Mainos

Detroit Red Wings 2013–2014

  • 528 392
  • 1 948

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Dissonanssille sen verran, että ei niitä All-Star-veteraaneja ole tänne saatu tosiaan sitten vuoden 2002. Siitä on jo aika helvetin pitkä aika, silti on käyty pari kertaa finaaleissa ja joka vuosi playoffeissa ja tänäkin vuonna väännetään sinne pääsystä, vaikka Mr. Perfect on ollut jo pitkän matkaa eläkkeellä. Ei tässä ole mitään hätää, ylimielisesti mennään vuodesta toiseen.

Niin. Noina viimeisimpänä contender-vuosina puolustus on ollut kovassa kunnossa Lidströmin johdolla sekä taustatukea ovat antaneet esim. Rafalski ja Kronwall. Nyt tahtitikkua heiluttaa siellä enää ikääntyvä Kronwall. Taustalla on toki hyvän tason kavereita, mutta kyllähän se täysi arvoitus tällä hetkellä on, ketkä tai edes kuka sieltä hänen jälkeensä nousee selkeiksi contender-tason puolustajiksi. Zetterberg ja Datsyuk melkeinpä kaksin vielä vanhoina päivinäänkin takaavat sen, että joukkueesta on helppo rakentaa kohtuu menestyvä. Kuitenkin näiden jättämä aukko tulee olemaan luokkaa helvetin iso, eikä esim. sentteritontille näytä olevan selvää manttelinperijää näköpiirissä - se kun on se osasto vielä, johon sitä korjaust ei nykypäivänä löydetä edes treideistä tai vapaista agenteista. Mistä siis contender-tason top-6-sentterit?

edit. Tuossa katselin corsi-tilastoja Datsyukin osalta ja suorastaan hämmästyin, sillä miehen lukeman peruseella hän ei todellakaan pelaa vastustajan parhaita vastaan - oikeastaan täysin päinvastoin. Tämä lukema on koko joukkueen osalta kolmanneksi huonoin! Se yhdistettynä tuohon pakkasella olevaan teholukemaan on aika erikoinen yhdistelmä. Ilmeisesti kyseessä on jokin tilastokummajainen, vai osaako joku selittää tätä asiaa?
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa
Mistä siis contender-tason top-6-sentterit?

Onneksi tämä ei ole minun ongelma, vaan Hollandin ja kumppanien. Luotetaan drafteihin. Minusta on hellyttävää, miten olet kovin huolissasi Detroitin tulevaisuudesta. Lähes päivittäin jonkunlainen huolestunut viesti ilmestyy.
 

#_6

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK '83, '98, '11 - Red Wings '97, '98, '02, '08
Mistä siis contender-tason top-6-sentterit??

Montako niitä tarvitaan? Käy kyselemässä tuolta Blackhawks-ketjusta, monellako "contender-tason" top 6 -sentterillä niitä kannuja on viime vuosina tuotu paraatiin Michigan Avenuelle. Pojat tietää.
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa
Sellainen peli. Tampa rokotti koomailuista ja itse puskettiin Bishopiin. Tauolle kuitenkin playoff-sijalta. Toivottavasti ukot kestää kasassa ja sen jälkeen alkaakin sitten nousu.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Onneksi tämä ei ole minun ongelma, vaan Hollandin ja kumppanien. Luotetaan drafteihin. Minusta on hellyttävää, miten olet kovin huolissasi Detroitin tulevaisuudesta. Lähes päivittäin jonkunlainen huolestunut viesti ilmestyy.

Niin. Lähinnä olen tarkastellut hieman menneisyyteenkin peilaten eri organisaatioiden toimintatapoja, tulevia haasteita sekä edellytyksiä niistä haasteista selvitä.

Tältä osin tuo sana hellyyttävä kuvaa hyvin sitä, miten itse olen huomannut juuri Detroit-fanien suhtautuvan tulevaan. Hellyyttävää siis on tuo aika naiivi usko siihen, että kun kerta ollaan oltu siellä korkealla se pari vuosikymmentä, niin eiköhän siellä olla myös jatkossa. Tuota "luottamusta" voisi luonnehtia eri tavalla, jos olisi selviä perusteita uskoa siihen, että ne aika selkeät uhkakuvat hyvin todennäköisesti pystytään huomioimaan ja niihin reagoimaan. Itselläni vain ei juurikaan ole perusteita löydettävissä sille, että Holland ihan aidosti olisi ajantasalla asiassa ja huomioinut aika selkeät muutokset toimintaympäristössä. Esim. treidimahdollisuuksien aika selkeä laiminlyönti on aika selkeä oire tästä. Kontekstista riippumatta yleensä erilaiset "valtakaudet" kaatuvat pääasiassa kykenemättömyyteen sopeutua ajanmyötä muuttuneeseen toimintaympäristöön. Se on inhimillistä, ja ihmisethän niitä organisaatioita pyörittävät.

Montako niitä tarvitaan? Käy kyselemässä tuolta Blackhawks-ketjusta, monellako "contender-tason" top 6 -sentterillä niitä kannuja on viime vuosina tuotu paraatiin Michigan Avenuelle. Pojat tietää.

Lienee totta, että jos joukkueen ykkössentteri on liigan top-3-osastoon pelipaikallansa kuuluva, ykköspuolustajapari on yksi liigan parhaita (ellei paras) tukenaan erittäin hyvä shutdown-pari sekä joukkueessa on liigan paras laitahyökkääjä tukenaan kaksi erittäin hyvätasoista kahdensuunnan laituria, voi jokin stephenweiss kakkossentterinä riittää kannuun asti. Näistä syistä Chicago lienee se poikkeus asiassa. Sitä minä en kyllä tiedä, miten tämä pointtiani muutti, koska nähdäkseni nuokin palaset sieltä tulevaisuudesta myös puuttuvat, ainakin toistaiseksi (Nyquist tosin voisi päästä tuonne Sharpin tasolle kahdensuunnan pelinsä ansiosta, mutta kaukana varmasta sekin on).

Vielä tarkennettuna siihen, että tuo Hollandin haastattelu yhdistettynä siihen tosiasiaan, että mistään ei olla valmiita luopumaan eikä treidejä juuri tehdä, voi osoittautua aika huonoksi asset managementiksi. Kaikkia prospecteja esim. ei välttämättä ole järkeä keitellä kypsymispisteeseen asti, koska jos he osoittautuvatkin "mädiksi", ei niillä juuri vaihtoarvoa ole. Samoin on tilanne silloin, jos pelaaja lähenee waiver-kelpoisuutensa menettämispistettä eikä ole vielä vakiinnuttanut tasoansa ylhäällä. Myös tällaisilla pelaajilla on matala vaihtoarvo.

Ps. Osaako joku vastata tuohon Datsyukia koskevaan kysymykseeni?
 
Viimeksi muokattu:

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Ps. Osaako joku vastata tuohon Datsyukia koskevaan kysymykseeni?
Osaan!

