Nyt tarvitaan SuperSelitysmiestä.
Mitä kummaa, Sundqvist 4 kiekkaa vastaan. Voi ny kettu. En suuri Sundqvist fani ole ollut, mut on se suht hyvin tonttinsa hoitanut. No toivottavasti sieltä ny nuoria nostetaan hakemaan kokemusta änäri vauhdista koska muuten alkaa ehkä jopa potuttaa.
Ylhäällä on nyt 11 hyökkääjää, kun 3 kaupattiin, että eiköhän farmista jotain kutsuta, esim Söderblom.
Kubalik - Larkin - Raymond
Fabbri - Copp - Perron
Berggren - Veleno - Zadina
Erne - Suter - ?
Jossain taisin nähdä myös, että farmissa muhineelle Alex Chiassonille on tehty NHL-paperi.
Ylhäällä on nyt 11 hyökkääjää, kun 3 kaupattiin, että eiköhän farmista jotain kutsuta, esim Söderblom.
Kubalik - Larkin - Raymond
Fabbri - Copp - Perron
Berggren - Veleno - Zadina
Erne - Suter - ?
Jossain taisin nähdä myös, että farmissa muhineelle Alex Chiassonille on tehty NHL-paperi. Tainnut jyräillä siellä 3-4 ketjun laitaa, tulisiko tuohon Sundqvistin tontille...?
Sekin kettu vielä. Ei armoa punanutuille. prklHussolla jotain pientä vaivaa joten Nedeljkovic nostettu ylös.
Ehkä nyt kannattaa hetki malttaa odotella, kun about kaikkien aikojen surkeimmista NHL-joukkueesta - tai ainakin lähellä sitä - aletaan kasaamaan voittavaa nippua. Se on pitkä rebuild. Mielestäni ihan hyvää työtä Yzerman tehnyt ja mielenkiinnolla seuraan, miten homma jatkossa etenee.
Samaa mieltä. Yzerman on ollut "vasta" neljä vuotta Detroitin GM ja ottaessaan homman haltuun keväällä -19 oli joukkue menossa ei minnekään ja aivan paska. Runkosarjan sijoitus 28. kertoo paljon. Niklas Kronwall, Thomas Vanek, Jonahtan Ericsson, Frans Nielsen ja Mike Green roikottettiin mukana loppuun asti, vaikka osalla kroppa oli antanut periksi jo aikoja sitten. Yzermanin tulo GM:ksi sinetöi uudelleenrekannuksen, vaikka vielä kaudella 2019-20 ottikin varovaisesti. Tutustui siis joukkueeseen ja henkilökuntaan.
Yzermanin ensimmäiset isommat pelaajakaupat tulivat vasta deadlinella huhtikuussa 2021, kaksi vuotta GM:nä olon jälkeen. Anthony Manthan myynti taisi olla ensimmäinen iso liike minkä Y teki. Sitä ennen oli haalinut alakierroksien varauksia yksittäisissä farmipelaajien treideissä.
NHL-joukkueen rakentaminen nykypäivänä varsinkin sieltä pohjilta on hidasta hommaa. Ymmärrän kyllä jotenkin fanien malttamattomuuden, mutta jos haluat vahvan ja laadukkaan rungon pitkäksi aikaa, niin se vie vuosia. Tampassa Yzerman oli yhdeksän vuotta ja pääsi kerran häviämään finaaliin. Mutta se runko joka 2010-luvun alussa tehtiin on pitkälti Y:n käsialaa. Pääsi toki sillai valmiiseen pöytään, että Stamkos ja Hedman oli varattu juuri aiemmin. Yzermanin homma oli alkaa rakentamaan menestystä näiden kahden nuoren tähden ympärille. Ihan kuten nyt Detroitissa Larkinin, Seiderin ja Raymondin kanssa. Voinemme siis odottaa menestystä ehkä joskus kaudesta 2024-25 alkaen. Siis jos pelaajat kehittyvät odotusten mukaan, eikä mitään suurempia katastrofeja tule matkaan.
