Detroit Red Wings 2008-09

[Dominator39]

Sun Feb 15, 2009 Avalanche - Red Wings
Wed Feb 18, 2009 Predators - Red Wings
Fri Feb 20, 2009 Ducks - Red Wings

Eniten miellyttäisi tämä vaihtoehto että äänestetään sitä!!! Toki olisihan tuo 4 eri peliäkin viikossa kiva nähdä. Mutta toisaalta kyllähän tuo 3 kpl piisää oikein hyvin.

 

[Meikku]

Eniten miellyttäisi tämä vaihtoehto että äänestetään sitä!!! Toki olisihan tuo 4 eri peliäkin viikossa kiva nähdä. Mutta toisaalta kyllähän tuo 3 kpl piisää oikein hyvin.

Ja kaikki pelit olisivat "rivarly" matseja. Tiukka viikko ois.

 

[Henkka]

Tuota Nicklas Lidströmin uraa on taas tullut ihailtua. Käsittämättömän virheetön ja lojaali mies on kyseessä.

Syntynyt Västeråsissa, pelannut Ruotsissa vain ja ainoastaan Västeråsissa (myös lockout) ja NHL:ssä ainoastaan Detroitissa. Voisi tienata enemmän, mutta ei tee niin koska se on seuran etu ja mies on maailman paras pelaaja. Yksilö, joka joka kokonaisesityksellään eniten vaikuttaa positiivisesti seuransa kannalta otteluiden lopputuloksiin. Tekee pisteitä, käynnistää hyökkäyksiä, pysäyttää vastustajan hyökkäyksiä lähes näkymättömällä tavalla.

Lisäksi tuo käsittämätön loukkaantumisten vähyys lähes puolen tunnin peliajalla jaksaa ihmetyttää. Seuraavassa kooste ottelumääristä Lidaksen uran ajalta:

1991-92, 80/80 ottelua
1992-93, 84/84 ottelua
1993-94, 84/84 ottelua
1994-95, 43/45 ottelua (lockout)
1995-96, 81/82 ottelua
1996-97, 79/82 ottelua
1997-98, 80/82 ottelua
1998-99, 81/82 ottelua
1999-00, 81/82 ottelua
2000-01, 82/82 ottelua
2001-02, 78/82 ottelua
2002-03, 82/82 ottelua
2003-04, 81/82 ottelua
2005-06, 80/82 ottelua
2006-07, 80/82 ottelua
2007-08, 76/82 ottelua

Kuten tuosta näkee, niin viime kausi oli ensimmäinen kerta kun mies jollakin tapaa suuremmin loukkaantui. Kaudella -95, -97 ja -02 on ollut sellaista vammaa, joka esti pelaamisen. Muut ottelut jotka ovat jääneet väliin, ovat yleensä olleet vain lepuutusta pudotuspelejä varten runkosarjan viimeisissä otteluissa joukkueen runkosarjasijan jo varmistuttua, sekä sitten yksi peli kun svedupetterit eivät ehtineet ajoissa takaisin Torinon olympiajuhlien jälkeen.

Pudotuspeleissä Lidström on pelannut joka vuosi ja pelannut kaikki Red Wingsin 214 pudotuspeliottelua tältä ajalta. Tämäkin on täysin käsittämätöntä.

25 ottelua sivussa 1277 mahdollista, eli mies on pelannut 98% joukkueensa otteluista. Ei yhtään kautta miinuksella ja niinpoispäin. Kukaan muu ei pysty vastaavaan, kun setä kohta jo nelikymppisenäkin heiluu vanhaa tahtiin.

 

[nuck]

Red Wings satsar på svensk doldis

Eli Aftonbladetin mukaan Detroit olisi tehnyt sopimuksen 24-vuotiaan Jonathan Ericssonin kanssa. Sopimus on tämän lähteen mukaan kolmevuotinen, yhden suunnan sopimus ja cap hit olisi 900k.

 

[McJokke]

Jos tuo pitää paikkaansa niin mielestäni tuossa on hieman ilmaan sopparissa. Ericsson on hyvä pelaaja, mutta onko hän oikeasti vielä 900k arvoinen??

Mutta pakko nyt sanoa myös kun tänne tulin huutelemaan, että on kyllä todella lähellä President trophyn uusiminen. Toivottavasti omat Sharksit pistävät ainakin kovasti kampoihin.

 

[Meikku]

Jos tuo pitää paikkaansa niin mielestäni tuossa on hieman ilmaan sopparissa. Ericsson on hyvä pelaaja, mutta onko hän oikeasti vielä 900k arvoinen??

Onko Andreas Lilja 1,25M arvoinen? Ericssonin potenttiaali on sitä luokkaa että helposti tuon 900k maksaa.

 

[Henkka]

Red Wings satsar på svensk doldis

Eli Aftonbladetin mukaan Detroit olisi tehnyt sopimuksen 24-vuotiaan Jonathan Ericssonin kanssa. Sopimus on tämän lähteen mukaan kolmevuotinen, yhden suunnan sopimus ja cap hit olisi 900k.

Yhden suunnan sopimus tuossa eniten yllättää. Tämä kertoisi siitä, että Babcock aikoo ajaa miehen satavarmasti sisään kokoonpanoon ja se myös pakottaa tekemään jonkun kaupan, jossa esim. Lilja lähtee.

Tietystihän miestä voi peluuttaa farmissakin, mutta onhan se vähän outoa touhua, kun cap on muutenkin kireällä.

Hinta on ihan kohdillaan, ennustan että täällä keskustelussa häntä pidetään jo vuoden sisään alipalkattuna tasoonsa nähden.