Detroitissa on selvästi ymmärretty näiden clearyjen ja samuelssonien arvo voittavassa kiekossa, ja näin pistetään heidän "paras" "puolustava" sentteri pelaamaan vastustajan clearyjä ja samuelssoneita vastaan.
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara
En minä osaa olla ylimielinen vallitsevassa tilanteessa. Detroitin on osittain pakkokin jatkaa samalla rungolla kun playoffputkella on mahdollisuus jatkua. Jos jälleenrakennus onnistutaan tekemään ilman että putki katkeaa niin todella hienoa. Esimerkiksi Sharksilla on käymässä hyvin, kun ovat saaneet varattua kakkoskierroksella ykkössentterin, ja muitakin hyviä nuoria on saatu sisään kokoonpanoon. Samaan aikaan on menty pudotuspeleihin koko ajan. Tällä hetkellä Detroitilla on muuten sisäänajo sujunut hyvin mutta satavarmat top-6-sentterit puuttuvat. Laituriosastolle on jo tullut Jurcoa, Nyquistia ja Tataria, jonossa on Manthaa, Ferraroa, Pulkkista, Frkia ja kumppaneita joista osa tulee luultavasti lyömään läpi. Sheahan on näyttänyt lupaavalta, tiedä sitten olisiko hänestä siihen kakkosen keskelle. Järnkrokista on vaikea odottaa mitään Franchise playeria mutta hänestäkin voisi parhaimmillaan tulla top-6-pelaaja. Ei auta kuin luottaa että onnistutaan varaamaan se tulevaisuuden ykkössentteri. Puolustuksessa on myös lupaavia jannuja tulossa, se ei huoleta yhtä paljon. Jos on todella tasainen ja laaja puolustus ilman selviä heikkouksia niin näkisin sen riittävän, ei sinne mitään Lidaksia tarvita välttämättä. Esimerkiksi käy Hurricanes 05-06.

Ja Datsyuk ei kyllä ole minua vakuuttanut tällä kaudella. Ehkä ikä alkaa näkymään, ja loukkaaantumiset. Tekeminen on näyttänyt vanhalta Taikurilta vain ajoittain.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Esimerkiksi Sharksilla on käymässä hyvin, kun ovat saaneet varattua kakkoskierroksella ykkössentterin
Couture on ykköskierroksen miehiä, Pavelski joku seiskakierros muistaakseni, Marleau ykköskierros, Hertl ykköskierros ja Jumbo tietysti Bostonin ykkösvaraus.

Kakkoskierroksen varauksia nopeasti muisteltuna tiimistä on vain Vlasic.
 

Apmp-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, TPS
Pakko sanoa että vaikka en Sharksista ollenkaan tykkää niin siellä ollaan kyllä jo todella pitkään tehty erinomaista työtä Doug Wilsonin johdolla. Hyvä esimerkki on juuri tuo Couturen hankinta. Niin, mitenkäs Sharks sen Couturen sai? No treidasi Mark Bellin ja Vesa Toskalan Leafsiin, josta vaihturina tuli 12th (Lars Eller) ja 44th. (Aaron Palushaj) No nuo lähtivät vielä eteenpäin Bluesiin josta vaihdossa tuli se yhdeksäs pickki jolla varattiin Couture. Jos nyt pidettäisiin tuo 2007 drafti uudestaan niin Couture voisi hyvinkin olla top-3 pick draftissa. Kane nyt varmaan lähtisi ykkösenä yhä edelleen, mutta kakkospaikasta kisaisivat nämä Couturet, Subbanit, Bennit ja McDonaghit.

Eikä nyt mitenkään dissauksena esim. Pittsburghia tai Chicagoa kohtaan niin kyllähän nimenomaan tällaista Sharksien tai Red Wingsin kaltaista organisaatiota on pakko arvostaa eri tavalla. Rakennetaan joukkuetta viisaasti ja samalla pärjätään jatkuvasti sen verran hyvin, että ollaan playoffeissa mukana. Cuppi toki Sharksilta puuttuu enkä sitä heille mitenkään pysty toivomaankaan, mutta olisihan se pikkuhiljaa jo ansaittua. Vähän eriasia rakentaa voittavaa joukkuetta ilman rämpimistä ja top-kolmosen can't miss-pickejä.

___

Detroit-kannattajien ylimielisyys on kyllä huikea juttu. En kyllä pysty hyvällä tahdollakaan viimeisen neljän vuoden ajalta kauheasti mitään ylimielisyyttä löytämään näistä keskusteluista. Enemmän tämä Detroit-ketju muistuttaa Bostonin kuin Pittsburghin kausiketjua.

Tosiaan laiturit ovat tulevaisuuden kannaltakin ihan hyvillä kantimilla. Nyquist, Jurco, Tatar ja Mantha tullee tulevaisuudessa miehittämään top-kutosen. Bottom-kutoseenkin löytyy pelaajia Abdelkaderin, Helmin, Anderssonin, Glendeningin, Ferraron jne. muodossa. Sheahan on tulevaisuudessa max. kakkossentteri. Tatar-Sheahan-Jurco voisi tulevaisuudessakin olla ihan toimiva kakkoskenttä, mutta näitä nyt on ihan mahdotonta ruveta vielä sanomaan. Lähinnä se sentteriosasto tällä hetkellä mietityttää, mutta en siitäkään vielä oikein huolestunut osaa olla. Enkä varmaan ikinä tule niin huolestunut olemaan kuin mitä nämä tietyt nimimerkit täällä nyt paasaavat että tulisi olla.

__

Datsyuk nyt ei pitkään aikaan ole ollut se shut-down sentteri. Kyllähän Zeta sitä shut-down hommaa on hoitanut viime vuodet. En tiedä mitä tilastoja olet Dissonanssi lukenut, mutta ainakin Rob Vollmanin Player Usage Charttien mukaan Datsyukin corsi on hyökkääjistä neljänneksi paras. Ainoastaan Jurcolla, Sheahanilla ja Tatarilla olisi parempi. Ja nämä paljon helpommilla minuuteilla ja suuremmalla offensive-zone start %:lla. Ja paljon matalammalla QoC:lla.

Mutta Corsitkin voi lyödä ihan höpöhöpötilastoksi siinä kohtaa kun sen mukaan Kyle Quincey on pelannut paremmin kuin Danny DeKeyser.
 

FourPasses

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings-mikkihiiret. #13, #71
Mutta Corsitkin voi lyödä ihan höpöhöpötilastoksi siinä kohtaa kun sen mukaan Kyle Quincey on pelannut paremmin kuin Danny DeKeyser.

