Derek Boogardin kuolema – the end of an era?

[Parker27]

Tässä linkissä hieno kirjoitus Derek Boogaardista, jossa kerrotaan mm. joulukuisen aivotärähdyksen aiheuttamasta valonarkuudesta ja huimauksesta. Hyvä kuvaus on myös siitä, kuinka Boogaardin kaltainen pelaaja 'elää' kanssapelaajien arvostuksesta ja kuinka eristetyksi hän itsensä tunsi, kun oli joukkueesta sivussa.

Tämä todellakin on ehdottomasti lukemisen arvoinen juttu ja kertoo paljon taustoja Boogaardista ja miten kaikki meni. Erittäin harmi että Boogie lähti ennenkuin ehti elää elämäänsä ns.kunnolla. R.I.P Boogie.

 

[ms.qvist]

Jääkiekko on 'pieni laji' rapakon takana. En tiedä olisiko se testaamisen suhteen hyvä vai huono asia - molemmissa vaihtoehdoissa varmaan on puolensa... Pienen lajin testaaminen voisi olla helpompaa. Toistaalta jos ei suuria saada mukaan, on pienenkin helppo kieltäytyä.

Toisaalta onko dopingin käyttö vaarallista jos se suoritetaan ammattimaisesti ja riskit huomioiden? Ei välttämättä, mutta jos siihen liittyy muita lieveilmiöitä, kuten jatkuva paineenalaisena pelaaminen - pakko pelata koska enforcerina/goonina kuulut niin marginaaliseen ryhmään ja sinut on helpompi korvata kuin sellainen reilut 80 pts paukutteleva jätkä - josta voidaan huolehtia aivan toisella tavalla organisaatiossa. Ja pelaaminen paineenalaisena johtaa usein siihen, että pelaat loukkaantuneena, mistä voi seurata jatkuva voimakkaiden kipulääkkeiden käyttö - mikä dopingin, kipulääkkeiden ja mahdollisesti muiden aineiden käyttönä, ensin alkoholi - voi johtaa voimakkaaseen sekakäyttöön, ja lopulta mukaan voi tulla huumeita (kuten Kordickin ja Probertin tapauksessa) on koossa soppa, josta on vaikea päästä eroon. Tämä kaikki vain siksi, koska sinun on oltava iskussa jokainen peli, jokainen ilta jolloin vedät osaltaan katsojia hallille ja olet hyvin usein eräs joukkueesi suosituimmista pelaajista, kuten Boogie oli tai kuten Probert aikanaan oli. Näkisin, että välttämättä se doping ei ole suurin ongelma vaan suurin ongelma on kokonaisuus, mikä ajaa pelaajan pelaamaan riskirajoilla välittämättä tai kykenemättä välittämään itsestään ja omasta terveydestä.

Mikä sitten pelastuksesi, jotta vastaava ei toistuisi lähitulevaisuudessa? Testaaminen? Ohjelmat, joilla autetaan NHL:n marginaaliryhmiin kuuluvien pelaajien tulevaisuuden suunnittelua ja elämänhallintaa? Pakolliset NHL:n ulkopuolisten tahojen suorittamat lääkärintarkastukset ja jollet läpäise niitä et saa pelata liigassa? Jotain muuta...

vlad.

 

[tant gredulin]

Viime yön Draft Pick -tilaisuudessa Minnesotassa kuultiin 'boogausta':

To honor the late Derek Boogaard, the New York Rangers had former Wild draft pick Aaron Boogaard select the No. 15 pick (J.T. Miller). He received a standing ovation and a loud, “BOOOOOOG.”

Swedish defenseman is Wild's top pick | StarTribune.com

 

[13th Forward]

Viime yön Draft Pick -tilaisuudessa Minnesotassa kuultiin 'boogausta':

To honor the late Derek Boogaard, the New York Rangers had former Wild draft pick Aaron Boogaard select the No. 15 pick (J.T. Miller). He received a standing ovation and a loud, “BOOOOOOG.”

Swedish defenseman is Wild's top pick | StarTribune.com

Tässä vielä video kyseisestä tapahtumasta.

 

[Vulak]

Tämänsuuntainen käsitys on ollut minullakin etteivät tappelut ole loukkaantumislistan kärkipäässä. Tämä tilasto taitaa kuitenkin kertoa välittömistä vaikutuksista? CTE on seurausta päähän osuneiden iskujen kumulatiivisesta vaikutuksesta.
Tästä täysin samaa mieltä.

Ihan hyvä tutkimus muuten, mutta tosta ei nyt selvinnyt mitä tilastossa oli laskettu. Mikäli oli vaan puhtaasti summattu päävammat yhteen ja niiden syyt, niin lista ei kerro kokototuutta, koska tappeluita on huomattavasti vähemmän per ottelu kuin puhtaita taklauksia saati sitten epäpuhtaita. Mistä löytyy tilasto missä näkyy prosentuaalinen osuus, kuinka moni tappelu, taklaus tai muu kömmähdys tuottaa aivotärähdyksen? Luulempa että siinä tilastossa ois puhtaat taklaukset aika pohjalla.