 

[Dominator39]

Tuota Nicklas Lidströmin uraa on taas tullut ihailtua. Käsittämättömän virheetön ja lojaali mies on kyseessä.

Pudotuspeleissä Lidström on pelannut joka vuosi ja pelannut kaikki Red Wingsin 214 pudotuspeliottelua tältä ajalta. Tämäkin on täysin käsittämätöntä.

25 ottelua sivussa 1277 mahdollista, eli mies on pelannut 98% joukkueensa otteluista. Ei yhtään kautta miinuksella ja niinpoispäin. Kukaan muu ei pysty vastaavaan, kun setä kohta jo nelikymppisenäkin heiluu vanhaa tahtiin.

On se vaan äijä!!! Kun noita tilastoja todella rupeaa tutkimaan tarkemmin niin todella huomaa miten mahtava pelaaja on kysymyksessä. Jatkoaika.com sivustollahan miestä ei juuri tämän "hurri" statuksen takia arvosteta mikä sinällään on mielestäni aika lapsellista! Mutta onneksi muualla kuin suomessa miestä todella arvostetaan. Eikös mies valittu NHL parhaimmaksi kautta-aikojen Euroooppalaiseksi pelaajaksi tässä jokin aikaa sitten. Tämän kyllä allekirjoitan täysin. Mahtava pelaaja kertakaikkiaan.

 

[FutureHockey]

Kyllähän tuo Lidström on todellakin yksi NHL'n parhaimmista puolustajista kautta aikojen sitä ei käy kiistäminen. Seuralojaalisuus tuo myös meriittejä mukavasti, koska näin ollen herra näyttää todellakin viihtyvänsä siellä missä on. Jostain muualta saisi varmasti parempaa palkkaa suun muuta, mutta mies viihtyy Detroitissa niin mikäs siinä.

Mutta ei pidä yleistää. Eivät läheskään kaikki täällä vihaan Lidström'ä, koska hän on ruotsalainen (="hurri"). Syitä vihanpitoon voi olla monia muitakin, mutta sitli. Kyllä häntä täälläkin arvostetaan aikaste paljon.

 

[Dominator39]

Mutta ei pidä yleistää. Eivät läheskään kaikki täällä vihaan Lidström'ä, koska hän on ruotsalainen (="hurri").Kyllä häntä täälläkin arvostetaan aikaste paljon.

Totta. Hieman taisi tulla kyllä vähän"väritettyä" tuota jatkoaika.comin vihaamis asiaa liikaa mutta varmasti yksi syy Lidaksen vihaamiseen on juuri se että pelaa Detroitissa ja on siellä koko uransa pelannut.

Ja Detroit NHL joukkueenehan on suomalaislätkäfaneille ennen Filppulan tulemista suhteellisen harvinainen seura kannattaa. Yksi syy lienee se että siellä ei koskaan pelannut ennen Filppulaa ketää Suomalainen. Ja tätä kautta Red Wings ei juuri suomen mediassa saanut yhtään uutisarvoa. Toki 90 luvun puolen välin jälkeen suomessa NHL oli suhteellisen vähän puhuttu asia. Power Week ohjelma maikkarilta ja Pro Hockey lehti olivat oikeastaan ainoat uutislähteet monille.

 

[Ronning]

Minusta Suomessa on paljonkin Red Wings kannatusta ja seuran näkyvyys on ollut erittäinkin suurta, johtuen tietysti vuosia kestäneestä näkyvyydestä. Suurimpaan Colorado vs. Detroit-aikaan oli vaikea löytääkään tyyppiä joka ei jompaa kumpaa näistä kahdesta kannattanut.

Sen sijaan jos Lidas olisi pelannut koko uransa vaikka Buffalossa, ei häntä varmaankaan noteerattaisi samassa mittakaavassa.

 

[Natural]

Minusta Suomessa on paljonkin Red Wings kannatusta ja seuran näkyvyys on ollut erittäinkin suurta, johtuen tietysti vuosia kestäneestä näkyvyydestä. Suurimpaan Colorado vs. Detroit-aikaan oli vaikea löytääkään tyyppiä joka ei jompaa kumpaa näistä kahdesta kannattanut.

Sen sijaan jos Lidas olisi pelannut koko uransa vaikka Buffalossa, ei häntä varmaankaan noteerattaisi samassa mittakaavassa.

Täytyy kompata Ronningia. Omassa lapsuudessani 90-luvun puolenvälin jälkeen kiinnostus jääkiekkoon alkoi ja NHL-joukkueista iski Detroit Redwings. Itseasiassa jos tarkemmin muistelen, niin ala-asteella oikeastaan ainoat joukkueet joita kannatettiin olivat Detroit ja Colorado. Ei se suomalaisuus välttämättä ollut tärkeä asia suosikkijoukkueen valitsemisessa. Lätkäkortteja kerätessä muistan yhden kaverini, jolla oli kaksi sivua täynnä pelkästään Patrick Royn kortteja. Itse olin (ja olen vieläkin) vankkumaton Steve Yzermanin ja Detroitin kannattaja. Tänäkin päivänä kaikkien aikojen "ultimatefavoriitplayer" on #19.

Oikeastaan seurasin Detroitia vielä siihen asti kun Yzerman lopetti. Tämän jälkeen kaikki vanhat tutut pelaajat 90-luvun lopulta, joihin samastuin, olivat lopettaneet tai vaihtaneet seuraa (mm.Fedorov, Kozlov). Tämän jälkeen kiinnostuin flyersistä ja suosikkipelaajani tätä nykyä on Simon Gagne.

