Deep Purple

[Sledge Hammer!]

Deep Purple ehdolla Rock And Roll Hall Of Fameen.

Rock and Roll Hall of Fame: Inductees

Voisi sanoa, että viimeinkin. Harmi vaan, ettei Jon Lord ehtinyt tätä kunniaa vastaanottamaan.

Mutta kuka kuuluisi Purplesta? Minun mielestä kaikki 68-76 bändissä vaikuttaneet. Joe Lynn Turner? Ei nyt sentään.

 

[oiler99]

Eiköhän se ole Mark II plus mahdollisesti Coverdale ja Hughes.

 

[Sledge Hammer!]

Eiköhän se ole Mark II plus mahdollisesti Coverdale ja Hughes.

Ei mennyt/päässyt Purple Hall of Fameen, mutta Donna Summer ja Public Enemy meni. Rock Rock.

 

[Sledge Hammer!]

Ostajan oppaan on palattava rikospaikalle ja otettava uusi Now What?! tarkastelun alle ja katsottava tarkasti mihin lokeroon tämän yhtyeen katalogissa sijoittaisi. Parhaiten uusien levyn arviointi käy kun kuuntelee levyä ensi taukoamatta useaan otteeseen. Sitten hyllyttää sen vähäksi aikaa ja ottaa sen uudelleen tarkastelun alle kun uutuudenviehätys on karissut pois. Näin teki myös sivuun kirjoittanut ja voi huojentuneesti todeta että ehkä vasta nyt yhtyeen tämä kokoonpano on löytänyt oman mukavuusalueensa.

Etuliite legendaarinen laitetaan aina Bob Ezrinin nimen yhteyteen koska on tuottanut muutaman menestyksekkään pikku levyn ja kun levyä kuuntelee voi todeta että se soundaa hyvin kuten alalla tavataan sanoa. Täysosuma ottaa Ezrin tuottajaksi siis. Äänimaailmasta tulee ensimmäiseksi mieleen adjektiivit rikas ja täyteläinen. Vaikka mitä väliä sillä on, minkälainen tuotanto ja tuottaja on kyseessä, jos biisit ovat täyttä kuraa. Siksi on mukava huomata että bändi on jättänyt jammailuvaihteen sivummalle ja tuntuu että biisejä olisi vaihteeksi jopa sävelletty. Muutama hieno riffi, koukkuja sekä kertsejä ja livenä tuttujen improvisaatioiden sisällyttäminen osaksi biisejä laittavat tämän 19:sta studio LP:n heittämällä yhtyeen listalla keskitason yläpuolelle.

DP oli ja on näennäisesti unohdettu bändi verrattuna Sabbathiin ja Zeppeliniin, mutta aina ollut paljon monipuolisempi. Rock, blues, proge, hevi, hienot melodiat: kaikki löytyy hienosti käsiteltynä. Now What?! on tästä taas hyvä esimerkki mikä korostuu kun kuuntelee perään BS:n 13:sta (hyvä levy sekin toki). Bändi mietti vuosia mennäkö studioon vai ei ja hyvä kun meni: Purple elää eikä sen viimeistä sanaa ole sanottu vielä. Zeppelin sen sijaan ollut kuolleena jo vuosikymmeniä.

Ostamassani levyssä mainoslauseena luki Perfect Strangers meets Made in Japan mikä on täyttä kukkua mutta kertoo että levy-yhtiössäkin tästä on innostuttu. Jon Lord ei olisi voinut saada parempaa muistokirjoitusta.

 

[Evil]

Zeppelin sen sijaan ollut kuolleena jo vuosikymmeniä.

Kunnioitettava päätös, josta on (lähes) onnistuneesti pidetty kiinni. Kun neljän ihmisen bändin ainutlaatuinen kemia rikkoutuu, ei sitä voi korjata ottamalla mukaan huonompi soittaja. Bonhamin korvaaja olisi ollut väistämättä huonompi.