Valottakaahan pojat meikäläisellekin tätä tilastoa, ja kertokaa samalla joitain hyviä, NHL.com:n ulkopuolisia statistiikkasivustoja, missä hienostellaan eri nippelitilastoilla, esim juuri pelaajakohtaisia, kuka pelaa ketäkin vastaan ja miten-tilastoja...
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Pakko sanoa että vaikka en Sharksista ollenkaan tykkää niin siellä ollaan kyllä jo todella pitkään tehty erinomaista työtä Doug Wilsonin johdolla. Hyvä esimerkki on juuri tuo Couturen hankinta. Niin, mitenkäs Sharks sen Couturen sai? No treidasi Mark Bellin ja Vesa Toskalan Leafsiin, josta vaihturina tuli 12th (Lars Eller) ja 44th. (Aaron Palushaj) No nuo lähtivät vielä eteenpäin Bluesiin josta vaihdossa tuli se yhdeksäs pickki jolla varattiin Couture. Jos nyt pidettäisiin tuo 2007 drafti uudestaan niin Couture voisi hyvinkin olla top-3 pick draftissa. Kane nyt varmaan lähtisi ykkösenä yhä edelleen, mutta kakkospaikasta kisaisivat nämä Couturet, Subbanit, Bennit ja McDonaghit.

Niinpä, ja tuossa avainasemassa ovat juuri ne treidit. On myös uskallettava luopua, jotta voi saada. Onhan San Jose muutenkin ollut kohtalaisen aktiivinen treidimarkkinoilla.

Eikä nyt mitenkään dissauksena esim. Pittsburghia tai Chicagoa kohtaan niin kyllähän nimenomaan tällaista Sharksien tai Red Wingsin kaltaista organisaatiota on pakko arvostaa eri tavalla. Rakennetaan joukkuetta viisaasti ja samalla pärjätään jatkuvasti sen verran hyvin, että ollaan playoffeissa mukana. Cuppi toki Sharksilta puuttuu enkä sitä heille mitenkään pysty toivomaankaan, mutta olisihan se pikkuhiljaa jo ansaittua. Vähän eriasia rakentaa voittavaa joukkuetta ilman rämpimistä ja top-kolmosen can't miss-pickejä.

Holland ehdottomasti rakensi joukkuetta hyvin aikakaudella, jolloin palkkarajoitteita ei ollut ja omistaja oli (ja on) valmis latomaan taaloja tiskiin loputtomasti. Tämän aikakauden rungollahan Holland edelleenkin osittain on operoinut cap-aikakaudella. Kyllä miehen oikea taso katsotaan vasta kohta puoliin, kun nämä aikaisempien olosuhteiden tuottamat edut rupeavat häviämään. Minä en itse todellakaan laskisi Hollandia "uuden ajan" tarkastelussa koviten meritoituneiden kaverien joukkoon, joskaan ei hän missään nimessä surkea ole edelleenkään.

Mutta tuolla "väärin voitettu/rakennettu" -sloganilla on sitten hyvä tulevaisuudessa itseään lämmitellä. :) (ja tämä nyt sitten ei-vakavasti otettavaksi).

Detroit-kannattajien ylimielisyys on kyllä huikea juttu. En kyllä pysty hyvällä tahdollakaan viimeisen neljän vuoden ajalta kauheasti mitään ylimielisyyttä löytämään näistä keskusteluista. Enemmän tämä Detroit-ketju muistuttaa Bostonin kuin Pittsburghin kausiketjua.

Ylimielisyys ei mielestäni ole oikea sana. Joskin jonkinlainen jo mainitsemani naiivi usko "perfect skenaario"-lähtökohtaan perustuvaan ajatteluun elää aika vahvasti ko. "yhteisössä". Joskin tietty optimismi kuuluu värilasihommiin. Tosin silläkin omat rajansa on.

Tosiaan laiturit ovat tulevaisuuden kannaltakin ihan hyvillä kantimilla. Nyquist, Jurco, Tatar ja Mantha tullee tulevaisuudessa miehittämään top-kutosen. Bottom-kutoseenkin löytyy pelaajia Abdelkaderin, Helmin, Anderssonin, Glendeningin, Ferraron jne. muodossa. Sheahan on tulevaisuudessa max. kakkossentteri. Tatar-Sheahan-Jurco voisi tulevaisuudessakin olla ihan toimiva kakkoskenttä, mutta näitä nyt on ihan mahdotonta ruveta vielä sanomaan. Lähinnä se sentteriosasto tällä hetkellä mietityttää, mutta en siitäkään vielä oikein huolestunut osaa olla. Enkä varmaan ikinä tule niin huolestunut olemaan kuin mitä nämä tietyt nimimerkit täällä nyt paasaavat että tulisi olla.

Onhan Detroitilla potentiaalisia "complementary"-palasia hyvin hallussa. Pointti onkin siinä, että pelkillä sellaisilla ei mitään contendereita nykyään rakenneta (ei edes Babcockin alaisuudessa, jonka hänenkin osaltaan mahdollinen "karkaaminen yliopistomaailmaan" tuo oman pilvensä Red Wings -tulevaisuuteen). Kuitenkin Detroitilla tulee olemaan pian noiden waiver-kelpoisuuksien menettämisen kanssa hieman ongelmia, sillä esim. ensi kauden jälkeen noin kentällinen "nuorisoa" menettää sen. Voi hyvinkin olla siis, että tuo tilanne ajaa jonkun kohtaloon "nyqvist", jossa pelaaja pelaa pidempään kuin olisi järkevää, tasolla, joka ei tue enää kehittymistä niin hyvin kuin kovemmassa kilpailussa pelaaminen, pelkästään sen takia, että hän sattuu olemaan waiver-vapaa ja jotkut muut, heikompitasoiset, eivät ole.

Tuo jatkuva viittaaminen johonkin huolestuneisuuteen kyllä mielestäni oirehtii jonkinasteisesta ärtymyksestä. Ehkä se pilvilinna rakoilee, sillä muussa tapauksessa tuollaiseen ei tarvetta liene olisi. Joskin kyllähän se imarteluna kannattaa ottaa, onhan Detroit erittäin mielenkiintoinen seurattava tuon erittäin hyvin menneen 20 vuoden ansiosta, ja tottakai silloin huomiota - myös kriittistä - "ansaitsee".

Datsyuk nyt ei pitkään aikaan ole ollut se shut-down sentteri. Kyllähän Zeta sitä shut-down hommaa on hoitanut viime vuodet. En tiedä mitä tilastoja olet Dissonanssi lukenut, mutta ainakin Rob Vollmanin Player Usage Charttien mukaan Datsyukin corsi on hyökkääjistä neljänneksi paras. Ainoastaan Jurcolla, Sheahanilla ja Tatarilla olisi parempi. Ja nämä paljon helpommilla minuuteilla ja suuremmalla offensive-zone start %:lla. Ja paljon matalammalla QoC:lla.

Ihan Behind The Netista katsoin, ja siellä Datsyukin QoC-lukema oli joukkueen kolmanneksi huonoin. Ero esim. Zetaan oli todella iso. En siis puhunut tuosta "puhtaasta" corsista. Myös Datsyuki offzone-start-määrät indikoivat sitä, että tosiaan tuossa shtudown-roolissa miestä ei enää käytetä. Tuo lukema on miltei 10% suurempi kuin esim. Bergeronilla, joka vielä pelaa laadullisesti kovempia minuutteja.