 

[Wing]

Ja Detroit NHL joukkueenehan on suomalaislätkäfaneille ennen Filppulan tulemista suhteellisen harvinainen seura kannattaa.

En usko, että joukkueen "suomalaisuus" vaikuttaa niin paljoa kannatukseen mitä yleisesti luullaan. Sitä vastoin uskon, että jokaisella perinteisellä original six-joukkueella on vahva kannatus myös Suomessa. Varsinkin hieman vanhemman väestön keskuudessa O6:lla luulisi olevan vankka kannatus riippumatta siitä miten joukkue pärjää tai paljonko siellä pelaa suomalaisia.

 

[Neely]

Totta. Hieman taisi tulla kyllä vähän"väritettyä" tuota jatkoaika.comin vihaamis asiaa liikaa mutta varmasti yksi syy Lidaksen vihaamiseen on juuri se että pelaa Detroitissa ja on siellä koko uransa pelannut.

Henkilökohtaisesti en voi kun suuresti arvostaa Lidströmiä pelaajana ja tietenkin myös uran varrella voitettujen kannujen ja prenikoiden myötä. Yksi kautta aikain parhaista jääkiekkoilijoista. Vaikka onkin ruotsalainen ja pelaa vielä Wingsseissä.

 

[dana77]

Eiköhän Wingsin näkyvyyden taustalla mediassa aika pitkälle ollut tuo europpalaismyönteisyys ja "Russian Five". Neukkujahan täällä on YYA-hengessä kannatettu perinteisesti kanukkeja vastaan.

 

[Henkka]

Tuohon Lidströmin uskomattomaan urasaldoon liittyen piti kirjottaa jatkoksi juttu, jossa tulee käytyä läpi koko Red Wingsin puolustuksen lähihistoria Lidströmin uran ajalta. Kirjoitinkin sen tuossa aamupäivällä puolivalmiiksi, jonka jälkeen kompuutteri meni pimeäksi ja kolmen tunnin työ valui hukkaan. Noh, nyt kun motivaatio on kohtalaisen vitutuksen jälkeen haettu takaisin, niin päästään taas asiaan.

Seuraavassa siis Red Wingsin pakistot 90-luvun alusta lähtien tähän päivään ja siihen liittyen muutamia hajakommentteja. Pikä tie on tultu ja miestä on Lidströmin rinnalla vaihtunut.

Kokoonpanot ovat suurinpiirtein niitä, jotka ovat olleet käytössä pudotuspeleissä. Suluissa puolustajien iät kyseisinä vuosina.

OSA 1

1989-90:
Steve Chiasson(22) - Rick Zombo(26)
Lee Norwood(29) – Börje Salming(38)
Mike O'Connell(34) – Doug Houda(23)

Yves Racine(20), Robert Picard(32)

Tällä kalustolla joukkue jäi läntisen konferenssin toiseksi viimeiseksi ja tämä on myös viimeisin NHL-kausi, jolloin Red Wings ei ole pudotuspeleihin päässyt. Valmentaja Jacques Demers sai kenkää ja tilalle tulee seuraaviksi kolmeksi kaudeksi Bryan Murray. Börje Salmingin ura Red Wingseissä jää yhden kauden mittaiseisi ja mies lopettaa NHL-uransa. 1985 kolmannella kierroksella varattu Steve Chiasson oli joukkueen selkeä kiekollinen ykköspakki.

1990-91:
Steve Chiasson(23) – Yves Racine(21)
Brad McCrimmon(31) – Rick Zombo(28)
Doug Crossmann (30) – Bobby Dollas(25)

Rick Green(34), Brad Marsh(32), Pär Djoos(23)

Seuraavalla kaudella joukkue pääsi pudotuspeleihin, ihan ilman Lidströmiä. 1987 ensimmäisellä kierroksella varattu Yves Racine sai Murraylta rohkeasti peliaikaa ja oli ensimmäisellä kunnon kaudellaan paras pistepakki. Myös kokeneiden McCrimmonin ja Crossmanin hankinnat levensivät Red Wings -peräpäätä pudotuspelijoukkueen arvoiseksi. Jälkimmäinen kaksikkohan edusti mm. Kanadaa ´87 Canada Cupissa. McCrimmon tuli vapaana agenttina ja -84 draftissa tosiella kierroksella varattu Houda treidattiin Crossmaniin. Dollas liityi Red Wingsiin pelattuaan edellisvuoden pelkästään Kanadan maajoukkueen mukana.

Lisäksi Sergei Fedorov oli kaapattu Hyvän Tahdon kisoista loikkarina jo täksi kaudeksi vahvistamaan hyökkäystä. Runkosarjassa joukkue oli lännen 6. paras ja putosi pudotuspeleissä ekalla kierroksella St. Louisille. Lidströmin ja Sundinin johdattama länsinaapuri kukistaa Neuvostoliiton samaan aikaan Suomen MM-kisoissa ja Ruotsi voittaa Maailmanmestaruuden.

1991-92:
Nicklas Lidström(21) – Steve Chiasson(24)
Brad McCrimmon(32) – Yves Racine(22)
Bob McGill(29) – Vladimir Konstantinov(24)

Brad Marsh(33), Bobby Dollas(26)

Lidström pelaa ensimmäisellä kaudellaan täydet 80 ottelua ykköspakkiparissa, tekee 60 tehopistettä ja Red Wings löytää itsensä läntisen konferenssin kärjestä runkosarjan jälkeen 98 pisteellä. Ainoastaan itäisen Rangers kerää enemmän pisteitä (105p) ja vie President's Trophyn. Red Wingsin pakistoa jämäköittää myös toinen 1989 draftissa varattu puolustaja, Vladimir Konstantinov.