Itse tykkään NHL:n poliisikulttuurista ja Boogard oli terveenä ollessaan roolin kiistaton kunkku. Parhaat temput miehen uralta muistan Anaheimiä vastaan, Todd Fedorukin naama sisään ja samassa pelissä pyyhki shane o'brienillä jäätä. Samalla kaudella muistaakseni miekkonen järkkäsi Flamesia vastaan isommatkin karkelot ja Flames taisi seuraavaan peliin kaivaa farmista erään Ericin laittamaan miehen kuriin.

 

[Rosvoroope]

Linkki vie erääseen kiekkotappeluita eri suunnista tarkastelevaan blogiin. Tunteikkaassa jutussa Mr. Jäähyaitio muistelee edesmennyttä ystäväänsä.

 

[tant gredulin]

Michael Russon tweetistä löytyi tämä: Aaron Boogaard charged with 2 counts: 3rd degree sale of controlled substance (felony); Interference w scene of death (gross misdemeanor).

Oi voi.

Edit:
Tässä pitempi versio: Boogaard brother faces drug charge | StarTribune.com

 

[tant gredulin]

Aika raskaalla jalalla on Kummola liikenteessä: Kummola: Huumeet NHL-kuolemien taustalla | Jääkiekko | YLE Urheilu | yle.fi

 

[tant gredulin]

Boogaardin tutkimus valmistunut: NHL: Kev kuolleelta Derek Boogaardilta paljastui aivovamma - Ilta-Sanomat

 

[dana77]

"NHL ei suostu myöntämään yhteyttä jääkiekon ja CTE-aivovammojen välillä.

- Asiasta on on paljon tietoa ja konsultoimiemme asiantuntijoiden mukaan johtopäätöksiä on liian aikaista vetää, liigan komissaari Gary Bettman kertoi New York Timesille."

Tyylikäs kommentti Bettmanilta. Kuulostaa ihan tupakkayhtiöltä tuo NHL.

 

[passenger]

Laitetaan nyt tähän ketjuun vaikka tämä linkki uusimmasta Suomen Kuvalehdestä, nettiartikkelit ovat melko lyhyet, mutta paperiversiossa on usean sivun juttu aivovammoista urheilussa ja myös niiden tutkimisesta. Jutussa kerrotaan mm. amerikkalaisten ammattiurheilijoiden (lähinnä jenkkifutaajia) aivoja tutkittaessa todettu huomattavaa aivorappeumaa, joka on verrattavissa Alzheimerin tautiin. Entisillä pelaajilla oli todettu myös Alzheimerin tautia jo alle 50-vuotiaina yli 20% tavallista enemmän.

 

[San Jose Shark #50]

Helvetin hyvä avaus! Probertin kuollessa aloin pohtia NHL-tappelijoiden uria hieman enemmän ja pohdin aivovammoja ja pelaajien elämän suuntia tappelu-uran loputtua. Itse olen omissa pohdinnoissani päätynyt siihen että NHL-tappelijana ura on yksi raaimmista hommista urheilussa, jotenkin vaikuttaa siltä että tappelijoiden urat lähtevät helpommin laskusuuntaan kuin muiden roolien pelaajien. Elämä on lähtenyt pahasti raiteiltaan muun muassa Darren McCartylla, Peter Worrellilla ja Suomessakin esiintyneellä Billy Tibbetsillä. On näitä muitakin mutta tässä oli nyt vain pari esimerkkiä, joiden aivot olisi myös mukava nähdä kuoleman jälkeen koska niissä voisi arvokasta tietoa olla. Tuossa roolissa pelaaville täytyy antaa rispektiä, suosio fanien keskuudessa on suuri mutta silti äijillä on koko ajan pelko peliajasta.

IMO tässä pilee paha liioittelun ja ylitulkinnan vaara. Esim. Tiger Williams, Dale Hunter ja/tai Tim Hunter eivät ole mitään alkoholisoituneita tauno tasalakkeja vaikka iskuja NHL uralla sekä annettiin että vastaanotettiin kohtalainen määrä. Toisaalta herrat kuten Adam Deadmarsh ja Jason Allison saati sitten Paul Kariya eivät olleet minkään sortin enforcereita, mutta niin vaan ura päättyi päävammoihin.
Se, että muutama kaveri on päätynyt päättämään päivänsä oman käden kautta tavalla tai toisella (tai sitten hommannut itsensä X vuodeksi linnaan) ei suoraan korreloi enforcerin uran kanssa.

 

[tant gredulin]

Se, että muutama kaveri on päätynyt päättämään päivänsä oman käden kautta tavalla tai toisella (tai sitten hommannut itsensä X vuodeksi linnaan) ei suoraan korreloi enforcerin uran kanssa.

En usko minäkään tuohon, mutta päävammojen, niistä aiheutuneen 'toistaitoisuuden' ja masennuksen korrelaatio päiviensä päättämiseen on suht vahva. Taitopelaajien kohdalla hyväksytään pitempi toipumisaika?