Detroitia olen aika vähän seurannut otteluiden osalta, mutta aika yllättynyt olen Datsyukin osalta noista tilastoista, jos niitä ei kerta mikään muukaan seikka selitä.

Mutta Corsitkin voi lyödä ihan höpöhöpötilastoksi siinä kohtaa kun sen mukaan Kyle Quincey on pelannut paremmin kuin Danny DeKeyser.

Niin tai sitten voi sanoa, että joku rakentelee olkiukkoja. Kukaanhan ei ole mielestäni väittänyt, että mistään tilastosta voi suoraan tulkita pelaajan x olevan parempi kuin pelaaja y. Se kyllä kertoo tietyn laskennallisen eron pelaajien välillä, josta joko voidaan tehdä (mahdollisesti käyttämällä apuna muita "välineitä") todellisuutta vastaavia tai vastaamattomia johtopäätöksiä.

Valottakaahan pojat meikäläisellekin tätä tilastoa, ja kertokaa samalla joitain hyviä, NHL.com:n ulkopuolisia statistiikkasivustoja, missä hienostellaan eri nippelitilastoilla, esim juuri pelaajakohtaisia, kuka pelaa ketäkin vastaan ja miten-tilastoja...

BEHIND THE NET: Hockey Analysis and Statistics [new host] (linkki vie behind the net -sivustolle)

Tuolta löytyy aika paljon. Itselläni kyllä edelleen on hieman vaiheessa noihin menetelmiin (ja niiden "episteemiseen" puoleen) tutustuminen. Täytyy ottaa se epistolaksi jossain vaiheessa, jotta sitten pystyy niitäkin tilastoja vielä paremmin tulkitsemaan.
 

Apmp-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, TPS
Ihan Behind The Netista katsoin, ja siellä Datsyukin QoC-lukema oli joukkueen kolmanneksi huonoin. Ero esim. Zetaan oli todella iso. En siis puhunut tuosta "puhtaasta" corsista. Myös Datsyuki offzone-start-määrät indikoivat sitä, että tosiaan tuossa shtudown-roolissa miestä ei enää käytetä. Tuo lukema on miltei 10% suurempi kuin esim. Bergeronilla, joka vielä pelaa laadullisesti kovempia

No joo tosiaan tuon Corsi QoC:n mukaan Datsyuk pelaa liki huonoimpia vastaan, tiedä sitten mistä johtuu. Kuitenkin tuo Relative Corsi QoC kuulostaisi mielestäni oikeammalta tilastolta, joka tukisi silmämääräisiä havaintoja siitä, että kuka pelaa vaikeimpia minuutteja. Zetterberg ja Nyquist selkeästi vaikeimpia ja tämän jälkeen sitten seuraavana listassa olisi Datsyuk ja Abdelkader. Ja sitten nämä Sheahanit, Jurcot, Anderssonit ja Tatarit sitten niitä helpompia minuutteja.

Datsyukin miinuksia on hankala selitellä oikein millään muulla kuin sillä torjuntaprosentilla, joka on 88,3% silloin kun Pavel on ollut jäällä. Ei se kaikkea selitä, eikä mies missään nimessä ole tällä kaudella ollut kuin ajoittain sillä dominoivalla tasollaan. Kokonaisuudessaan Zetterberg on kyllä ollut parempi, mutta ei Datsyuk missään nimessä huono ole ollut kuin mitä viesteistäsi voisi joku ymmärtää, vaikket nyt suoraan ole häntä dumannutkaan.

Holland ehdottomasti rakensi joukkuetta hyvin aikakaudella, jolloin palkkarajoitteita ei ollut ja omistaja oli (ja on) valmis latomaan taaloja tiskiin loputtomasti. Tämän aikakauden rungollahan Holland edelleenkin osittain on operoinut cap-aikakaudella. Kyllä miehen oikea taso katsotaan vasta kohta puoliin, kun nämä aikaisempien olosuhteiden tuottamat edut rupeavat häviämään. Minä en itse todellakaan laskisi Hollandia "uuden ajan" tarkastelussa koviten meritoituneiden kaverien joukkoon, joskaan ei hän missään nimessä surkea ole edelleenkään.

Kenet lasket kovemmin meritoituneiksi? Varmaan ainakin Stan Bowmanin, joka teki erinomaista työtä silloin 2010 kesällä kun Hawks-joukkue hajosi käsiin ja otti kaiken irti Byfuglienista, Laddista, Versteegistä jne.

On Holland kuitenkin tehnyt pääosin hyviä signauksia tässä lockoutin jälkeenkin ja rajallisilla pickeillä draftaillut mielestäni varsin hyvin. (tämä keskustelu kuitenkin käytiin jo eikä sitä tarvitse minun puolestani alkaa enää uudestaan vääntämään) Brian Rafalskin ja Brad Stuartin hankinnat cup-kaudeksi olivat tärkeitä ja ne ratkaisevat sysäykset kohti cuppia. Hossan hankinta seuraavaksi kaudeksi, Alfie tälle kaudelle jne. Ei varmasti koviten meritoitunut, mutta ei missään nimessä vihkoonkaan.

Wilson on ihan hyvä vastaus kyllä tähänkin. Vaikkei mitään ihan huippumenestystä olekaan Sharksille siunaantunut niin mies on kyllä pitänyt pakan kasassa ja hankkinut täydentäviä palasia sitä mukaa kun on ollut tarvetta. Ja draftannut hyvin.

Ray Shero on vähän kaksipiippuinen juttu. Kunitzin hankinta oli erinomainen ja Marian Hossa -treidi oli hyvä. Neal-treidi näyttää nyt jälkikäteen myöskin erittäin onnistuneelta. Kuitenkin onko vaikeaa rakentaa joukkuetta, joka pääsee neljä vuotta varaamaan top-kakkosessa ja vielä yhden vuoden vitosena ennen sitä. Puhumattakaan siitä järjettömästä tuurista mikä Pensillä kävi näiden rämpimisvuosien suhteen. 2004 draftissa ykkös- ja kakkossijalta pääsi varaamaan tulevan supertähden. Malkinhan se sieltä tarttui. Seuraavana vuonna arvonnasta ykköspickki ja Crosby haaviin. Hyvää työtä, mutta onko kaikkein kovin? Tuskin. Väärin voitettu Cup? Päätä itse.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
No joo tosiaan tuon Corsi QoC:n mukaan Datsyuk pelaa liki huonoimpia vastaan, tiedä sitten mistä johtuu. Kuitenkin tuo Relative Corsi QoC kuulostaisi mielestäni oikeammalta tilastolta, joka tukisi silmämääräisiä havaintoja siitä, että kuka pelaa vaikeimpia minuutteja. Zetterberg ja Nyquist selkeästi vaikeimpia ja tämän jälkeen sitten seuraavana listassa olisi Datsyuk ja Abdelkader. Ja sitten nämä Sheahanit, Jurcot, Anderssonit ja Tatarit sitten niitä helpompia minuutteja.