Purple on toiminut toisin; ukkoa on tullut ja mennyt kuin vaihtoaition luukusta. Tuloksena paljon hyvää musiikkia mutta totuuden nimissä välillä aikamoista kuraakin. Jos Purple olisi jättänyt 70-luvun puolivälissä hommat silleen, saattaisi legendan aura olla suurempi. Toisaalta esimerkiksi klassikkoalbumi Perfect Strangers olisi tuolloin jäänyt tekemättä.

Monipuolinenhan Purple on toki ollut, mutta ei jotain Zeppelinä voi pitää yksiulotteisena. Bluesia, folkkia, hard rockia, itämaisia vaikutteita, viimeisellä albumilla sambaa ja rockabillyä... Sabbathkaan ei ole ihan pelkkä riffikone ollut, sieltä löytyy vaikka mitä.

Hienoja bändejä kaikki tyynni, turha niitä on järjestykseen yrittääkään pistää. Kaikille on paikkansa.

 

[oiler99]

Kaksi Suomen-keikkaa varmistunut.

1.2.2014 Ouluhalli
2.2. 2014 Helsingin jäähalli

Deep Purple saapuu talvella Ouluun ja Helsinkiin - Rytmi

Taidan mennä pitkästä aikaa katsomaan bändiä Ouluun. Edellisestä keikasta alkaa olla jo 7 vuotta. Varsinkin kun ne soittavat No One Camen mikä on yksi Purplen hienoimmista biiseistä.

 

[Pavlikovsky]

Luulen, että Purplen vetovoima on muutamien vuosien jälkeen aavistuksen omaisessa nousussa uuden levyn myötä sekä muutenkin kun ovat selkeästi vähemmin keikkailleet Suomessa. Eikös bändi käyny sen sinfoniaorkesterin kanssa viimeksi Suomessa ja kyseiseltä kiertueelta tehtiin livelevykin? Suomen keikalla en Hartwall Areenalla silloin ollut, mutta tuon livelevyn ostin pois ja se on hyvää tavaraa pääosin, vaikka tällaisten sinfoniajuttujen kanssa ollaan aina vähän vaarallisilla vesillä.

Saas nähdä menenkö Helsingin keikalle. Purple tullut kolmesti nähtyä ja myöskin kaikki kolme keikkaa ovat olleet sellaisia, että patut ovat antaneet rahoille vastinetta. Tämän vanhan jättiläisen keikalle kannattaa mennä jo pelkästään sen takia, että näkee oikeasti virtuooseja soittimiensa kanssa. Ian Paice on tyylikkäimpiä ja improvisaatioisimpia rumpaleita mitä rock-historia tuntee ja Steve Morse on erittäin kovan luokan kitaristi, mutta kun vertailussa on aina Ritchie Blackmore, niin minkäs teet. Gillankin on vanhan koulukunnan hevikukko mikin varressa, mutta vuodet ovat legendan ääntä kohdelleet kaltoin.

Joka tapauksessa luulen, että kupletin juoni lienee se, että Now Whatilta kuullaan muutama livesoitantoon sopiva maistiainen, sitten kenties jotain uusvanhaa kuten Rapture Of The Deep ja Sometimes I Feel Like Screaming tai No One Came + pakolliset hitit. Jos Black Nightista ja Smoke On The Waterista selvitään alle 10 minuutin, niin se on kova saavutus se.

 

[Jokeriarska]

Ainakin vuoden 2013 keikoilla on ollut uusin levy melko monen kappaleen voimin esillä useiden vanhojen tuttujen lisäksi ja mukana luonnollisesti jokaisen soolonumerot. Silmään pisti kuitenkin Highway Starin puuttuminen, jonka luulisi olevan vakionumero kaikkien Smoke on the Waterin ja Black Nightin ohella. Olisiko sitten tullut vain se tilanne eteen, ettei Gillan pysty enää tuota(kaan) laulamaan?