1981 draftin kahdeksannen kierroksen varaus Zombo treidataan St. Louisiin kakkosmaalivahtia Vincent Riendauta vastaan, Crossmannin kausi päättyy loukkaantumiseen ja Bob McGill tulee treiditakarajalla Sharksista leventämään pakistoa. Toiseen suuntaan menee hyökkääjä Johan Garpenlöv. Pudotuspeleissä Red Wings häviää tulevalle finalisti-Chicagolle toisella kierroksella.

1992-93:
Paul Coffey(31) – Steve Chiasson(25)
Nicklas Lidström(22) – Yves Racine(23)
Mark Howe(37) – Vladimir Konstantinov(25)

Brad McCrimmon(33), Steve Konroyd(31)

Seuraavalla kaudella Red Wings vahvistaa edelleen puolustustaan treidaamalla hyökkääjä Jimmy Carsonin Los Angelesiin Paul Coffeyta vastaan. Lidstörm joutuu ensimmäistä ja viimeistä kertaa urallaan kakkosparin pakiksi. Kokenut 80-luvun huippupakki Mark Howe liittyy vapaana agenttina kolmospariin. McCrimmon ei mahdu kauppojen jälkeen enää pelaavaan kokoonpanoon ja jättää seuran kauden jälkeen.

Runkosarjassa Red Wings on läntisen konferenssin kakkonen, mutta putoaa ekalla kierroksella Torontolle. Se päättää myös Bryan Murrayn uran Red Wingsin peräsimessä, mies siirtyy GM:n paikalle ja tilalle palkataan Scotty Bowman.

1993-94:
Paul Coffey(32) – Nicklas Lidström(23)
Steve Chiasson(26) – Vladimir Konstantinov(26)
Mark Howe(38) – Terry Carkner(27)

Bob Halkidis(27), Aaron Ward(20)

Tälle kaudelle pakisto pysyy suht ennallaan, ainoastaan kiekollinen, mutta hazardi Racine kaupataan Philadelphiaan vaihdossa fyysisempään Terry Carkneriin. Viidelle kiekolliselle pakille ei ole käyttöä, joten normi-Bowman-move, kalustoa fyysisempään suuntaan. Bowman siirtää Lidströmin jälleen ykköspariin, nyt oikeaksi pakiksi varmistamaan hazardi-Coffeyn selustaa. Hyökkäystehot kärsivät sen myötä, mutta Coffey pääsee vauhtiin. Ensimmäisellä täydellä Red Wings -kaudellaan Coffey tekee Lidströmin tukemana 77 tehopistettä. Bowmanin muutokset johdattavat Red Wingsin takaisin läntisen konferenssin kärkipaikalle, mutta pudotuspelimenestys ei muutu, joukkue häviää ensimmäisellä kierroksella sensaatiomaisesti San Jose Sharksille.

1994-95:
Paul Coffey(33) – Nicklas Lidström(24)
Slava Fetisov(36) – Vladimir Konstantinov(27)
Mike Ramsey(34) – Bob Rouse(30)

Mark Howe(39), Terry Carkner(28)

Työsulkukauden aattona Chiasson kaupataan Calgaryyn, josta saadaan ykkösmaalivahti Mike Vernon. Bowman haluaa vahvistaa puolustusta rajusti ja vapaina agentteina joukkueeseen liittyy Torontosta Bob Rouse ja Pittsburghista Mike Ramsey, joka on Bowmanin luottomies jo Buffalon ajoilta. Treiditakarajalla tehdään kuitenkin pakiston osalta paras kauppa, New Jerseystä saadaan heille kelpaamaton Vyacheslav Fetisov, joka on ensimmäisestä päivästä lähtien aivan loistava.

Coffey on kyseisellä kaudella aivan pitelemätön ja voittaa Red Wingsin sisäisen pistepörssin, on koko liigan pistepörssissä 6. ja voittaa vielä Norris Trophyn. Red Wings voittaa runkosarjan ensimmäistä kertaa modernin kiekon aikana ja etenee lopulta Stanley Cup – finaaleihin asti. New Jersey Devilsin trap ja maalissa joku ihmeen 23-vuotias Brodeur sweeppaa Wingsit kuitenkin puhtaasti 4-0.

1995-96:
Paul Coffey(34) – Nicklas Lidström(25)
Slava Fetisov(37) – Vladimir Konstantinov(28)
Mike Ramsey(35) – Marc Bergevin(30)

Bob Rouse(31), Anders Eriksson(20)

Katkeran finaalitappion kärsinyt Wings pitää pakiston rungon entisellään, penkille jäänyt Howe lopettaa ja Carkner siirtyy Floridaan. Syvyyspakiksi hankitaan yhden kauden apu Marc Bergevin Tampa Baystä ja miehelle on käyttöä, kun Rouse loukkaantuu pudotuspeleissä. Runkosarjassa Wings on täysin ylivoimainen keräten peräti 131 pistettä. Russian Fiven dominoidessa joukkue jää vain pisteen päähän Montrealin yhden kauden ennätyksestä. Lidström tekee parhaat pisteensä (17+50=67) sitten tulokaskautensa. Konstantinov voittaa plusmiinustilaston lukemalla +60 ja häviää Norris Trophy -äänestyksen Brian Leetchille.

Pudotuspeleissä Red Wings kohtaa ensimmäistä kertaa maalivahdin nimeltä Patrick Roy, joka kaupataan Montrealista Coloradoon juuri Wingsiltä aiemmin kaudella saadun 11-0 selkäsaunan jälkeen. Roy on ohittamaton ja Colorado jatkaa konferenssifinaalista aina Stanley Cupiin asti. Vieläkään ei ole Wingsin aika.