Yzermanilla on ollut noita hutejakin, mutta ne ovat Chiarotia lukuunottamatta melko marginaalisia. Esimerkiksi Perlini vaihdossa Alec Regulaan oli huti kun Regula on jo päässyt NHL:ään mukaan ja Perlini teki 1 maalin 39 peliin Detroitissa. Toki olisi hieman epärehellistä sanoa, että rebuild alkoi todenteolla vasta Yzermanin aikaan kun 2017 ja 2018 drafteissa Detroitilla oli yhteensä 21 varausvuoroa. 2017 etenkin oli massiivinen epäonnistuminen kun 11 varauksella saatiin yksi vakituinen NHL-pelaaja Rasmussenin muodossa. 2018 draftista näyttää tulleen kolme pelaajaa (Zadina, Veleno ja Berggren), mutta vain Berggren on ylittänyt tai saavuttanut odotukset tähän mennessä. Veleno vaikuttaa ihan kivalta kolmos- tai nelosketjun keskushyökkääjältä, Zadina on vähän päätymässä energialaiturin muottiin ja Berggren on saanut pitkälti vakipaikan lunastettua kahdessa ensimmäisessä ketjussa.
2019 draftista näyttää Seiderin lisäksi tarttuneen Söderblom mukaan, mutta muita ei oikein näy vielä. Toki se oli pitkälti vanhan scouttaus ryhmän tulos ja Yzerman sitten vain varasi Seiderin kun paikka oli, eikä ajatellut liikaa. Sitä tuoreemmista drafteista on Lucas Raymond lyönyt läpi ja toivotaan että Wallinder, Edvinsson, Kasper, Hanas, Mazur, Albert Johansson ja kumppanit joukosta löytyy sitten niitä avainpelaajia tulevaisuuteen.
Mutta hankala se on yhdellä top-5 varausvuorolla rakentaa kestomenestyjää nopeasti. Larkinin sopimus voi olla hieman ylihintainen, mutta palkkakaton oletettavasti lähtiessä nousuun niin 34 vuotias Larkin ei ole ihan mahdoton ongelma tuolla 8,7 miljoonan AAV:llään. Jep paska puolustaa sopimusta niin että, se ei ole niin paha kunhan palkkakatto nousee. Ei Wingsillä kuitenkaan ollut käytännössä vaihtoehtoja kun vapailla markkinoilla ei ole keskushyökkääjistä ketään. Nyt vain toivotaan että Hronekista ja Bertuzzista saadut vastineet käytetään hyvin, oli varausvuorot sitten 15 tai 32 numeroltaan.
Ehkä nyt kannattaa hetki malttaa odotella, kun about kaikkien aikojen surkeimmista NHL-joukkueesta - tai ainakin lähellä sitä - aletaan kasaamaan voittavaa nippua. Se on pitkä rebuild. Mielestäni ihan hyvää työtä Yzerman tehnyt ja mielenkiinnolla seuraan, miten homma jatkossa etenee.
Samaa mieltä. Yzerman on ollut "vasta" neljä vuotta Detroitin GM ja ottaessaan homman haltuun keväällä -19 oli joukkue menossa ei minnekään ja aivan paska. Runkosarjan sijoitus 28. kertoo paljon. Niklas Kronwall, Thomas Vanek, Jonahtan Ericsson, Frans Nielsen ja Mike Green roikottettiin mukana loppuun asti, vaikka osalla kroppa oli antanut periksi jo aikoja sitten. Yzermanin tulo GM:ksi sinetöi uudelleenrekannuksen, vaikka vielä kaudella 2019-20 ottikin varovaisesti. Tutustui siis joukkueeseen ja henkilökuntaan.
Yzermanin ensimmäiset isommat pelaajakaupat tulivat vasta deadlinella huhtikuussa 2021, kaksi vuotta GM:nä olon jälkeen. Anthony Manthan myynti taisi olla ensimmäinen iso liike minkä Y teki. Sitä ennen oli haalinut alakierroksien varauksia yksittäisissä farmipelaajien treideissä.