Edit: Vaikka Mark II:n ajoilta on ne tunnetuimmat kappaleet, niin enpä voi olla liikaa hehkuttamatta Burn-albumia. Tunnistaa heti huikeasta nimibiisistä alkaen Purpleksi, mutta myös samalla niin hyvällä tavalla erilainen levy. Etenkin Ian Paicen rumputyöskentely on mielestäni tällä levyllä parhaimmillaan. Mukavan groovia kaikkine lehmänkelloineen.

 

[Jokeriarska]

Mitäs porukka tykkää Come Hell or High Water -keikkataltioinnista? Tämä vuonna '94 julkaistu löytyy sekä äänitteenä että videona. Videoitu konsertti Birminghamista 9.marraskuuta vain viikkoa ennen Blackmoren lähtöä bändistä. Niin, tässähän siis Mark II on vielä viimeisen kerran yhdessä ja settilistassa on muutamia The Battle Rages on -albumin kappaleita ja ylipäänsä hienosti melko kattavasti koko kyseisen kokoonpanon parhaat palat.

Tämä kiertuehan oli melko pakon edessä tehty 25v-taipaleen kunniaksi eli lähinnä Gillan oli saatava takaisin laulajaksi. Bändi suoriutuu keikasta ihan kohtalaisesti, mutta tietäessään erinäiset ongelmat, sen myös huomaa. Esim. Ritchie Blackmore saapuu lavalle vasta avausbiisi "Highway Starin" puolivälissä ja tässäkin oli ilmeisesti kameramies väärässä paikkaa, kun soolo keskeytyy olutmukin viskomisen ajaksi. Tämän jälkeen toki loppukeikka sujuu soitannollisesti hyvin. Toki olemuksesta huomaa täysin, että on jo tekemässä lähtöä ja homma hoidetaan puoliväkisin pois alta. Gillanin laulu jättää monessa kappaleessa toivomisen varaa ja etenkin korkeat huudot menee jo aika pahankuuloiseksi rääkymiseksi. Ei paras, ei huonoin keikkana mitä olen Purplelta nähnyt.

 

[Hanhi]

Snadisti ketuttaa jo valmiiksi tuleva sunnuntai. Ruotsin keikoilla alkulämmittelyt hoitaa Graveyard, meillä Antti Railio Noooh, Purpleahan sinne mennään toki tsiikaamaan.

 

[Pavlikovsky]

Snadisti ketuttaa jo valmiiksi tuleva sunnuntai. Ruotsin keikoilla alkulämmittelyt hoitaa Graveyard, meillä Antti Railio Noooh, Purpleahan sinne mennään toki tsiikaamaan.

Harmittaa kyllä, että Purple tulee tällä kertaa missattua, koska veteraanibändin kohdalla on uuden levyn kautta ollut paljon mukavan positiivista pöhinää ja kun uusi kiekko ei ollut Rapturen kaltainen jamilevy vaan rokkaava ikämiesten hevirock-levy, niin raikkaat uudet tuulet tämän bändin kohdalla ovat olleet ansaittuja. Vincent Price, simple song ja weirdistan ovat varmasti livenä kelpo tavaraa bändin muun vankan hittimateriaalin sekaan.

Nuo lämppärit ovat näinä päivinä järjestäen melkoisia pettymyksiä näille vanhempien rokkisauruksien keikoille, mutta aina Purplen nähdessäni olen kyllä ollut lämppäriinkin hyvin tyytyväinen, koska ollaan liikuttu aina samoilla musiikillisilla linjoilla kuin pääesiintyjä. Esimerkiksi kotimainen Crazy World, Thin Lizzy ja Nazareth on tullut nähtyä ennen Purplea lauteilla.