1996-97:
Nicklas Lidström(26) – Larry Murphy(35)
Slava Fetisov(38) – Vladimir Konstantinov(29)
Aaron Ward(23) – Bob Rouse(32)

Jamie Pushor(23), Anders Eriksson(21)

Seuraavan kauden alkumetreillä Wings tekee ison liikkeen ja kauppaa Paul Coffeyn, Keith Primeaun sekä Stu Grimsonin vaihdossa Brendan Shanahaniin. Lidströmistä tulee ensimmäistä kertaa pakiston selvä johtaja. Coffeyn lähtö paikataan treiditakarajalla ja Torontosta Wingsiin siirtyy ulos buuattu Larry Murphy. 1991 draftin ykköskierroksella varattua Aaron Ward nousee prospekteista pelaavaan kokoonpanoon. Runkosarja sujuu tahmeasti, mutta Murphyn tulon jälkeen peli alkaa kulkea. Red Wings on runkosarjapisteissä ”vasta” lännen kolmonen, mutta onnistuu saamaan revanssin Coloradosta läntisen konferenssin finaaleissa ja voittaa Stanley Cup – finaalissa Philadelphian puhtaasti 4-0.

1997-98:
Nicklas Lidström(27) – Larry Murphy(36)
Slava Fetisov(39) – Anders Eriksson(22)
Jamie Macoun(36) – Bob Rouse(33)

Dmitri Mironov(32), Aaron Ward(24)

Vain viikko Stanley Cupin voiton jälkeen Vladimir Konstantinov halvaantuu auto-onnettomuudessa ja NHL-ura päättyy. Kesän aikana uudeksi GM:ksi valittu Ken Holland aloittaa uransa ja yrittää kauden aikana paikata Konstantinovin jättämää hirmuista pelillistä aukkoa. Treiditakarajalla kupataan taas Torontoa hankkimalla kokenut Jamie Macoun ja Russian Fivea yritetään paikkailla Dmitri Mironovilla, joka vaihdetaan Anaheimista Jamie Pushoria vastaan. Red Wings on runkosarjassa läntisen konferenssin kakkonen Dallas Starsin jälkeen.

Mironov on lopulta täysi katastrofi ja mies hyllytetään kesken pudotuspelien kokonaan. Aivan yllättäen Mironovin tilalle nostettu nuori ruotsalainen vuoden 1993 ykköskieroksen varaus Anders Eriksson paikkaa Konstantinovia käsittämättömän hyvin. Wings voittaa konferenssifinaalissa fyysisen Dallasin ja kaataa SC-finaaleissa Washingtonin puhtaasti 4-0. Lidström on pudotuspeleissä ylivoimainen peräpään johtaja tehden peräti 6+13=19 tehopistettä, joka on edelleen hänen paras saldonsa pudostuspelien osalta.

***

Siinä ensimmäinen osa, enempää merkkejä ei näköjään viestiin saa mahduttaa. Loppuvuodet tulossa jatkoksi myöhemmin.

 

[Andrew]

Eniten miellyttäisi tämä vaihtoehto että äänestetään sitä!!! Toki olisihan tuo 4 eri peliäkin viikossa kiva nähdä. Mutta toisaalta kyllähän tuo 3 kpl piisää oikein hyvin.

Tuo olisi kyllä aivan uskomaton setti huippumatseja. Ducks ja Avalanche, ja yksi "jämä-matsi" Predators..

Eli äänestäisin kyllä itsekin sitä!!!

 

[Henkka]

OSA 2

1998-99:
Nicklas Lidström(28) – Larry Murphy(37)
Ulf Samuelsson(34) – Chris Chelios(36)
Aaron Ward(25) – Mathieu Dandenault(22)

Jamie Macoun(36), Todd Gill(33), Uwe Krupp(33)

Tuplamestaruuden jäljiltä pakisto joutuu kovaan remonttiin. Fetisov lopettaa uransa kahteen peräkkäiseen Cupiin, Bob Rouse siirtyy Sharksiin ja Coloradosta hankitaan vapaana agenttina Uwe Krupp, josta kaavaillaan pakiston fyysistä johtajaa. Bowman tuntee Kruppin jo Buffalon ajoilta ja mies tekee nelivuotisen sopimuksen. Krupp loukkaantuu koiravaljakko-onnettomuudessa ja pelaa vain 22 ottelua.

Holland hakee fyysisyyttä lisää kolmella kaupalla. Ensin Todd Gill hankitaan St. Louisista ja treiditarajalla Rangersista saapuu Ulf Samuelsson. Chicagon kanssa tehdään treiditakajalla myös kauppa, jossa Anders Eriksson vaihdetaan Chris Cheliokseen. Eriksson on kesän aikana Ruotsissa juhlinut itsensä pelkäksi rasvapalloksi ja Chicago iskee kätensä syvälle paskaan. Ken Holland on näin tehnyt ensimmäisen huippukauppansa. Macoun ja Gill loukkaantuvat pudotuspeleissä ja pakkipulan takia Mathieu Dandenault siirretään hyökkääjän paikalta väliaikaisesti puolustajaksi. Red Wings voittaa oman divarinsa ollen lännen kolmonen, mutta putoaa pudotuspeleissä jälleen Coloradolle, nyt toisella kierroksella.

