Purple studioon kesällä
No niin viimein tärähtää, eli uutinen jota ainakin minä olen odottanut sen 5-6 vuotta. Heti hieman keskinkertaisen jamittelu-albumi Rapture Of The Deepin jälkeen ajattelin, että tällaiseen levyyn eivät nämä brittirockin pioneerit voi lopettaa tällä nimellä levyntekoa, ei tällä kokoonpanolla. Rapturella on toki hetkensä, mutta enemmän tuollainen hyvän päivän taustamusa-kiekkohan tuo on.
Morse siis juttelee, että studioon kesällä ja 2013 on tulossa kiertue uuden levyn tiimoilta, milloin kiekkokin tulee pihalle. Tässä linkkiä ja Gillanin kommentteja:
Deep Purple to Release New Studio Album Next Year | News | Deep Purple | Deep Purple
Gillan toteaakin, että keikkailua on ollut paljon, joten uudelle matskulle ei ole jäänyt edes paljoa aikaa mietittäväksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Purplen olisi studioon jo pitänyt mennä aikaisemmin. Lukemattomat Best Of-hengessä tehdyt kiertueet, jukeboksimaiset settilistat, Sinfonia-orkesterin kanssa keikkailu yms. Purple todella on ollut aktiivinen ja onnistunutkin siinä, mutta hyvä että bändi yrittää vielä tähytä tulevaisuuteenkin uuden levyn kautta, eikä vain soittaa hittikimaraa vuodesta toiseen samoissa maissa, vaikka suurinosa ihmisistä tulee tsekkaamaan miten Highway Star, Black Night ja Smoke On The Water vielä vanhoilta pieruilta, joista bändi on rakentanut keikoille melkoisia jami-biisejä.
Jotain kuitenkin Purplen vetovoimasta esimerkiksi Suomessakin (jossa vanha rock on aina ollut kova juttu) kertoo, että taannoin Turun keikkakin piti perua kehnon lipunmyynnin takia. Uskon, että uuden kiekon kautta rock-veteraaneilla voi olla jälleen kysyntää, vaikka tuskin edelleenkään mitään loppuunmyytyjä keikkoja nähdään. Uuteen materiaaliin yhdistettynä vanhat klassikotkin voivat kuulostaa jälleen hyväkuntoiselta bändiltä todella hyvältä.
Mitään uutta In Rockia, Machine Headia tai Perfect Strangersia en odota, mutta tuolla kokoonpanolla on potentiaalia saada todella hyvä levy pihalle, kuten vuoden 2003 Bananas osoittaa. Don Airey on kovan tason tekijä urkujen takana vaikkei korvaakaan itse Jon Lordia siinä missä Morsekaan ei edusta ollenkaan samaa kitaristityyppiä kuin Blackmoren Riku. Gillanilla on ollut hieman probleemia äänensä kanssa, mutta studiossa ääntä voidaan hieman korjailla, mutta liikaa koneistusta tähän ei saa tulla. Purplen pitää kuulostaa Purplelta, eikä miltään tasapaksulta nykyrockilta, vaikka bändi soittaakin vuoden 2012 Purplena.
Odotuksia siis en ainakaan itse liian ylös nosta, mutta Rapture Of The Deepiin verrattuna lisää Aireyn urkusoundia, rosoisuutta sekä häivähdys vanhaa tunnelmointia levyyn vaikkapa lyriikoiden muodossa esim. naiset, autot, valtatiet tms. Kunnon rokissa pitää sen paskan ja hien hieman haistakin.
Yksi päivä tuli mieleen, että Yngwie Malmsteen olisi ollut aikanaan mielenkiintoinen kokeilu Deep Purpleen, ei luonteensa takia vaan Blackmore-kuppikunnan soittotaidon takia eli klassisen musiikin pohjalla. Noh, hyvä näin ettei tällaista ole toteutunut ja olisihan Ynkkä saanut joka biisiin minuuttitolkulla turhaa tilutusta.
Steve Morsen juttelua voi tsekata tuolta uudesta albumista ja muustakin:
Interview: Steve Morse of Flying Colors