NHL-joukkueen rakentaminen nykypäivänä varsinkin sieltä pohjilta on hidasta hommaa. Ymmärrän kyllä jotenkin fanien malttamattomuuden, mutta jos haluat vahvan ja laadukkaan rungon pitkäksi aikaa, niin se vie vuosia. Tampassa Yzerman oli yhdeksän vuotta ja pääsi kerran häviämään finaaliin. Mutta se runko joka 2010-luvun alussa tehtiin on pitkälti Y:n käsialaa. Pääsi toki sillai valmiiseen pöytään, että Stamkos ja Hedman oli varattu juuri aiemmin. Yzermanin homma oli alkaa rakentamaan menestystä näiden kahden nuoren tähden ympärille. Ihan kuten nyt Detroitissa Larkinin, Seiderin ja Raymondin kanssa. Voinemme siis odottaa menestystä ehkä joskus kaudesta 2024-25 alkaen. Siis jos pelaajat kehittyvät odotusten mukaan, eikä mitään suurempia katastrofeja tule matkaan.
Yzermanilla on ollut noita hutejakin, mutta ne ovat Chiarotia lukuunottamatta melko marginaalisia. Esimerkiksi Perlini vaihdossa Alec Regulaan oli huti kun Regula on jo päässyt NHL:ään mukaan ja Perlini teki 1 maalin 39 peliin Detroitissa. Toki olisi hieman epärehellistä sanoa, että rebuild alkoi todenteolla vasta Yzermanin aikaan kun 2017 ja 2018 drafteissa Detroitilla oli yhteensä 21 varausvuoroa. 2017 etenkin oli massiivinen epäonnistuminen kun 11 varauksella saatiin yksi vakituinen NHL-pelaaja Rasmussenin muodossa. 2018 draftista näyttää tulleen kolme pelaajaa (Zadina, Veleno ja Berggren), mutta vain Berggren on ylittänyt tai saavuttanut odotukset tähän mennessä. Veleno vaikuttaa ihan kivalta kolmos- tai nelosketjun keskushyökkääjältä, Zadina on vähän päätymässä energialaiturin muottiin ja Berggren on saanut pitkälti vakipaikan lunastettua kahdessa ensimmäisessä ketjussa.
2019 draftista näyttää Seiderin lisäksi tarttuneen Söderblom mukaan, mutta muita ei oikein näy vielä. Toki se oli pitkälti vanhan scouttaus ryhmän tulos ja Yzerman sitten vain varasi Seiderin kun paikka oli, eikä ajatellut liikaa. Sitä tuoreemmista drafteista on Lucas Raymond lyönyt läpi ja toivotaan että Wallinder, Edvinsson, Kasper, Hanas, Mazur, Albert Johansson ja kumppanit joukosta löytyy sitten niitä avainpelaajia tulevaisuuteen.
Mutta hankala se on yhdellä top-5 varausvuorolla rakentaa kestomenestyjää nopeasti. Larkinin sopimus voi olla hieman ylihintainen, mutta palkkakaton oletettavasti lähtiessä nousuun niin 34 vuotias Larkin ei ole ihan mahdoton ongelma tuolla 8,7 miljoonan AAV:llään. Jep paska puolustaa sopimusta niin että, se ei ole niin paha kunhan palkkakatto nousee. Ei Wingsillä kuitenkaan ollut käytännössä vaihtoehtoja kun vapailla markkinoilla ei ole keskushyökkääjistä ketään. Nyt vain toivotaan että Hronekista ja Bertuzzista saadut vastineet käytetään hyvin, oli varausvuorot sitten 15 tai 32 numeroltaan.