1999-2000:
Nicklas Lidström(29) – Larry Murphy(38)
Steve Duchesne(34) – Chris Chelios(37)
Todd Gill(34) – Mathieu Dandenault(23)

Aaron Ward(26), Jiri Fischer(19)

Seuraavana kesänä Uffe siirtyy vapaana agenttina Philadelphiaan ja Macoun lopettaa uransa. Holland vahvistaa pakiston kiekollisuutta Steve Duchesnella, joka on loistohankinta. Mies pelaa erinomaisen kauden Chelioksen parina. Lidström iskee uransa toistaiseksi suurimmat tehopisteet tekemällä 20+53=73 tehopinnaa. Maalimäärä on edelleen suurin hänen urallaan.

Red Wings jää Centralin kakkoseksi ja sijoittuu lännessä vasta neljänneksi, vaikka onkin pisteissä lännen toiseksi paras joukkue. Pudotuspeleissä identtinen tulos edelliskauteen verrattuna, ulos Coloradoa vastaan jo toisella kierroksella.

2000-2001:
Nicklas Lidström(30) – Larry Murphy(39)
Steve Duchesne(35) – Chris Chelios(38)
Todd Gill(35) – Jiri Fischer(20)

Aaron Ward(27), Mathieu Dandenault(24)

Tällä kaudella sekä Murphy, Duchesne että Chelios kärsivät loukkaantumisista, mutta Lidström hilaa joukkueensa silti lännen kakkoseksi. Lidström on lähellä voittaa joukkueensa pistepörssin, sillä ainoasaan Brendan Shanahan tekee enemmän pisteitä (76p) Lidströmiin nähden (71p). Lidström voittaakin kauden päätteeksi ensimmäisen Norris Trophynsa.

Kausi päättyy kuitenkin heti ensimmäisellä kierroksella Los Angelesia vastaan, kun puolikuntoisen pakiston lisäksi myös Steve Yzerman ja Shanahan loukkaantuvat jo kahdessa ensimmäisessä ottelussa ja Kings vie sarjan voitoin 4-2.

2001-02:
Nicklas Lidström(31) – Fredrik Olausson(35)
Jiri Fischer(21) – Chris Chelios(39)
Steve Duchesne(35) - Mathieu Dandenault(25)

Maxim Kuznetsov(24), Uwe Krupp(36), Jiri Slegr(30)

Tästä alkaakin Lidströmin huikea putki, jossa yleensä keskiverron pakkiparin kanssa vedetään huippukausi ja Norris sen myötä himaan. Ikääntynyt Murphy lopetti edelliskauteen ja oli jo varjo parhaista vuosistaan. Tilalle saatiin vapaana agenttina Lidströmin maanmies Fredrik Olausson. Olaussonin erinomainen hankinta on monesti jäänyt varjoon Hollandin riehuttua FA-markkinoilla ensin Luc Robitaillen hankkien, sen jälkeen treidaamalla Dominik Hasekin ja lopuksi hankkimalla vielä Brett Hullin.

Pakiston muista muutoksista Todd Gill siirtyi Coloradoon ja Uwe Kruppin kanssa riidat saatiin sovittua. Mies yritti paluuta vielä viimeisellä sopimuskaudellaan, mutta ehti pelata vain 10 ottelua, joista 2 pudotuspeleissä. Jiri Slegr tuli treiditakarajan hätäavuksi ja miestä tarvittiin finaaleissa vain yhteen otteluun. Jiri Fischer pelasi erinomaiset pudotuspelit Chelioksen parina.

Red Wings voitti runkosarjan ylivoimaisesti, kukisti läntisen konferenssin finaalissa jälleen Coloradon ja voitti Stanley Cup -finaalissa Carolinan. Lidström voitti toisen Norriksensa lisäksi myös Conn Smythen pudotuspelien parhaana pelaajana.

2002-03:
Nicklas Lidström(32) – Jason Woolley(33)
Mathieu Schneider(33) – Chris Chelios(40)
Dmitri Bykov(25) - Mathieu Dandenault(26)

Jiri Fischer(22), Jesse Wallin(24)

Seuraavalle kaudelle odoteltiin mestaruuskrapulaa Bowmanin lopetettua joukkueen peräsimessä ja kakkosvalmentaja Dave Lewisin siirryttyä hänen tilalleen. Pakiston kiekollinen osasto kärsi kolauksen Duchesnen lopetettua mestaruuteen ja Olaussonin palattua Eurooppaan. Slegrin ja Kruppin annettiin mennä. Lisäksi juuri huippukuntoon päässeen Jiri Fischerin kausi päättyi polvivammaan vain 15 ottelun jälkeen, loukkaantumisen jälkeen Jason Woolley liittyi joukkueeseen. Woolleyn lisäksi ainoastaan oma varaus, 2001 draftin 8. kierroksella varattu Dmitri Bykov saatiin leventämään materiaalia. Treiditakarajalla Holland oli jälleen aggressiivinen ja hankki Los Angelesista Mathieu Schneiderin Maxim Kuznetsovia ja Sean Averya vastaan.

Runkosarja sujui edelleen hyvin käyännössä Lidströmin ansiosta ja Wings jäi lännen kakkoseksi yhden pisteen erolla Dallasiin. Ensimmäisellä kierroksella Mike Babcockin valmentama Anaheim pudotti kuitenkin hallitsevat mestarit puhtaasti 4-0. Lidström voitti kauden päätteeksi kolmannen Norris Trophynsa tehden 39 pistettä enemmän kuin joukkueen seuraavaksi paras puolustaja (Woolley).