 

[San Jose Shark #50]

En usko minäkään tuohon, mutta päävammojen, niistä aiheutuneen 'toistaitoisuuden' ja masennuksen korrelaatio päiviensä päättämiseen on suht vahva. Taitopelaajien kohdalla hyväksytään pitempi toipumisaika?

Mutta miksi esim. Boogaard riisti itseltään hengen mutta NHL:n historian kovin matsaaja Tiger Williams ei tiettävästi kärsi edes suuremmassa määrin masennuksesta (sen enempää kuin keskiverto uransa päättämään joutunut ja siihen asti ainoastaan urheilulle elänyt ihminen). Jos päävammoilla olisi mainittavaa merkitystä asiaan, niin luulisi että nyrkkeilijöiden keskuudessa itsensä kaulakiikkuun vetäneiden osuus olisi huomattavasti nykyistä suurempi.

 

[tant gredulin]

Koska kaikki ovat kuitenkin yksilöitä? Kaikki asiat eivät vaikuta kaikkiin samalla tavalla, ei ole suoraa 'kaavaa'. Jollekin voi riittää yksi aivotärähdys, joku kestää kaksikymmentä.

Nyrkkeilijöiden kohdalla voi vaikuttaa myös se, ettei ottelutiheys ole vastaava kuin jääkiekkoilijoilla - ensi viikolla ei ole pakko olla taas ottelukunnossa, jolloin toipumiselle jää aikaa.

Jääkiekkoilijoilla on usein kiire takaisin kentälle, vaikka olo olisikin hutera. Nyt suunnitellulla testauksella pyritään vaikuttamaan siihen, ettei ihminen itse pääse arvioimaan pelikuntoaan, vaan sen tekee tietokone, joka mittaa reaktioita ja ymmärryksen tasoa.

 

[1stApril]

Koska kaikki ovat kuitenkin yksilöitä? Kaikki asiat eivät vaikuta kaikkiin samalla tavalla, ei ole suoraa 'kaavaa'. Jollekin voi riittää yksi aivotärähdys, joku kestää kaksikymmentä.

Juuri näin.
Myönnän, että on tullut monesti hurrattua katsomossa, kun kintaat on tiputettu. Ja en pistä pahakseni, jos SM-Liigassa tapellaan jatkossakin nykyisellä tahdilla. Jos kaksi jamppaa haluaa tapella ottelun tuoksinnassa, niin siitä vaan. En halua kuitenkaan, että NHL:ssä tai muuallakaan jatkuu tämä showtappelukulttuuri. En halua lukea enää Boogardin kaltaisia tarinoita jatkossa.

Edit: TosiFani tiivistää asian hyvin Petteri Sihvosen ketjussa

Juttu Derek Boogaardista oli aika pysäyttävä, toivottavasti väitteet, etteivät tappelut vahingoita ketään loppuisivat. Yksittäiset kuohahdukset ovat ok, mutta goonien maksamat verot terveydestään ovat aika julmia, tappelukulttuuri elää viimeisiä hetkiään.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Jos päävammoilla olisi mainittavaa merkitystä asiaan, niin luulisi että nyrkkeilijöiden keskuudessa itsensä kaulakiikkuun vetäneiden osuus olisi huomattavasti nykyistä suurempi.

Kyllähän entisiä nyrkkeilijöitä löytyy melkoinen määrä pelkästään Suomestakin laitapuolen kulkijoina jos jonkinlaisien sosiaaliongelmien saattelemana. Lukemia en kyllä tiedä, mutta mutulla tuntuisi itsemurhiakin olevan aika paljon. Masennusta ja päihdeongelmia nyrkkeilyn jäljiltä kyllä riittää vaikka muille jakaa.

En kuitenkaan pidä nyrkkeilyn ja jääkiekkotappeluja vertailukelpoisina.

 

[palle fontän]

Jääkiekkoilijoilla on usein kiire takaisin kentälle, vaikka olo olisikin hutera. Nyt suunnitellulla testauksella pyritään vaikuttamaan siihen, ettei ihminen itse pääse arvioimaan pelikuntoaan, vaan sen tekee tietokone, joka mittaa reaktioita ja ymmärryksen tasoa.

Tämä kentälle pääsemisen ongelma on suurin juuri näillä kavereilla, jotka hanskoja pudottavat. Kaikki kunnia näille kavereilla, mutta suurin osa näistä pelaajista on täysin korvattavissa, jos loukkaantumiset vaivaavat. Siksipä sinne kentälle mennään puolikuntoisena ja varmasti huokutus esim. lääkkeiden väärinkäyttöön on taitopelaajia suurempi.

Mielestän mantra siitä, että tappelut eivät ole vaarallisia, on NHL:n enforcereiden aliarvioimista. Jokaisessa tappelussa on mukana vakavan loukkaantumisen riski. Miettikääpä itse tuon kokoisia kavereita ja niitä haymakereita, joita siellä viljellään.

 

[cottonmouth]

Eiköhän tämän ole jo kaikki jossain vaiheessa katsonut, mutta silti

Punched Out: The Rise and Fall of Derek Boogaard

linkki: YouTube

 

[arska07]

En ollut videota katsonut. Kiitoksia paljon!