Crosbyn pelityyli oli se sellainen, joka piti olla parhaalla pelaajalla vielä kahvaisemman kiekon aikaan. Fyysisyyttä, kiekon puolustamista ja isoa persettä vaadittiin.
Crosby tosin tuli NHL:ään vasta työsulun jälkeen, kun kahvaamiselle oli pistetty nollateleranssi.
Kaikki kunnia MacDavidille, mutta ei voi vielä Crosbyn rinnalle nostaa. On totta, että Crosbyllä ei välttämättä ihan samanlaista uniikkia osaamista ole, mutta kyllä Crosbyn taiteilu parhaimmillaan on ollut todella näyttävää. Crosby on osaltaan ollut myös tappamassa jarrukenttiä NHL:stä ehkäpä kirkkaimpana tähtenä, eli mestaruusreseptin osa tuntui usein olevan sentteri, jonka kentällinen pystyi voittamaan vastustajan ykkösen tyyliin Crosby, Bergeron, Toews, Kopitar.
Lisäksi pitää kompata näitä kommentteja, joissa on todettu, että Crosby on pelannut todella vaatimattomien ketjukavereiden kanssa. Valmentajalle aika ihanteellinen tilanne. Vaikea myös sanoa, että miten loukkaantumiset ovat Crosbyyn uraan vaikuttaneet. Sama vaara on MacDavidilla, eli jos nopeus loukkaantumisen seurauksena kärsii, niin asetelma muuttuu melkoisesti.