Mitä tulee tuohon Jokeriarskan livekiekko tiedusteluun, niin itse omistan myös Come Hell Or High Waterin ja pidän sitä erittäin hyvänä levynä, jossa on tiivistetty Purplen hittiparhaimmisto ytimekkäästi höystettynä The Battle Rages Onin muutamalla kelpo vedolla, Anya itseasiassa on yksi unohdettuja Purple suosikkejani. Eihän bändin kemia tuossa vaiheessa enää ollut taaskaan mitenkään kehuttava, mutta omien soittimiensa mestarit pystyy tunnistamaan tälläkin livelevyllä tehokkaasti, Paicen rummutuksessa on tuttua improvisaatio-potkua ja Riku nyt kitaran varressa nyt vain on melkoinen velho puoli huolimattomastikin. Lordin urut ovat jälleen totutun jylhät ja ne ovat olleet aina ehdoton kulmakivi Deep Purplen musassa, näin ollen Airey on ollut jo vuosikymmenen isoissa saappaissa. Tylsänä vastauksena, Made In Japan on mun suosikki Purplen live-diskografiasta, mutta Coverdalen ajan harvinaiset bootleg-livet ovat myös erittäin hyviä. Kyllä Burn itsessään on kaikkien aikojen hevirock-levyjä, oltiin levyttäneestä kokoonpanosta mitä mieltä tahansa.

 

[Marko Lehtinen]

Vincent Price, simple song ja weirdistan ovat varmasti livenä kelpo tavaraa bändin muun vankan hittimateriaalin sekaan.

Vincent Pricea ovat soittaneet livenä mutta noita kahta muuta eivät käsittääkseni koskaan. Valitettavasti settilista koostuu aina vaan vanhoista biiseistä. Tuskin olen paljoa väärässä jos veikkaan että Morsen aikaisia biisejä kuullaan 4-5 kpl joista uusimmalta levyltä 3. Mielestäni se on harmi koska Morsen aikaisista biiseistä saisi bändin nykykunnolle huomattavasti paremmin sopivan setin. Vanhoja biisejä voisi sitten soittaa vaikka sen 4-5 kpl ja niitäkin vaihdellen eri keikoilla. Sellaisen keikan menisin vielä ilomielin katsomaan mutta nykyisenlaista väsynyttä hittikoostetta en.

 

[Sledge Hammer!]

Mitä tulee tuohon Jokeriarskan livekiekko tiedusteluun, niin itse omistan myös Come Hell Or High Waterin ja pidän sitä erittäin hyvänä levynä

Hyvä levy joka koottu kahdesta eri keikasta. Keikat julkaistu myös kokonaisuudessaan nimellä Live in Europe 1993. Toinen on Birminghamista ja suoraan sanottuna silkkaa kuraa (kitaristi soitti puolet keikasta backstagelta jos sieltäkään), ja löytyy myös dvd:nä Come Hell Or High Water nimellä. Toinen keikka Stuttgartista taas täyttä timanttia. Tuossa se yksi elementti mikä bändissä aina kiehtonut. Joko toimii täysillä tai sitten ei mitenkään. Mitään välimuotoa ei tunnu olevan.

Highway Star tosiaan pudonnut kiertueen aikana pois settilistasta, muuten lienee hitit tulevan sekä puolentusinaa uudempaa sekä Don Aireyn tulkinta Finlandiasta.

 

[oiler99]

Tänään sitten papat Oulussa livenä. Alkaahan tässä olla fiilikset nousussa. Odotan tätä keikkaa jopa enemmän, kuin ensimmäistä Purple-keikkaani Joensuussa 7 vuotta sitten. Johtuen siitä, että melkein kotikulmilla vetävät. Antti Railio lämppärinä nyt ei kiinnosta tippaakaan, mutta pitänee vääntäytyä ajoissa paikalle kuitenkin.

 

[Jude]

Tänään sitten papat Oulussa livenä. Alkaahan tässä olla fiilikset nousussa. Odotan tätä keikkaa jopa enemmän, kuin ensimmäistä Purple-keikkaani Joensuussa 7 vuotta sitten. Johtuen siitä, että melkein kotikulmilla vetävät. Antti Railio lämppärinä nyt ei kiinnosta tippaakaan, mutta pitänee vääntäytyä ajoissa paikalle kuitenkin.

Ja tänään Stadissa neljäs tai viides Deep Purple-keikkani. Kuinka kauan Purple soitti eilen ja aloittivatko aikataulussa?

