tämä johti surullisen kuuluisaan ruokapyramidiin, jonka pohjalla seisoo mm. pullat ja ranskanleipä."
Ja tämäkin on muuttunut. Silti, rasvojen demonisoinnista on pitkä matka Atkinsin ja muitten rahastajien bisneksiin.
Mielestäni ruokavaliosta kertoo kyllä jotain, mikäli sen noudattaminen on vaikeaa. En väitä että Atkinskaan on väestötasolle sen parempi, mutta jonkinlainen välimuoto näiden välille on löydyttävä. Itsekään en ole "atkinsilla", vaan ruokavalioni koostuu luonnollisista rasvoista (kookosöljy, oliiviöljy, kalanmaksaöljy, sianrasva, kala, riista, pähkinät) sekä runsaasta kasvis-ja hedelmämäärästä (lue yli kilo/päivässä) Noista tutkimuksista olisin kyllä kiinnostunut, mitkä tukevat nykyisiä suosituksia.
Ei minulla ole mitään vaikeuksia syödä terveellisesti, eikä kyllä kenelläkään jota tunnen. Kyllä ihminen voi syyttää vain itseään, jos syö kaloririkasta ruokaa ja sitten lihoo.
Fakta kun on, että jos ruoan energiasisältö=kulutus, niin lihominen on aika hankalaa.
Ehkä ongelma ei ole ruokasuosituksissa, vaan siinä, että ihmiset kuvittelevat selviävänsä ylipainostaan jollain kikkakolmosilla, oli kyse sitten vain cokiksen vaihtamisesta cokis lightiin tai sitten Tohtori Tolosen laihdutuspillereistä tms.
Liikunnan lisääminen kun tuntuu aina olevan se viimeinen asia jota tehdään.