2003-04:
Nicklas Lidström(33) – Derian Hatcher(31)
Mathieu Schneider(34) – Chris Chelios(41)
Jiri Fischer(23) - Mathieu Dandenault(27)

Jason Woolley(34), Jamie Rivers(28), Niklas Kronwall(22)

Viimeiselle kahva-änärin kaudelle Holland hankki 5-vuotisella sopimuksella pakiston fyyiseksi johtajaksi Dallasin kapteeni Derian Hatcherin. Hatcherin kausi tyssäsi heti alkuunsa samanlaiseen polvivammaan, mikä Fischerillä oli kautta aiemmin. Prospekti Jesse Wallinin ura päättyi pahaan aivotärähdykseen harjoitusotteluissa. Schneider pelasi suurimman osan kaudesta Lidströmin parina ja Lidströmin pisteet romahtivat jälleen hänen jouduttua paimentamaan hyökkäävämpää pakkipariansa kuten Coffeyn aikoina. Suurempia muutoksia pakistoon ei silti tullut, Bykov palasi Venäjälle ja Fischer oli jälleen terve.

Red Wings onnistui voittamaan runkosarjan, mutta hyytyi pudotuspeleissä toisella kierroksella Calgary Flamesia vastaan. Fischer oli ollut vaikeuksissa koko kauden polvileikkauksena jälkeen ja Hatcher pelasi täysin puolikuntoisena. Chelios joutui myös jättämään neljä ottelua väliin vammojensa takia. Norris Trophy meni Lidströmin kolmen vuoden voittoputken jälkeen Scott Niedermayerille.

2005-06:
Nicklas Lidström(35) – Andreas Lilja(30)
Niklas Kronwall(24) - Mathieu Schneider(36)
Brett Lebda(23) - Chris Chelios(43)

Jason Woolley(36), Jiri Fischer (25)

Työsulun jälkeen Red Wings oli saanut Mike Babcockista uuden valmentajan. Hatcher jouduttiin ostamaan ulos palkkakaton takia ja joukkuetta täydennettiin muiden ylijäämämiehillä, kuten Andreas Liljalla ja omilla prospekteilla, kuten Niklas Kronwall ja Brett Lebda. Lockoutin aikana Red Wingsin puolustajien tilanne näytti erinomaiselta, sillä Kronwall valittiin AHL:n parhaaksi pakiksi ja Jiri Fischer oli Euroopan vuotenaan muuttunut dominoivaksi puolustajaksi ja näytti Tsekin World Cup -otteluissa todella vakuuttavalta. Hatcherin lisäksi toisena lähtijänä Mathieu Dandenault siirtyi Montrealiin.

Kauden aikana koettiin kuitenkin jälleen hirvittävä tragedia, kun Fischerin sydän pysähtyi 22. runkosarjaottelussa. Mies saatiin elvytettyä takaisin ”elävien kirjoihin”, mutta kiekkoura päättyi siihen. Red Wings voitti jälleen runkosarjan yllättävänkin ylivoimaisesti 124 pisteellä, mutta pudotuspeleissä putoaminen tuli jo ensimmäisellä kierroksella Edmontonille. Fischerin tragedia pudotti joukkueen ylivoimaisesti tärkeimmän fyysisen puolustajan pois kalustosta ja se avasi Andreas Liljalle oven liian suuriin saappaisiin, mikä koitui osasyynä Wingsin kohtaloksi.

Lidström pelasi työsulun jälkeen uransa parhaan kauden ja teki 80 ottelussa peräti 16+64=80 tehopistettä. Neljäs Norris Trophy oli itsestäänselvyys.

2006-07:
Nicklas Lidström(36) – Danny Markov(30)
Brett Lebda(24) - Andreas Lilja(31)
Kyle Quincey(21) - Chris Chelios(44)

Niklas Kronwall(25), Mathieu Schneider(37)

Seuraavalle kaudelle tultaessa Woolley lopetti ja Holland yritti paikata Fischerin jättämää aukkoa Danny Markovilla. Venäläinen olikin onnistunut hankinta. Red Wings voitti jälleen läntisen konferenssin Buffalon viedessä runkosarjan tasapistein.

Edelliskaudesta selvästi pudotuspeliosaamisessa parantanut Wings jaksoi painaa aina konferenssifinaaliin asti, mutta Anaheimia vastaan puolustuksen avainmiesten (Kronwall&Schneider) loukkaantumiset painoivat liikaa ja Ankat marssivat lopulta Stanley Cupiin asti. Lilja ja Quincey tuskin olisivat mahtuneet edes kokoonpanon kaksikon ollessa terveenä. Lidström pelasi jälleen erinomaisen kauden puolustavan pakkiparinsa Markovin kanssa ja voitti viidennen Norris Trophynsä.

2007-08:
Nicklas Lidström(37) – Brian Rafalski(34)
Niklas Kronwall(26) – Brad Stuart(28)
Brett Lebda(25) - Andreas Lilja(32)

Derek Meech(23), Chris Chelios(45)

Viimeisimmälle kaudelle Mathieu Schneiderin kanssa ei enää tehty jatkoa, vaan mies siityi vapaana agenttina Anaheimiin. Tilalle palkattiin New Jerseystä Brian Rafalski, joka pelasi heti parhaan NHL-kautensa Lidströmin parina. Markovin kanssa ei päästy rahasummista sopimukseen ja fyysistä pakkia etsittiin pitkin kautta. Lopulta treiditakarajalla Los Angeleista kaupattiin Brad Stuart kahta varausvuoroa vastaan ja pakisto oli valmis.

Ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen Red Wingsin avainpakisto pysyi terveenä pudotuspeleissä. Joukkue voitti runkosarjan, kaatoi läntisen konferenssin finaalissa Dallasin ja finaaleissa Pittsburghin.