Datsyukin miinuksia on hankala selitellä oikein millään muulla kuin sillä torjuntaprosentilla, joka on 88,3% silloin kun Pavel on ollut jäällä. Ei se kaikkea selitä, eikä mies missään nimessä ole tällä kaudella ollut kuin ajoittain sillä dominoivalla tasollaan. Kokonaisuudessaan Zetterberg on kyllä ollut parempi, mutta ei Datsyuk missään nimessä huono ole ollut kuin mitä viesteistäsi voisi joku ymmärtää, vaikket nyt suoraan ole häntä dumannutkaan.

Siis kyllä minä ihan vilpittömän yllättynyt asiasta olin. Omissa papareissani Datsyuk on kuitenkin ollut niitä parhaita kahdensuunnan senttereitä liigassa. Voi olla, että kyse on väliaikaisesta slumpista, mutta saa nähdä joutuuko omia käsityksiä tässä muuttaamaan. Ei se ikä tule yksin Datsyukillekaan.

Kenet lasket kovemmin meritoituneiksi? Varmaan ainakin Stan Bowmanin, joka teki erinomaista työtä silloin 2010 kesällä kun Hawks-joukkue hajosi käsiin ja otti kaiken irti Byfuglienista, Laddista, Versteegistä jne.

Lyhyesti listattuna juuri Stan Bowman (vaikkakin pääsi osittain "katettuun pöytään"), Peter Chiarelli, Dean Lombardi, Doug Armstrong, Bryan Murray ehkä päällimmäisinä. Wilson myös varmasti kuuluu tuonne, Shero on tosiaan erittäin kaksipiippuinen tapaus.

On Holland kuitenkin tehnyt pääosin hyviä signauksia tässä lockoutin jälkeenkin ja rajallisilla pickeillä draftaillut mielestäni varsin hyvin. (tämä keskustelu kuitenkin käytiin jo eikä sitä tarvitse minun puolestani alkaa enää uudestaan vääntämään) Brian Rafalskin ja Brad Stuartin hankinnat cup-kaudeksi olivat tärkeitä ja ne ratkaisevat sysäykset kohti cuppia. Hossan hankinta seuraavaksi kaudeksi, Alfie tälle kaudelle jne. Ei varmasti koviten meritoitunut, mutta ei missään nimessä vihkoonkaan.

Ei hän siis surkeasti ole vetänyt, mutta tosiaan on erittäin suurien haasteiden edessä, kun ei enää tulevaisuudessa pysty turvautumaan samalla tavalla UFA-markkinoihin, joista on aina apua saanut tarvittaessa. Sieltäkin on niitä huteja ruvennut tulemaan, koska tarjonta rupeaa niukkenemaan eikä Detroitin vetovoima ole enää entisensä.

Wilson on ihan hyvä vastaus kyllä tähänkin. Vaikkei mitään ihan huippumenestystä olekaan Sharksille siunaantunut niin mies on kyllä pitänyt pakan kasassa ja hankkinut täydentäviä palasia sitä mukaa kun on ollut tarvetta. Ja draftannut hyvin.

Eipä selvää kritisoitavaa tosiaan löydy, tosin sitä "oikeaa" menestystä vielä odotellessa.

Ray Shero on vähän kaksipiippuinen juttu. Kunitzin hankinta oli erinomainen ja Marian Hossa -treidi oli hyvä. Neal-treidi näyttää nyt jälkikäteen myöskin erittäin onnistuneelta. Kuitenkin onko vaikeaa rakentaa joukkuetta, joka pääsee neljä vuotta varaamaan top-kakkosessa ja vielä yhden vuoden vitosena ennen sitä. Puhumattakaan siitä järjettömästä tuurista mikä Pensillä kävi näiden rämpimisvuosien suhteen. 2004 draftissa ykkös- ja kakkossijalta pääsi varaamaan tulevan supertähden. Malkinhan se sieltä tarttui. Seuraavana vuonna arvonnasta ykköspickki ja Crosby haaviin. Hyvää työtä, mutta onko kaikkein kovin? Tuskin. Väärin voitettu Cup? Päätä itse.

Mielestäni suurin ongelma on se, että joukkuetta ei olla juurikaan roolituksen kannalta rakennettu hyvin. Liikaa on luotettu tuohon terävään kärkeen. Mielestäni iso miinus. Joskin niitä hyviä liikkeitä on myös paljon, kuten olet listannut.

Mutta ei se korkealta draftaaminen vielä itsessään riitä. Olisihan Penguinsillakin voinut olla sentterikolmikko Crosby-Malkin-Toews. :)

Ja Edmontonhan sen myös osoittaa, ettei se korkealta varaaminen aina onnistu, jos homma muuten hoidetaan huonosti. Mielestäni isonluokan rebuildin läpivieminen onnistuneesti lopputuloksena pitkäkestoinen contender on huomattavasti vaativampi temppu kuin monotonisesti luottaminen UFA-markkinoihin. Näin kärjistettynä.

Se vielä lisättäköön, että arviointia toki hankaloittaa suuresti se, että GM:t operoivat usein eri maailmassa ihan jo joukkueen sisäisen tilanteen osalta. Holland on saanut aina operoida ideaalissa asemassa tältä osin, mikä on helpottanut hänen hommaansa. Itse tältä osin esim. arvostan äärettömän paljon pois potkitun Regierin saavutusta Buffalossa 2000-luvulla. Hän teki huikeaa työtä huomioiden se, että omistajataho rajoitti erittäin paljon (lähinnä taloudellisesti) hänen toimintaansa. Ensiksi runko hajosi siihen, kun ei ollut varaa (ei-cap-aikakautena) pitää Michael Pecaa, minkä johdosta myöskin Hasek pakotti kauppaamaan itsensä pilkkahinnalla juuri Detroitiin. Tästä huolimatta Regier aika lyhyessä ajassa teki todella ison määrän huikeita treidejä (joiden palasia hommattiin myös draftaamalla), UFA-signauksia sekä draftaamisia, joiden lopputuloksen oli contender-joukkue parin kauden ajan - kunnes omistajat taas vetivät kukkaronnyörit kiinni ja sekin runko menetettiin välittömästi, kun ei voitu tarjota edes kohtuullisia jatkosopimuksia. Holland ei ole ikinä joutunut operoimaan tuollaisten sisäisten ongelmien kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

Apmp-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, TPS
Ja Edmontonhan sen myös osoittaa, ettei se korkealta varaaminen aina onnistu, jos homma muuten hoidetaan huonosti. Mielestäni isonluokan rebuildin läpivieminen onnistuneesti lopputuloksena pitkäkestoinen contender on huomattavasti vaativampi temppu kuin monotonisesti luottaminen UFA-markkinoihin. Näin kärjistettynä.