Joo Yzerman on päätynyt vähän hankalaksi kritisoida joissain paikoissa kun miltei kaikessa pyritään näkemään asiat niin, että Yzerman pelaa shakkia ja muut GM:t Tammea vähän kärjistetysti. Taustalla toki on Tampan rakentaminen contenderiksi yhdistettynä ehkä suurimpaan seura legendaan joka palaa kotiin, niin kritiikki nähdään joidenkin mielestä pyhäinhäväistyksenä.Pointtini oli se, että vaikka Yzermanin mielestäni voidaan kokonaisuutena onnistuneen Tampassa ansaitakseen Detroitissa vähintäänkin "benefit of doubtin", on hänen glorifioiminen joksikin virheetöntä suorittamista harrastavaksi super-gm:ksi lähinnä huvittavaa. Tätä siis esiintyy laajemmin kuin tämän palstan Detroit-osiossa tai edes tällä palstalla. Ikäänkuin jokainen päätös, jonka Yzerman tekee - riippumatta siitä kuinka paskalta tai hyvältä se suorilta käsin näyttää - on olevinaan osa mystistä ja glorifioitua "Yzerplania", jota ei harras kuolevainen pysty ymmärtämään.
Jep, takana on toivottavasti se helpoin vaihe GM:lle, eli vaihda pelaajia varausvuoroihin. Nyt sitten pitää katsella mitä tuosta tulee. Seuraavan draftin aikana varmaan näkee paremmin mihin mennään ja käytetäänkö noita oletettavasti viittä varausvuoroa muuhunkin kuin varauksiin. Yzermanilla ja Draperillä tuntuu olevan selvä suunnitelma drafteissa, eli otetaan se lempparipelaaja vaikka pitäisikin varata vähän aiemmin kuin Bob McKenzien lista näyttäisi. Noh, näitä voi katsella sitten vähän myöhemmin, että miten ovat onnistuneet.Isossa kuvassahan Yzerman on valinnut täysin oikean strategian ja pääasiassa myöskin toteuttanut sitä hyvin. Toki Yzermanilla on ollut menossa se kaikkien rebuild-strategioiden toteuttamisen helpoin vaihe eli yksinkertaisesti muuttaa kaikki vähääkään arvokas asseteiksi. Se on kuitenkin selvää, että virheitä Yzerman on jo kerennyt tekemään. Tässä ei ole kuitenkaan mitään ihmeellistä, koska sellaista GM:ää ei varmasti ole ollut eikä tule, joka ei usean vuoden aikana virheitä lainkaan tekisi. Eivätkä nämä virheet ole mitään massiivisia, kuten lainaamassanikin viestissä todetaan.
Viime kesänä tosiaan tehtiin kaksi sopimusta, jotka eivät ihan omaan makuuni olleet. Chiarotille liikaa rahaa ja liikaa vuosia, vaikka ei olekaan niin huono kuin edistyneet tilastot näyttävät. Coppin sopimuksessa oli myös liikaa rahaa ja liikaa vuosia, mutta vaihtoehtona oli se, että oltaisiin lähdetty kauteen Pius Suter syvyydessä toisena keskushyökkääjänä. Tai Veleno/Rasmussen. Copp on sitten kärsinyt tuosta vatsalihasten leikkauksesta enemmän kuin odotettiin, vaikka onkin parantanut peliään kauden edetessä. Perron ja Määttä olivat kuitenkin hyviä hankintoja ja ainoa miinus heihin liittyen on se, että joukkue on nyt "liian" hyvä. Kubalik on tuolla hinnalla ihan okei hankinta kun pystyy tekemään pisteitä, mutta välillä tulee sitten kylmiä jaksoja ihan huolella.Ainoa kritiikin aihe mielestäni Yzermanin toiminnassa suuntautuu viime kesään. Viime kauden loppupuolisko oli toki Detroitilta niin kamalaa suorittamista, että edes Ted Nolanin tankkijoukkueet eivät näyttäneet niin pahalta. Oli selvää, että mikäli tämä kausi olisi ollut samanlaista sukellusta, olisi sillä ollut todella pahat vaikutukset joukkueen nuoriin pelaajiin. Tästä huolimatta tuota off-seasonia voi pitää hieman yliammuttuna. Yzermanilla tuntui menevän kunnon EA Sports -managerointi mode päälle ja hän ampui lähes kaikkia liikkuvaa. Samassa rytäkässä sitten tuli mukaan pari huonoa tai erittäin huonoa sopimusta (Chiarot ja Copp), mutta ehkä tätä merkittävämpi seuraus oli se, että joukkue jo lähtökohtaisesti ajautui tuolle kuolleelle alueelle, jossa ei kärki-pickejä saada, mutta ei myöskään vakavissaan menestymisestä kamppailla. Tämä siis tilanteessa, jossa vetovastuu on pääasiassa veteraaneilla ja joukkueessa on vain muutama sellainen nuori pelaaja, josta voi perustellusti odottaa menestyvän joukkueen kulmapalasta. Tätä ristiriitaa vahvisti nyt se, että Yzerman laittoi lihoiksi sellaisia pelaajia, joiden lähtö selvästi heikensi joukkuetta ja joilla oli kuitenkin vielä pelivuosia jäljellä. Mielestäni Yzerman teki tässä kuitenkin oikean ratkaisun.