 

[Henkka]

OSA 3

Nicklas Lidströmille Stanley Cup oli uran neljäs (1997, 1998, 2002 ja 2008) ja kauden päätteeksi hän voitti kuudennen Norris Trophynsä (2001, 2002, 2003, 2006, 2007 ja 2008). Conn Smythe Trophyn mies voitti 2002.

Lisäksi Lidström on ollut johdattamassa Red Wingsiä kuusi kertaa runkosarjan voittoon (1995, 1996, 2002, 2004, 2006 ja 2008). Läntisen konferenssin Red Wings on runkosarjassa voittanut Lidströmin uran 16 kauden aikana peräti 9 kertaa (1992, 1994, 1995, 1996, 2002, 2004, 2006, 2007 ja 2008) .

Konferenssifinaaleissa joukkue on ollut Lidströmin aikana seitsemän kertaa kertaa (1995, 1996, 1997, 1998, 2002, 2007 ja 2008) ja Stanley Cup finaaleissa viisi kertaa (1995, 1997, 1998, 2002 ja 2008).

 

[Köpi]

Red Wings satsar på svensk doldis

Eli Aftonbladetin mukaan Detroit olisi tehnyt sopimuksen 24-vuotiaan Jonathan Ericssonin kanssa. Sopimus on tämän lähteen mukaan kolmevuotinen, yhden suunnan sopimus ja cap hit olisi 900k.

Kolmevuotinen on kontrahti kyllä, mutta kaksisuuntainen. Samanmittainen ja myös 2-suuntainen pahvi tehtiin myös Jimmy Howardille.

http://www.mlive.com/redwings/index.ssf/2008/07/wings_resign_howard_ericsson.html

Tämä alkaa nyt vahvasti tarkoittaa sitä että Andreas Lilja tullaan treidaamaan ennen kautta, koska cap on todella tiukilla. Vai olisiko treidattava mahdollisesti Brett Lebda, jolla voisi olettaa olevan Liljaa enemmän kaupantekoarvoa, esim. korkeamman varausvuoron muodossa?

 

[Wing]

Vai olisiko treidattava mahdollisesti Brett Lebda, jolla voisi olettaa olevan Liljaa enemmän kaupantekoarvoa, esim. korkeamman varausvuoron muodossa?

Hinta-laatusuhteeltaan erinomaista Brett Lebdaa en haluaisi missään nimessä treidattavan. Lebdan cap hit on vain 650$ kaudessa (2010 asti), joten ei hänen treidaamisestaan hirveästi iloa olisikaan cap-tilanteelle.

 

[JP]

Nimitys!

San Josen päävalmentajaksi siirtyneen Todd McLellanin tilalle on palkattu tuttu mies, Henkan viesteissäkin mainittu Brad McCrimmon. Tämä on erinomainen ratkaisu, sillä McCrimmonin valmennustaitoja on kehuttu ympäri liigan. On kumma, että häntä ei vieläkään valittu päävalmentajaksi esimerkiksi Atlantaan, missä hän viimeksi on vaikuttanut. Muistelen myös Nicklas Lidströmin arvostaneen suuresti McCrimmonin esimerkkiä.

http://blog.mlive.com/snapshots/2008/07/wings_hire_brad_mccrimmon_as_a.html

 

[HemmoP]

Hyvää settiä Henkka, thanks !

 

[Dominator39]

San Josen päävalmentajaksi siirtyneen Todd McLellanin tilalle on palkattu tuttu mies, Henkan viesteissäkin mainittu Brad McCrimmon. Muistelen myös Nicklas Lidströmin arvostaneen suuresti McCrimmonin esimerkkiä.[/URL]

Loistava valinta. Mukava saada Detroitissa pelannut pelaaja myös palaamaan joukkueeseen myös penkin taakse. Dallas Drake on myös tervetullut vaikkapa videotarkkailija valmentajaksi jos hänelle ei muuta keksitä. Myös aikoinaan Joey Kocur oli kiva nähdä penkin takana vanhana pelaajana.

Tuo Henkan juttu Lidaksen urasta ja pakkipareista oli kyllä niin huikeaa luettavaa että alta pois. Perehdytty asiaan oltiin oikein kunnolla ainakin tiedon perusteella. Kiitoksia mukavasta jutusta.

 

[FutureHockey]

Henkalta loistavaa settiä. Lisätään vielä kaikki Lidström'n merkittävimmät saavutukset:
- U20 Juniors Champion
- World Championship Gold Medal 90/91
- World Championship Silver Medal 03/04
- World Championship Bronze Medal 93/94
- Olympic Gold medal 05/06
- Olympic Most Points by Defenseman 05/06
- Olympic All-Star Team 05/06
- NHL All-Rookie Team 91/92
- NHL First All-Star Team 97/98, 98/99, 99/00, 00/01, 01/02, 02/03, 05/06, 06/07, 07/08
- NHL Stanley Cup Champion 96/97, 97/98, 01/02, 07/08
- NHL Best Defenseman "Norris Trophy" 00/01, 01/02, 02/03, 05/06, 06/07, 07/08
- NHL MVP Playoffs "Conn Smythe Trophy" 02/03
- NHL Most Points by Defenseman 01/02, 05/06, 07/08
- NHL Most Assists by Defenseman 01/02, 05/06, 07/08
- NHL Most Points by Defenseman (18) Playoffs 06/07
- NHL All-Star Game 07/08
_________________________________________________________________
Aika kunnioitettavaa!

e. Jotain päivityksiä listaan.
_________________________________________________________________
E2. Kannattaa muuten Red Wings fanien lukea uusin Pro Hockey. Todella hyvää juttua sekä Red Wingeistä sekä Pavel Datsyukista.