Aletaan jo olla aika lailla samoilla linjoilla, mutta tähän haluan vielä tarttua. Ei ole joo Edmontonissa mennyt se rebuild ihan puikkoon, mutta onhan se myös ihan eri asia draftata Ryan Nugent-Hopkins ja Taylor Hall kuin päästä draftaamaan Sidney Crosby ja Evgeni Malkin. Pittsburghin surkeus sattui siis juuri passeliin saumaan ja siinä Crosby-draftissa nyt vaan kävi ihan älytön pulla.

Kaukana aletaan jo olla Detroitin asioista joten se siitä.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Aletaan jo olla aika lailla samoilla linjoilla, mutta tähän haluan vielä tarttua. Ei ole joo Edmontonissa mennyt se rebuild ihan puikkoon, mutta onhan se myös ihan eri asia draftata Ryan Nugent-Hopkins ja Taylor Hall kuin päästä draftaamaan Sidney Crosby ja Evgeni Malkin. Pittsburghin surkeus sattui siis juuri passeliin saumaan ja siinä Crosby-draftissa nyt vaan kävi ihan älytön pulla.

Kaukana aletaan jo olla Detroitin asioista joten se siitä.

Crosby ja Malkin toki olivat noilla pickeilla aivan täysiä no-brainereita. Mutta aika harvoin tuollaisia eteen osuu, toisinaan kyllä. St.Louis olisi varmasti jälkeen päin vaihtanut Erik Johnsonin Toewsiin samoin kuin silloinen Atlanta Bogosianin Pietrangeloon. Kyllä niissä top-3-pickeissakin voi "huteja" tulla, vaikka aivan vieressä olisi se jättipotti. Esim. tulevan kesän draftissa ei todellakaan mitään "pomminvarmoja" valintoja ole. Ensi vuoden draft taas vaikuttaa ennakolta tuollaiselta "no-brainer"-kamalta kärjen osalta.

Kaukana tosiaan ollaan Detroitista, mutta vaikka se Detroitin näkökulmasta luontevalta tuntuisikin, ei mielestäni näitä rebuildeja kannata aliarvioida niiden onnistuneen läpiviennin vaatimustason osalta (mihin kuuluu erittäin paljon erilaisia "osatekijöitä", jotka ovat itsessäänkin haastavia) tai niiden lopputuloksia pitää vähäarvoisina. Se kuitenkin on totta, että rebuild-palaset ovat osalle sattuneet äärettömän onnekkaasti - jopa siinä määrin, että on ollut varaa valita pari kertaa "huti" kärkipickin osalta.
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara
Couture on ykköskierroksen miehiä, Pavelski joku seiskakierros muistaakseni, Marleau ykköskierros, Hertl ykköskierros ja Jumbo tietysti Bostonin ykkösvaraus.

Kakkoskierroksen varauksia nopeasti muisteltuna tiimistä on vain Vlasic.

Joo ajatusvirhe. Couturea toki tarkoitin.
 

Apmp-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, TPS
Kyllä niissä top-3-pickeissakin voi "huteja" tulla, vaikka aivan vieressä olisi se jättipotti.

Totta, mutta pointtina tässä juuri olikin se, että Crosby ja Malkin olivat sellaiset pickit, jotka ihan kuka tahansa pystymetsästä revitty suvi-uunokin olisi osannut scoutata ja varata. Scouttaustaidolla tai hyvällä GM-työllä ei ole noiden kanssa mitään tekemistä. Ennemminhän se on huonon managementin merkki kun uidaan syvällä ja päästään varaamaan kärjestä. Siksi respectit lähtee ennemmin sellaisten seurojen suuntaan, jotka eivät harrasta mitään hävytöntä fire salea ja räjäytä koko pakkaa sekaisin vaan rakentavat hitaasti ja varmasti joukkuetta uudelleen ja samalla menestyvät.
 

Le Dang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Siksi respectit lähtee ennemmin sellaisten seurojen suuntaan, jotka eivät harrasta mitään hävytöntä fire salea ja räjäytä koko pakkaa sekaisin vaan rakentavat hitaasti ja varmasti joukkuetta uudelleen ja samalla menestyvät.

Ymmärrän pointin, mutta huutelen silti vieraasta pöydästä sen verran, että mikä sitten on ns. "menestymistä"? En itse ainakaan anna tippaakaan respectiä jollekin Capitalsille, joka on vuosi toisensa jälkeen runkosarjan jälkeen kärkisijoilla, minkä jälkeen floppaa heti alkukierroksilla.

Kyllä ne on Stanley Cupit ja korkeintaan finaalipaikat, mitkä lasken menestykseksi. Se että jälleenrakennus tietää joka kausi konferenssin 8. sijaa ja toisella kierroksella alkavaa kesälomaa ei mielestäni ole yhtään sen järkevämpää johtamista kuin pari drafteihin perustuvaa lattian nuolemista.

Tottakai, mikäli seuran pahin notkahdus on tuo 8. sija muutaman kauden ajan, minkä jälkeen tapahtuu nousu kultakantaan, ovat kummarrukset ansaitut. Noita vain hyvin harvoin näkee nyky-NHL:ssä. Vastapainona ovat sitten nämä Oilersit, joille annetaan avaimet käteen kevät toisensa jälkeen, mutta kusevat homman tuollaisilla Yakupov-valinnoilla.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Ennemminhän se on huonon managementin merkki kun uidaan syvällä ja päästään varaamaan kärjestä. Siksi respectit lähtee ennemmin sellaisten seurojen suuntaan, jotka eivät harrasta mitään hävytöntä fire salea ja räjäytä koko pakkaa sekaisin vaan rakentavat hitaasti ja varmasti joukkuetta uudelleen ja samalla menestyvät.

En nyt tiedä, mihin aivan tarkalleen viittaat.

Kuitenkin on syytä huomioida se, että olosuhteet joukkueen rakentamiselle ovat muuttuneet huomattavasti tuon capin tulon jälkeen joka suhteessa. Kuitenkin tuosta capin tulosta on verraten lyhyt aika, ja aika moni joukkue vielä operoi ennen cap-aikaa luodulla rungolla tai vähintään sen ajan mahdollistamilla "hedelmillä". Tilanne ei ole kaikilla seuroilla täysin sama. Kuitenkin joukkueet kuten, Devils, Vancouver, Detroit ja myös mainittu San Jose (joskin heillä uskoisin muutoksen olevan ehkä se kivuttomin) tulevat olemaan vielä haastavan ajan edessä, kun nuo runkopelaajat lopulta lähtevät joidenkin vuosien päästä. Keinot saada vastaavat ovat huomattavasti rajallisemmat kuin aiemmin. Tämän saman haasteen Detroitkin tulee siis kohtaamaan, ja tästä on kyse. Toisaalta taas esim. Chicago, Pittsburgh ja Los Angeles sekä oletettavasti myös St.Louis tulevat olemaan vielä pitkään contendereita. Ja nämä muutes sattuvat olemaan ne joukkueet, jotka sen rungon ovat rebuildilla rakentaneet.