Tämä ei poista kuitenkaan sitä tosiasiaa, että organisaatiossa on tällä hetkellä ainoastaan yksi tasonsa vakiinnuttanut alle 30-vuotias pelaaja, joka sopii menestyvän joukkueen kulmapelajaaksi (Larkin). Seider ja Raymond ovat lähinnä tätä, mutta kummallakin on edelleen kilometrejä kuljettavana tuon saavuttamiseksi ja on vielä epäselvää, mihin se lopullinen taso jää. Muut kokoonpanossa olevat nuoret pelaajat ovat todennäköisesti parhaimmillaankin syvyyspelaajia tai näitä runkopelaajia tukevia pelaajia (eli sellaisia, joita Detroitilla on ollut jo paljon, ja jotka eivät itsessään sitä menestystä tuo). Prospecteissa Edvinson ja Kasper ovat laadukkaita palasia, mutta hekin vielä kaukana tällaisen tason saavuttamisesta. Muut ovatkin sitten enemmän tai vähemmän taikapapuja, joista osa voi breikata, mutta todennäköisyydet ovat sitä vastaan.
Ainoa kritiikin aihe mielestäni Yzermanin toiminnassa suuntautuu viime kesään. Viime kauden loppupuolisko oli toki Detroitilta niin kamalaa suorittamista, että edes Ted Nolanin tankkijoukkueet eivät näyttäneet niin pahalta. Oli selvää, että mikäli tämä kausi olisi ollut samanlaista sukellusta, olisi sillä ollut todella pahat vaikutukset joukkueen nuoriin pelaajiin. Tästä huolimatta tuota off-seasonia voi pitää hieman yliammuttuna. Yzermanilla tuntui menevän kunnon EA Sports -managerointi mode päälle ja hän ampui lähes kaikkia liikkuvaa. Samassa rytäkässä sitten tuli mukaan pari huonoa tai erittäin huonoa sopimusta (Chiarot ja Copp), mutta ehkä tätä merkittävämpi seuraus oli se, että joukkue jo lähtökohtaisesti ajautui tuolle kuolleelle alueelle, jossa ei kärki-pickejä saada, mutta ei myöskään vakavissaan menestymisestä kamppailla.
Se voipi tapahtua ihan luonnostaankin että takapuoleen sattuu loppukaudesta paljonkin. Otteluohjelmassa on luvassa mm.Nyt kun pleijarisaumat ohenevat matsi matsilta, parempi sitten vain tankata ihan tosissaan ja toden totta antaa nuorille vastuuta. St. Louis ja Philadelphia voivat kaiketi teoriassa vielä painella ohi ja kyllähän vahvaan draftiin ihan mielellään Top10-pickillä lähtisi.
Se voipi tapahtua ihan luonnostaankin että takapuoleen sattuu loppukaudesta paljonkin. Otteluohjelmassa on luvassa mm.
12 matsia (potentiaalisia) playoff-joukkueita vastaan, minkä lisäks noista samoista hälläväliä-sijoituksista voipi tapella Flyers (vastassa kerran) ja Blues (vastassa kahdesti).
- kaks matsia Bruinsia, Hurricanesia ja Penguinsia vastaan
- yhdet ottelut Avsia, Panthersia, Jetsia, Leafsia, Sabresia ja Starsia vastaan