^ Ihan hyvä pointti siinä ylhäällä, mutta jos asiaa miettii seuran ja joukkueen, toimiston ja valmennuksen, näkökulmasta, niin tuollainen kallispalkkainen yhden tempun heppa on todella haastava pelaaja, koska roolitus on vaikeaa ja se asettaa melkoisesti rajoitteita ketjujen kasaamiseen. Mahdollisesti koko top9 pyörii tällöin yhden pelaajan vahvuuksien ja heikkouksien mukaan. Siinä sitten on tasapainoa tai ei ole, on laajuutta tai ei ole.
Huomattavasti helpompaa on, kun kaikki hyökkääjät ovat edes kohtalaisia yleispelaajia. Tällöin pakan voi iskeä kasaan missä järjestyksessä haluaa ilman että joudutaan liiemmin tekemään kompromisseja.
Mielestäni on siis Jets ajoista lähtien ollut ihan perusteltua toimintaa valmennuksilta (toimistojen tuella), että Laineen peliä pyritään monipuolistamaan ja viime vuosina Laine on itsekin tainnut tämän asian ymmärtää, tänä vuonna jopa siitä innostua sentterikokeilun myötä.
Ei Laineesta tietenkään mitään monitoimityökalua koskaan tule, mutta mitä enemmän on vahvuuksia ja mitä vähemmän heikkouksia, sitä enemmän on toiveita pelata merkittävissä rooleissa, kenties hyvissä joukkueissa, ja lopulta ylipäänsä NHL:ssä.
Laineen ura vaikuttaa jo nyt siltä, että hän ei tule olemaan runkopelaaja menestyvässä joukkueessa. Roolipelaajillekin on tietysti kysyntää, mutta kuinka monella hyvällä joukkueella ei ole ykkös-yv:lle laukojaa? Laineen on välttämätöntä löytää peliinsä muuta ja tietenkin siinä jo onkin, mutta kuten viime yönä taas nähtiin, siinä on myös elementtejä, jonka vuoksi on vaikea kuvitella kärkiseurojen olevan Laineesta kiinnostuneita. Keskiketjujen pelaajilla ei yksinkertaisesti ole siimaa menettää kiekkoja samoin kuin supertähdillä.