Käytit tuolla termiä tyyliin "hävytön". Kuitenkin sopii kysyä, että mitä tarkalleen on tuo "maltillinen" joukkueen rakentaminen? Mikä joukkue on tätä suorittanut onnistuneesti capin jälkeisellä aikakaudella? Calgary ja Tampa Bay sekä myös Edmonton joutuivat oman runkonsa hajoamisen jälkeen väistämättä tuohon tilaan. Tältä osin "hävyttömänä" pitämääsi firesalea on aika hankala kritisoida, jos se tosiasiallisesti tuota rebuild-prosessia huomattavasti nopeuttaa ja sen lopputulosta parantaa. Kyllä minä olisin pitänyt nimenomaan totaalisurkeana ratkaisuna Buffalon osalta sitä, että oltaisiin annettu tuon aikaisemman rungon vanhentua käsiin Calgaryn tavoin ja aloitettu se contenderin rakentaminen täysin tyhjästä. Buffalollahan oli joukkue, jossa oli erittäin hyvät complementary-palaset (Vanek, Pominville, Sekera, Roy, Ehrhoff, Miller, Stafford, Gaustad, Regehr, Leopold jne), mutta ne oleellisimmat palaset puuttuivat (eli siis eliittisentteristö sekä ykköspakit). Ei noilla - edes hyvillä - täytepalasilla sitä contenderia rakenneta. Jos Detroit saa noista omista täytepalasistaan edes yllämainittujen tasoiset pelimiehet, voidaan sitäkin pitää jo mielestäni onnistuneena temppuna. Mihin se kuitenkin lopulta riittää?

Juuri tähän viittasin sillä, että toivottavasti se "oikeaoppineisuus" joukkueen rakennuksessa ajatuksena kompensoi sitä tosiasiaa Detroit-fanina, että aika keskinkertaisuudessa voi olla aika pitkä, jos nousu sieltä perustuu täysin ajatukseen, että ne eliittipalaset saadaan draftattua muualta kuin aivan kärjestä. Se on toki mahdollista, mutta aikamoista pullaa se vaatii. Vapaista sellaisia tuskin irtoaa enää (ja liigassa on jo enemmän UFA-agentteja houkuttelevampia organisaatioita kuin Detroit sitten pre-cap-ajan) eikä treidit taida Hollandilla olla mahdollisuus, ainakaan tehdäkseen mitään blockbusteria.
 

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Detroitti on mulle se ykkösseura, mutta mitään valtaisia tunneryöppyjä mihinkään suuntaan mulla ei ole. Siksi kysyisinkin teidän fanien mielipidettä, täysin hypoteettisen ajatusleikin tasolla. Mikäli Detroit kyntäisi ensi kauden todella syvällä saaden 2015 ykkösvarauksen, eikö pudotuspeliputken katkeaminen franchise-tason pelaajan (Connor McDavid) saamiseksi olisi sen arvoista? Kyntämällä se Yzermankin aikoinaan saatiin.
Jotenkin olen, yllättävää kyllä, Dissonanssin kanssa vähän samoilla linjoilla tällä kertaa. Detroitissa on tehty hyvää varaustyötä ja kierroksen loppupään vuoroilla on saatu ihan laatu-ukkoja. Mutta jos tuosta joukkueesta ottaa pois herrat Z ja D niin kenen noista nuorista näette ihan realistisesti olevan se kantava ykkösketjun voimavara ja johtotähti?
Maalivahdit ja puolustus ovat tulevaisuuden kannalta varsin hyvissä kantimissa. Hyökkäyspäästä puuttuu kuitenkin se terävin kärki. Onko Detroitin tulevaisuus neljä kakkos-kolmosketjua ja kolme kakkospakkiparia?
Ja niin tarkotus ei tosissaan ole provota nyt näillä kysymyksillä ketään.
 
Pakko tulla huutelemaan vieraisiin pöytiin, sen verran kuumaa keskustelua täällä käydään. No need to draw that shotgun, i come in peace.

Detroitin tilanne "rebuildin" (tai mitä tahansa sanaa halutaan käyttää) kanssa on kieltämättä kinkkinen. Olen huomannut samaa mitä Dissonanssi tuossa kirjoittelee, että muutamat joukkueet joilla on ns. vanheneva runko, eivät ole kyenneet samalla tavalla kuin ennen, korvaamaan niitä puuttuvia palasi UFA markkinoilta enää.

Vancouveria voi käyttää hyvänä esimerkkinä. Erityisesti Schneiderin pois päästäminen tuolla hinnalla.
Uusiutumiskyky on aika pirun vaikea asia, ja niin kuin Dissonanssi kirjoitti, olosuhteisiin sopeutumisen vaikeus on inhimillistä, mutta se pitää tiedostaa.

NHL toimii erityisesti nyt todella pitkälle draftin kautta, ja aikamoinen säkä saa käydä, jos meinaa saada käsiinsä top 3 pickejä treidien kautta. Tätäkin on kuitenkin tapahtunut (Kessel treidi, Seguin).
Nuorien pelaajien arvo liigassa on järisyttävän suuri verrattuna vanhempiin, kokeneisiin kavereihin.

Toki, niitä löytöjä voi sieltä myöhemmiltäkin sijoilta löytyä, mutta jos puhutaan siitä eliitti kärjestä, niin harvinaisempaahan se on.
Lidaksen, Rafalskin, Zetan ja Datsyukin menetys sitten kun kaikki tuosta nelikosta ovat lopetelleet, ilman minkäänmoista returnia cap aikakaudella on todella, todella iso vuori kiivettäväksi. Sitä tuskin kukaan kieltää.

Se mistä minä mielelläni keskustelisin lisää, on se, että mitkä ne oikeat keinot ovat tuohon ? Millä pitää laiva oikeassa suunnassa kun kapteenit vaihtuu ja mitään ei tule takaisin ?

En tarkoita, että jokaisen joukkueen pitäisi kyntää aina pari vuotta kerrallaan, ja sitten kikkailla itsensä parin loistopickin ja muutamien hyvien kauppojen kautta Stanley Cup contenderiksi. Mielestäni homma ei ole ihan niin yksinkertaista, kuten Edmonton hyvin osoittaa.

Philadelphia on hyvä esimerkki siitä, miten hommaa voidaan yrittää treideillä kikkailla. Ei sekään kovin hyvin ole mennyt Carterin ja Richardsin lähdettyä.

Kokonaisvaltainen "asset management" on helvetin tärkeää. Islanderssilla oli hyvä juttu menossa alkukaudesta, sitten Vanek kauppa, ja nyt Moulsonista ei käytännössä ole jäämässä mitään käteen, ellei Vanekkia saada kaupattua muualle 10 päivän aikana, jolloin tämän kauden siirtoikkunaa on jäljellä.

Voittavaa kokonaisuutta ei kannata muuttaa (liikaa), lienee yksi aika pirullisen kuuluisa sanonta.

Stan Bowman teki 2010 siirtotakarajalla hyvää työtä paitsi yhdessä asiassa. Chicagossa ei ole näkynyt kunnon kakkossentteriä pitkään aikaan. Itse kuulun siihen koulukuntaan, joka uskoo sentteri kokonaisuuden olevan tärkein palanen Cup kisassa.