EDIT: Kiitos tiedosta, oiler99.

 

[oiler99]

Aloittivat aikataulun mukaan ja keikka kesti noin 2h 15 min. Huomattavasti parempi meno kuin Joensuussa. Smoke On The Water toimi nyt huomattavasti paremmin kuin edellisellä kerralla ja yleisökin oli heti alusta lähtien hyvin mukana. Gloverin bassosoolo oli nyt paljon parempi ja ukon kyvyt pääsivät oikeuksiinsa. Lasken kohokohtiin tuon Smoken lisäksi myös Lazyn ja Perfect Strangersin. Hard Lovin' Man erittäin mahtava yllätys ja pidin myös Vincent Pricesta. Paice oli iskussa ja pimeässä hehkuvat rumpukapulat olivat hieno näky. Black Nightissa tuli pätkä La Grangea. Morsen soolospotti oli edelliskeikkaan verrattuna huonompi, viimeksi tuli Sweet Child O'Minea ja ties mitä muuta. Pidin siitä enemmän.

Yhdestä asiasta järjestäjille lähtee iso miinus. Miten voi olla mahdollista ettei tuollaiseen tapahtumaan ole varattu korvatulppien myyntiä? Sen ainoan kerran kun omat tulpat unohtui matkasta, niin joka tiskillä sanotaan ei oota. Ei näin. Toimihan tuo tämän kerran tosin ilman tulppiakin eikä äänenvoimakkuus mitenkään liian kovalla ollut. Soundit oli kuitenkin aivan erinomaiset!

 

[oiler99]

Roger Glover Facebookissa:

"And now what, you might ask? At this point in life I dont want to wait another eight years before the next album, none of us do. The good experience that came from the recording of NW?! is something that has whetted our appetites for doing another one with Bob Ezrin. We will have a writing/jamming session very soon."

Eli uutta levyä pukkaa pikapuoliin ja Ezrin jatkaa tuottajanpallilla.

 

[Swearengen]

Deep Purplen ystävien kandee kuunnella myös Ian Gillanin soololätyltä (ns. ”Gillan – The Japanese Album”) pari biisiä. Julkaistiin 1978 vain Japanissa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa, mutta netistähän kaikki nykyisin helposti löytyy.

Paikotellen hyvin iskevää hard rock settiä, eikä eroa hirveästi klassisesta Purplesta.

Fighting Man: Ian Gillan - Fighting Man - YouTube (tämä löytyy myös Mr. Universe –albumilta)

Back in the Game: Gillan - Back In The Game - YouTube

 

[Pavlikovsky]

Purple on parhaillaan nauhoittelemassa Portugalissa Algarven lämmössä uusia biisejä uudelle kiekolle, kauaa eivät siis Purplet rokkivaarit jääneet laakereilleen lepäämään. Now What:in hyvä vastaanotto sekä muutenkin albumin laadukkuus on ilmeisesti saanut puhallettua Purpleen aivan uudenlaista flow:ta, kun livenäkin homma svengaa kuin hirvi. Toivottavasti Portugalin auringon alla tapahtuu muutakin kuin ihon punotusta ja punaviinin tissuttelua.

Linkki uutiseen: Deep Purple Working On New Music - Blabbermouth.net

 

[oiler99]

Ritchie Blackmore kertoi tässä taannoin puolalaiselle Teraz Rock-lehdelle olevansa halukas tekemään 2-3 keikkaa Deep Purplessa fanien vuoksi, nostalgisistä syistä. Blackmore ja Gillan ovat jo jonkin aikaa sitten haudanneet sotakirveen ja miehet ovat nykyisin hyvissä väleissä. Jopa niinkin hyvissä, että ovat sopineet että tämä Blackmoren lyhyehkö paluu tapahtuisi joskus Now What?!-kiertueen jälkeen. Toistaiseksi mitään konkreettista ei ole asian tiimoilta sovittu, mutta tämä tulee joku päivä tapahtumaan.

http://www.blackmoresnight.com/pdf/teraz-rock.pdf

Ritchien kommentti käännettynä:

" You know, I have been in contact with Ian Gillan for some time now and we agreed that maybe at some point I will play two or three concerts with Deep Purple to bring joy to the fans to recall memories. I would not want to promise anything, because were all pretty lazy and so far we have failed to establish anything concrete. I have the impression that they are currently quite busy, and Im happy doing what Im doing. I would be happy, however, to play two, three concerts with Deep Purple. For the fans, for nostalgic reasons.

I think it's a kind of game. Both management teams are surely to be working since the whole idea of several reunited shows became public. Let's wait and see. It's going to be same when LZ made a show back in 2007."

Tällä hetkellähän Deep Purple on laajimmalla USA:n kiertueellaan sitten vuoden 2007, eli kysyntä Jenkeissä on kasvussa selvästi.

 

[oiler99]

Ian Gillan täyttää tänään 70 vuotta. Juhlan kunniaksi on autossa soinut koko päivän Machine Head. Klassikko isolla K.lla.

 

[Sledge Hammer!]

Onneksi olkoon (myöhäisestä) valinnasta Rock and Roll Hall of Fameen! Seremoniat ensi keväänä NY Islandersin kotikentällä. Valituksi tulivat kokoonpanot 1-3. Nyt sitten jännittämään tuleeko Blackmore paikalle. Uutta levyä pukkaa myös ensi vuonna.

 

[Jokeriarska]

Valituksi tulivat kokoonpanot 1-3. Nyt sitten jännittämään tuleeko Blackmore paikalle. Uutta levyä pukkaa myös ensi vuonna.

Vielä enemmän yllätyn jos Rod Evans saapuu paikalle kun näköjään on oikeutettu tilaisuuteen alkuperäisenä laulajana. Ei taida nykyisestä olinpaikastakaan olla kenelläkään varmaa tietoa? En tiedä kuinka hyvin muutenkaan kaikkien näiden (Gillan, Coverdale, Blackmore...) egot mahtuu samaan aikaan paikalle. Vähän jopa veikkailisin, että paikalla on lopulta vain Paice, Glover ja Gillan.

 

[Sledge Hammer!]

Vielä enemmän yllätyn jos Rod Evans saapuu paikalle kun näköjään on oikeutettu tilaisuuteen alkuperäisenä laulajana. Ei taida nykyisestä olinpaikastakaan olla kenelläkään varmaa tietoa? En tiedä kuinka hyvin muutenkaan kaikkien näiden (Gillan, Coverdale, Blackmore...) egot mahtuu samaan aikaan paikalle. Vähän jopa veikkailisin, että paikalla on lopulta vain Paice, Glover ja Gillan.

Ainoat jotka varmistaneet paikalletulonsa ovat Coverdale ja Hughes. Paice tullee ja Glover ei ota kantaa. Evansista kuultu viimeksi 1980 ja mies mustissaan puhelee omituisia. Gillan taas jättää väliin kun Aireyta ja Morsea ei valittu. Onhan tämä hauskaa kun seitsenkymppiset vanhat äijät käyttäytyy kun pikkulapset. Kun ajattelee että viikate niittää jo valitettavan paljon tämän ikäpolven muusikkoja niin huvittavaa ajatella etteivät mahtuisi enää samalle lavalle n. varttitunniksi vaikka kuka olisi sanonut mitä joskus 30v sitten. Politiikkaa ja kuten kirjoitit, egoja.

 

[Jokeriarska]

Gillan taas jättää väliin kun Aireyta ja Morsea ei valittu.

Onhan tuo kieltämättä vähän sääli, kun kiistatta myös huippukitaristi Morsen ura Purplessa on kuitenkin kestänyt yhtäjaksoisesti jo yli 20 vuotta, mutta kuten keikan settilistoista yhä näkee, edelleen "vain" Rikun korvaaja ja hänen aikansa kappaleita vain se muutama illassa aina tuoreimmailta lätyltä.