Okei Chicago voitti tynkäkauden Cupin kyllä, mutta itse en siihen uskonut ennen tuota 17 sekunttia. Enkä usko, että tuo toistuu, mikäli kakkossentterinä on Shaw/Regin/Kruger tasoisia kavereita.

Se miten tämä liittyy Detroitiin, on sillä tavalla että, markkinat nuorista tai vanhemmistakin 2 kentän senttereistä on todella, todella huonot. (Puhumattakaan ykkössenttereistä) Muutenhan Chicagolla olisi jo Kanen kanssa kiekottelija tuolla, eikö ?

Mitkä ovat ne realistiset keinot, pystyä pysymään playoff viivan yläpuolella ja jälleenrakentaa niin, että voidaan sanoa Cup contenderiksi ?
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Se mistä minä mielelläni keskustelisin lisää, on se, että mitkä ne oikeat keinot ovat tuohon ? Millä pitää laiva oikeassa suunnassa kun kapteenit vaihtuu ja mitään ei tule takaisin ?

En tarkoita, että jokaisen joukkueen pitäisi kyntää aina pari vuotta kerrallaan, ja sitten kikkailla itsensä parin loistopickin ja muutamien hyvien kauppojen kautta Stanley Cup contenderiksi. Mielestäni homma ei ole ihan niin yksinkertaista, kuten Edmonton hyvin osoittaa.

Mitkä ovat ne realistiset keinot, pystyä pysymään playoff viivan yläpuolella ja jälleenrakentaa niin, että voidaan sanoa Cup contenderiksi ?

Vastaan myöskin aikaisemmin itseni esittämääni kysymykseen tässä samalla. Mielestäni ei ole kuin oikeastaan kuin yksi joukkue (joka sekin hommasi ne tärkeimmät palaset ennen cap-aikaa, mutta ei mielestäni millään selvällä rebuildilla) eli Anaheim. He ovat mielestäni varsin hyvin pystyneet mestaruusjoukkueen jälkeisen slumpin korjanneet ilman pidempää kyntämistä. Eivät he toki playoffeihin ole joka vuosi päätyneet. Salaisuus on nähdäkseni ollut yhdistelmä draftia, UFA-signauksia sekä tärkeimpänä erittäin rohkeita kauppoja. Joukkue on kaupannut pelaajia tyyliin Pronger, Lupul ja Ryan. Mielestäni tämän kauden alla tehty Ryanin pois kauppaaminen oli äärettömän munakas temppu, jolla turvattiin tulevaisuutta, mutta pidettiin joukkue edelleen contenderina.

Avain on siis onnistuminen kaikilla rintamilla ja uskaltaminen kaupata pois myös niitä arvokkaita palasia. Missä oikeasti Anaheim olisi tuollaisella Hollandin tyylisellä passiivisuudella treidien suhteen?

Kyllä vanhan koiran olisi oikeasti syytä tehdä myös niitä rohkeita temppuja eikä aina vain vetää sen vanhan, tutun ja turvallisen sapluunan kautta, kuten Holland on tähän asti tehnyt. Olen suorastaan hämmästynyt siitä kuinka vähän Detroitin osalta on ollut spekulaatiota sen osalta, kuinka paljon esim. Nyquist olisi saanut potentiaalistansa irti tähän mennessä enemmän, jos olisi päässyt jo silloin kun selvästi valmis oli, sellaiseen aivan eri tavalla haasteita tuottavaan ympäristöön, jossa kehitysympäristö olisi ollut ideaali. Alkukauden tilanne, jossa Nyquist pelaa jo kolmatta kautta sarjassa, jossa hänen ei olisi välttämättä ollut tarvetta pelata enää tuon yliopistosarjasta tehdyn 8 ottelun visiitin jälkeen, samalla, kun selvästi heikompitasoisempi Tatar istuu ylhäällä syömässä poppareita ja kentällä viilettää keskinkertaisia veteraaneja, on jo niin surkeata asset managementtia, että ei sellaisen harjoittajaa voida hyvällä tahdollakaan pitää vakanssinsa eliittiin kuuluvana. On hyvin mielenkiintoista nähdä, jatkaako Holland saman sapluunan käyttämistä nyt, kun Detroitilla taas noita waiver-vapauksia päättyy.

Ja tämä nyt ei ole mitään provoa. Koitan tällä vain hieman "ravistella" Detroit-henkisiä ihmisiä, koska olen havainnut sellaista sokeahkoa luottoa (mielestäni) toimintapoihin hyvin laajasti.
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa
Ja tämä nyt ei ole mitään provoa. Koitan tällä vain hieman "ravistella" Detroit-henkisiä ihmisiä, koska olen havainnut sellaista sokeahkoa luottoa (mielestäni) toimintapoihin hyvin laajasti.

Vittuako tässä surkuttelemaan, kun en asiaan voi vaikuttaa millään lailla. Mutta hyvä että hra. asiantuntija jaksaa jauhaa.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Vittuako tässä surkuttelemaan, kun en asiaan voi vaikuttaa millään lailla. Mutta hyvä että hra. asiantuntija jaksaa jauhaa.

Hmm... Eiköhän laiteta lappu palstan luukulle. Tai sitten itse en ymmärtänyt harrastavani täällä brainstormingia NHL-seurojen operatiiviseen johtoon kuuluvien kanssa!

edit. Kun nyt näköjään oli ihan toinen samanlainen (jonkinlaista ärtymistä osoittava) viesti itseltäsi, niin olisit nyt samalla vaivalla sentäs ottanut osaa keskusteluun. Kuitenkin ymmärtääkseni keskustelupalstan tarkoitus on... keskustella.
 
Viimeksi muokattu:
Vittuako tässä surkuttelemaan, kun en asiaan voi vaikuttaa millään lailla. Mutta hyvä että hra. asiantuntija jaksaa jauhaa.

Hra. Asiantuntija puhuu yllättävän paljon asiaa. Vaikka itse, en välttämättä ihan noin radikaalia linjausta vetäisi, niin näen kyllä tuon pointin hyvin vahvasti.

Olen tosiaan yllättynyt Detroit fanien rauhallisesta suhtautumisesta tilanteeseen. Osoittaa aikamoista luottoa faneilta joukkueen johtoportaaseen.
Ja miksei luottaisi ? Varsinaista syytä Holland ei ole antanut epäluottamukseen, paitsi ehkä pieni passiivisuus, ja pari ei ihan niin onnistunutta hankintaa (tapahtuu kaikille) mutta kärsivällisyys on hyve, eikö ?

Se mikä minua ehkä hieman ihmetyttää, on Detroit fanien... paremman sanan puuttessa... haluttomuus(?) keskustella aiheesta.
Keskustelu palstalla kuitenkin ollaan, eikä kukaan oleta, että Hollandin puhelinnumero löytyy joka toisen takataskusta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös